Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Perttusen runonlaulajat
Raimo Ranta
25.04.08, 18:39
Arhippa Perttusen isoisän isä
Sarkakauppias Juho Perttunen
Ortodoksinen nimen vastine Juho/Johan nimelle on Ivan.
Vosihan se näinkin olla?
Juho (Ivan) Perttunen s.n 1665 Laitasaari
Potap Ivaninp Perttunen s.n 1715 Latvajärvi
Iivara Potapinp Perttunen s.n 1735-1745 Latvajärvi
Arhippa Iivaranp Perttunen s.n 1769 Latvajärvi
Miihkali Arhipanp Perttunen s.n 1817 Latvajärvi
Edellä mainittua sukujohtoa ei voida kaikilta osin asiakirjatiedoin väittää ainakaan näillä tiedoin oikeaksi. Useat tutkijat Arhippa Perttusen sukujuurista ovat päätyneet erilaisiin tulkintoihin. Jos unohdamme perinnetiedon, niin hänen sukujuuriaan ei voi johdattaa Oulujokivarteen eikä Juho Perttuseen. Siksi lienee selvää, että uskottavaa sukupuuta ei kukaan ole ryhtynyt rakentamaan.
Tutustuessani eri lähteisiin olen joutunut faktojen puutteessa turvautumaan hypoteesiin ja yrittänyt sitä kautta todistella perimätiedon ja tosiasioiden yhteyttä toisiinsa. Koska kokemukseni mukaan perimätiedolla on merkittävä paikkansa sukututkimuksessa.
Itse kuulun Laitasaaren Perttulankylästä muuttaneen Bertil Tuomaanpoika s.n.1630 ja hänen vaimonsa Anna Simontr Tikkasen jälkeläisiin. Vuosien 1670-1680 tienoilla Perttusen suurperheen aikamiespojat lähtivät perustamaan perheitään sisämaahan päin aina Kainuun perimmäisille perukoille, sekä Kemin pitäjän perukoille kuten moni muukin Muhoksen - ja Laitasaarenkylien nuoret miehet. Tuttuja nimiä kuten Perttunen, Tikkanen, Valkonen, Hyrkäs, Laitinen, Henttunen, Pyykkö (nen), Pelkonen, Häikiö, Nykyri, Tomperi, Kaiponen, kaikilla sukuyhteys toisiinsa tavataan 1600 luvun loppupuolella nykyisen itärajan pinnassa. Muuttoliikettä tapahtui ylävirran suuntaan sillä olihan ns. rannikon talonpojat tehneet retkiään haukivesille todistettavasti jo 1500 luvulta saakka.
Sevitettyä
Venäläinen tutkija Irina Tsernjakova on päätynyt Arhippa Perttusen venäläisiin sukujuuriin. Hänen mukaansa Perttuset ovat tulleet Vienaan Laatokan Karjalasta ja Arhipan isoisä olisi Pohto Homanpoika (Potap Fomin).
Tohtori Matti Pöllä arvelee tutkimuksessaan Arhipan isoisäksi Pohto Homanpoikaa (Potap Fomin) mutta myöskin Pohto Jaakonpoikaa (Potap Jakolev)
Aleksi Konkka Neuvostoliiton aikaisen taideakatemian tutkija mainitsee Arhippa Perttusen syntyneen v 1769 ja kuolleen 07.12.1841 72 vuoden ikäisenä. Arhipan vaimoksi hän mainitsee Hoto Jyrintyttären ( Fedosja Jegorova) Arhipan esivanhemmista Konkka ei puhu mitään, mainitsee vain isän Iivana Perttusen s.n1745 ja äidin Katariina Omelientyttären s.n 1743
Kirjailija toimittaja Jaakko Rugojev julkaisi Punalipussa v 1985 jutun Arhippa Perttusen sukupuusta, jossa hän jättää mainitsematta Arhipan isän ns Suuren Iivanan vanhempia koskevat tiedot.
Tatjana Perttusen (1880-1963) kertomus
Kansanrunouden tutkija Elina Timoselle ja hänen miehelleen Antti Timoselle
hän kertoi, että istuessaan pienenä tyttönä Miihkali Arhipanpoika Perttusen polvella kertoi tämä, että Perttusen suku on tullut Vienan Karjalaan Suomesta Oulujoen rannalta Perttulan kylästä.
Perttulan kylästä katoaa vuoden 1725 tienoilla myös Juhon veli Olof Perttunen s.n 1682 vaimonsa Margaretan ja tytär Britan kanssa. Samainen Olof mainitaan venäjältä tulleeksi v 1754 Ylikiiminkiin vaimonsa Märthan ja kolmen poikansa kanssa. Pojat Lars s.1729, Johan s.1734 ja Lukas s.1735. Heidän syntymä paikkaansa ei mainita. Tytär Briittaa ei enää mainita ja vaimonkin nimi on vaihtunut.
Sarkakauppiaat Ivan Perttunen ja Jaakko Remsu
Kainuun historian kirja I s. 255 mainitsee Kajaanin markkinoilla elokuussa 1711 käyneistä Vienan kauppiaista joita syytettiin tavaran kätkennästä ja tullimaksujen laiminlyönnistä. Heidän joukossaan oli Iivana eli Juho Perttunen niminen mies ja muillakin mainituilla sarkakauppiailla on suomalaisperäinen nimi, Philip Simonpoika, Tapani Tiivonainen, Kauppiaiden ”nokkamies” Jaakko Remsu on perimätieton mukaan lähtöisin Limingasta kantaisän sanotaan tulleen Vienaan Pohjois-Pohjanmaan Limingasta.
Limingan verokirjassa mainitaan 1600 luvulta alkaen Krampsun talo, joka rahvaan suussa muotoutuu Rampsu tai oikoen Ramsu menettäen alkukonsonanttinsa. Kun nimien kirjoitus oli hyvin horjuvaa niin perimätiedolla saattaa olla vahva todenperäisyys.
Perttusen perheeseen kuului 15 aikuista ja heidän lapsensa. (tammikuussa 1678). Pentti Virrankosken tutkimuksen mukaan perhe asui Oulun pitäjään kuuluneiden Oulunsuun ja Laitasaaren rajalla olevassa taloryhmä, Oulun puolta kutsutaan myöhemmin Pikkaralan kyläksi. Perhe joutui riitoihin naapureiden ja viranomaisten kanssa kyseessä oli omistusriidat niityistä ja lohiapajista. Virrankosken tutkimusten mukaan, jota perimätieto tukee, yksi pojista muutti Vienaan mahdollisesti juuri Latvajärvelle, jossa oli Perttunen -niminen talo ja jossa Perttusten runonlaulajasuku asui.
Johan (Ivan) Perttusen muutto on ajoitettu. Runonkerääjä Axel August Borenius 1870-luvulla arvioi muuton tapahtuneen vuonna 1682. Dosentti Antero Heikkisen tutkimusten mukaan se tapahtui v. 1687. Matti Pöllä olettaa muuton tapahtuneen 1679-1710 välisenä aikana.
Juho Perttunen Pielisessä 1686-1690
Selvittämättä on sukuyhteys Juho Perttunen nimiseen mieheen, joka talostelee vuosina 1686-1690 Pielisjärven Louhivaarassa no 3 talossa, ent. Holmala no 2.
Pielisjärvi Vieki no 6, ent. 4, Pyykölä
Vaasila Perttunen 1637-38,
Mikitta Vaasilanpoika Perttunen 1640-48,
Pielisjärvi Louhivaara no 3, ent. 2, Holmala
Juho Perttunen 1686-90,
Vienassa ja Oulujokivarressa samanlaisena säilynyt perinnetieto antaa olettaa, että Ivan olisi ollut Perttulankylästä Vienaan muuttanut Juho Perttunen, jonka pojanpoika Arhippa Perttusen isä Suuri Iivana oletettavasti oli. Iivana nimen suomalaista vastinetta Juhoa tavataan sukupolvesta toiseen etunimenä sekä Laitasaaren –ja Oulunsuun kylien Perttusilla.
Myös edesmennyt kansanrunouden tutkija professori Matti Kuusi on ollut erittäin kiinnostunut selvittämään perimätiedon paikkansapitävyytä.
Olisko tällä foorumilla kertynyttä tietoa kiertoon pantavaksi, kaikki tähän liittyvä kiinnostaa.
Terv Raimo Ranta
Terve Raimo
Kiitokset näistä tiedoista. Tuosta Vipusen Vakka kirjasta sain tämän ja etsiskelenkin tälle tiedolle tällä forumilla ratkaisua Varsinais-Suomen alueelta.
"Sekä perimätieto, että kirjalliset dokumentit yhdessä todistavat, että Oulujokivarren Perttusten ja Vienan Latvajärven Perttusten yhteinen kanta-isä on ollut Bertil Jöransson eli Perttu Yrjönpoika jonka nimi on kirjoitettu ensimmäisen kerran Pohjanmaan Voudin veroasiakirjan (maakirja) sivuille Limingan seurakunnan (Muhoksen) Laitasaaren kylän kohdalle vuonna 1568.
Perttusten suku - BOCK-nimisenä - tuli Turun kaupungista sotilasmaanviljelijäksi Laitasaaren alueelle v. 1549. Bockit olivat alun perin saksalainen suku, joka oli porvarina Turussa huomattavan kauan.
Vipusen Vakan toimittajalle kertoivat kansanrunoustutkija Elina Timonen ja hänen miehensä kirjailija Antti Timonen Petroskoissa v. 1983 että viimeinen runonlaulaja Tatjana Perttunen oli kertonut heille sukunsa tulleen Oulujoen varrelta Perttulan kylästä. Tiedon hän oli saanut runonlaulaja Miihkaili Perttuselta jonka isä oli runoruhtinas Arhippa Perttunen."
Mistä ihmeestä tuo Bock ajatus on bongattu tuohon kirjaan???
Yksi asia millä sukulaisuuden/ ei sukulaisuuden saisi varmistettua on että otettaisiin DNA näyte Arhipan miespuolisesta jälkeläisestä sekä esim Laitasaaren Perttunen jälkeläisestä.
Minulla tuo sukutaulu on näin:
http://www.servut.us/sarinsuku/perttunen_jp.html
Niin vielä sen verran että oiva kulkureitti olisi ollut Suomussalmen Raatteen kautta Latvajärvelle. Nykyisinkin tie siitä, mutta aikamoiset puomit edessä ettei taida uskaltaa noin vain yrittää yli... =)
Viikonpäästä ajan siitä Latvajärven tienristeyksestä joka menee Raatteeseen laillisesti ohi...Kostamuksen ja Vuokkiniemen kautta
Saimme siis tiedon, että kamarineuvos Olavi Suorsa on tuon Bock suuntauksen todennut asiakirjoista. Laitan tämän siksi tännekin, jotta myöhemmät lukijat saavat sitten sekin tiedon :)
Matti Lund
27.11.10, 00:28
Saimme siis tiedon, että kamarineuvos Olavi Suorsa on tuon Bock suuntauksen todennut asiakirjoista. Laitan tämän siksi tännekin, jotta myöhemmät lukijat saavat sitten sekin tiedon :)
Hei Laitasaaressa asui 1540-luvun lopusta 1570 -luvun alkuun Jussi Pukki. Kun häntä aletaan verottaa 1549, hän lienee asettunut sinne jo muutamia vuosia aikaisemmin.
Etunimeä kirjattiin 4-5 tavalla, useimmiten Jöns, myös Jusse. Siis Jussi.
Lisänimeä kirjattiin 5-6 tavalla, enimmäkseen Bock tai Båck, myös Buk ja packe(?) vuosina 1549-50. Siis sanon Pukki.
Laitasaaren Jussi Pukki ei ollut mikään varsinainen peltoviljelijä, sillä vielä vuonna 1557 hänen peltoalansa oli vain 3½ pannia ja noin 20 vuoden työn tuloksena oli oli vain 6 pannin pelto 1562, peltoala kasvoi Jussilla vuodesta 1562 vuoteen 1568 ½ pannia, eli sen huippu oli 6½ panninmaata. Luulisin, että Turusta lähteneellä porvarikytköksiä omaavalla peltoala olisi ollut pikapikaa vähintään 20 pannia. Hyvillä porvarisuhteilla sellainen ala olisi sieltä ollut nopeasti hankittavissa ilman varsinaista raivaustoimintaa. Jussi Pukilla ei näyttäisi sellaisia suhteita olleen pelkkien kylmien lukujen perusteella, vaan hän lienee asettunut jonkun kesannoille ja raivasi pikku hiljaa 2-3 pannia lisää.
Pukki on aika yleinen länsisuomalainen lisänimi ja talonnimi. Itselläni on Etelä-Pohjanmaalla Pukki -nimisiä esi-isiä kolmessa eri pitäjässä ja Hämehessäkin näitä Pukkeja riittää. - Ei todettavissa mitään keskinäistä yhteyttä.
Mutta mikä ja missä on se asiakirja, jolla Jussi Pukki todistettaisiin Turusta lähtöisin olevaksi? En usko, ennenkuin sellainen nivaska paukautetaan tuhdisti eteeni.
- Omat Pukkini ovat olleet kaikki Pohjanmaan mullassa möyrijöitä jo 1500 -luvulla ja ties kuinka kauan aikaa jo ennen sitä.
terv Matti Lund
Kiitos Matti, arvasin että sinulta tähän varmasti saan jotain mutusteltavaa. Hyvä! Juuri näitä tietoja kaipailin. Jospa löytyisi jostain tuonilmaisiin jo siirtyneen Suorsan materiaalit joista saisi kopiot...niissä varmasti tieto on, jos on löytynyt yhteys Turun Bockeihin.
Laitanpa nämäkin sivut tänne linkkinä http://sites.google.com/site/perttusensuku/
Raimo Ranta
16.12.10, 02:43
Kiitos Matti, arvasin että sinulta tähän varmasti saan jotain mutusteltavaa. Hyvä! Juuri näitä tietoja kaipailin. Jospa löytyisi jostain tuonilmaisiin jo siirtyneen Suorsan materiaalit joista saisi kopiot...niissä varmasti tieto on, jos on löytynyt yhteys Turun Bockeihin.
Laitanpa nämäkin sivut tänne linkkinä http://sites.google.com/site/perttusensuku/
Jöns Pukki jota edemennyt Olavi Suorsa esittää Perttusten kantaisäksi
ja Turusta tulleeksi. Selasin aikoinaan noita papereita eikä muistiin panoihini jäänyt merkintää mihin tuo Suorsan selvitys perustuu. Jöns Pukki on kirjattu Laitasaaren kylään
Tuo talo jossa Jöns asusteli oli ja on selvitysteni mukaan Oulujoen pohjoispuolella Oulun puolella lähellä Muhoksen kunnan rajaa. Talo tunnetaan myös Perttusena. Jöns Pukin taloon tulee vävy Mårten Bertilinpoika joka alkaa isännöimääm 1/1 manttaalin taloa v 1627
Pukki Laitasaari
(1549) Jusse Pock, Pohjanmaan voutikunnat voudintilit, 1549 ES817_NIDE4535-4537
(1550) Jöns Pucki, Pohjanmaan voutikunnat voudint. 1550 ES817_NIDE4539-4541 nokkaveroluettelo
(1551) Jöns Pucki, Pohjanmaan voutikunnat voudint. 1551 ES817_NIDE4542-4543
(mk1557) Jöns Puck, Limingan voudintilit, maakirja
(mk1558) Jöns Puck, Limingan voudintilit kruununvero
(1560) Jöns Puck, Limingan voudintilit, kruununvero
(1562) Jöns Puck, Limingan voudintilit, maakirja
(1568) Jöns Puck, Limingan voudintilit, maakirja
Bertil Jöraninpoika jota itse pidän Perttusten kantaisänä s.n 1540
Perttunen 1/1 mant. Oulunsuu
(mk1568) Limingan voudintilit
(mk1572) Limingan voudintilit
(kl1595) Bertil Jöranss
(kl1598) Bertil Jöranss
(kl1601) Bertil Jöranss
(kl 1608) Bertil Jöranss
(1609) Bertil Jöranss
(kl1610) Bertil Jöranss
(kl1611) Bertil Jöranss
Pohjanmaan voudin verokirjoista varmuudella tunnistettavissa oleva Perttusen suvun kantaisä on ollut Bertil Jöranson. Hänet on merkitty Limingan Laitasaaren kylän maakirjaan v. 1568 isäntänä. Talon sijainti on merkitty vuoroin Oulunsuuhun ja Laitasaaren vuoteen 1572 saakka, jonka jälkeen se esiintyy Oulunsuussa. Oulujoen pohjoispuolella lähellä nykyistä Muhoksen kunnan rajaa
terv raimor
Pieni välikysymys Laitasaaren tutkijoille:
minkä pitäjän yhteydestä alue löytyy milloinkin? Itse olen osana laajempaa Pohjois-Savon Kosusten tutkimusta tehnyt muistiinpanoja myös Muhoksen Laitasaaren Kosusista, jotka olen hypoteettisesti yhdistänyt siihen Bertil Kosuseen, joka 1550-luvulla mainitaan Iisalmen korvilla ja pian sen jälkeen jossain tuolla Oulujärven rantamilla. Sen jälkeen nimi Bertil onkin toistunut jokaisessa polvessa (niin että melkein epäilin heitä Perttusten juureksi aikoinaan).
Jens
Raimo Ranta
16.12.10, 09:25
Pieni välikysymys Laitasaaren tutkijoille:
minkä pitäjän yhteydestä alue löytyy milloinkin? Itse olen osana laajempaa Pohjois-Savon Kosusten tutkimusta tehnyt muistiinpanoja myös Muhoksen Laitasaaren Kosusista, jotka olen hypoteettisesti yhdistänyt siihen Bertil Kosuseen, joka 1550-luvulla mainitaan Iisalmen korvilla ja pian sen jälkeen jossain tuolla Oulujärven rantamilla. Sen jälkeen nimi Bertil onkin toistunut jokaisessa polvessa (niin että melkein epäilin heitä Perttusten juureksi aikoinaan).
Jens
Hei
Laitasaaren talot löytyvät pääsääntöisesti ennen vuotta 1607 Limingan voutikunnan asiakirjoista. Oulun kaupungin perustamisen 1605 vuoteen 1675 Laitasaari kuului kuten koko Oulujokivarsi Paltamon rajalle saakka Oulun pitäjään. Kylien rajat ovat esim henki -vero ja maakirjojen mukaan häälyviä joten kysessä ei liene isännän fyysisestä siirtymisestä. Käsitykseni mukaan mainitsemasi Bertil Kosunen on Perttusia alkujaan, tosin se on toistaiseksi olettamus.
Bertil Kosoinen eli Kosunen s.n 1602 näkyy seuraavasti Laitasaaren taloissa. Kosunen ja Perttusen talot sijaitsivat vieretysten nykyisessä Laitasaaren Kosulankylässä.
(kl1613) Mats Kosunen,Pohjois-Pohjanmaan Voudintilit
(kl1616)Mats Kosunen,Pohjois-Pohjanmaan Voudintilit
(1627) Bertil Kosoinen, Pohjois-Pohjanmaan Voudintilit karja-kylvöluettelo 1627 s.57-60
(1627) talollinen, Bertil Kosoinen 25 v. Pohjanmaan jalkaväkirykmentti ruodutusluettelo 1627 WA773
(1629) talollinen, Bertil Kosoinen. Pohjanmaan jalkaväkirykmentti ruodutusluettelo,1629 WA773(1637) talollinen,Bertil Matss Kosunen, Oulun pitäjä Ruotu ja manttaaliluettelo
(rl1640) talollinen, Bertil Kosunen 37 v. Pohjanmaan jalkaväkirykmentti ruodutusluettelo, 1640-1640 WA773
Terv. raimor
Jöns Pukki jota edemennyt Olavi Suorsa esittää Perttusten kantaisäksi
ja Turusta tulleeksi. Selasin aikoinaan noita papereita eikä muistiin panoihini jäänyt merkintää mihin tuo Suorsan selvitys perustuu.
Tässä lyhyt lainaus, jonka hän OS on kirjoittanut v. 1990.
Margareta Antint. Sangin isoisä oli Hans Hansinp. Perttunen, joka tuli vävyksi Sangiin ja oli kuuluisaa Perttusen sukua. Suku oli tunnetusti runonlaulajasukua, jonka eräs perhe muutti 1680-luvulla Vienan Latvajärvelle. Sen myöhäsyntyinen jälkeläinen oli mm. Arhippa Perttunen, joka oli merkittävimmin vaikuttanut Elias Lönnrotin kokoaman Kalevalan syntyyn.
Sangin suku on todistettavasti asunut Sangin taloa 1500-luvulta alkaen 1900-luvulle saakka. Tosin 1700-luvun alusta eli Hans Hansinp. Perttusesta alkaen he ovat olleet enää naisten kautta Sangeja. Talon ovat luultavasti perustaneet 1400-luvulla lappalaiset. Minulla on omat epäilyni, että kuvaamani esisukumme Sangi on alunperin saksalais-ruotsalaista hansakauppias-sotilas sukua Bock eli Pukki sukua, jota on vieläkin sen nimisenä Oulujokilaaksossa ja joka saapui Turusta Oulun kaupungin alueelle ennen kaupungin perustamista ja Oulujokilaaksoon 1500-luvun puolivälin tienoilla. Sitä en ole vielä toistaiseksi pystynyt tieteellisellä varmuudella selvittämään.
Matti Lund
16.12.10, 10:51
Pieni välikysymys Laitasaaren tutkijoille:
minkä pitäjän yhteydestä alue löytyy milloinkin? Itse olen osana laajempaa Pohjois-Savon Kosusten tutkimusta tehnyt muistiinpanoja myös Muhoksen Laitasaaren Kosusista, jotka olen hypoteettisesti yhdistänyt siihen Bertil Kosuseen, joka 1550-luvulla mainitaan Iisalmen korvilla ja pian sen jälkeen jossain tuolla Oulujärven rantamilla. Sen jälkeen nimi Bertil onkin toistunut jokaisessa polvessa (niin että melkein epäilin heitä Perttusten juureksi aikoinaan).
Jens
Vuoteen 1607 asti Limingassa, vuodesta 1608 uudessa Oulun pitäjässä, joka on erotettu tästä Limingan pitäjästä.
Pari muutakin huomioitavaa seikkaa:
Kemin pitäjässä oli samanniminenen kylä, eli ne on kirjattu useasti voudintileissä "Lautiasa(a)ri". Eli aina on tarkistettava, ettei ole avannut sattumoisin väärää kylää.
Maakirjassa on Laitasaaren otsikon alla sekä Muhoskylä että Laitasaaren kylä samassa "klimpissä" pitkään vielä 1600 -luvulla ja vielä silloinkin, kun ne erotetaan omiksi kylikseen kymmenysluetteloissa. Yleensä Muhoskylän talot ovat ennen Laitasaaren taloja ja Laitasaaren taloja seuraavat yleensä Oulunsuun talot. Luettelo etenee pääsääntöisesti yläjuoksulta alajuoksulle.
terv Matti Lund
Ps. Toistaiseksi Jussi Pukkia ei voi yhdistää mitenkään Turkuun, kun mitään lähdettä asian tueksi ei ole esittää, vaan tätä on pidettävä toistaiseksi vain Suorsan arveluna, kun sellainen aika yleinen nimi esiintyy sattumalta sielläkin (Turusta on paljon painettuja lähteitä, joten siksi tällainen tulee helpoimmin mieleen, eli sattuu silmään). Laitan tähän paremman, mutta aivan yhtä heikon vasta-arvailun kilpailemaan Suorsan arvauksen kanssa: paremmin Jussi Pukki olisi jostakin Pohjanmaan monesta Pukin taloista, ehkä lähempää Laitasaarta olevasta, lähtöisin kuin jostakin Turun korttelista, jota ei ole osattu sen tarkemmin kertoa.
terv Matti Lund
Ps. Toistaiseksi Jussi Pukkia ei voi yhdistää mitenkään Turkuun, kun mitään lähdettä asian tueksi ei ole esittää, vaan tätä on pidettävä toistaiseksi vain Suorsan arveluna, kun sellainen aika yleinen nimi esiintyy sattumalta sielläkin (Turusta on paljon painettuja lähteitä, joten siksi tällainen tulee helpoimmin mieleen, eli sattuu silmään). Laitan tähän paremman, mutta aivan yhtä heikon vasta-arvailun kilpailemaan Suorsan arvauksen kanssa: paremmin Jussi Pukki olisi jostakin Pohjanmaan monesta Pukin taloista, ehkä lähempää Laitasaarta olevasta, lähtöisin kuin jostakin Turun korttelista, jota ei ole osattu sen tarkemmin kertoa.
Hei
aivan, juuri näin arvelen myös. Olen agiteerannut erään Turussa asuvan historiafriikin (kuten hän itse sanoo itseään) tutkimaan/etsimään Bock tietoa sieltä...
Matti Lund
16.12.10, 11:13
Hei
aivan, juuri näin arvelen myös. Olen agiteerannut erään Turussa asuvan historiafriikin (kuten hän itse sanoo itseään) tutkimaan/etsimään Bock tietoa sieltä...
Ei näissä Pohjanmaan tapulikaupunkien Pukki -porvareissa ole välttämättä sen ihmeellisempää.
Esi-isäni, päiväkirjansa kirjoituksistaan tunnetun Heikki Yrjänänpoika Pukin veli Simuna Yrjänänpoika Pukki Vähästäkyröstä toimi porvarina Vaasassa. Oli siellä kahdesti naimisissa, mutta hänelle ei jäänyt omaa jälkeläistä kauppahuoneensa jatkajaksi. Toinen vaimoista oli muistaakseni Sursill -sukuinen, mutta suku ei olisi jatkunut hänestä (taitaa olla mainittuna Kojosen kirjassakin).
Pukki -nimen eksottisista germaanisista (Buck) tai svetisistisistä (Båck) kirjoitusasuista ei pidä vetää sitä johtopäätöstä, että nimenkantaja olisi germaani tai lähtöisin jostain kaukomaasta tai vierasmaalainen ylipäänsä. Nimi on niin yleinen ja "yleismaailmallinen", että kantajan kansallisuus on pystyttävä tällaisissa tapauksissa pätevästi todistamaan, jos siihen haluaa ottaa kantaa.
terv Matti Lund
Raimo Ranta
16.12.10, 11:49
Tässä lyhyt lainaus, jonka hän OS on kirjoittanut v. 1990.
Margareta Antint. Sangin isoisä oli Hans Hansinp. Perttunen, joka tuli vävyksi Sangiin ja oli kuuluisaa Perttusen sukua. Suku oli tunnetusti runonlaulajasukua, jonka eräs perhe muutti 1680-luvulla Vienan Latvajärvelle. Sen myöhäsyntyinen jälkeläinen oli mm. Arhippa Perttunen, joka oli merkittävimmin vaikuttanut Elias Lönnrotin kokoaman Kalevalan syntyyn.
Sangin suku on todistettavasti asunut Sangin taloa 1500-luvulta alkaen 1900-luvulle saakka. Tosin 1700-luvun alusta eli Hans Hansinp. Perttusesta alkaen he ovat olleet enää naisten kautta Sangeja. Talon ovat luultavasti perustaneet 1400-luvulla lappalaiset. Minulla on omat epäilyni, että kuvaamani esisukumme Sangi on alunperin saksalais-ruotsalaista hansakauppias-sotilas sukua Bock eli Pukki sukua, jota on vieläkin sen nimisenä Oulujokilaaksossa ja joka saapui Turusta Oulun kaupungin alueelle ennen kaupungin perustamista ja Oulujokilaaksoon 1500-luvun puolivälin tienoilla. Sitä en ole vielä toistaiseksi pystynyt tieteellisellä varmuudella selvittämään.
Tuon teorian voisi ilmeisesti kumota ja lähteä asiakirja pohjalta
Hiukan Sangin talon historiaa
Erik Olofsson
pso N.N
Sangi ½ mant
(1627) talollinen, Erik Olofsson, Oulun pitäjä karjaluettelo. s.52
(mk1627) talollinen, Erik Olofsson, Oulunpitäjä maakirja s.55
(1627) talollinen, Erik Olofsson 80 v. Pohjanmaan jalkaväkirykmentti ruodutusluettelo 1627 WA773
poika Mats Eriksson
Sangi ½ mant. Oulunsuu
(1627) talollinen, Erik Olofss 80 v. Pohjanmaan jalkaväkirykmentti ruodutusluettelo 1627 WA773
(1627) kanssa-asuja, poika Mats Eriksson 28 v. Pohjanmaan jalkaväkirykmentti ruodutusluettelo 1627 WA773
(1629) talollinen, Mats Eriksson. Pohjanmaan jalkaväkirykmentti ruodutusluettelo,1629 WA773
(rl1640) talollinen,Mats Eriksson 39 v. Pohjanmaan jalkaväkirykmentti ruodutusluettelo,1640 WA773
Sangi 1./1.4 mant.
(1649) Mats Eriksson, Pohjanmaan lääni läänintili, kymmenysl. 1649 ES2469_NIDE9129
(mk1650) Mats Eriksson 1 ¼ mant Pohjanmaan lääni läänintili, maakirja 1650 OS95_NIDE9130
(kl1652) Mats Eriksson,Pohjanmaan lääni läänintili, kymmenysl. 1652 ES2469_NIDE9135
(kl1653) Mats Eriksson,Pohjanmaan lääni läänintili, kymmenysl.1653 ES2469_NIDE9137
hk1654) Mats Eriksson, vmo 3 poikaa ja 2:n vmo, Pohjanmaan lääni läänintili, 1654 ES2469_NIDE9138
(hk1655) Mats Eriksson, kaksi poikaa ja heidän vaimot,Länsipohjan lääni henkikirja, 1655 CD992
(mk1661) Mats Eriksson, 1/14. mant. Pohjanmaan lääni läänintili, maakirja 1661 ES2469_NIDE9141
(hk1669) Mats Sangi, vmo ja pojan vmo, Pohjanmaan lääni läänintili, henkikirja ES2472_NIDE9155 (kl1649) Mats Eriksson, Oulun pitäjä kymmenysluettelo
(mk1650) Mats Erikisson. Oulun pitäjän maakirja
(hk1658) Mats Eriksson ja vaimo,Länsipohjan lääni henkikirja Oulun pitäjä kuva 153 s.530
(hk1658) Mats Eriksson ja vaimo,Länsipohjan lääni henkikirja Oulun pitäjä kuva 153 s.530
(1661) Mats Eriksson , Pohjanmaan lääni läänintili ES2469_NIDE9141 s.222-228.
Matilla ainakin kolme poikaa
Antti pso N.N poika Anders
Heikki pso Margareta Erikintytär
Matti pso Carin Hanssintytär Perttunen
että tämmöinen tapaus
raimor
kiitos selventävistä vastauksista,
Perttunen on siitä kiinnostava nimi, että se edustaa ristimänimiin pohjautuvaa nimityyppiä, joka tyypillisesti syntyy kahdella tapaa:
- (varhaisen) esi-isän tai suurlapsisen perheenisän nimestä
- suvussa miespolvesta toiseen toistuvasta etunimestä kangistuva sukunimi (kuten esim. Säämingin suuri Hannikaisten suku sai alkunsa siitä, että paikallisen suursuvun Kososten eräs sukuhaara oli käynyt kovasti Hanno-voittoiseksi)
Niinpä täytyy pitää silmällä myös noita Laitasaaren Kosusia, joilla Bertil oli sukunimi ja jotka varmastikin jotenkin liittyvät niihin Bertil Kosusiin, jotka valuivat Savosta Oulujärven rantoja pitkin pohjoiseen 1560-luvulta alkaen. On mielestäni kestämätön väite, että Kosuset polveutuisivat Perttusista - nimeä olisi silloin vaikea selittää. Toisin päin se olisi mahdollista, mutta eri asia tietysti miten välttämätöntä tai edes todennäköistä. Mutta josko minä rupean lukemaan lomapäivinäni virkistäviä voudintilejä. Se käy mukavasti, sillä lähden sukuloimaan tuonne kulmille, Limingan emäseurakunnan Kempeleen kappeliin :)
Jens
Matti Lund
16.12.10, 21:43
kiitos selventävistä vastauksista,
Perttunen on siitä kiinnostava nimi, että se edustaa ristimänimiin pohjautuvaa nimityyppiä, joka tyypillisesti syntyy kahdella tapaa:
- (varhaisen) esi-isän tai suurlapsisen perheenisän nimestä
- suvussa miespolvesta toiseen toistuvasta etunimestä kangistuva sukunimi (kuten esim. Säämingin suuri Hannikaisten suku sai alkunsa siitä, että paikallisen suursuvun Kososten eräs sukuhaara oli käynyt kovasti Hanno-voittoiseksi)
Niinpä täytyy pitää silmällä myös noita Laitasaaren Kosusia, joilla Bertil oli sukunimi ja jotka varmastikin jotenkin liittyvät niihin Bertil Kosusiin, jotka valuivat Savosta Oulujärven rantoja pitkin pohjoiseen 1560-luvulta alkaen. On mielestäni kestämätön väite, että Kosuset polveutuisivat Perttusista - nimeä olisi silloin vaikea selittää. Toisin päin se olisi mahdollista, mutta eri asia tietysti miten välttämätöntä tai edes todennäköistä. Mutta josko minä rupean lukemaan lomapäivinäni virkistäviä voudintilejä. Se käy mukavasti, sillä lähden sukuloimaan tuonne kulmille, Limingan emäseurakunnan Kempeleen kappeliin :)
Jens
Varoituksen sana Kainuun Kosusten lähtöpaikoista.
Jo Kainuun ensimmäisessä veroluettelossa vuodelta 1555 näkyy Hannu Kosunen (lisänimeä kirjataan Kåsoiseksi, mutta joitakin vuosia myöhemmin ihan Kosuseksi ( myös Cåsunen ja Kosuinen).
Hannu Kosusen korvaa jo vuoden 1558 veroluetteloissa Pekka Kosunen.
Pekka on ehkä Hannun poika tai veli, ja nämä Kosuset ovat saattaneet tulla Savostakin.
Kainuun veroluettelon kolmanteen kymmenykseen ilmaantuu puolestaan Lauri Kosunen. Hän on jo vuonna 1560. Lisänimi on kirjattu samoin kuin edellisillä.
Kun katsotaan luettelon sitä kohtaa, mihin Lauri tulee ja oletetaan lähellä olevat naapureiksi, he ovat:
Janne Tirinen (tai Tihinen)
Lauri Kosunen
Esko Kylmänen
Olli Jutinen
Pauli Rautia
Antti Kinnunen
Voidaan panna merkille, että nämä samat lisänimet esiintyvät samaan aikaan myös Limingan pitäjän alueeella ja nimenomaan Oulunsuussa ja Muhoksella. Jos oletetaan, että naapurukset ovat tulleet enimmäkseen samalta suunnalta, voidaan pitää enemmän todennäköisenä, että merkitsevä osa näistä asuttajista on tullut Oulujoen varrelta ja jotkut ihan sen suultakin.
Toisaalta lännestä tulevat on kirjattu Kainuussa pääsääntöisesti patronyymisesti, mutta mielestäni kysymys saattaa olla savolaisekspansion toisioaallosta, johon osallistui Oulujoen varren savolaisperäinen asuttajisto ja siikasavolaiset.
Kosusen kohdalla saattaisi siis olla Kainuussa tilanne, jossa jotkut ovat tulleet suoraan Savonmaalta, jotkut lännestä Limingan pitäjän kyliltä (yläjuoksuilta enemmän, alajuoksuilta vähemmän).
Mielestäni Kainuussa on useampia tällaisia kahtalaisia sukuja: lähtötilanne Savosta on ajassa paljon kauempana, on tultu Pohjanmaalle, jotkut asuttaneet siellä muutamia sukupolvia (ei kovin monia, koska ajan oloon tapahtuva lännittyminen eli peltoviljelyn laajentamiseen kiinnittyminen ei ole omiaan motivoimaan Kainuuseen muuttoa).
Muhokselle ja Oulunsuuhun juurtuneina on muutama sellainen varhaisemman savolaisekspansion mukanaan tuoma sukukunta, esimerkiksi Määtät ja Kärnät. Toisessa ketjussa olen viitannut Kolehmaisiin, joita on ollut silmiinpistävästi sekä Iin että Limingan pitäjissä ja sitten Kainuussa.
terv Matti Lund
Minultakin pieni välihuomautus:
Muhokselta kai kotoisin ollut Simo Pelkonen (s. n. 1595) käytti kai myös sukunimeä Perttunen ja Kemijärvellä on ollut käytössä myös sukunimi Tapio.Liekkö sukunimi Perttunen tullut vaimolta? Hänen veljenpoikansa oli kai kuuluisa Pelkosenniemen (silloisen Sombion) ensimmäinen suomalainen uudisasukas Paavali Pelkonen (s.n. 1624), joka väkisin asettui lapinkylään asumaan.
Eli tässä tapauksessa Perttunen oli alunperin Pelkonen ja Perttunen siis jo Muhoksella asuessa. Sukunimi Bertunen (Perttunen) jatkuu Kemijärvellä.
Vai onko kellään parempaa tietoa?
Mika J
Lueskelen nyt edelleen Matti Pöllän Vienankarjalainen perhelaitos 1600 -1900 ja siinä monta sivua juttua Pertujevin perheestä s. 234-245. Tiedot kirjassa henki- ja rippikirjoista vuosilta 1762-1910. Sukunimi Pertujev ilmestyy rippikirjoihin Vuokkiniemen metrikka ja rippikirjoihin vasta 1850-luvulla tämän suvun edustajia on takautuvasti jäljitetty asiakirjalähteistä aina 1760-luvulle asti.
( Olen nähnyt näitä hk ja rk:ja ja niissä usein sukunimi/lisänimi puuttuu, mutta myöhemmissä ne ovat - ja sitä kautta voi heidät jäljittää. Minulla itselläni on kopiot noista 1760 luv. Vienan hk: ja nyt ne käännettävänä Venehjärvellä)
En jaksa kirjoittaa koko juttua tänne, mutta alussa kuitenkin sanotaan, että perhettä johti 1762 47-vuotias Potap Homanpoika.
Mietin, että miten voidaan kääntää Fomin (eli Homa) Ivan eli Johan? Siis ajattelen tätä minulla olevaa sukutaulua, jossa on Potapin isäksi minulla Johan eli Ivan.....
Kimmo Kemppainen
17.12.10, 11:47
Eikö Foma ole Thomas aivan kuin Feodor on Theodoros.
Kimmo Kemppainen
Mietin, että miten voidaan kääntää Fomin (eli Homa) Ivan eli Johan? Siis ajattelen tätä minulla olevaa sukutaulua, jossa on Potapin isäksi minulla Johan eli Ivan.....
Hei Kimmo
En ole ainakaan vielä törmännyt Vienassa kyseisiin käännöksiin. Suomessa varmaan juuri noin. Eli jos tuosta voisi päätellä Suomessa olisi Foma ollut Thomas...??
Pöllän kirjan tietojen ja siinä olevien rippi-ja henkikirjatietojen mukaan laskettuna Potap olisi v. 1744 ollut 29-vuotias, josta syntymävuodeksi saadaan 1715. Vaimo Irina s.n. 1722
Kimmo Kemppainen
17.12.10, 13:24
Tarkoitan, että kreikan Thomas on Venäjällä Foma, kun venäjässä ei ole th-äännettä. Venäjän Foma on sitten Karjalan Homa, kun suomessa ei ole f-äännettä. Läntisen kristikunnan puolella th on muuttunut suoraan t:ksi, kun latinassa th-äänettä ei myöskään ole vaan se on lausuttu t:nä. Täällä Thomas = Tomas = Tuomas.
Kimmo Kemppainen
Hei Kimmo
En ole ainakaan vielä törmännyt Vienassa kyseisiin käännöksiin. Suomessa varmaan juuri noin. Eli jos tuosta voisi päätellä Suomessa olisi Foma ollut Thomas...??
Juhannus, Jussinpäivä on Venäjällä djen Ivana, Iivananpäivä, Vilho on Vasili jne. Terv.L
Vienan Karjalassa Juhannus on lehti Iivanan päivä.
Nuo nimet aika hyvin hallussa Vienan osalta... se on perusasia mikä pitää opettella aikalailla ensin kun alkaa tutkimaan karjalaisia sukuja... toki venäjän aakkosetkin on hyvä osata =)
Pohdin vain että miten on voitu kääntää sukututkimuksissa Johan nimi Fomaksi...se oli tavallaan se peruskysymykseni. Mielestäni jos rippikirjassa on Potap Fomanpoika niin ei siitä patronyymistä kyllä millään muulla kuin mielikuvituksella saa Johania.
Johan vienassa on Ivan.
Laitan tähän nyt linkin kotisivuista minne olen kerännyt aikoinani näitä Perttusia eli Pertujeveja. Niihin on tulossa lähipäivinä päivitettyjä tietoja
http://www.servut.us/sarinsuku/perttunen_jp.html tuolta varmaankin selviää miksi peräänkuulutan tuota Johania...
Juho Perttunen Pielisessä 1686-1690
Selvittämättä on sukuyhteys Juho Perttunen nimiseen mieheen, joka talostelee vuosina 1686-1690 Pielisjärven Louhivaarassa no 3 talossa, ent. Holmala no 2.
Pielisjärvi Vieki no 6, ent. 4, Pyykölä
Vaasila Perttunen 1637-38,
Mikitta Vaasilanpoika Perttunen 1640-48,
Pielisjärvi Louhivaara no 3, ent. 2, Holmala
Juho Perttunen 1686-90,
Terv Raimo Ranta
Tuo Vaassila Perttunen on näemmä perustanut v. 1637 Turulan tilan tuonne Pielisjärvelle. Tieto löytyy täältä: http://www.pyykko.fi/dviki/doku.php?id=sukuhaarat:pohjois-karjala:pohjois-karjalan_pyyk%C3%B6t&s=perttunen tuolla sanotaan Vaassilan olleen ortodoksi. Jos ajattelee että olisiko tuo suku oulujokelaista niin uskonto varmaankin täällä oli luterilaista...
Täällä on aika paljon karjalaisia nimiä isäntien luetteloissa http://personal.inet.fi/koti/urho.virkkunen/isannat.htm
Lisäksi Nurmeksen Salmiskylässä on ollut Perttusia 1756-63. Ja Pielisjärven Runassa syntyy Pertusen Isakille tyttö Maria v. 1693.
Matti Lund
18.12.10, 12:02
Tuo Vaassila Perttunen on näemmä perustanut v. 1637 Turulan tilan tuonne Pielisjärvelle. Tieto löytyy täältä: http://www.pyykko.fi/dviki/doku.php?id=sukuhaarat:pohjois-karjala:pohjois-karjalan_pyyk%C3%B6t&s=perttunen tuolla sanotaan Vaassilan olleen ortodoksi. Jos ajattelee että olisiko tuo suku oulujokelaista niin uskonto varmaankin täällä oli luterilaista...
Täällä on aika paljon karjalaisia nimiä isäntien luetteloissa http://personal.inet.fi/koti/urho.virkkunen/isannat.htm
Lisäksi Nurmeksen Salmiskylässä on ollut Perttusia 1756-63. Ja Pielisjärven Runassa syntyy Pertusen Isakille tyttö Maria v. 1693.
Minulla on muutama käännös Laitasaaren Perttulan tilanteesta, joka syntyi siellä 1690 -luvulla. Etusijasta taloon riitelivät käräjillä 21.2.1698, kesäk. 26-28.8.1703 ja talvik. 1-3.3.1704, Pertteli Juhonpoika Perttunen, jonka sanottiin olevan vanhimman veljen poika ja hänen isänsä kolme nuorempaa veljeä, ensiksikin Jaakko ja Heikki Perttelinpojat ja sitten Pertteli Perttelinpoika, jonka sanotaan väliin ristiriitaisesti olevan vanhin veli, vaikka etusija tuomittiin vuoden 1698 käräjillä Pertteli Juhonpojalle vanhimman veljen poikana. Siten Perttelin vanhemmuudella tarkoitettaneen sitä, että hän oli Jaakon ja Heikin vanhempi veli. Muita veljiä ei tule esiin näissä riidoissa.
Riitaa syntyi 1703-04 uudestaan, kun Pertteli Juhonpoika halusi vaihtaa yhtiömiehekseen Heikin sijaan tämän veljen Pertteli Perttelinpojan, joka oli tuomittu vuonna 1698 ulos lunastettavaksi talosta.
Vuoden 1704 talvikäräjillä vahvistettiin testamentti ja syytinkisopimus, jolla Oulunsuun Heikki Hannunpoika Pikkarainen ja hänen vaimonsa Riitta Ollintytär luovuttivat 1/4 manttaalin talonsa puoleksi siskonsa Marketan tyttären miehelle Pentti Pentinpojalle ja Iisakki Perttelinpoika Perttuselle. Eräässä toisessa ketjussa (Kreukselaan liittyen) Pertteli Kosunen muisti hyvin tämän tapauksen vielä vuosien 1754 ja 1755 käräjillä, jolloin selosti myös omaa sukusuhdetta Perttusiin.
Mainittakoon, että 1650 -luvulla vielä ei Oulunsuun veroluetteloista erotu Perttulan taloja, vaikka useammassa niistä ja kahdessa ruodutusluettelossa Oulunsuun talojen nimet muuten mainitaan. Ne mainitaan vielä Pikkaralan talojen joukossa "Pikkaraloina".
Sen sijaan Laitasaaresta Perttulan talo erottuu hyvin vuodesta 1620 alkaen, jolloin mainitaan vanhan uudistalollisen Tuomas Perttelinpojan maksavan sen veroja. Vuoden 1627 ruodutuksessa Tuomas Perttunen mainitaan myös sokeaksi, mutta ei vielä ikälopuksi. Ikää ei kuitenkaan mainita siinä, vaan vammaiset eli henkiverosta ja uloskirjauksesta vapautetut on jätetty vaille ikää ja siksi tämän Tuomaan ikä ei tule esiin luetteloissa, mutta kyllä hänen poikiensa Heikin ja Tuomaan iät.
Näyttäisi siltä, että Tuomas Perttelinpoika ei ole vielä alkanut Juhana Ottenpojan verontarkistuksen aikaan uudistaloaan. On hän silti saattannut pimeänä huonemiehenä asustella siellä. Jostain tarkastusluettelosta saattaa löytyä jotain lisävalaisua asiasta.
(Nämä "kommervenkit" löytyvät rullilta mf:t ES2040 ja ES2043 ja voudintileiltä 1620 -luvun tapahtumat sekä RL 1627...40 mf WA773)
terv Matti Lund
Nyt sitten laitettu päivitys 4 vuoden takaisiin Perttusen sukutauluihin. Poistin sieltä vuosia sitten saamani Ivan eli Juho Perttusen tiedot, koska tieto on epävarma ja mistään en ole tähän vakuuttavaa tietoa saanut. Taulut alkavat Potapista. Täysin varma en ole Potapin suku tai liikanimestä, onko käyttänyt tuolloin. Noihin asiakirjoihin ei ole mainittuna sukunimiä,vain etunimet ja patronyymit.
http://www.servut.us/sarinsuku/perttunen_jp.html
Nyt sitten laitettu päivitys 4 vuoden takaisiin Perttusen sukutauluihin. Poistin sieltä vuosia sitten saamani Ivan eli Juho Perttusen tiedot, koska tieto on epävarma ja mistään en ole tähän vakuuttavaa tietoa saanut. Taulut alkavat Potapista. Täysin varma en ole Potapin suku tai liikanimestä, onko käyttänyt tuolloin. Noihin asiakirjoihin ei ole mainittuna sukunimiä,vain etunimet ja patronyymit.
http://www.servut.us/sarinsuku/perttunen_jp.html
Hyvä, eli Venäjän Ivan on Ruotsin Johan.
Mika J
Hyvä, eli Venäjän Ivan on Ruotsin Johan.
Mika J
jos joskus olisi aikaa enemmälti..( eläkkellä sitten) olisi hyvä tehdä jonkinlainen nimikartta noista vienalaisista / venäläisistä nimistä. Pyrin tuonne sukutauluun laittamaan ristimänimi ja millä henkilöä kutsutaan karjalassa. Sitten vielä on nämä suomalaistetut versiot. Esim. Feodor = Huotari = Heikki (Suomessa viimeisin)
Sukunimet on erikseen ja niistä oikeastaan Pöllä on tehnyt hyvät analyysit kirjaansa Vienan Karjalaisen etnisen koostumuksen muutokset.
Matti Lund
21.12.10, 02:21
...
Mainittakoon, että 1650 -luvulla vielä ei Oulunsuun veroluetteloista erotu Perttulan taloja, vaikka useammassa niistä ja kahdessa ruodutusluettelossa Oulunsuun talojen nimet muuten mainitaan. Ne mainitaan vielä Pikkaralan talojen joukossa "Pikkaraloina".
... sekä RL 1627...40 mf WA773)
terv Matti Lund
Pitää paikkansa, mutta on vain osatotuus, sillä Iisakki Klaunpoika, joka on vain "Pikkarala" 1650 -luvulla on kirjattu vuoden 1645 kymmenysluetteloon Iisakki Klaunpoika Perttuseksi. Vuoden 1640 RL:ssa hänen ikänsä on 28 v ja vuoden 1633 RL:ssa 20 v, eli oli s. ~1612. Talo on ½ manttaalia ja vuoden 1633 RL kertoo, että Iisakki oli vanhan isännän Esko Simunanpojan, ikä 50 v (s. ~1583) poikapuoli. Näyttäisi olevan niin, että Iisakki on Eskon toisen vaimon poika. Esko näkyy luetteloissa jo ennen vuoden 1608 verontarkistusta.
Tämän Iisakin perintöä käsiteltiin käräjillä 1681, jolloin hän vielä eli ja erotteli lapsilleen sopimuksella ja määräyksellään 4.5.1681 , kun oli astunut toiseen avioon) ja talvella 1683 hänen jälkeensä. Ilmenee, että veroluetteloissakin näkyvä Iisakin vaimo Kaarina Martintytär oli lasten äitipuoli. Lapset olivat pojat Jooseppi (isäntä) ja Mikko, tyttäret Inkeri ja Marketta. Vuoden 1683 asiassa Kaarinan poikapuoli Jooseppi ja vävy(puoli) Antti Lämpsä Paltamosta vaativat Kaarinalta valaa inventaarin oikeellisuudesta.
Itsellänikin on kaksi vanhaa sukusuhdetta Veneheiton Lämpsälöihin, joten oma mielenkiintonsa tällä Antti Lämpsän vävyydellä Pikkaralan Perttulaan.
terv Matti Lund
Pitää paikkansa, mutta on vain osatotuus, sillä Iisakki Klaunpoika, joka on vain "Pikkarala" 1650 -luvulla on kirjattu vuoden 1645 kymmenysluetteloon Iisakki Klaunpoika Perttuseksi. Vuoden 1640 RL:ssa hänen ikänsä on 28 v ja vuoden 1633 RL:ssa 20 v, eli oli s. ~1612. Talo on ½ manttaalia ja vuoden 1633 RL kertoo, että Iisakki oli vanhan isännän Esko Simunanpojan, ikä 50 v (s. ~1583) poikapuoli. Näyttäisi olevan niin, että Iisakki on Eskon toisen vaimon poika. Esko näkyy luetteloissa jo ennen vuoden 1608 verontarkistusta.
Tämän Iisakin perintöä käsiteltiin käräjillä 1681, jolloin hän vielä eli ja erotteli lapsilleen sopimuksella ja määräyksellään 4.5.1681 , kun oli astunut toiseen avioon) ja talvella 1683 hänen jälkeensä. Ilmenee, että veroluetteloissakin näkyvä Iisakin vaimo Kaarina Martintytär oli lasten äitipuoli. Lapset olivat pojat Jooseppi (isäntä) ja Mikko, tyttäret Inkeri ja Marketta. Vuoden 1683 asiassa Kaarinan poikapuoli Jooseppi ja vävy(puoli) Antti Lämpsä Paltamosta vaativat Kaarinalta valaa inventaarin oikeellisuudesta.
Itsellänikin on kaksi vanhaa sukusuhdetta Veneheiton Lämpsälöihin, joten oma mielenkiintonsa tällä Antti Lämpsän vävyydellä Pikkaralan Perttulaan.
terv Matti Lund
Nämä Paltamon Lämpsät ovat varmaankin sukua Kuusamon Lämsille, joiden sukunimi välillä kirjoitettiin muodossa Lämpsä.
Onko muuten sukunimi Lämpsä / Lämsä läntistä perua vai savolaista vai ihan itse keksitty Kainuun korvessa?
Lämsästä tuele mieleen sana Jämsä, joka on kai hämäläinen sana.
Mika J
Kun miettii noiden vienalaisten sukunimiksi mainittuja nimiä on syytä pitää mielessä, että yleisesti on käytetty nk. yksilönimiä, joista sitten yksilönimen kantajan jälkeläiset ovat ottaneet sukunimensä. Voionmaan kirja antaa hyvän esimerkin Jääskestä 1550 luvulta. "Jääsken Sunilankylässä verollisina Lauri Suninpoika ( isännimi siis Suni) ja Pekka Suninen (Suni siis sukunimen aiheena). Samaan aikaan Lapveden Ravaltilan kylässä kaksi talonpoikaa Ravatti ja Matti Ravaltinen.
Perttusten yhdeydessä Potapin isännimeä miettiessä tästä yksilönimikeskusteltusta voisi saada vinkkiä suvun alkuperään. Sitä yritin tuossa aiemmin jo pohtia. Jos Potapin isän etunimi on Fomin, hänen jälkeläisten sukunimi pitäisi kaiken järjen mukaan olla Fominov tai Homanainen? Toki on käytetty myös isoisännimeä lisänimenä ja myöhemmin sukunimenä. Nimi ollut kolmiosainen. Esim 1500 luv. Käkisalmen läänissä verokirjassa on useita kolmella nimellä olleita ihmisiä. Voionmaankirja edelleen mainitsee heistä Marko Vasilev Parandujevin poika (Parandujevits) jne... Marko etunimi, isännimi Vasilj ja isoisänetunimi sukunimenä.
Sitten kun peilataan tätä tietoa Perttujeveihin, niin Potap Fomininpojan isoisä pitäisi olla Bertil? Josta jälkeläiset ovat ottaneet Pertujev sukunimekseen. Potap ei välttämättä ole sitä käyttänyt itse. Jos Potapin jälkeläiset olisivat käyttäneet isänsä etunimeä sukunimenään niin he olisivat olleet Potapovits tai Potapojev tmv.
On myös käytetty eläinten nimiä sukunimenä, samoin muinaispakanallisista jumalista saatuja nimiä...mutta se ei liity Pertujeveihin.
Voionmaa muutenkin esittää mielenkiintoista materiaalia eri alueitten sukunimien syntyyn. Siitä tulisikin oivallinen keskustelunaihe tällekin forumille.
Kun miettii noiden vienalaisten sukunimiksi mainittuja nimiä on syytä pitää mielessä, että yleisesti on käytetty nk. yksilönimiä, joista sitten yksilönimen kantajan jälkeläiset ovat ottaneet sukunimensä. Voionmaan kirja antaa hyvän esimerkin Jääskestä 1550 luvulta. "Jääsken Sunilankylässä verollisina Lauri Suninpoika ( isännimi siis Suni) ja Pekka Suninen (Suni siis sukunimen aiheena). Samaan aikaan Lapveden Ravaltilan kylässä kaksi talonpoikaa Ravatti ja Matti Ravaltinen.
Perttusten yhdeydessä Potapin isännimeä miettiessä tästä yksilönimikeskusteltusta voisi saada vinkkiä suvun alkuperään. Sitä yritin tuossa aiemmin jo pohtia. Jos Potapin isän etunimi on Fomin, hänen jälkeläisten sukunimi pitäisi kaiken järjen mukaan olla Fominov tai Homanainen? Toki on käytetty myös isoisännimeä lisänimenä ja myöhemmin sukunimenä. Nimi ollut kolmiosainen. Esim 1500 luv. Käkisalmen läänissä verokirjassa on useita kolmella nimellä olleita ihmisiä. Voionmaankirja edelleen mainitsee heistä Marko Vasilev Parandujevin poika (Parandujevits) jne... Marko etunimi, isännimi Vasilj ja isoisänetunimi sukunimenä.
Sitten kun peilataan tätä tietoa Perttujeveihin, niin Potap Fomininpojan isoisä pitäisi olla Bertil? Josta jälkeläiset ovat ottaneet Pertujev sukunimekseen. Potap ei välttämättä ole sitä käyttänyt itse.
On myös käytetty eläinten nimiä sukunimenä, samoin muinaispakanallisista jumalista saatuja nimiä...mutta se ei liity Pertujeveihin.
Voionmaa muutenkin esittää mielenkiintoista materiaalia eri alueitten sukunimien syntyyn. Siitä tulisikin oivallinen keskustelunaihe tällekin forumille.
Eli Oulun seudun Perttuset olisivat tulleet Venäjältä, ja sukunimeä ei olis kehitetty Bertil-nimen pohjalta?
Mika J
Eli Oulun seudun Perttuset olisivat tulleet Venäjältä, ja sukunimeä ei olis kehitetty Bertil-nimen pohjalta?
Mika J
Näin tämän tiedon valossa käsittäisin eli Potapin isä olisi pitänyt olla joko Bertil, taikka Potapin isäksi mainitun Fomin (Homa) isä ollut Bertil.....Pitäisi oikeastaan löytää tieto, että koska Vienassa ovat alkaneet käyttämään Pertujeviä sukunimenä. Pertujevits = Pertunpoika. Tuosta Potapin isän etunimestä on myös Jakov -vaihtoehto. Silloin hänen liikanimensä olisi Jakolev/ Jakolevits. Jakov (Jegor ja Suomessa Jaakko)
Jukaraisissa lähtisin etsimään Jegor nimen muotoja....(tällainen välihuomautus..)
Jos Potapin jälkeläiset olisivat käyttäneet isänsä etunimeä sukunimenään niin he olisivat olleet Potapovits tai Potapojev tmv.
Myös Potapoff -muoto.
Repolasta lähtöisin olevan Homasen suvun kantaisä on ollut Homa ( Karjalassa ortdoksinen ristimänimi Fomin)
Muhoksen Laitasaaren Perttulan kylästä vielä sellainen huomio erään tapatiedon valossa. On sanonta, että hämäläinen ottaa sukunimensä maasta, karjalainen antaa nimen maalle. Tämän tiedonmurusen valossa Perttulan kylä on syntynyt Perttusten toimesta. Karjalaisia?
Samoin Vienassa on Voijärven pitäjässä ollut Lesolan kylä. Lesoset ovat kantasuku ja antaneet kylälle nimen.
Muhoksella muitakin esimerkkejä..karjalainen Holappa suku..keskustan liepeillä on Ranta-Holappa niminen paikka - jossa asunut Holappia ja antaneet nimen alueelle... Utajärvellä vaikka kuinka näitä esimerkkejä.
Näin tämän tiedon valossa käsittäisin eli Potapin isä olisi pitänyt olla joko Bertil, taikka Potapin isäksi mainitun Fomin (Homa) isä ollut Bertil.....Pitäisi oikeastaan löytää tieto, että koska Vienassa ovat alkaneet käyttämään Pertujeviä sukunimenä. Pertujevits = Pertunpoika. Tuosta Potapin isän etunimestä on myös Jakov -vaihtoehto. Silloin hänen liikanimensä olisi Jakolev/ Jakolevits. Jakov (Jegor ja Suomessa Jaakko)
Jukaraisissa lähtisin etsimään Jegor nimen muotoja....(tällainen välihuomautus..)
Sukunimi oli ainakin syntyneiden luettelossa Jukorainen. Mikä tässä häiritsee niin samaa sukunimeä on ollut etelämsänä savo-karjalaisella alueella, muodossa Jukarainen, mutta tuo alkuperäinen muoto Jukorainen Kuusamossa voi olla ratkaiseva vihje sukunimen Jegor-alkuperästä.
Mika J
Mika, löysin Jegorov (Jegoroff) suvusta keskustelua
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=2118
DNA testit molemmilta käyttöön???
Toki tässä pitää muistaa että Jegor oli yleinen etunimi ja kaikki Jegorovat eivät välttämättä ole sukua keskenään. Ottanutta ei laiteta :)
Matti Lund
21.12.10, 10:39
Nämä Paltamon Lämpsät ovat varmaankin sukua Kuusamon Lämsille, joiden sukunimi välillä kirjoitettiin muodossa Lämpsä.
Onko muuten sukunimi Lämpsä / Lämsä läntistä perua vai savolaista vai ihan itse keksitty Kainuun korvessa?
Lämsästä tuele mieleen sana Jämsä, joka on kai hämäläinen sana.
Mika J
Joo,
Ensiksikin Heikki Hannunpoika Lämpsä vaati isänperintöään isäpuoleltaan Erkki Mäläskältä perinnönjakoluettelon 9.8.1682 nojalla. (Paltamo 2-3.,5.2.1694, mf ES2038, s. 199). Mutta kun muut perilliset eivät ole paikalla, kutsutaan heidät seuraaville käräjille.
Sitten käräjillä 2-5.6.1694 (mf ES2038, s 42-44) Heikki Hannup. Lämpsä muistutti tästä riidastaan isäpuolensa Erkki Mäläskän kanssa. Ilmeni, että Veneheiton Hannu Lämpsän jäämistöä olivat jakamassa hänen vanhemmat poikansa Iisakki ja Hannu, jotka ovat jonkin aikaa sitten muuttaneet "Lappmarkkiin". He antoivat pastorinsa Samuel Juleniuksen allekirjoittaman todistuksen 25.3.1694, jossa ilmoittavat tulleensa täysin tyydytetyksi perinnöstään, eli kaikki Lämpsälän irtokalut voidaan jättää jakamattomina taloon eivätkä he vaadi enää mitään nuorimmalta veljeltään tai isäpuoleltaan, joka on jäänyt asumaan heidän isiensä taloa Veneheitossa. Erkki Mäläskä kuitenkin vastusti Heikki Hannunpojan vaatimusta todistamalla perinnönjakoluettelon 9.8.1682 nojalla, että kukin poika on tyydytetty 20 taalarilla ja yhdellä lehmällä ja tyttärelle 10 taalaria ja yhden lehmän. Mainittu irtain omaisuus on inventaarin mukaan 77 taalaria 6 äyriä. Kiinteää oli jätetty jakamatta 142 taalaria sen takia, että se on varattu talon suuren velan maksuun.
Heikki edelleen tivasi perintöosansa parantamista vetoamalla siihen, että hän oli ollut alaikäinen siitä päätettäessä. Mutta silloinen nimismies Johan Uhlvik, joka oli ollut jakamassa perintöä, vahvisti, että poikien oma äiti Liisa Eskontytär oli hänelle kertonut, että Heikki oli ollut silloin jo 20 -vuotias eikä ole tätä ennen asiasta valitellut, vaikka on koko ajan asunut paikkakunnalla.
Siksi edellämainittu päätettiin vahvistaa ja ottaa julkisiin akteihin ja jakaa niistä todistus.
Kuusamosta ei siis puhuta, mutta vanhempien veljesten Iisakin ja Hannun oma pastori Samuel Julenius (Juleniukselta löytyy yhteisiä esi-isiä Ilmajoelta allekirjoittaneen kanssa) oli Kuusamon seurakunnan kirkkoherra!
Kuusamon veljeksistä nuorempi Hannu Lämpsä on kuoliniän mukaan syntynyt huhtikuussa 1656.
Poikien äiti siis oli nimeltään Liisa Eskontytär, jonka toinen mies Erkki (Siponp.) Mäläskä oli ollut isäntänä Kestilän Mäläskän talossa ja tullut leskeydyttyään Lämpsälään. Hänellä oli yksi tytär, joka miehineen asui isänsä jälkeen tätä Lämpsälän taloa.
Nimi kirjataan asiakirjoissa väliin ilman p -kirjainta 1600 -luvulla.
Lämpsiä, joihin itsellänikin juuret menevät Paltamon haarojen kautta, on pitkin poikin ympäri Limingan ja Saloisen pitäjiä ja valloittavat sitten Veneheiton, eli perustavat useamman talon sinne.
terv Matti Lund
Matti Lund
21.12.10, 12:31
Sukunimi oli ainakin syntyneiden luettelossa Jukorainen. Mikä tässä häiritsee niin samaa sukunimeä on ollut etelämsänä savo-karjalaisella alueella, muodossa Jukarainen, mutta tuo alkuperäinen muoto Jukorainen Kuusamossa voi olla ratkaiseva vihje sukunimen Jegor-alkuperästä.
Mika J
Voi olla noinkin, mutta ...
Länsi-Suomessa on vanhaa Jukka -nimistöä.
Siihen on luettavissa Vähänkyrönkin Jukkaran eli Jukaran eli Jukaraisen talonnimi.
Nimi on todennäköisimmin tullut samaan tapaan kuin monien naapurienkin talonnimet: isännän etunimestä.
Talossa on täytynyt asua muinoin Jukka -niminen isäntä, josta johtuu siellä nimi Jukarainen.
Jukka -vaikuttaa olleen keskiajalla yleinen käytössä ollut miehen etunimimuoto (ainakin Länsi-Suomessa).
Isossakyrössä oli kokonainen vanha Jukajan kylä (vrt. Jukaja - Jukarainen), joka jäi 1570 -luvulla Laihian kappelin ja pitäjän puolelle, kun aluejakoa uudistettiin.
Tosin tälle vanhalle kylännimelle on perusteltavissa yhtä todennäköisesti myös ympäristöstä otettu paikannimi. Nimittäin se on saattanut vääntyä murteessa joki -sanasta. Koska alue on laaja (puolet nykyistä Laihian pitäjää), niin sitä ei voi kovin uskottavasti perustella vain yhdelle Kyrön Jukalle joskus kuuluneeksi. Siksi joki -vahtoehto on tässä "Jukka" -nimessä vahvemmilla.
Verratkaapa muuten Juuka -paikannimeä Pielisellä. Sitäkään ei aivan saa mahtumaan johokuhun Jegoriin.
Täten löytyy perusteita aivan toisenlaiselle nimimuodon syntytavalle Etelä-Pohjanmaalta. Lopputulos on kuitenkin näennäisesti sama kuin Savo-Karjalassa.
terv Matti Lund
Matti Lund
21.12.10, 12:46
Eli Oulun seudun Perttuset olisivat tulleet Venäjältä, ja sukunimeä ei olis kehitetty Bertil-nimen pohjalta?
Mika J
Kaikki verolähde- ja tuomiokirjatiedot viittaavat sen puolesta, että Oulunsuun Pikkaralan Perttula on saanut nimensä Perttu -nimisestä isännästä siellä. Pitkän aikaahan toista Perttulan osaa isännöi 1600 -luvulla Perttu Pertunpoika, mutta Perttuja tavataan Oulunsuusta aikaisemmaltakin. Se on siellä suosituimpia etunimiä, joten on erittäin odotettua löytää sieltä Perttulan talo.
Myös Laitasaaren Perttulan alkupäässä kohdataan Perttu -nimi.
terv Matti Lund
Voi olla noinkin, mutta ...
Länsi-Suomessa on vanhaa Jukka -nimistöä.
Siihen on luettavissa Vähänkyrönkin Jukkaran eli Jukaran eli Jukaraisen talonnimi.
Nimi on todennäköisimmin tullut samaan tapaan kuin monien naapurienkin talonnimet: isännän etunimestä.
Talossa on täytynyt asua muinoin Jukka -niminen isäntä, josta johtuu siellä nimi Jukarainen.
Jukka -vaikuttaa olleen keskiajalla yleinen käytössä ollut miehen etunimimuoto (ainakin Länsi-Suomessa).
Isossakyrössä oli kokonainen vanha Jukajan kylä (vrt. Jukaja - Jukarainen), joka jäi 1570 -luvulla Laihian kappelin ja pitäjän puolelle, kun aluejakoa uudistettiin.
Tosin tälle vanhalle kylännimelle on perusteltavissa yhtä todennäköisesti myös ympäristöstä otettu paikannimi. Nimittäin se on saattanut vääntyä murteessa joki -sanasta. Koska alue on laaja (puolet nykyistä Laihian pitäjää), niin sitä ei voi kovin uskottavasti perustella vain yhdelle Kyrön Jukalle joskus kuuluneeksi. Siksi joki -vahtoehto on tässä "Jukka" -nimessä vahvemmilla.
Verratkaapa muuten Juuka -paikannimeä Pielisellä. Sitäkään ei aivan saa mahtumaan johokuhun Jegoriin.
Täten löytyy perusteita aivan toisenlaiselle nimimuodon syntytavalle Etelä-Pohjanmaalta. Lopputulos on kuitenkin näennäisesti sama kuin Savo-Karjalassa.
terv Matti Lund
eli minun mielestä vahvistuu se olettamus, että kyseinen Kuusamon Jukorainen on otettu venäjän kielen Jegor tai Igor-nimestä.
Varsinkin kun ottaa huomioon että kyseinen nimenkantaja tuli Venäjän puolelta Kuusamoon. Jotkut eteläpohjalaiset nimenselitykset tässä tapauksessa ovat täysin käsittämättömiä.
Mika J
Matti Lund
21.12.10, 13:02
eli minun mielestä vahvitsuu se olettamus, etttä kyseinen Kuusamon Jukorainen on otettu venäjän kielen Jegor tai Igor-nimestä.
Varsinkin kun ottaa huomioon että kyseinen nimenkantaja tuli Venäjän puolelta Kuusamoon. Jotkut ereläpohjalaiset nimenselitykset tässä tapauksessa ovat täysin käsittämättömiä.
Mika J
Ei ne ole mitenkään käsittämättömiä eikä yksinomaan eteläpohjalaisia, vaan länsisuomalaisia.
Motto: yhteinen kieli, yhteinen nimimieli.
Nimikaimoja voi syntyä aivan eri perusteista ja taas aivan samasta perusnimestä voi syntyä hyvin erinäköisiä nimimuotoja eri puolilla maata. Ei se ole käsittämätöntä, vaan suomen kieltä. Suomen kielessä jostain syystä nimivarianttirikkaus on maailman huippua.
Muista pää, käytä sitä.
Yritä käsittää tämä.
terv Matti Lund
Noista itäpuolen Juuka- Juko- ym nimistä on professori Alpo Räisänen esittänyt, että ne ovat jonkin saamenmurteen kautta tulleita, alunperin johonkin suomen joki-sanavartalon vanhempaan muotoon pohjautuvia.
http://www.sgr.fi/sust/sust253/sust253_raisanen.pdf
Aivan, nimikäytäntö käyttää isän etunimeä nk. yksilönimenä esim. Olof Olofsson, liikanimi Holop. Joka tulee maaorjuudesta (venäjän holop=maaorja). Liikanimestä otettu suvun jälkeläisten käyttöön Holappa sukunimi.
Perttujev (Bertujeff) en löydä sille muuta tarkoitusta kuin etunimen patronyymimuoto. Kun taas Lesojev (Lesojeff) tarkoittaa metsäläistä. (metsälappalainenko?)
Näitä on hauska pyöritellä ajatuksissa... :)
Kysymykseni siis oli aiemmin, olivatko Laitasaaren Perttuset karjalaisia? (Karjalainen antaa nimen maalle...)
Ai niin piti sitäkin vielä kirjoittaa, että tuolla Lämsällä on oma tarkoituksensa. Yritänpä etsiä sen tiedon jostain...
se oli joku esine Kuusamossa käytetty.
Oliko tämä Lämpsä/Lämsä keskustelu täällä...olen jo kohta sekaisin missä mistäkin keskusteltiin..
Matti Lund
21.12.10, 13:26
Noista itäpuolen Juuka- Juko- ym nimistä on professori Alpo Räisänen esittänyt, että ne ovat jonkin saamenmurteen kautta tulleita, alunperin johonkin suomen joki-sanavartalon vanhempaan muotoon pohjautuvia.
http://www.sgr.fi/sust/sust253/sust253_raisanen.pdf
Siten luulisi prof. Räisäsen kannattavan suurinpiirtein etusijalle panemaani selitystä Kyrön Jukajalle joki -sanan väännöksenä ja liittävän sen samaan nimipesueeseen Juukan kanssa, jos se tulisi häntä vastaan.
Kyrön Jukajan yläosahan on jäänyt Jokikylä -nimiseksi ja Jurvan puolinen osa Jokisalo -nimiseksi, eli joesta siellä löytyy.
Mielenkiintoinen juttu olisi, jos voitaisiin vakavasti ottaen todeta myös Kyrön murteen saaneen tämän erityisen vaikutteen saamesta ja täten "itä ja länsi olisivat paiskoneet kättä".
Pitää tarkistaa pätevältä vaikuttavasta Aate Aikion tutkielmasta, onko siinä mitään tähän problematiikkaan liittyvää, saamesta löytyväistä. - Tai muttia.
terv Matti Lund
Matti Lund
21.12.10, 13:30
Ai niin piti sitäkin vielä kirjoittaa, että tuolla Lämsällä on oma tarkoituksensa. Yritänpä etsiä sen tiedon jostain...
se oli joku esine Kuusamossa käytetty.
Oliko tämä Lämpsä/Lämsä keskustelu täällä...olen jo kohta sekaisin missä mistäkin keskusteltiin..
Siis Läm(p)sä on siirtonimi Limingan ja Saloisen alueelta Paltamon Veneheittoon ja sieltä käsin siirtonimi Kuusamoon. Nykyään kun puhutaan Lämsistä, tulevat jostain syystä ensinnä kuusamolaiset mieleen.
terv Matti Lund
Niin kuusamolaiset omaavat tuota sukunimeä aika paljonkin.
Vielä näistä karjalaisten nimenannosta maalle missä asuvat ja perustavat tilansa:
Suomussalmen Lesovaara, perustaja Matvej Lesonen. Karjalaisetkin harrastivat huuhdan raadantaa eli elinkeinona kaskiviljely vaikutti torpanpaikan valintaan. Monesti torppa rakennettiin jonnekin mäen tai kukkulan päälle - korkealle paikalle. Kuten myös Lesovaaran ensimmäinen talo, jonka rakensi Matvej. Kuitenkin se paikka oli hallan arka ja talo siirrettiin toiseen parempaan viljelyspaikkaan.
Myös Laitasaaressa ainakin siinä Viskaalin kohdalla on korkeampia paikkoja. Raimo - muistatko tai tiedätkö missä kohtaa ensimmäinen Perttusen talo olisi sijainnut siellä Perttulassa?
Muhoksen keskustassa on myös muuten Perttulantie... mistä nimi mahtanee olla peräisin....
Siis Läm(p)sä on siirtonimi Limingan ja Saloisen alueelta Paltamon Veneheittoon ja sieltä käsin siirtonimi Kuusamoon. Nykyään kun puhutaan Lämsistä, tulevat jostain syystä ensinnä kuusamolaiset mieleen.
terv Matti Lund
Kiitos tuosta selvennyksestä, sukunimi
Lämsä/Lämpsä ei ole siis savolaisperäinen, vaan Oulun seudulta. Saloinenhen on käsittääkseni ihan peruspohjalainen pitäjä, jonne ei ole savolaisia asettunut.
Mika J
Matti Lund
21.12.10, 14:16
Kiitos tuosta selvennyksestä, sukunimi
Lämsä/Lämpsä ei ole siis savolaisperäinen, vaan Oulun seudulta. Saloinenhen on käsittääkseni ihan peruspohjalainen pitäjä, jonne ei ole savolaisia asettunut.
Mika J
Hei puolet vanhaa Saloisen pitäjää oli ns. Siika-Savoa, savolaisten asuttajien asuttamaa. Se oli jopa hallinnollisesti yhdistetty aika ajoin eräiden Ylä-Savon pitäjien kanssa. Esimerkiksi oli 30 vuotta Kajaaniporin vapaaherrakunnassa yhdessä Kainuun sekä mm. Pielisen, Iisalmen ja Kuopion kanssa.
Veneheittolaiset riitelivät vielä 1600 -luvulla ja 1700 -luvun alussakin jatkuvasti saloislaisten kanssa vanhoista niitty- ja kalastusnautinnoista, eli ne olivat ulottuneet Oulujärvelle ja sen eteläpuolelle.
terv Matti Lund
Matti Lund
21.12.10, 14:59
Aivan, nimikäytäntö käyttää isän etunimeä nk. yksilönimenä esim. Olof Olofsson, liikanimi Holop. Joka tulee maaorjuudesta (venäjän holop=maaorja). Liikanimestä otettu suvun jälkeläisten käyttöön Holappa sukunimi.
Perttujev (Bertujeff) en löydä sille muuta tarkoitusta kuin etunimen patronyymimuoto. Kun taas Lesojev (Lesojeff) tarkoittaa metsäläistä. (metsälappalainenko?)
Näitä on hauska pyöritellä ajatuksissa... :)
Kysymykseni siis oli aiemmin, olivatko Laitasaaren Perttuset karjalaisia? (Karjalainen antaa nimen maalle...)
Siis lainasit aikaisemmin Olavi Suorsaa. Suorsalla on osuus teoksessa "Muistojen kirja Muhokselta", jossa hän käsittelee runonlaulaja Perttusia.
Minulla ei ole sitä, mutta anopillani se on ja hän luki siitä, että joku runonkerääjä nimeltään Boreus tai jotain sinnepäin oli merkinnyt muistiin sellaisen perimätiedon itse runonlaulajalta joskus vuoden 1870 paikkeilla, että esi-isä oli tullut Lappajärveltä Karjalaan ja oli puolestaan tullut sinne L:järvelle Muhoksen Laitasaaresta 3-4 miespolvea taaksepäin, tai jotain sellaista.
Jos tuo pitää paikkansa, eli ettei tässä ole mitään sekaannusta, Sinunhan pitäisi "bongata" Perttunen Lappajärven rippikirjoista ennen Karjalaan siirtymistä ja Muhoselta tulleena joskus 1700 -luvulla?
Tämän perimätiedon Sinun pitäisi testata, mutta tarkenna se ensin, koska kuulopuheessani voi olla jotain hölynpölyä, koska olen puolikuuro.
Jos Sinulla on tämä teos, saanet siitä toki pian tarkemman selon.
terv Matti Lund
En muistanutkaan tuota Muistojen kirjaa! Kipaisempa ennen jouluaattoa kirjastosta sen lainaamassa....
Kiitos muistutuksesta.... :)
Borenius on henkilö, joka on kerännyt tietoja runonlaulajista. http://fi.wikipedia.org/wiki/Axel_August_Borenius
Lappajärvi, jonka mainitset, on varmaankin kuitenkin Latvajärvi, joka on Vienan Karjalassa kylä missä Pertujevit asui. Muuttivat sukutarinan mukaan sinne Muhokselta. Tähän vaan pitäisi saada tarkempi lähdetieto kuka muuttanut ja milloin. Pölläkin on tätä asiaa pohtinut kirjassaan.
Miihkali Perttunen kertoi Boreniukselle vuonna 1871, että hänen sukunsa saapui Latvajärvelle 4-5 sukupolvea aikaisemmin ja Tatjana Perttunen, Miihkalin pojanpojan vaimo, että suku oli kotoisin Muhokselta ja ensimmäinen Latvajärven Perttunen oli sinne vävyksi tullut Juho (Johan, Ivan) Perttunen (eräs vienalaiskauppias Ivan Perttunen mainitaankin 1711 tulliluettelossa Kajaanin markkinoilla käyneenä). Juho Perttusen muutto Muhokselta Latvajärvelle on näin ollen saattanut tapahtua 1600-luvun loppupuolella. Suvun varhaisjuurista on kuitenkin ristiriitaisia tietoja, Perttuset olivat mahdollisesti Muhokselta (http://www.muhos.fi/koivujatahtipaivat/perttunen.htm) tai Laatokan Karjalasta (http://home.onego.ru/%7Ealkonost/lennrot1.html).
Tämä Vuokkiniemen sivuilta bongattua.
Faravid kirjasarjoissa on kuulemma ainakin 3 eri kappaleessa kirjoja useita sivuja olevia juttuja ko. suvusta. Nyt vain etsimään ne käsiin.
Täytyyhän tuon asian perustua johonkin pätevään näyttöön kuka ja milloin muuttanut, kuin vain että jälkeläinen kertoo asian. Sama Lesosilla, sukutarina kertoo, että ovat tulleet Tuli-Lapista. Sitä en ole saanut selvitettyä mikä Tuli-Lappi on ja mistä sieltä tulleet. Tohmajärven suunta nyt tutkinnan alla ko. suvun kohdalta koska siellä asunut 1600 luvulla Lesosia jotka mahdollisesti siirtyneet Vienaan.
jukkaukkola
21.12.10, 20:02
Muhoskylän Perttulantie lienee saanut nimensä Perttula talon eli Tikkanen 2 mukaan .Eskil Pellikka tuonut nimen tullessaan kun käyttänyt myös Bertunen sukunimeä.Nimi jäi vaikka mies ei kauan pitänyt taloa.Tuo talo sijaitsi 1800-lvulla suurinpiirtein tuon syksyllä palaneen liikekeskuksen paikalla .Raimolla lie tarkempaa tietoa.
Matti Lund
21.12.10, 20:23
En muistanutkaan tuota Muistojen kirjaa! Kipaisempa ennen jouluaattoa kirjastosta sen lainaamassa....
Kiitos muistutuksesta.... :)
Borenius on henkilö, joka on kerännyt tietoja runonlaulajista. http://fi.wikipedia.org/wiki/Axel_August_Borenius
Lappajärvi, jonka mainitset, on varmaankin kuitenkin Latvajärvi, joka on Vienan Karjalassa kylä missä Pertujevit asui. Muuttivat sukutarinan mukaan sinne Muhokselta. Tähän vaan pitäisi saada tarkempi lähdetieto kuka muuttanut ja milloin. Pölläkin on tätä asiaa pohtinut kirjassaan.
Voi olla, kuten viestissäni varoitin, olen puolikuuro ja mitä olen kuullut on vähän niin kuin sinnepäin, mitä on sanottu.
Kummasti minä kuitenkin ymmärrän esim. italian ja ranskankielisen puheen oikein, eli minulla on vielä sävelkorva tallella, jonka varassa se tulkinta kaiketi minulla toimii. Suomi lienee vaikeampi sävelkorvalleni kuin romaaniset kielet. Mutta piakkoin tämäkin avu minulta kadonnee.
Ilmeisesti tuota Boreniusta tarkempaa ei ole saatavissa. Runonlaulaja Perttuset ovat olleet hyvämuistisia, mutta sekin piirre voi olla valikoivaa, ja välttämättä siirtyminen ei ole mennyt eksaktisti niin kuin on kerrottu, eli vapaa muisti yleensä toimii 3-4 sukupolven päähän melkein yhtä epäluotettavasti kuin korvakuuloni pöydän toiselle puolelle.
terv Matti Lund
Jukka -kiitokset tuosta tarkennuksesta tiennimestä.
Katsoin tuon Muhoksen rk:n 1699 niin hauskasti siinä on kaksi karjalaista??? perhettä alekkain Muhoskylässä..
esi-isäni Olli Holappa ja sitten alempana Henrik Perttunen
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/rippikirja_1699-1722_ik116/66.htm
Sitten Bertil Bertunen rk 1699 alk
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/rippikirja_1699-1722_ik116/88.htm
Lisää Bertusia rk 1699 alk
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/rippikirja_1699-1722_ik116/92.htm
Sukua siis useassa talossa Muhoksen Laitasaaressa ja sitten myös Muhoskylässä.
Voi olla, kuten viestissäni varoitin, olen puolikuuro ja mitä olen kuullut on vähän niin kuin sinnepäin, mitä on sanottu.
Kummasti minä kuitenkin ymmärrän esim. italian ja ranskankielisen puheen oikein, eli minulla on vielä sävelkorva tallella, jonka varassa se tulkinta kaiketi minulla toimii. Suomi lienee vaikeampi sävelkorvalleni kuin romaaniset kielet. Mutta piakkoin tämäkin avu minulta kadonnee.
Ilmeisesti tuota Boreniusta tarkempaa ei ole saatavissa. Runonlaulaja Perttuset ovat olleet hyvämuistisia, mutta sekin piirre voi olla valikoivaa, ja välttämättä siirtyminen ei ole mennyt eksaktisti niin kuin on kerrottu, eli vapaa muisti yleensä toimii 3-4 sukupolven päähän melkein yhtä epäluotettavasti kuin korvakuuloni pöydän toiselle puolelle.
terv Matti Lund
Toivottavasti Matti avu ei katoa kovin pian.
Luultavasti tuon Boreniuksen arkistoja / kirjoituksia on tallennettu mm. SKS:n tai KSS:n arkistoon. Pitää kysellä jossain vaiheessa.
Olisi kyllä mielenkiintoista saada tietää mitä Raimon ensimmäisessä viestissä (muistaakseni) mainitsema Matti Kuusi on selvittänyt suvusta. Etten tee samaa työtä moneen kertaan ja havaitse että se tie on jo koluttu läpi. Luulen, että Kuusi on myös (alueen tuntijana?) käännellyt tätä nimiasiaa.
Raimo Ranta
22.12.10, 10:38
Muhoskylän Perttulantie lienee saanut nimensä Perttula talon eli Tikkanen 2 mukaan .Eskil Pellikka tuonut nimen tullessaan kun käyttänyt myös Bertunen sukunimeä.Nimi jäi vaikka mies ei kauan pitänyt taloa.Tuo talo sijaitsi 1800-lvulla suurinpiirtein tuon syksyllä palaneen liikekeskuksen paikalla .Raimolla lie tarkempaa tietoa.
Terve
Niin.. siitä Tikkala no 2:sta eli Perttulasta, palaneen Muhoksen kauppakeskuksen raunioilta.
Maakirjatalo Tikkala eli Perttula 2/3 mant. Muhos
Muhoksen Tikkalaan isännäksi tulee Laitasaaresta Bertil Thomass Perttunen vaimonsa Anna Tikkasen kanssa. Hänet mainitaan henkikirjoissa 1687-1699 Tikkalan talollisena. Tikkalasta tulee tämän myötä Perttula. Heidän poikansa Tuomas avioituu Elin Laurintytär Henttusen kanssa. Tuomas ja Elin on kirjattu Tikkalan eli Perttulan asukaiksi v.1695-1702. Tuomas ja Elin muuttavat Henttulaan v.1702 ja saavat Henttulan haltuunsa Oulun käräjien päätöksellä 25.08.1704.
Thomas Bertilinp Perttunen eli Henttunen s.n 1670 k.n. 1709
pso Elin Larsintr Henttunen s.n 1662 k.n. 1712
Tikkala eli Perttula no 2 Muhos 2/3 manttaalia.
(hk1695) kanssa-asuja.
Henttula no11. 1/3 manttaalia Muhos.
(rk1699) vävy, kanssa-asuja.
(hk1703-1709) Isäntä.
Muhoksen-Laitasaaren -Oulunsuun Perttusista liikkuu hyvin paljon tarinapohjalle sepustettuja juttuja. Perttusten tutkimuksissa on hyvin suurena apuna käräjäpöytäkirjat.. ovat olleet vakiasiakkaita. Väärää tietoa on hirmuisesti likkeellä. Omissa selvityksissäni olen joutunut turvautumaan hypoteesiin juuri Vienaan menneen Juhon eli Iivanan kohdalla.
Perttunen 3/4 mant. Oulunsuu
(mk1677) kanssa-asuja Johan Bertilss,
(hk1678) kanssa-asuja, Oulunpitäjä ES2474_NIDE9175
Tämän jälkeen Juho katoaa kirjoista.. mutta minne ?
Kansanrunousarkisto:
Matti Pöllä ja Matti Kuusi ovat esittäneet, että merkittävä osa kalevalaisesta runodesta olisi tullut Karjalaan Pohjanmalta ja Savosta tulleiden siirtolaisten mukana. Pöllä on myös esittänyt, että näiden siirtolaisten joukossa saattoi olla myös nuijasodan (1596–1597) jälkiselvittelyitä pakenevia tai noituudesta syytettyjä tietäjäsukuja. Pöllän mukaan Vienan alueella talletetun runouden juuret löytyvät Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla esiintyneestä perinteestä, mutta siinä on myös Karjalasta ja Savosta saatuja vaikutteita.
terv raimor
Raimo Ranta
22.12.10, 11:32
Miihkali Perttunen kertoi Boreniukselle vuonna 1871, että hänen sukunsa saapui Latvajärvelle 4-5 sukupolvea aikaisemmin ja Tatjana Perttunen, Miihkalin pojanpojan vaimo, että suku oli kotoisin Muhokselta ja ensimmäinen Latvajärven Perttunen oli sinne vävyksi tullut Juho (Johan, Ivan) Perttunen (eräs vienalaiskauppias Ivan Perttunen mainitaankin 1711 tulliluettelossa Kajaanin markkinoilla käyneenä). Juho Perttusen muutto Muhokselta Latvajärvelle on näin ollen saattanut tapahtua 1600-luvun loppupuolella. Suvun varhaisjuurista on kuitenkin ristiriitaisia tietoja, Perttuset olivat mahdollisesti Muhokselta (http://www.muhos.fi/koivujatahtipaivat/perttunen.htm) tai Laatokan Karjalasta (http://home.onego.ru/%7Ealkonost/lennrot1.html).
Tämä Vuokkiniemen sivuilta bongattua.
Tueksi hypoteesille:
Olof Johanss Perttunen ja vaimo Margareta (Märtha) sekä tytär Britha eivät esiinny Muhoksen eikä lähipitäjien kirkonkirjoissa isonvihan jälkeen. Ylikiiminkiin tulee vuonna 1754 venäjältä uudisrakentaja Olof Perttunen perheineen. Olofin syntymäajaksi on merkitty 1682, sekä Märtha vaimo s. 1691 ja lapset Lars s. 1729 k. 1782, Johan s. 1734 k. 1772 ja Luukas s. 1735 k. 1796.
Perttunen Muhos Laitasaari
-1725) kanssa-asuja
Ylikiiminki
(rk750-1756) uudisrakentaja
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4946503
Kun Olof katoaa Muhokselta on vaimon nimi Margareta ja tytär Brita
Kun Vienasta ilmaantuu Ylikiiminkiin todennäköisesti sama mies vaimonsa Martan kanssa eikä tytär Briittakaan näy paluu muutajien joukossa. Kuten rippikirjassa näkyy ovat he kreikkaislkatolisia ja saavat Ylikiimingissä "Lutterin kasteen" Pojat ovat syntyneet venäjällä ja siellä kastetut. Ehkä... vaimon nimi muuttui Vienassa Martaksi tai sitten kysessä on Olofin toinen vaimo. Minulla ei ole kykyä tutkia venäjänkielisiä asikirjoja, joten tämän ongelman ratkaisee varmaan joku muu.
terv raimor
Muhoksen-Laitasaaren -Oulunsuun Perttusista liikkuu hyvin paljon tarinapohjalle sepustettuja juttuja. Perttusten tutkimuksissa on hyvin suurena apuna käräjäpöytäkirjat.. ovat olleet vakiasiakkaita. Väärää tietoa on hirmuisesti likkeellä. Omissa selvityksissäni olen joutunut turvautumaan hypoteesiin juuri Vienaan menneen Juhon eli Iivanan kohdalla.
Perttunen 3/4 mant. Oulunsuu
(mk1677) kanssa-asuja Johan Bertilss,
(hk1678) kanssa-asuja, Oulunpitäjä ES2474_NIDE9175
Tämän jälkeen Juho katoaa kirjoista.. mutta minne ?
Kansanrunousarkisto:
Matti Pöllä ja Matti Kuusi ovat esittäneet, että merkittävä osa kalevalaisesta runodesta olisi tullut Karjalaan Pohjanmalta ja Savosta tulleiden siirtolaisten mukana. Pöllä on myös esittänyt, että näiden siirtolaisten joukossa saattoi olla myös nuijasodan (1596–1597) jälkiselvittelyitä pakenevia tai noituudesta syytettyjä tietäjäsukuja. Pöllän mukaan Vienan alueella talletetun runouden juuret löytyvät Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla esiintyneestä perinteestä, mutta siinä on myös Karjalasta ja Savosta saatuja vaikutteita.
terv raimor
Hei, näihän se lähteistä todistamaton sukujohto menee. En siis ainakaan minä ole mistään löytänyt virallista lähdettä siihen, että Laitasaaren Perttuset olisivat Vienan Perttusten esi-isiä.
Leikitellään taas tuolla nimellä.
Tiedämme siis että Matti Pöllä on löytänyt Vienan rippikirjoista Perttusiksi tunnistaman perheen, jossa perheen pää on Potap Fominpka eli Potap Fominovits tai Fominojev. Tämän poika olisi sitten NN Potapovits tai Potapojev. Mitenkään en saa tähän passaamaan Ivan Bertujev tai Ivan Bertujevits. Takerrunko jo liikaa tähän nimi asiaan.
Tällähetkellä minulla on 2 teoriaa tästä:
1. Potap Fomanpka ei ole alunperinkään Perttusia - vaan jotain muuta sukua, joka sekoitettu Pertujeveihin. Löytyisikö ko. rk:sta Ivan nimistä mahdollista yhteyttä. Juho Perttunen-niminen mies tiedetään olevan vienalainen sarkakauppiassa 1711. (saattaapi olla myös tuo Pielisellä ollut Juho sama mies kuin tämä sarkakauppias)
2. Juho Perttunen on luterilaisessa uskossa - vai onko?, eikä ole tullut merkityksi noihin Vienan Kemin piirin rippikirjoihin jostain syystä. Pappihan ei monestikaan käynyt noilla syrjäkylillä. Esim avioliiton vihkimiset toimitettiin esim. 1 krt vuodessa maximissaan 2 krt vuodessa. Samalla vihittiin jos vihittiin useita aviopareja useiden kuukausien vienalaisten häämenojen jälkeen.
3. Fomin (Potapin isän) isä olisi ollut tuo Ivan eli Juho, eli Fomin Ivanovits tai Ivanojev. Sitten voisi alkaa näyttää oikealta. Fomin eli Homa ja jossain aiemmin oli että Thomas. Voisiko Juholla ollut Tuomas niminen poika mennessään Vienaan?
Jos ajatellaan että Potap on syntynyt n. 1715, hänen isänsä Fomin eli Homa sn. 1680-90 ja tämän isä puolestaan sitten sn. 1665-75.
Vienan Karjalassa tuohon aikaan avioiduttiin nuorena. Pojat saattoivat olla JOPA 12-vuotiaita vasta. Taloihin tarvittiin työntekijöitä, koska talon ylläpito kuului kaikille perheenjäsenille- perheen yhteisestä kassasta sitten jäsenille maksettiin osuuksia. Isät naittivat poikiaan (esim. vanhan emännän kuoltua) tytöille, jotka olivat poikiaan vanhempia. Yleinen poikien avioikä oli noin 15-17 vuotta, vaimot olivat vanhempia eli jos poika oli 15 niin vaimo saattoi olla 19-20 vuotias.
Lisäksi noiden rippikirjojen merkinnät ovat epämääräiset, koska perhe yritti kaikin tavoin piilotella aikuiseksi kasvaneita poikiaan, ja kertoivat poikiensa iät alemmas. Kun nuorimies kasvoi aikuiseksi hän joutui koko elämän kestävään sotaväkeen. Myöhemmin tämä vasta muuttui 25-vuotta kestäväksi.
Arvalla arvottiin nuo sotaväkeen joutujat, ja käytännöllisesti katsoen vaimosta tuli leski. Monet tällaiset vaimot ovatkin merkittyinä leskiksi rippikirjoissa.
Sitten on otettava tosiaan huomioon myös se, että parit elivät susipareina. Ilman kirkollista siunausta. Pidettiin vain vienankarjalaiset häämenot ja se oli siinä. Morsian yleensä muutti miehensä kotitaloon.
Hei, näihän se lähteistä todistamaton sukujohto menee. En siis ainakaan minä ole mistään löytänyt virallista lähdettä siihen, että Laitasaaren Perttuset olisivat Vienan Perttusten esi-isiä.
Leikitellään taas tuolla nimellä.
Tiedämme siis että Matti Pöllä on löytänyt Vienan rippikirjoista Perttusiksi tunnistaman perheen, jossa perheen pää on Potap Fominpka eli Potap Fominovits tai Fominojev. Tämän poika olisi sitten NN Potapovits tai Potapojev. Mitenkään en saa tähän passaamaan Ivan Bertujev tai Ivan Bertujevits. Takerrunko jo liikaa tähän nimi asiaan.
Tällähetkellä minulla on 2 teoriaa tästä:
1. Potap Fomanpka ei ole alunperinkään Perttusia - vaan jotain muuta sukua, joka sekoitettu Pertujeveihin. Löytyisikö ko. rk:sta Ivan nimistä mahdollista yhteyttä. Juho Perttunen-niminen mies tiedetään olevan vienalainen sarkakauppiassa 1711. (saattaapi olla myös tuo Pielisellä ollut Juho sama mies kuin tämä sarkakauppias)
2. Juho Perttunen on luterilaisessa uskossa - vai onko?, eikä ole tullut merkityksi noihin Vienan Kemin piirin rippikirjoihin jostain syystä. Pappihan ei monestikaan käynyt noilla syrjäkylillä. Esim avioliiton vihkimiset toimitettiin esim. 1 krt vuodessa maximissaan 2 krt vuodessa. Samalla vihittiin jos vihittiin useita aviopareja useiden kuukausien vienalaisten häämenojen jälkeen.
3. Fomin (Potapin isän) isä olisi ollut tuo Ivan eli Juho, eli Fomin Ivanovits tai Ivanojev. Sitten voisi alkaa näyttää oikealta. Fomin eli Homa ja jossain aiemmin oli että Thomas. Voisiko Juholla ollut Tuomas niminen poika mennessään Vienaan?
Jos ajatellaan että Potap on syntynyt n. 1715, hänen isänsä Fomin eli Homa sn. 1680-90 ja tämän isä puolestaan sitten sn. 1665-75.
Vienan Karjalassa tuohon aikaan avioiduttiin nuorena. Pojat saattoivat olla JOPA 12-vuotiaita vasta. Taloihin tarvittiin työntekijöitä, koska talon ylläpito kuului kaikille perheenjäsenille- perheen yhteisestä kassasta sitten jäsenille maksettiin osuuksia. Isät naittivat poikiaan (esim. vanhan emännän kuoltua) tytöille, jotka olivat poikiaan vanhempia. Yleinen poikien avioikä oli noin 15-17 vuotta, vaimot olivat vanhempia eli jos poika oli 15 niin vaimo saattoi olla 19-20 vuotias.
Lisäksi noiden rippikirjojen merkinnät ovat epämääräiset, koska perhe yritti kaikin tavoin piilotella aikuiseksi kasvaneita poikiaan, ja kertoivat poikiensa iät alemmas. Kun nuorimies kasvoi aikuiseksi hän joutui koko elämän kestävään sotaväkeen. Myöhemmin tämä vasta muuttui 25-vuotta kestäväksi.
Arvalla arvottiin nuo sotaväkeen joutujat, ja käytännöllisesti katsoen vaimosta tuli leski. Monet tällaiset vaimot ovatkin merkittyinä leskiksi rippikirjoissa.
Sitten on otettava tosiaan huomioon myös se, että parit elivät susipareina. Ilman kirkollista siunausta. Pidettiin vain vienankarjalaiset häämenot ja se oli siinä. Morsian yleensä muutti miehensä kotitaloon.
Venäjä oli tietysti suurvalta 1500-luvulla kuin nykyäänkin, mutta missä sen pojat sotivat, Ruotsi-Suomea, Turkkia , Saksaa, Itävalta-Unkaria, Ranskaa, Puolaa vastaan vai ketä vastaan?
Voidaan käydä ikuisuusväittelyä, että kuuluuko nykyinen Pietarin alue Suomelle vai Venäjälle, minun mielestä se kuuluu Suomelle ja Pietari perustettiin suomalaisilta ryöstetylle maalle. Pietarin alueella on iät ja ajat asustellut suomalais-ugrilaista väestöä, slaavit olivat valloittajakansaa siellä 1200-luvulta lähtien.
Mika J
Miihkaili Perttunen on kertonut, että Perttuset ovat Latvajärven vanhin suku. Se perimätieto ei kuitenkaan ihan pidä paikaansa, sillä Karhuset ovat olleet Latvajärvellä ennen Perttusia. Heidän tiedetään siellä asuneen jo 1670-luvulla. V. 1718 kevättalvella Engbergin johtamat joukot polttivat Latvajärven, kuten myös Kivijärvikin tuhottiin samaan aikaan. Nämä kylät sijaitsevat Suomeen tulevan reitin varrella. Myös Vuokkiniemi hävitettiin Enbergin sissien toimesta tuolloin. Seuraavan kerran Latvajärvellä tavataan asutusta v. 1745-54 välisenä aikana. Nämä ovat todennäköisesti sitten olleet Pertujevejä, josta Miihkaili muisteli sata vuotta myöhemmin että suku on ensimmäinen Latvajärvellä.
Potap nimestä vielä. En itse ole tavannut kyseistä etunimeä vienalaisia sukuja tutkiessa. Törmään Perttusista puhuttaessa ensimmäistä kertaa ko. nimeen. Myös Pöllän mukaan nimi on harvinainen. Potap Fomin mainitaan vuonna 1762 olleen 47-vuotias ja muuttaneen Latvajärvelle perheineen Vuokkiniemeltä.
Tässä on nyt pieni ristiriita, jos Potap on Pertujevien esi-isä, niin suvun kerrotaan tulleen Muhoksen Laitasaaresta Latvajärveen - ei Vuokkiniemen kautta. Latvajärvi sijaitsee Suomesta tultaessa ensin ja sitten vasta tulee sisemmäs mentäessä Vuokkiniemi. Lisäksi Länsi-Vienassa on Perttu-nimisiä paikkoja (karjalainen antaa nimen maalle.. hämäläinen ottaa nimen maasta…) jotka saattaisivat opastaa tutkijaa Perttusten jäljittämisessä ennen Vuokkiniemelle asettumista…. Tsenassa v. 1876 Pertun su-niminen suoalue, Akonlahdessa Pertulambi jne, Akonlahdessa ei kuitenkaan mainita Perttusia asukkaina 1800 luvulla, joten seudun runsas Perttu-alkuinen paikannimistö voidaan myös tulkita muistoksi Perttusten asumisesta kylässä ennen 1800 lukua. ( Tukeeko tämä lause sitä, että Perttuset ovat karjalaisia ja antaneet nimet paikalle kuten heillä tapana on? Pöllä on päätynyt ajatukseen että suku on asunut Akonlahdessa aikana 1679-1718)
Potap on merkitty vastasaapuneeksi v. 1754. Tämä ei välttämätttä tarkoita sitä, että henkilö on jostain juuri saapunut/muuttanut, vaan sitä, että henkilö on tullut virkavallan tietoon ja näin merkityksi kirjoihin ja kansiin. Hän on 30-vuotias.
Pöllän mukaan Keski -ja Länsi-Vienan kylistä v. 1745 mainitaan VAIN YKSI Potap-niminen ja ikänsä puolesta mahdollinen henkilö. 1745 Vuokkiniemessä on Jakov Nikitinillä poika Potap, mainitaan 29-vuotiaaksi, syntymävuosi 1714.
Pöllän mukaan on kyseessä yksi ja sama henkilö. Pöllä epäilee patronyymin sekaisuuden johtuvan siitä, että Potap ei osannut venäjää ja siksi on tullut merkityksi Foman pojaksi eikä Jakovin. Minusta tässä kyllä selitys ontuu.... jos Potap on tuon Jakovin poika, niin hänen esi-isät voidaan jäljittää v. 1720 luvulle Vuokkiniemestä ja kyllä käsittääkseni sinä aikana jo venäjääkin jonkin verran olisi Potap väkiselläkin oppinut.
Pikkaralan kylässä asuva Erkki Perttunen on kertonut O. Suorsalle, että suvusta on aikoinaan lähtenyt Vienaan miespuolinen henkilö, jonka nimeä ei enää muisteta. Onko kellään Olavi Suorsan kirjaa Runonlaulajien sukujuuret? Tämä mainitaan lähteenä.
Pertujevien oletettu aikajana Vienassa:
1679 -> Akonlahti -> Vuokkiniemi-> n. 1710 Latvajärvi -> 1718 jälkeen Vuokkiniemi tai Akonlahti jälleen - 1745 jälkeen Latvajärvi
Matti Lund
25.12.10, 10:44
Miihkaili Perttunen on kertonut, että Perttuset ovat Latvajärven vanhin suku. Se perimätieto ei kuitenkaan ihan pidä paikaansa, sillä Karhuset ovat olleet Latvajärvellä ennen Perttusia. Heidän tiedetään siellä asuneen jo 1670-luvulla. V. 1718 kevättalvella Engbergin johtamat joukot polttivat Latvajärven, kuten myös Kivijärvikin tuhottiin samaan aikaan. Nämä kylät sijaitsevat Suomeen tulevan reitin varrella. Myös Vuokkiniemi hävitettiin Enbergin sissien toimesta tuolloin. Seuraavan kerran Latvajärvellä tavataan asutusta v. 1745-54 välisenä aikana. Nämä ovat todennäköisesti sitten olleet Pertujevejä, josta Miihkaili muisteli sata vuotta myöhemmin että suku on ensimmäinen Latvajärvellä.
Potap nimestä vielä. En itse ole tavannut kyseistä etunimeä vienalaisia sukuja tutkiessa. Törmään Perttusista puhuttaessa ensimmäistä kertaa ko. nimeen. Myös Pöllän mukaan nimi on harvinainen. Potap Fomin mainitaan vuonna 1762 olleen 47-vuotias ja muuttaneen Latvajärvelle perheineen Vuokkiniemeltä.
Tässä on nyt pieni ristiriita, jos Potap on Pertujevien esi-isä, niin suvun kerrotaan tulleen Muhoksen Laitasaaresta Latvajärveen - ei Vuokkiniemen kautta. Latvajärvi sijaitsee Suomesta tultaessa ensin ja sitten vasta tulee sisemmäs mentäessä Vuokkiniemi. Lisäksi Länsi-Vienassa on Perttu-nimisiä paikkoja (karjalainen antaa nimen maalle.. hämäläinen ottaa nimen maasta…) jotka saattaisivat opastaa tutkijaa Perttusten jäljittämisessä ennen Vuokkiniemelle asettumista…. Tsenassa v. 1876 Pertun su-niminen suoalue, Akonlahdessa Pertulambi jne, Akonlahdessa ei kuitenkaan mainita Perttusia asukkaina 1800 luvulla, joten seudun runsas Perttu-alkuinen paikannimistö voidaan myös tulkita muistoksi Perttusten asumisesta kylässä ennen 1800 lukua. ( Tukeeko tämä lause sitä, että Perttuset ovat karjalaisia ja antaneet nimet paikalle kuten heillä tapana on? Pöllä on päätynyt ajatukseen että suku on asunut Akonlahdessa aikana 1679-1718)
Potap on merkitty vastasaapuneeksi v. 1754. Tämä ei välttämätttä tarkoita sitä, että henkilö on jostain juuri saapunut/muuttanut, vaan sitä, että henkilö on tullut virkavallan tietoon ja näin merkityksi kirjoihin ja kansiin. Hän on 30-vuotias.
Pöllän mukaan Keski -ja Länsi-Vienan kylistä v. 1745 mainitaan VAIN YKSI Potap-niminen ja ikänsä puolesta mahdollinen henkilö. 1745 Vuokkiniemessä on Jakov Nikitinillä poika Potap, mainitaan 29-vuotiaaksi, syntymävuosi 1714.
Pöllän mukaan on kyseessä yksi ja sama henkilö. Pöllä epäilee patronyymin sekaisuuden johtuvan siitä, että Potap ei osannut venäjää ja siksi on tullut merkityksi Foman pojaksi eikä Jakovin. Minusta tässä kyllä selitys ontuu.... jos Potap on tuon Jakovin poika, niin hänen esi-isät voidaan jäljittää v. 1720 luvulle Vuokkiniemestä ja kyllä käsittääkseni sinä aikana jo venäjääkin jonkin verran olisi Potap väkiselläkin oppinut.
Hei Sari
Yhtäältä on tämä aihealue, jossa haluat selvittää Vienassa asuvien Perttusten alkuperää ja levinneisyyttä.
Tähän aiheeseen itselläni ei ole toistaiseksi mitään annettavaa, vaan sitä vain mielenkiinnosta seuraan.
Toisaalta Pikkaralan Perttusista ja kaikkien sikäläisten talojen nimiltään Perttuloista olen viime päivinä huomattavasti täydentänyt tietojani ja kysyn, onko Sinulla kiinnostusta tutustua niihin?
Jos niin on, niin ehkä niille pitäisi olla eri ketju, sillä toistaiseksi niillä ei voida osoittaa yhteyttä Vienan Perttusiin muuta kuin yhden osalta varmistamaton perimätieto, että sellaisen saattaisi olla.
Olen käännellyt lisää tuomiokirjoja Perttusten vaiheista, mutta toistaiseksi niistä ei ole tullut vastaan mitään Vienaan viittaavaa. Toisaalta en ole vielä kääntänyt kaikkia korvamerkitsemiäni Perttus -juttuja.
Mielenkiintoni Pikkaralan Perttusiin lisääntyi huomattavasti, kun totesin olevani itsekin osallisena vyyhdissä, eli alustavien tietojen mukaan olen Iisakki Klaunpoika Perttusen jälkeläinen hänen toisen tyttärensä kautta. Tämän Iisakin jälkeläiset eivät kuitenkaan jatka hänestä eteenpäin Perttunen -nimisinä, vaan kun Iisakin ½ manttaalin talo jaettiin hänen pojanpoikiensa välillä kahteen 1/4 manttaaliin osaan, alettiin näitä talonosia nimittää Hevonojan taloiksi. Taas Hevonoja on vanha paikallinen nimi, siis talonnimi ei ollut nimenä mikään uutuus; toisin sanoen havaintojeni mukaan, vaikka nimet esiintyvät vain aniharvoin asiakirjoissa, yhtä Pikkaralan taloa nimitettiin sekä Perttulaksi että Hevonojaksi, joista vanhempi nimi Hevonoja vahvistui ja jäi päänimeksi talon kahtiajaon jälkeen.
terv Matti Lund
Matti -Ilmanmuuta kiinnostaa! Olen jo aikaa sitten miettinyt, että joskus pitäisi laittaa koneelle talteen nämä Laitasaaren Perttuset.
Aloitus on jo tehty mutten olen ehtinyt laittamaan talteen kuin murto-osan.
Keskustelu ketjua mietin että mihin osioon ja millä nimellä sen perustaisi. Kuuluuko Kainuun alueeseen vaiko Pohjanmaan?
Tuo Hevonoja on mielenkiintoinen - esi-isäni on ollut siinä torpparina.
Matti Lund
25.12.10, 10:57
Matti -Ilmanmuuta kiinnostaa! Perustan uuden keskusteluryhmän. Olen jo aikaa sitten miettinyt, että joskus pitäisi laittaa koneelle talteen nämä Laitasaaren Perttuset.
Selvä
Ensinnäkin on veroluettelotietoja pitkin 1600 -lukua. Koneeltani puuttuu muutama vuosi, mutta jos Sinulla/+Raimolla on näitä tiedostostani puuttuvia vuosia, niin näitä aukkoja voidaan yhdessä täydentää ja näin saataisiin kutakuinkin aukoton ketju Perttuloiden taloista tältä yli 100 vuoden jaksolta ennen rippikirjojen aikaa. Sen jälkeen on rippikirjojen jaksoja käytettävissä, joten voidaan täydentää niistä pitkin 1700 -lukua.
Sitten on tuomiokirjoja, joista olen kääntänyt muutaman jutun lisää viime päivinä ja jatkan vielä niiden tietojen täydentämistä.
terv Matti Lund
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=81347#post81347
Hei
Nyt edessäni on Faravid 10-86 Olavi Suorsan kirjoitus. Laitan tämän tänne, mutta aivan hyvin tämä voisi olla Pikkaralan Perttustenkin keskusteluketjussa.
Ensimmäinen suvun perinnetarinan mukaan Vienaan tullut Perttusen suvun edustaja on ollut Mantso niminen henkilö. Suorsa epäilee, että tuo on vienalaistettu muoto nimestä Matsson. Eli tulija oli NN Matinpka Perttunen. Tälläistä Mattia ei ole Suorsa löytänyt 1600 -luvun veroasiakirjoista Oulunsuunkylästä Perttusissa. Kellonkylästä on hän löytänyt 1670 luvun veroasiakirjasta Simo Matinpka Perttusen ruokakunnan. (lähteenä Pohjanmaan läänintilit VA9155:57) Suorsa mainitsee vielä, että vielä 1700-luvulla Matts etunimi vuorottelee vero-ja kirkonkirjoissa Bertil nimen kanssa yhdessä Perttusen sukuhaarassa Oulunsuunkylässä.
No niin,eli nyt pitäisi vain löytää Matti Perttunen niminen henkilö ja hänen jälkipolviensa tekosia seurailla.
Tuosta Mantso nimestä. Mielestäni Suorsan oivallus nimen muutoksesta sukupolvien saatossa ja muistissa on oikea. Meilläkin Lesosissa on perinnetietona, että ensimmäiseksi Venehjärvelle tulleen Lesosen etunimi ollut Hosko. Hosko nimeä en ole koskaan aiemmin tavannut missään, joten sen täytyy olla muuttunut ihmisten mielissä jostain muusta nimestä. Hosko on tullut Venehjärvelle Venehjokea pitkin yhdestä puusta veistetyllä veneellä. (Hoskonen muuten mainitaan Shemeikän suvun tarinassakin Tuli-Lapista)
Raimo Ranta
29.12.10, 19:57
Nonnin.. palataampa asiaan
Kaivelin tähän vanhoja muistiinpanojani hahmottaakseni Juho( Ivan) Perttusen alkuperää
Mutta ensiksi hieman taustaa siitä vilkkasta liikenteestä rannikon ja Kainuun korpien välillä
1546
Henrik Hämäläinen (Hämelen)
Talo sijainnut Laitasaaressa (Hämälä)
Kalasti kahdella haapiolla Sassarjärvellä Kainuussa ilmoitetaan vuonna 1554
Loduick Pehrsson
Talo sijainnut Muhoskylässä (Lotvola) Mainitaan varakkaaksi. Vuodelta 1558 merkitään hänellä olleen Kainuun järvillä kolme haapiokuntaa, jotka kalastivat 87 verkolla haukia Kapahauki muodosti merkittävän tulolähteen
Laitasaaren talonpojille. Järvikalaa ei pyydetty yksinomaan käyttöön vaan sillä oli myös markkinoita Oulussa
1548
Simon Simonss Tikkanen
Talo sijainnut Muhoskylässä (Tikkala) tai Perukalla (Perukan Tikkala). Harjoitti eräkalastusta kainuun järvillä. Veroluettelo v 1558 mainitsee hänellä olleen 2 haapiota ja 50 verkkoa
Olof Tomperi lautamies v 1560-1570
Talo sijainnut Muhoksen Perukassa (Tomperi) Kalasti kahdella haapiolla Sassarjärvellä Kainuussa
ilmoitetaan vuonna 1554
Henrik Tomperi
Talo sijainnut Muhoksen Perukassa (Tomperi) Kalasti kahdella haapiolla Sassarjärvellä Kainuussa
ilmoitetaan vuonna 1554
Hans ja Anders Karjalainen
Talo sijainnut Muhoksen Honkalankylässä tai Perukassa (Karjalainen)
eräkalastivat Kainuussa
Lars Keränen
Talo sijainnut Laitasaaressa
mainitaan kainuun eräkalastajina 1540 luvilta alkaen. Keräsen oletetaan tulleen Oulujärven alueelta
1549 ?
Påhl Keränen ja Anders Keränen, Muhoskylässä
Ruotsin ja Venäjän rajalinjan siityminen Pähinäsaaren rauhan seurauksena, aiheutti se rannikkopitäjien talonpoikien pitämään vartiota Oulujärvellä, toistuvien venäläisten hyökkäysten vuoksi.Limingan talvikärillä v. 1549 tuomittiin sakkoihin laitasaarelaiset Pål ja Anders Keränen, väärästä hälytyksestä , jonka mukaan venäläiset olivat tulossa polttamaan Limingan kirkonkylää.Kerästen suorittama hälytys ei ollut aiheeton, ehkä hivenen ennenaikainen, sillä saman vuoden keväällä venäläiset todella tulivat Liminkaan asti.
1550
Claes Hansson Valkola
Kalasti kahdella haapiolla Sassarjärvellä Kainuussa ilmoitetaan vuonna 1554
Valkola no 39 Muhoskylä
1557
Ludvik Pehrsson (Lotvonen) Talo sijainnut Muhoskylässä)
Mainitaan eräjärvi kalastuksen "kuninkaana" Laitasaaresta. Kalasti kolmella haapiolla ja 87 verkolla Oulujärvellä
Kuhmon, Sotkamon ja Kiannan vesillä.
Laitasaaren kokonaistaloluvuksi on kirjattu v 1560 26 taloa joista 24 haapiota osallistui Kainuun järvikalastukseen
(Kainuun historia I) vuonna 1562 Laitasaarelaiset kalastivat Sassar,-Kärneksen, -Vieksin,-Kiimas,-Nuas ja Lentojärvellä, jotka sijaitsevat Oulujoen vesistön yläjuoksulla, Suomussalmen –Kuhmon ja Sotkamon alueilla.
1558
Simon Simonsson Tikkanen
Harjoitti eräkalastusta Kainuun järvilla. Järvikalastuksesta kertova veroluettelo v 1558 mainitsee hänellä olleen 2 haapiota ja 50 verkkoa, josta veroa 4 leiviskää haukea
Henrik Claesson
Harjoitti eräkalastusta Kainuun järvilla. Veroluettelo v 1558 mainitsee hänellä olleen 1 haapio ja 28 verkkoa, josta veroa 2 leiviskää
Påhl Olofsson
Harjoitti eräkalastusta Kainuun järvilla. Veroluettelo v 1558 mainitsee hänellä olleen 1 haapiota ja 37 verkkoa, josta veroa 2 leiviskää
Lodvick Pehrsson
Harjoitti eräkalastusta Kainuun järvilla. Veroluettelo v 1558 mainitsee hänellä olleen 3 haapiota ja 87 verkkoa, josta vero 6 leiviskää haukea
Anders Karjalainen
Harjoitti eräkalastusta Kainuun järvilla. Veroluettelo v 1558 mainitsee hänellä olleen 1 haapio ja 30 verkkoa, josta vero 2 leiviskää haukea
Måns Månsson Hartikka
Harjoitti eräkalastusta Kainuun järvilla. Veroluettelo v 1558 mainitsee hänellä olleen 1 haapiota ja 28 verkkoa, josta veroa 2 leiviskää haukea
Lars Moilanen
Harjoitti eräkalastusta Kainuun järvilla. Veroluettelo v 1558 mainitsee hänellä olleen 1 haapio ja 30 verkkoa, josta vero 2 leiviskää haukea
Muuttoliikettä Kainuun korpiin
Vuosien 1555-1595 ns. vanhanvihan vainon aikoina tapahtui merkttävää muuttoliikettä Oulujärven erämaasta kun väki pakeni usein toistuvia venäläisten hyökkäyksiä Oulu –ja Siikajoen varrella oleviin kyliin. Muuttoliikken suunta muuttui 1600 luvun alkupuolella, kun mm. Oulujokivarresta lähdettiin nykyisten Kemijärven, Kuusamon, Paltamon ja Sotkamon ja Pielisjärven pitäjäjien alueille, jotka kaikki rajoittuivat Nyky-Venäjään.
Veroasiakrijoista voidaan todeta että ensimmäinen muuttoaalto ajoittuu vuosiin 1630-1636 ja toinen vuosiin 1675-1680 ja kolmas isonvihan eli suuren Pohjan sodan aikoihin 1700-1721.
Kalevalalaisten runon laulajasukujen alkuperää selvitellessä on tullut esille seikkoja jotka kytkevät runonlaulu-perinteen Oulujokivarteen Muhoksen Laitasaren - ja Ahmaksen kylään sekä ja Oulujärven seudulle Paltamoon. Oululainen Olavi Suorsa kirjoittaa tutkimuksessaan tärkeimmän syyn kotiseudulta lähtöön olleen sotaväen otot. Myös kato ja nälkävuodet sekä kulkutaudit ovat Suorsan mukaan olleet syynä siirtymiseen asumattomille rajaseuduille Vienaan.
Omien päättelyjeni mukaan yksi merkittävä syy oli kun vuonna 1623 pidetyssä läänin kokouksessa päätettiin, ettei Oulujokivarren talonpojat saaneet enää tulla paikallisten asukkaiden rannoille kalastamaan, eikä peninkulmaa lähemmäs heidän asumuksiaan eivätkä saa aiheuta haittaa pyydyksillään. Lisäksi Käkisalmen läänin Pielisjärven pitäjän sekä Suomen Lapin verovapaudet ja vapautus sotaväen otosta houkutteli uusille asuinsijoille.
Kun A. Borenius jututti ja laulatti v 1871 Vuokkiniemellä runoniekka Jyrki Malista kertoi tämä, että ensimmäinen Malinen tuli Muhoksen Nykyrin talosta 6-7 sukupolvea sitten eikä täällä silloin ollut muuta kuin lappalaisia ja peuroja.
Tämä perimätieto kertoo, että seutu oli vailla kiinteää asutusta ennen Malisen tuloa. Malisen tulo Vienaan lienee tapahtunut vuosien 1626-1634 aikana. Samoihin aikoihin lähdettiin Paltamon-Sotkamon alueelle myös Muhoksen Tomperista, Karjalaisesta ja Häikiöstä. Malinen joka oli Suorsan mukaan lähtöisin Hailuodosta, Suorsa kertoo, että Jaakko Malinen nai Muhoksen Nykyrin talon tyttären asui Nykyrissä ja kirjattiin Nykyri nimisenä. Malisen matka ei vienyt suoraan Vienaan vaan perhe asusteli joitain aikoja Paltamossa.
Nykyri 1/2 mant Muhos
(kl1625) talollinen, Jacob Nykyri
Henki-ja maakirjat eivät tunne enää vuoden 1625 jälkeen Peer / Jacob Nykyrin taloa, Jacobista ei ole manintaa Nykyrin asukkaana vuosilta 1600-1616 joten lienee tullut täyteen ikään vasta sen jälkeen tai hän ei ole Nykyreitä vaan tuli taloon muualta. Jacob saattaa olla Nykyrin vävy josta Olavi Suorsa selvityksessään mainitsee. Vuosien 1616-1625 henki-maa-ja verokirjoja en ole toistaiseksi selannut, joten niistä saattaisi löytyä selvyys Jaakon alkuperästä. Suorsan selvitys Musta-Nykyrin vävystä näyttäisi hyvin todennäköiseltä
MALINEN, MALAJEV, MALIKIN. Maliset (Malajev) mainittiin 1679 Vuonnisen valvontakirjassa. Vuonna 1839 kerrottiin suvun muuttaneen Vienaan Hailuodosta. Myös 1871 kerrottiin kylässä, että Maliset, Vuonnisen toiseksi vanhin suku, olisi tullut "Oulusta, Hailuuosta" kuusi sukupolvea sitten. Tuolloin Vuonnisessa asuneiden Malisten mukaan Hailuodossa asui edelleenkin Malisia. Seuraavana vuonna kerrottiin, että muutosta oli kahdeksan sukupolvea, he olivat tulleet "Malisluuon" kirkkokunnasta Oulusta ja esi-isän nimi oli Nykkyri. Tämän perusteella on runonlaulajien sukuja tutkinut oululainen nyt jo edesmennyt Olavi Suorsa on päätellyt seuraavan kulun:
”Oulujoen varrella sijaitsevassa Muhoskylässä oli 1600-luvulla Nykyrin ruokakunta ja talo. Sinne tuli 1600-luvun alkuvuosikymmeninä vävy Malisen suvusta ja kantoi sukunimeä Nykyri-Malinen. Muutettuaan kymmenien muiden pohjalaisperheiden joukossa Kainuuseen (joko Kiannalle tai Vuokkiin, jossa edellisessä on mainittu Jakob Malinen 1625 ja samana vuonna Vuokista tullut uudisasukas Henrik Malinen). Vuosien 1625-1635 välisena aikana Nykyri-Malinen muutti maaselän yli Vuonniseen. Vienassa sukunimen alkuosa on jäänyt pois”.
Toisen muuttoaalloin aikoihin vuosina 1675-1680 Ahmaksen Pyyköstä lähti väkeä Paltamoon ja Pielisjärvelle sekä Muhoksen Henttulasta Kuhmon Lentualle. Laitasaaren Perttulasta lähtee perimätiedon mukaan Juho Perttunen ja asettuu Vienan Latvajärvelle
Muhoksen Laitasaaren kylään on merkitty nykyisen Viskaalin ja Pikkaralan alueelle 1600 luvun lopulla asiakirja merkintä ”Bertula by”. Kahtapuolta Oulujokea sijaitsi useita Perttula nimisiä taloja.
Virrankosken mukaan, jota perimätieto (Tatjana Perttunen 1880-1963) tukee, yksi pojista muutti Vienaan mahdollisesti juuri Latvajärvelle, Johan (Ivan) Perttusen muutto on ajoitettu dosentti Antero Heikkisen tutkimusten mukaan tapahtuneeksi v. 1687. Axel August Borenius runonkerääjä 1870-luvulla, arvioi muuton tapahtuneen jo vuonna 1682. Latvajärvellä oli Perttunen -niminen talo jossa Perttusten suku asui. Muutto lienee tapahtunut 1685 tienoilla, ajoitus perustuu yhteneväisiin tietoihin jokivarresta tapahtuneeseen muuttoliikkeeseen Kainuun suuntaan.
Paltamon, Sotkamon, Kuhmon, Suomussalmen alueelle ilmaantuu tuttuja Oulujokivarren nimiä kuten mm. Koukkari, Kärnä, Keränen, Sangilainen eli Holappa, Parviainen, Pyykkö, Ukkola, Henttunen, Hartikka, Valkonen, Tikkanen, Laitinen, Kaiponen, Hyrkäs, Tomperi. (Perttusilla,Henttusilla ja Pyyköillä vahvat sukuyhteydet)
Perimätietona kerrotaan (kertoja Tatjan Perttunen runonlaulaja Miihkailin pojan pojan vaimo) Vuokkiniemellä, että Latvajärven Perttusten suku on lähtöisin Oulujokivarresta Perttulan kylästä ja ensimmäinen Perttunen olisi Johan (Juho) Perttunen. Hän on tullut sovan aikana / häiskyaikana vävyksi Vuokkiniemelle.
Samoihin aikoihin elää Perttulankylässä seuraavat Juhot:
Perttula 3/4 mant. Oulunsuu
(mk1677) kanssa-asuja Johan Bertilss Perttunen
(hk1678) kanssa-asuja poika Johan Bertilsson ja vmo Carin Henriksdr, Pohjanmaan lääni läänintili, 1678 ES2474_Nide 9175
(1680) kanssa-asuja pojan vmo Carin Henriksdr, Pohjanmaanlääni henkikirja ES2474_NIDE9179
Juho Bertilinpoikaa on esitetty Vienaan menijäksi, hän katoaa kirjoista 1678 jälkeen, jättikö vaimonsa vai kuoliko? hänen vaimonsa näkyy vuoden 1680 henkikirjassa mutta ei mainita leskeksi.
Pukki/Rautio/Perttula 1/1 mant. Oulunsuu
(hk1675) kanssa-asuja, Johan Mårthenss Perttunen, Pohjanmaan lääni läänintili,1675 ES2473-2474_NIDE9166
Perttula 2/3 mant. Oulunsuu
(1680) kanssa-asuja, Johan Simonss Perttunen , Pohjanmaan lääni ES2474_NIDE9179
Kolmannen muuttoaallon 1700-1721 aikoihin Muhoksen Heikurasta lähti väki Pielisjärvelle ja vuoden 1740 tienoilla
Hans Nykyri vei perheensä samaan pitäjään. Laitasaaren Perttulasta lähtee Olof Johaninp Perttunen s.1682 vaimonsa Margaretan kanssa kohti Kainuuta vuoden 1725 tienoilla. Hänen matkaansa Vienaan en ole pystynyt jäljittämään. Ylikiimingin rippikirjaan v 1754 on merkitty uudisrakentaja Olof Perttunen Venäjältä tulleeksi.
Menivätkö Perttuset hieman kauemmaksi, koska heitä tavataan Vienassa ja Pielisessä, mutta ei silloisen Sotkamon alueella.
-raimor-
Tupenkolahuttajien mailla -kirja ei mainitse Vuokkiniemen historiassa Malisia perustajiksi. Miksi ei? (Jos he kerran tämän mukaan ensimmäisiä olivat?)
En usko (vaikke tämä uskonasia ole) että Ivan eli Juho on ollut ensimmäinen tulija(jos nyt ovat täältä Oulujokivarresta tulleet) , luulen että tuo Ivan on vain napattu siitä, kun esiintyy sarkasotaa käsittelevissä asiakirjoissa.
Kukaan jälkipolvista ei ole Ivania tai Juhoa edes maininnut. Nimi Mantso on.
Vanha tarina kertoo, että Suomesta paenneet talonpojat rakensivat ensimmäiset Ylä-Kuittijärven läntiselle niemelle. 1800 -luvun lopussa suomalaistutkija Juvelius kirjoitti muistiin seuraavan version Vuokkiniemen kylän perustamisesta:
" Ensi asukas Vuokkiniemellä oli Lentiiran Koskelta, toinen nimeltä Pekka Kairikainen, oli myös Suomesta kotoisin. Heidän tänne muuttaessa, kerrotaan paikkakunnan vielä olleen umpikuusikkona. Nämä kaksi joutuivat riitaan ja tappoivat toisensa, mutta heidän perillisensä jäivät Vuokkiniemelle asumaan. Muita Suomesta tulleita sukuja olivat Remsuset Limingasta ja Sipposet Iisalmesta.
Kivijärven kylän asukkaat ovat sota-aikoina Suomen puolelta tulleita karkulaisia. (Sarin huomautus: kivijärveläiset itse sanovat, että kylänsiemen on tuotu Mezeniestä - toinen versio on, että ovat tulleet Venehjärveltä = Lesoset) Ensimmäinen asukas on asunut Paahkomanvaaralla. Vanhin kylä Vuokkiniemen pitäjässä ja koko Karjalassa on Lapukka, jonka ensi eläjä on asunut Kirkelän talossa. - Toinen asukas Karjalassa siihen aikaan Paanajärvessä ja likin naapuri Suomen puolella Kiannossa. Latvajärven ensiasukkaita mainitaan Karhula Orihvedestä, Perttunen Perttulankylästä Oulujoelta, Lesoljo ja Teppola Venehjärvestä; muut kaikki Suomesta." Juvelius 1889: 66
Ei Malisia eikä Nykyreitä.. Karhuset mainitaan Orihvedeltä(Orivesi?) eikä Muhokselta.. (luin aiemmin Pöllältä muistaakseni, että Karhusia mainitaan muualtakin 1500-luvulla kuin vain Muhokselta). Perttuset ja Lesoset kyllä mainitaan...
Näistä on NIIIN monta versusta, kuin on kertojaakin. Löytyykö tähän totuus borskeitosta vaiko kaurapuurosta :)?
Tarkoitukseni toki ei ole mitenkään loukata tai muutenkaan aliarvostaa aikaisempia tutkimuksia Vienan historiasta ja runonlaulajasuvuista..haluan vaan hiukan näin talvisydännä ravistella vanhoja uskomuksia sekä ennenkaikkea LÖYTÄÄ uutta tietoa ko. sukujen tietoihin.
Maliset liittyvät omiin juurini, joten kommentoin tuota Sarin ajatusta siitä, että heitä ei Vuokkiniemellä näy. Minulla on käsitys, että Malis-asutus on kukoistanut runsaslukuisena nimenomaan Vuokkiniemen Vuonnisen kylässä, ja siitä kylästä Suorsakin kirjoittaa suvun yhteydessä.
Suorsan mukaan suku lienee alunperin lähtöisin Laatokan Karjalasta ja siirtynyt jo varhaisessa vaiheessa Savon kihlakunnan alueelle, Jo Savon kihlakunnan vanhimmassa 1541 maakirjassa on kolme ruokakuntaa Malisia. Sieltä kuitenkin lähdettiin liikkeelle asuttamaan Pohjois-Savoa ja Oulujärven erämaata. Sukua ilmestyykin 1500-luvun jälkipuoliskolla Rautalammille, Oulujärven itäpuolelle ja P-Pohjanmaalle.
Vuonna 1872 Vuonnisen kylässä oli 55 taloa, ja niistä 13 asui Malisia. Muita Vuonnisen vanhoja sukuja ovat olleet Tervoset, jotka luultavasti tulleet Kiannan suunnalta. Myös naapurikylästä Tsenasta Pietari Kettuselta (Tsena-Pekalta) arvellaan löytyvät vahvat juuret Paltamon ja vaimoltaan Yli-Kiimingin suuntaan (toki vasta 1700/1800-lukujen taitteessa).
Meni vähän sivuun Perttusista, joten tämä tästä ja takaisin aiheeseen :)
Nonnin.. palataampa asiaan
Kaivelin tähän vanhoja muistiinpanojani hahmottaakseni Juho( Ivan) Perttusen alkuperää
Mutta ensiksi hieman taustaa siitä vilkkasta liikenteestä rannikon ja Kainuun korpien välillä
1546
Henrik Hämäläinen (Hämelen)
Talo sijainnut Laitasaaressa (Hämälä)
Kalasti kahdella haapiolla Sassarjärvellä Kainuussa ilmoitetaan vuonna 1554
Loduick Pehrsson
Talo sijainnut Muhoskylässä (Lotvola) Mainitaan varakkaaksi. Vuodelta 1558 merkitään hänellä olleen Kainuun järvillä kolme haapiokuntaa, jotka kalastivat 87 verkolla haukia Kapahauki muodosti merkittävän tulolähteen
Laitasaaren talonpojille. Järvikalaa ei pyydetty yksinomaan käyttöön vaan sillä oli myös markkinoita Oulussa
1548
Simon Simonss Tikkanen
Talo sijainnut Muhoskylässä (Tikkala) tai Perukalla (Perukan Tikkala). Harjoitti eräkalastusta kainuun järvillä. Veroluettelo v 1558 mainitsee hänellä olleen 2 haapiota ja 50 verkkoa
Olof Tomperi lautamies v 1560-1570
Talo sijainnut Muhoksen Perukassa (Tomperi) Kalasti kahdella haapiolla Sassarjärvellä Kainuussa
ilmoitetaan vuonna 1554
Henrik Tomperi
Talo sijainnut Muhoksen Perukassa (Tomperi) Kalasti kahdella haapiolla Sassarjärvellä Kainuussa
ilmoitetaan vuonna 1554
Hans ja Anders Karjalainen
Talo sijainnut Muhoksen Honkalankylässä tai Perukassa (Karjalainen)
eräkalastivat Kainuussa
Lars Keränen
Talo sijainnut Laitasaaressa
mainitaan kainuun eräkalastajina 1540 luvilta alkaen. Keräsen oletetaan tulleen Oulujärven alueelta
1549 ?
Påhl Keränen ja Anders Keränen, Muhoskylässä
Ruotsin ja Venäjän rajalinjan siityminen Pähinäsaaren rauhan seurauksena, aiheutti se rannikkopitäjien talonpoikien pitämään vartiota Oulujärvellä, toistuvien venäläisten hyökkäysten vuoksi.Limingan talvikärillä v. 1549 tuomittiin sakkoihin laitasaarelaiset Pål ja Anders Keränen, väärästä hälytyksestä , jonka mukaan venäläiset olivat tulossa polttamaan Limingan kirkonkylää.Kerästen suorittama hälytys ei ollut aiheeton, ehkä hivenen ennenaikainen, sillä saman vuoden keväällä venäläiset todella tulivat Liminkaan asti.
1550
Claes Hansson Valkola
Kalasti kahdella haapiolla Sassarjärvellä Kainuussa ilmoitetaan vuonna 1554
Valkola no 39 Muhoskylä
1557
Ludvik Pehrsson (Lotvonen) Talo sijainnut Muhoskylässä)
Mainitaan eräjärvi kalastuksen "kuninkaana" Laitasaaresta. Kalasti kolmella haapiolla ja 87 verkolla Oulujärvellä
Kuhmon, Sotkamon ja Kiannan vesillä.
Laitasaaren kokonaistaloluvuksi on kirjattu v 1560 26 taloa joista 24 haapiota osallistui Kainuun järvikalastukseen
(Kainuun historia I) vuonna 1562 Laitasaarelaiset kalastivat Sassar,-Kärneksen, -Vieksin,-Kiimas,-Nuas ja Lentojärvellä, jotka sijaitsevat Oulujoen vesistön yläjuoksulla, Suomussalmen –Kuhmon ja Sotkamon alueilla.
1558
Simon Simonsson Tikkanen
Harjoitti eräkalastusta Kainuun järvilla. Järvikalastuksesta kertova veroluettelo v 1558 mainitsee hänellä olleen 2 haapiota ja 50 verkkoa, josta veroa 4 leiviskää haukea
Henrik Claesson
Harjoitti eräkalastusta Kainuun järvilla. Veroluettelo v 1558 mainitsee hänellä olleen 1 haapio ja 28 verkkoa, josta veroa 2 leiviskää
Påhl Olofsson
Harjoitti eräkalastusta Kainuun järvilla. Veroluettelo v 1558 mainitsee hänellä olleen 1 haapiota ja 37 verkkoa, josta veroa 2 leiviskää
Lodvick Pehrsson
Harjoitti eräkalastusta Kainuun järvilla. Veroluettelo v 1558 mainitsee hänellä olleen 3 haapiota ja 87 verkkoa, josta vero 6 leiviskää haukea
Anders Karjalainen
Harjoitti eräkalastusta Kainuun järvilla. Veroluettelo v 1558 mainitsee hänellä olleen 1 haapio ja 30 verkkoa, josta vero 2 leiviskää haukea
Måns Månsson Hartikka
Harjoitti eräkalastusta Kainuun järvilla. Veroluettelo v 1558 mainitsee hänellä olleen 1 haapiota ja 28 verkkoa, josta veroa 2 leiviskää haukea
Lars Moilanen
Harjoitti eräkalastusta Kainuun järvilla. Veroluettelo v 1558 mainitsee hänellä olleen 1 haapio ja 30 verkkoa, josta vero 2 leiviskää haukea
Muuttoliikettä Kainuun korpiin
Vuosien 1555-1595 ns. vanhanvihan vainon aikoina tapahtui merkttävää muuttoliikettä Oulujärven erämaasta kun väki pakeni usein toistuvia venäläisten hyökkäyksiä Oulu –ja Siikajoen varrella oleviin kyliin. Muuttoliikken suunta muuttui 1600 luvun alkupuolella, kun mm. Oulujokivarresta lähdettiin nykyisten Kemijärven, Kuusamon, Paltamon ja Sotkamon ja Pielisjärven pitäjäjien alueille, jotka kaikki rajoittuivat Nyky-Venäjään.
Veroasiakrijoista voidaan todeta että ensimmäinen muuttoaalto ajoittuu vuosiin 1630-1636 ja toinen vuosiin 1675-1680 ja kolmas isonvihan eli suuren Pohjan sodan aikoihin 1700-1721.
Kalevalalaisten runon laulajasukujen alkuperää selvitellessä on tullut esille seikkoja jotka kytkevät runonlaulu-perinteen Oulujokivarteen Muhoksen Laitasaren - ja Ahmaksen kylään sekä ja Oulujärven seudulle Paltamoon. Oululainen Olavi Suorsa kirjoittaa tutkimuksessaan tärkeimmän syyn kotiseudulta lähtöön olleen sotaväen otot. Myös kato ja nälkävuodet sekä kulkutaudit ovat Suorsan mukaan olleet syynä siirtymiseen asumattomille rajaseuduille Vienaan.
Omien päättelyjeni mukaan yksi merkittävä syy oli kun vuonna 1623 pidetyssä läänin kokouksessa päätettiin, ettei Oulujokivarren talonpojat saaneet enää tulla paikallisten asukkaiden rannoille kalastamaan, eikä peninkulmaa lähemmäs heidän asumuksiaan eivätkä saa aiheuta haittaa pyydyksillään. Lisäksi Käkisalmen läänin Pielisjärven pitäjän sekä Suomen Lapin verovapaudet ja vapautus sotaväen otosta houkutteli uusille asuinsijoille.
Kun A. Borenius jututti ja laulatti v 1871 Vuokkiniemellä runoniekka Jyrki Malista kertoi tämä, että ensimmäinen Malinen tuli Muhoksen Nykyrin talosta 6-7 sukupolvea sitten eikä täällä silloin ollut muuta kuin lappalaisia ja peuroja.
Tämä perimätieto kertoo, että seutu oli vailla kiinteää asutusta ennen Malisen tuloa. Malisen tulo Vienaan lienee tapahtunut vuosien 1626-1634 aikana. Samoihin aikoihin lähdettiin Paltamon-Sotkamon alueelle myös Muhoksen Tomperista, Karjalaisesta ja Häikiöstä. Malinen joka oli Suorsan mukaan lähtöisin Hailuodosta, Suorsa kertoo, että Jaakko Malinen nai Muhoksen Nykyrin talon tyttären asui Nykyrissä ja kirjattiin Nykyri nimisenä. Malisen matka ei vienyt suoraan Vienaan vaan perhe asusteli joitain aikoja Paltamossa.
Nykyri 1/2 mant Muhos
(kl1625) talollinen, Jacob Nykyri
Henki-ja maakirjat eivät tunne enää vuoden 1625 jälkeen Peer / Jacob Nykyrin taloa, Jacobista ei ole manintaa Nykyrin asukkaana vuosilta 1600-1616 joten lienee tullut täyteen ikään vasta sen jälkeen tai hän ei ole Nykyreitä vaan tuli taloon muualta. Jacob saattaa olla Nykyrin vävy josta Olavi Suorsa selvityksessään mainitsee. Vuosien 1616-1625 henki-maa-ja verokirjoja en ole toistaiseksi selannut, joten niistä saattaisi löytyä selvyys Jaakon alkuperästä. Suorsan selvitys Musta-Nykyrin vävystä näyttäisi hyvin todennäköiseltä
MALINEN, MALAJEV, MALIKIN. Maliset (Malajev) mainittiin 1679 Vuonnisen valvontakirjassa. Vuonna 1839 kerrottiin suvun muuttaneen Vienaan Hailuodosta. Myös 1871 kerrottiin kylässä, että Maliset, Vuonnisen toiseksi vanhin suku, olisi tullut "Oulusta, Hailuuosta" kuusi sukupolvea sitten. Tuolloin Vuonnisessa asuneiden Malisten mukaan Hailuodossa asui edelleenkin Malisia. Seuraavana vuonna kerrottiin, että muutosta oli kahdeksan sukupolvea, he olivat tulleet "Malisluuon" kirkkokunnasta Oulusta ja esi-isän nimi oli Nykkyri. Tämän perusteella on runonlaulajien sukuja tutkinut oululainen nyt jo edesmennyt Olavi Suorsa on päätellyt seuraavan kulun:
”Oulujoen varrella sijaitsevassa Muhoskylässä oli 1600-luvulla Nykyrin ruokakunta ja talo. Sinne tuli 1600-luvun alkuvuosikymmeninä vävy Malisen suvusta ja kantoi sukunimeä Nykyri-Malinen. Muutettuaan kymmenien muiden pohjalaisperheiden joukossa Kainuuseen (joko Kiannalle tai Vuokkiin, jossa edellisessä on mainittu Jakob Malinen 1625 ja samana vuonna Vuokista tullut uudisasukas Henrik Malinen). Vuosien 1625-1635 välisena aikana Nykyri-Malinen muutti maaselän yli Vuonniseen. Vienassa sukunimen alkuosa on jäänyt pois”.
Toisen muuttoaalloin aikoihin vuosina 1675-1680 Ahmaksen Pyyköstä lähti väkeä Paltamoon ja Pielisjärvelle sekä Muhoksen Henttulasta Kuhmon Lentualle. Laitasaaren Perttulasta lähtee perimätiedon mukaan Juho Perttunen ja asettuu Vienan Latvajärvelle
Muhoksen Laitasaaren kylään on merkitty nykyisen Viskaalin ja Pikkaralan alueelle 1600 luvun lopulla asiakirja merkintä ”Bertula by”. Kahtapuolta Oulujokea sijaitsi useita Perttula nimisiä taloja.
Virrankosken mukaan, jota perimätieto (Tatjana Perttunen 1880-1963) tukee, yksi pojista muutti Vienaan mahdollisesti juuri Latvajärvelle, Johan (Ivan) Perttusen muutto on ajoitettu dosentti Antero Heikkisen tutkimusten mukaan tapahtuneeksi v. 1687. Axel August Borenius runonkerääjä 1870-luvulla, arvioi muuton tapahtuneen jo vuonna 1682. Latvajärvellä oli Perttunen -niminen talo jossa Perttusten suku asui. Muutto lienee tapahtunut 1685 tienoilla, ajoitus perustuu yhteneväisiin tietoihin jokivarresta tapahtuneeseen muuttoliikkeeseen Kainuun suuntaan.
Paltamon, Sotkamon, Kuhmon, Suomussalmen alueelle ilmaantuu tuttuja Oulujokivarren nimiä kuten mm. Koukkari, Kärnä, Keränen, Sangilainen eli Holappa, Parviainen, Pyykkö, Ukkola, Henttunen, Hartikka, Valkonen, Tikkanen, Laitinen, Kaiponen, Hyrkäs, Tomperi. (Perttusilla,Henttusilla ja Pyyköillä vahvat sukuyhteydet)
Perimätietona kerrotaan (kertoja Tatjan Perttunen runonlaulaja Miihkailin pojan pojan vaimo) Vuokkiniemellä, että Latvajärven Perttusten suku on lähtöisin Oulujokivarresta Perttulan kylästä ja ensimmäinen Perttunen olisi Johan (Juho) Perttunen. Hän on tullut sovan aikana / häiskyaikana vävyksi Vuokkiniemelle.
Samoihin aikoihin elää Perttulankylässä seuraavat Juhot:
Perttula 3/4 mant. Oulunsuu
(mk1677) kanssa-asuja Johan Bertilss Perttunen
(hk1678) kanssa-asuja poika Johan Bertilsson ja vmo Carin Henriksdr, Pohjanmaan lääni läänintili, 1678 ES2474_Nide 9175
(1680) kanssa-asuja pojan vmo Carin Henriksdr, Pohjanmaanlääni henkikirja ES2474_NIDE9179
Juho Bertilinpoikaa on esitetty Vienaan menijäksi, hän katoaa kirjoista 1678 jälkeen, jättikö vaimonsa vai kuoliko? hänen vaimonsa näkyy vuoden 1680 henkikirjassa mutta ei mainita leskeksi.
Pukki/Rautio/Perttula 1/1 mant. Oulunsuu
(hk1675) kanssa-asuja, Johan Mårthenss Perttunen, Pohjanmaan lääni läänintili,1675 ES2473-2474_NIDE9166
Perttula 2/3 mant. Oulunsuu
(1680) kanssa-asuja, Johan Simonss Perttunen , Pohjanmaan lääni ES2474_NIDE9179
Kolmannen muuttoaallon 1700-1721 aikoihin Muhoksen Heikurasta lähti väki Pielisjärvelle ja vuoden 1740 tienoilla
Hans Nykyri vei perheensä samaan pitäjään. Laitasaaren Perttulasta lähtee Olof Johaninp Perttunen s.1682 vaimonsa Margaretan kanssa kohti Kainuuta vuoden 1725 tienoilla. Hänen matkaansa Vienaan en ole pystynyt jäljittämään. Ylikiimingin rippikirjaan v 1754 on merkitty uudisrakentaja Olof Perttunen Venäjältä tulleeksi.
Menivätkö Perttuset hieman kauemmaksi, koska heitä tavataan Vienassa ja Pielisessä, mutta ei silloisen Sotkamon alueella.
-raimor-
Todella hienosti otettu selville. Itseäni kiinnostaa lähinää Kemijärven uudisasutuksen tulo 1600-luvun puolivälissä. Heissä oli varmasti perheitä Oulujokivarresta, mutta nyt kiinnostaa kemiläisten vanhat eränautinnat Kemijoen yläjuoksulla.
Mika J
Hei Ritva :)
Aivan näin minäkin sitä ajattelisin, että Vuonninen on oikea suunta Malisille.
Vuokkiniemen aluehan oli melkoisen laaja aikoinaan. Vuonnisessa Malisia on olllut v. 1865 yht. 55 taloa,joten tämän mukaan heidän on ollut asuttava siellä jo melkoisen aikaa jos 55 talossa sukua jo tuolloin asui. (sanotaankin heitä Boreniuksen aikaan asuneen siellä 8 sukupolvea)
Suorsa kirjoittaa todellakin tuossa Faravid sarjassa, että Maliset ovat lähtöisin Laatokan Karjalasta ja sieltä tulleet Savon kihlakunnan alueelle.
Sukunimeä Malinen esiintyy mm. Kainuussa. Seudun vanhimmaksi Maliseksi katsottava Kuhmoon vuonna 1605 ilmaantunut Lauri Malinen. V. 1625 kymmenysluettelossa Kiannalta mainittu Jacob Malinen ja Vuokista uudisasukkaana Henrich Malinen. Malisia asui 1500-luvu puolivälissä Muolaalla, Juvalla ja Rautalammilla, 1600 luvulla lisäksi Liperissä, Tohmajärvellä ja Tavinsalmella. Savo-Karjalassa. (Pöllä)
Juho Bertilinpoikaa on esitetty Vienaan menijäksi, hän katoaa kirjoista 1678 jälkeen, jättikö vaimonsa vai kuoliko? hänen vaimonsa näkyy vuoden 1680 henkikirjassa mutta ei mainita leskeksi.
-raimor-
Mitä syitä tähän voi olla, että näkyy vain vaimo hk:sa? Eikä ole leski..
Koskas se eräs Juho sinne Itä-Karjalaan ilmestyikään?
Perimätietona kerrotaan (kertoja Tatjan Perttunen runonlaulaja Miihkailin pojan pojan vaimo) Vuokkiniemellä, että Latvajärven Perttusten suku on lähtöisin Oulujokivarresta Perttulan kylästä ja ensimmäinen Perttunen olisi Johan (Juho) Perttunen. Hän on tullut sovan aikana / häiskyaikana vävyksi Vuokkiniemelle.
-raimor-
Tästäkin minulle herää kysymys: kun Vienassa "avioiduttiin" vaimo muutti usein (siis pääsääntöisesti) miehensä perheen taloon. Miten on näiden harvinaisten vävyjen laita nk. sukunimen suhteen?
Mikähän on ollut käytäntö: onko tulija ottanut talonsuvun nimen vaiko miten? Siis vaikka leikitään ajatuksella: vävy NN on mennyt isäntä NNN taloon, niin ottiko tämä vävy talon NNN "sukunimen" vaiko ei?
Muistaahan että vienalaisilla on - ah niin mahtava taito - antaa ihmisille näitä "liikanimiä" .. ja koiraamisia ;) :)
Terveisin lehmänkello..("haukkumanimi" venehjärveläisille )
Käsittääkseni myös pelkkä Matts taipuu Mantsoksi....
Matti Lund
29.12.10, 22:06
Hei Ritva :)
Aivan näin minäkin sitä ajattelisin, että Vuonninen on oikea suunta Malisille.
Vuokkiniemen aluehan oli melkoisen laaja aikoinaan. Vuonnisessa Malisia on olllut v. 1865 yht. 55 taloa,joten tämän mukaan heidän on ollut asuttava siellä jo melkoisen aikaa jos 55 talossa sukua jo tuolloin asui. (sanotaankin heitä Boreniuksen aikaan asuneen siellä 8 sukupolvea)
Suorsa kirjoittaa todellakin tuossa Faravid sarjassa, että Maliset ovat lähtöisin Laatokan Karjalasta ja sieltä tulleet Savon kihlakunnan alueelle.
Sukunimeä Malinen esiintyy mm. Kainuussa. Seudun vanhimmaksi Maliseksi katsottava Kuhmoon vuonna 1605 ilmaantunut Lauri Malinen. V. 1625 kymmenysluettelossa Kiannalta mainittu Jacob Malinen ja Vuokista uudisasukkaana Henrich Malinen. Malisia asui 1500-luvu puolivälissä Muolaalla, Juvalla ja Rautalammilla, 1600 luvulla lisäksi Liperissä, Tohmajärvellä ja Tavinsalmella. Savo-Karjalassa. (Pöllä)
Hei, Sotkamossa (nyk. Kuhmon alueella siellä sun täällä) asustivat 1620 -luvulla veljekset Jussi ja Lauri Malinen, jotka näyttävät kuuluneen "vähäväkisen" Kainuun "vähäväkisimpiin" eläjiin. Heidät mainitaan irtolaisina. Heidän perheittensä kylinä tulevat esiin Lentiira, Lammasperä, Korpisalmi.
Jussin toinen poika Lauri perusti 1660 -luvulla vähäisen 1/12 manttaalin uudistalon Korpisalmelle ja elää kitkutteli siellä vähäisen perheensä kanssa. Talo väliin veroautioitui, mutta Lauri sai otettua sen uudestaan viljelykseen. Häneltä jäi kaksi tytärtä Marketta ja Kaarina, joista jälkimmäinen on esivanhempani.
Minullakin on siis Malis -juuri, mutta en ole päässyt sen jäljityksessä ajassa taaksepäin toistaiseksi vuonna 1592 syntynyttä Jussi Malista pitemmälle.
Yhden Malisen kerrottiin ennen isoavihaa muuttaneen Lappmarkkiin, jolla saatetaan tarkoittaa Kuusamoa tai jotain sen pohjoispuolella olevaa paikkaa itärajan pinnassa.
terv Matti Lund
Ps. Lisänimi Malinen on väliin vaikea tulkittava veroluetteloista. Väliin se on kirjattu kahdella ll:llä eli Mallinen, mutta onhan sellainen lisänimi erikseenkin. Joissain tapauksissa se on helppo sekoittaa myös Mälliseen, kun siitä joskus ei erotu ä:n pisteitä.
jukkaukkola
29.12.10, 23:56
Vävyn sukunimi,luulempa että vävy ottanut Vienassakin talonsuvun(voisi olla oikemmin talonsavun)nimen käyttöön,kuten Muhoksellakin ,jos on talolliseksi alkanut.Nybyggareksi jos on ruvennut on saattanut ottaa nimen minkä tahansa.Näyttää olleen käytäntö ,oli sitten Ruotsin tai Venäjän vallan aika että talonnimi ollut sukunimenä.Jos vävyt olisi pitäneet omat sukunimensä,itsekin olisin Karhu ,Ukkolan sijaaan.Voimakkaalta kuulostas Jukka Karhu (karhuja nykyään tapaa vähemmän vapaana luonnossa).Mistä muuten johtuu että 1900-luvun alusta on alettu käyttään "omaa sukunimeä",vaikka ovat vävyksi tulleet taloon?
Raimo Ranta
30.12.10, 09:42
Mitä syitä tähän voi olla, että näkyy vain vaimo hk:sa? Eikä ole leski..
Koskas se eräs Juho sinne Itä-Karjalaan ilmestyikään?
Hei Sari
Lainaus edellisestä viestistäni jossa kerrotaan milloin Juho Perttunen on Vienaan ilmaantunut- ei Itä-Karjalaan
"Virrankosken mukaan, jota perimätieto (Tatjana Perttunen 1880-1963) tukee, yksi pojista muutti Vienaan mahdollisesti juuri Latvajärvelle, Johan (Ivan) Perttusen muutto on ajoitettu dosentti Antero Heikkisen tutkimusten mukaan tapahtuneeksi v. 1687. Axel August Borenius runonkerääjä 1870-luvulla, arvioi muuton tapahtuneen jo vuonna 1682. Latvajärvellä oli Perttunen -niminen talo jossa Perttusten suku asui. Muutto lienee tapahtunut 1685 tienoilla, ajoitus perustuu yhteneväisiin tietoihin jokivarresta tapahtuneeseen muuttoliikkeeseen Kainuun suuntaan".
-raimor-
Jukka
Tai sukunimesi olisi Jukka Medvedev tai Jukka Miskonen :)
Vuokkiniemen kylä on sn. 1590-luvulla, Vuonninen n.1620-30 luvulla, Kivijärvi ennen v. 1718, Latvajärvi viimeistään v. 1650 mennessä. Vuokkiniemi mainitaan ensikerran asiakirjoissa 1655. Noista hiukan voi päätellä näitä sukujen tuloaikoja.
Akonlahti on paikka minne luulen, että Perttuset ovat ensin tulleet asustelemaan (Akonlahti on nyk. Kostamusta). Kun katsoo karttaa, niin sinne tulee oikein hyvä vesireitti Oulujoelta Kiihtehenjärvenrantaan.
Raimo Ranta
30.12.10, 10:10
Pentti Virrankosken mukaan yksi pojista muutti Vienaan mahdollisesti juuri Latvajärvelle. Virrankoski ei puhu mitään Mantso nimestä eikä myöskään Suorsa viimeisissä muistiinpanoissaan.
Johan (Ivan) Perttusen muutto on ajoitettu. Runonkerääjä Axel August Borenius 1870-luvulla arvioi muuton tapahtuneen vuonna 1682. Dosentti Antero Heikkisen tutkimusten mukaan se tapahtui v. 1687. Matti Pöllä olettaa muuton tapahtuneen 1679-1710 välisenä aikana. Pöllä ei ole lähtenyt kovin tarkkaan määritelyyn vaan hänellä on aikamoinen aikahaitari, itse olen päätynyt lähelle Antero Heikkisen päätelmää tuon henkikirja merkinnän mukaan eli 1678-1680. Todennäköisesti Pöllä perustaa aikahaitarinsa siihen, että Juho ei mennyt suoraan Vienaan vaan aivan muualle. En voi olla yhdistämättä tätä Pöllän ajatusta Sarkakauppias Juho Perttuseen ja sitä kautta Pielisen seutuun.
-raimor-
-raimor-
Raimo Ranta
30.12.10, 10:14
Lisäsys edelliseen
"Hän on tullut sovan aikana / häiskyaikana vävyksi Vuokkiniemelle"
Siis Isonvihan aikaan ?
-raimor-
Vuokkiniemen historiassa kerrotaan noista neljästä sarkakauppiaasta. Yhden eli Remsusen kotipaikka on tunnistettu Vuokkiniemeksi. Muiden kolmen ei tiedetä. (joista yksi oli Iivana Perttunen). Kuitenkin he ylittivät rajan lähtiessään pois Kajaanista tuolloin Vuokin kohdalta, joten siitä voi päätellä, että ovat sieltäsuunnalta kotoisin.
Mietin juuri eilen myös tuota häiskyaikaa, jotta koska se on ollut.
Sotiahan siellä on ollut vaikka kuinka varassussota, kurikkasota, peittosota (hattujen sota) ja sarkasota jne jne. Pitäisi varmaan laittaa ne aikajärjestykseen..
Suuri Pohjansota 1709-1710
Sarkasota 1712 (1718 hävitettiin Kivijärven, Latvajärven jne kylät suomalaisten toimesta.)
Kurikkasota on ollut ennen suuria hallavuosia
Peittosota 1741-1743
1718 jälkeen suhtautuminen Vienassa majaileviin vääräuskoisiin "ruotseihin" muuttui epäluuloiseksi ja vihamieliseksikin. Aiemmin karkulaiset olivat saneet olla ja kulkea Vienassa melko vapaasti. Karkulaisilta alettiin nyt vaatia lojaaliutta Venäjää kohtaan siten, että heidät pakotetiin vaihtamaan uskontonsa luterilaisesta ortodoksiksi. Eräästä tapauksesta käy ilmi että kaikki ne jotka eivät halunneet ottaa Venäjän ortodoksista uskontoa,uhattiin surmata ja sysätä avantoon. Paltamon Kiannankylästä tulleen Erkki Sopasen ja hänen väkensä kanssa näin meneteltiinkin.
Kurikkasota on ollut ennen suuria hallavuosia
Voisiko olla kyse tästä ajasta:
Vienankarjalaisen mittakaavan mukaan kylä (Vuokkiniemi) oli jo kohtalaisen suuri asutuspaikka 1600 -luvun loppuun mennessä. Kylän kehitys ei kuitenkaan sujunut ongelmitta ja vuosisadan loppu sekä 1700-luvun alku eivät olleet helppoja Vuokkiniemen asukkaille. Armoton luonto ja lisäksi armottomat viholliset harvensivat Vuokkiniemen seudun väkijoukkoa huomattavasti. Ensin iski luonto. Kylmät ja sateiset vuodet tulivat pohjolaan 1600-luvun lopun vuosikymmeninä. Esimerkiksi v. 1696 Arkangelin alueella oli niin kylmä ja aikainen talvi, että Vienanjoensuussa jäi 35 laivaa jäiden vangiksi. Seuraavana vuonn Venäjän pohjolassa kuoli paljon karjaa,koska sille ei riittänyt rehua. Kylmyys iski myös Suomessa ja Baltian maissa. Puhutaan että 1690-luvulla oli havaittavissa todellinen ilmaston kylmeneminen monilla alueilla. Vuosi 1696 sai jopa nimityksen "kuoleman vuosi".
Myös itse Vuokkiniemen kylän asukkaat kohtasivat ankaran lopun. 1700 luvun valvontakirjan mukaan elämää oli tämän jälkeen kylässä vain 4 talossa. Eli nälkä ja kulkutaudit veivät kyläläisiä tuonelaan yli puolet 1690-luvulla.
Olisi mielenkiintoista nähdä tuo 1700 luv. valvontakirja näistä kylistä....
Iivana Perttusestahan (sarkasodan mies) taidettiin jossain mainita, että häntä ei löydy noista Vuokkiniemen alueen asiakirjoista ja epäiltiin, että hän olisi kuollut noissa 1718 hävityksissä. Tai sitten hän ei yksinkertaisesti asunut edes Vuokkiniemen alueella tuolloin, vaan Akonlahdessa. Aiemmin taisin kirjoittaa, että Miihkali Pertunen on muistanut väärin että he olivat Latvajärven ensiasukkaat. Ennen v. 1718 hävitystä Latvajärven ensiasukkaat olivat Karhusia. Sitten kylä hävitettiin ja Perttuset tulivat sinne sitten (myös Karhuset takaisin) Eli Akonlahti -> Vuokkiniemi-> Latvajärvi olisi järkevä kulkureitti.
Matti Lund
30.12.10, 13:12
1718 jälkeen suhtautuminen Vienassa majaileviin vääräuskoisiin "ruotseihin" muuttui epäluuloiseksi ja vihamieliseksikin. Aiemmin karkulaiset olivat saneet olla ja kulkea Vienassa melko vapaasti. Karkulaisilta alettiin nyt vaatia lojaaliutta Venäjää kohtaan siten, että heidät pakotetiin vaihtamaan uskontonsa luterilaisesta ortodoksiksi. Eräästä tapauksesta käy ilmi että kaikki ne jotka eivät halunneet ottaa Venäjän ortodoksista uskontoa,uhattiin surmata ja sysätä avantoon. Paltamon Kiannankylästä tulleen Erkki Sopasen ja hänen väkensä kanssa näin meneteltiinkin.
Hei,
Ei tässä käytännössä eli rutiininomaisessa uskoon kääntämisessä väkivalloin ollut mitään olennaista muutosta tapahtunut sen jälkeen, kun "Venäjänmaalle" eli Uralin ja Saimaa-Oulujärvi-Sevettijärvi -linjan väliselle vyöhykkeelle Kiovasta alkaen oli alettu vuodesta 989 alkaen vyöryttää bysanttilaista muotoa kristinuskosta. Melko nopeasti sen on täytynyt tulla tälle Novgorodin suuriruhtinaskunnan alueelle. Siis isonvihan aikaan noudatettiin samaa vanhaa käytäntöä kuin oli noudatettu jo noin 700 vuotta.
Ei juurikaan kukaan isonvihan aikana loikannut vapaaehtoisesti Venäjänmaan puolelle, vaan kaikki olivat työorjiksi otettuja vankeja (enimmäkseen lapsia) ja kastettiin rajalla ja näin otettiin työyhteisön jäseniksi ja kastettiin uusille sikäläisille etunimille.
Jos joku "Ruotsin" Perttunen on joutunut isonvihan aikana Venäjänmaalle, niin erittäin suurella todennäköisyydellä hän on silloin ollut yksi tuhansien muitten vankien joukossa.
Nekin tunnetut tapaukset (Anni Svahn ynnä muut), jotka sotivat Venäjän puolella, oli alunperin otettu vangeiksi ja kidutettu jne...
terv Matti Lund
Niin, eikös se perinnetarina kerro, että 1. Perttunen tuli Vienaan jonkin kauhean teon tähden? Karkoitettiinko tuohon aikaan Siperiaan pakkotyöhön?
Kuten tuossa jossain aiemmin jo kirjoitin saamelaisista,, jotka eivät halunneet mennä uskontonsa vuoksi Venäjälle. Tämäkin kertoo "pakkokäännyttämisestä" jo ammoisina aikoina. Saamelaisillahan oli omat pakanajumalansa ja eihän se sovi Venäjän pirtaan. Toki pitää muistaa kuinka hankalaa oli saada pappia tuonne Vienan perukoille. Kukaan ei sinne halunnut mennä.
Perttusten kulkureitistä: JOS Potap Homanpoika on Perttusia, niin hänethän mainitaan 1679 valvontakirjassa jo Vuokkiniemellä. Eli Akonlahteen olisivat voineet tulla paljon tuota ennen. Siellähän on niitä Perttu-nimisiä paikkoja...(onko minulla jo tautonomia ) :)
Matti Lund
30.12.10, 15:43
Niin, eikös se perinnetarina kerro, että 1. Perttunen tuli Vienaan jonkin kauhean teon tähden? Karkoitettiinko tuohon aikaan Siperiaan pakkotyöhön?
Kuten tuossa jossain aiemmin jo kirjoitin saamelaisista,, jotka eivät halunneet mennä uskontonsa vuoksi Venäjälle. Tämäkin kertoo "pakkokäännyttämisestä" jo ammoisina aikoina. Saamelaisillahan oli omat pakanajumalansa ja eihän se sovi Venäjän pirtaan. Toki pitää muistaa kuinka hankalaa oli saada pappia tuonne Vienan perukoille. Kukaan ei sinne halunnut mennä.
Perttusten kulkureitistä: JOS Potap Homanpoika on Perttusia, niin hänethän mainitaan 1679 valvontakirjassa jo Vuokkiniemellä. Eli Akonlahteen olisivat voineet tulla paljon tuota ennen. Siellähän on niitä Perttu-nimisiä paikkoja...(onko minulla jo tautonomia ) :)
Moskovan viranomaiset ja heidän alaisensa viranomaiset lähettivät tuomitsemiaan rikoksentekijöitä Siperiassa oleviin rangaistussiirtoloihin (aina Sahalinia myöten). Kun Suomi liitettiin 1809 Venäjään, samaa käytäntöä tietysti harjoitettiin.
terv Matti Lund
Raimo Ranta
30.12.10, 19:17
[quote=Sari H;81728]Suuri Pohjansota 1709-1710
Sarkasota 1712 (1718 hävitettiin Kivijärven, Latvajärven jne kylät suomalaisten toimesta.)
Kurikkasota on ollut ennen suuria hallavuosia
Peittosota 1741-1743[/qu
Hei Sari
Hieman tarkennusta, vaikka eihän tämä liity millään lailla runonlaulantaan.
Suuret nälkä eli kuolonvuodet 1696-98 koettiin Oulujovarressakin hyvin raskaina, todella kylmien säiden vallitessa.
Suuri Pohjan sota 1700-1721 Sodan seurauksena Ruotsi menetti asemansa pohjoiseurooppalaisena suurvaltana ja Suomi joutui kokemaan kansanmurhan isonvihan 1714-1721 aikana
Pikkuviha 1742-1743 liitty hattujen sodan aiheuttamaan venäläismiehitykseen se päättyi Turun rauhaan jossa uudeksi rajalinjaksi määriteltiin Kymijoki
Venäläisten aiheuttamat tuhot olivat vähäisemmät kuin parikymmentä vuotta aiemmin päättynyt isonvihan aika Ankarimmin väestöä rasitti velvollisuus majoittaa, ruokkia ja kuljettaa venäläisiä sotilaita. Kapinahankkeiden pelossa venäläisten ote suomalaisista kiristyi pikkuvihan viimeisinä kuukausina. Niskuroivia talonpoikia tuomittiin raipparangaistuksiin
Henttulan emäntä Margeta Iisakintr kuoli kun venäläiset miehittivät muhosta.
-raimor-
Kiitokset Raimo tarkennuksesta sotien tiimoilta.
Jos siis aikajanaa katsoo olisi vävyksi tulo mahdollisesti tapahtunut Suuren Pohjansodan aikaan.
Raimo Ranta
31.12.10, 13:33
Hei Sari
Juuri niin ajattelen jos Juho eli Ivana Perttunen on tämä vienaan mennyt runon laulaja. Olettaisin hänen majailleen ns, ruotsinpuolella kuten jo aiemmin kerroinkin että suuri kiusaus on yhdstää hänet sarkakauppias Perttuseen.
Suuri Pohjansota jonka taistelut käytiin pääasiassa muualla kuin Suomessa. Suomen aleelle muodostui sotilallinen tyhjiö koska sotilaat oli komennettu Puolaan ja Balttiaan.
Suomessa käytiin yksi merkittävä taistelu Napuen taistelu Isossakyrössä
v 1714 josta katsotaan Isonvihan alkaneen. Isonvihan aikana oli
Pohjois-Suomi sotilaista lähes tyhjä ja niinpä seurauksena oli että venäläisten terrori kohdistui siviiliväestöön joka venäjän keisarin ukaasilla tuli tuhota viimeiseen mieheen, naiseen ja lapseen ja maa karrelle polttamaan.
En tunne tapausta josta manitset, että suomalaiset hävittivät vienan kyliä v 1718.
-raimor-
Matti Lund
31.12.10, 14:35
Hei Sari
Juuri niin ajattelen jos Juho eli Ivana Perttunen on tämä vienaan mennyt runon laulaja. Olettaisin hänen majailleen ns, ruotsinpuolella kuten jo aiemmin kerroinkin että suuri kiusaus on yhdstää hänet sarkakauppias Perttuseen.
Suuri Pohjansota jonka taistelut käytiin pääasiassa muualla kuin Suomessa. Suomen aleelle muodostui sotilallinen tyhjiö koska sotilaat oli komennettu Puolaan ja Balttiaan.
Suomessa käytiin yksi merkittävä taistelu Napuen taistelu Isossakyrössä
v 1714 josta katsotaan Isonvihan alkaneen. Isonvihan aikana oli
Pohjois-Suomi sotilaista lähes tyhjä ja niinpä seurauksena oli että venäläisten terrori kohdistui siviiliväestöön joka venäjän keisarin ukaasilla tuli tuhota viimeiseen mieheen, naiseen ja lapseen ja maa karrelle polttamaan.
En tunne tapausta josta manitset, että suomalaiset hävittivät vienan kyliä v 1718.
-raimor-
Oma pieni lukunsa olivat rajakahakat, joita harjoitettiin myös "ruottien" toimesta Savon ja Kainuun raja-alueilla ja tehtiin väijytyksiä ja harppuunahyökkäyksiä venäläisten suuriruhtimaskunnan puolelle. Näitä oli jo jonkinlaisina kostohyökkäyksinä 1716 alkaen, kun venäläiset olivat vallanneet Kajaanin linnan ja terrorisoineet Kainuuta. Oli myös yksittäisiä väijytyksiä, kun kainuulaiset isännät suolasivat "kasakoota" metsästystussariensa avulla. Näistä jopa venäläiset, oman isovihansa hirmuteoista huolimatta, valittivat Ruotsin viranomaisille ja vaativat tappajia edesvastuuseen.
Tuomiokirjoissa on kymmeniä aukeamia Salomon Enbergin johtamien partioitten toimista raja-alueella. Lähinnä näitä puitiin sen takia, että joukot syyllistyivät ryöstelyyn ja muihin omavaltaisuuksiin niitäkin kohtaan, joita ja joiden omaisuutta heidän oli näillä toimillaan tarkoitus suojella.
Myös majuri Simon Affleckin jyrkkiä manööverejä on näillä palstoilla ennenkin puitu, eli kumpi oli pahempi "ryssät" vai Simon Affleck. Kysymys ei ole aiheellinen: ammattitappajat osaavat tappamisen, muussa tominnassa on aina toivomisen varaa.
Napuen taistelu oli iso taistelu ja kyllä koko tämä Pohjanlahden itäpuoli oli sotatoimialuetta ja venäläisethän kävivät hävittämässä Uumajan saaristossa saakka, kirkonkin siellä polttivat poroksi.
Tietysti eräänlainen sodan "suuri ratkaisutaistelu", Kaarle -kuninkaan "Waterloo" käytiin jo monia vuosia aikaisemmin Pultavassa.
Taistelut ratkaisevat vain sodan eri vaiheita, ei historiaa.
terv Matti Lund
Enberg miehineen hävitti Latvajärven, Kivijärven (kokonaan) ja muita Vienan kyliä v. 1718. Suosittelen lukemaan tuon Tupenkolahuttajien kirjan. Sitä saa tilattua KSS:n kirjakaupasta.
Kurikkasota on luultavasti ollut tuon Pohjansodan aikaan Vienassa.
Pöllän mukaan on kyseessä yksi ja sama henkilö. Pöllä epäilee patronyymin sekaisuuden johtuvan siitä, että Potap ei osannut venäjää ja siksi on tullut merkityksi Foman pojaksi eikä Jakovin. Minusta tässä kyllä selitys ontuu.... jos Potap on tuon Jakovin poika, niin hänen esi-isät voidaan jäljittää v. 1720 luvulle Vuokkiniemestä ja kyllä käsittääkseni sinä aikana jo venäjääkin jonkin verran olisi Potap väkiselläkin oppinut.
No niin, eipäs ontunutkaan selitys, ettei osannut venäjää. Korjaan siis itse itseäni. Selvitin että näin ainakin vienan rahvaan kohdalla olikin 1700-1800 luvulla. Osasivat karjalaa, mutteivät venäjää suurinosa. Papit taisivat venäjän mutteivät karjalaa. Joten sekaannus on mahdollinen.
Hei
En ole ehtinyt taaskaan paneutua tähän aiheeseen. Olen tilannut Pekka Pertun Väinämöisen venehen jälki. Siinä pitäisi olla taas Perttussukua.
Niin keskustelin vienanlaisen sukulaiseni kanssa vävy asiasta Vienassa entisaikaan. Se oli kuulemma nolo juttu kun "piti" mennä kotivävyksi. Olisikohan tässä ollut syytä ottaa talonsuvun sukunimi käyttöön?
Kurikkasota on luultavasti ollut tuon Pohjansodan aikaan Vienassa.
"vanhoilta ukoilta šitä kurikkašotoa šitä mie olen kuullum mikä – – jotta šitä on käyty šielä i Karjalašša. Vuokinšalmeštaki kum mäntih huonot eläjät Šunkuh kurikkašovaj jälkeh kun oli ne šuuret hallavuuvet."
Voisiko tuo vienalaisten kutsuma kurikkasota ollakin nuijasota??? Voisiko se olla ulottunut Vienaan?
1596-97 nuijasota, Pohjanmaan, Hämeen ja Pohjois-Savon talonpoikien kapina
Löysin erään viitauksen kurikkasotaan
"Niihin aikoihin kuin Kustaa Vaasa isännöi Ruotsin kuninkaana ajaen pois vääräuskoista paavilaisuutta ja pystyttäen suureen valtakuntaansa Lutheeruksen puhdasta oppia, Sompion korpivallassa käpsehti kastamaton lappalainen, täysi pakana, pärryttäen noitarumpua ja kumarten omia metsäjumaliaan.
Samoihin aikoihin kuin Suomen sarkatakit kurikkasodassa tappelivat Suitian Klaavuksen kanssa
niin että maa jymähteli ja hanget punertuivat kristityn verestä, Sompion pakanalliset karvapeskit
kamppailivat keihäineen ja kurikoineen karhujensa kanssa, niin että korpi ryskyi ja molempien metsäpakanallinen veri punasi lumisen kentän. "
Löysin erään viitauksen kurikkasotaan
"Niihin aikoihin kuin Kustaa Vaasa isännöi Ruotsin kuninkaana ajaen pois vääräuskoista paavilaisuutta ja pystyttäen suureen valtakuntaansa Lutheeruksen puhdasta oppia, Sompion korpivallassa käpsehti kastamaton lappalainen, täysi pakana, pärryttäen noitarumpua ja kumarten omia metsäjumaliaan.
Samoihin aikoihin kuin Suomen sarkatakit kurikkasodassa tappelivat Suitian Klaavuksen kanssa
niin että maa jymähteli ja hanget punertuivat kristityn verestä, Sompion pakanalliset karvapeskit
kamppailivat keihäineen ja kurikoineen karhujensa kanssa, niin että korpi ryskyi ja molempien metsäpakanallinen veri punasi lumisen kentän. "
ja vielä
rappasota s.
vainosota; vars. 1500-luvulla (vienan)karjalaisten ja Pohjois-Suomen asukkaiden välillä käydyistä rajakahakoista.
ne on ńiitä rappašovan aikasie šiltoja. Hietaj
ǁ Vrt. kurikkasota (http://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=kurikkasota), varassota (http://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=varassota).
Hei
kannattaa lukea Pekka Perttu: Väinämöisen venehen jälki!
Muistoja Muhoksesta -kirjassa on samaa pohtimista mitä on jo täällä esitetty.
Mantsosta Pertun kirjassa mainitaan, että ensiasukas Latvajärvellä on ollut Mantso niminen mies, josta on siellä oleva paikka saanut nimensä Mantsonvaara. Mantsolla ollut kuusi poikaa, jotka asuttaneet Latvajärveä. Nyt kun olemme saaneet selville, etteivät Perttuset olleet ihan niitä ensiasuttajia Latvajärvellä niin voisi päätellä, että Mantso niminen mies ei liity Perttusiin. Vaan ennemmin ehkä Karhun sukuun.
Tuo Enberg, josta kirjoitin on asustellut vissiin Muhoksella silloin, kun lähti sinne hävitysretkelle Vienaan 1718.
Pekka Perttu, Väinämöisen venehen jälki s. 52
Pekka Perttu käy Latvajärvessä vuosina 1973-74 josta hänen oppaansa kertoo Mantsonvaarasta:
"Tässä on Mantsonvaaran ensimmäisen eläjän Mantson talon paikka, hän kertoo - Mistä lie tänne eksynyt, sitä ei tiedetä. Mutta tästä se on koko kylä saanut alkunsa. Tämä vaara kun on kuivaa maata, niin talon perusta on säilynyt kuinka kauan lieneekään maailman ajat.
Hänen kertomansa mukaan Matsolla on ollut seitsemän poikaa. Kaksi heistä on lähtenyt maailmalle työtä-ruokaa etsimään. Kaksi on jäänyt isänsä tanterille tänne Mantsonvaaralle, yksi asettunut asumaan parin kilometrin päähän pohjoiseen korkealle Haapavaaralle, jonka taloja näkyy vieläkin metsän yli. Kuudes Mantson poika valitsi asuinpaikakseen Sramppalan termän, jossa on Arhippa Perttusen talon paikka, ja seitsemäs Ivaskon niemen. Nämä kaksi viimeistä paikkaa kuuluvat keskuskylään (Latvajärvi) Veljesten jälkeläiset ovat sitten hajaantuneet edelleen vaaroille, niemiin ja lahtiin sinne kotinsa rakentaen ja kylää laajentaen."
ja sivu 55:
"Mantson poikien jälkeläiset hajaantuivat elämään yhä laajemmalle alueelle. Rahvasta tuli muualtakin,kuka kotivävyksi vauraampiin taloihin,kuka valitsi muuten elinpaikakseen Latvajärven heinäisät tienoot. Aikojen kuluessa ilmestyi uusia sukuja, uusia sukunimiä. Perttusten ja Karhujen lisäksi tuli Lesosia, Ahosia."
Karjalan Heimossa v. 1997 11-12 sivu 168-169 kerrotaan pitkästi Perttusten suvusta. Siinä artikkelissa mainitaan että Potap Homanpojalla on ollut nuorempi veli Prohor Homanpoika. Vuonna 1793 asui Latvajärvellä kuusi Perttusen ruokakuntaa. Kolmeksi taloudeksi jakautuneen Potapin jälkeläisten lisäksi rippikirjaan on merkitty talo nro 63 asunut 77-vuotias Prohor Homanpojan isännöimä suurperhe sekä siitä erilleen muuttaneiden Prohorin kahden vanhimman pojan kotitaloudet talot nro 64 ja 65.
Repolan pitäjän Vuokkiniemen kolmanneksen asukasluettelo vuodelta 1762 sisältää maininnan että Potapin perhe merkittiin vastasaapuneiden kirjaan Vuokkiniemellä vuonna 1754. Perhe muutti Latvajärvelle vähän ennen vuotta 1762 Sen sijaan Potapin nuoremman veljen ja tämän perheen vaiheet ennen vuotta 1793 ovat täysin hämärän peitossa. Prohorin perhe puuttuu Latvajärven asukasluettelosta vuodelta 1762 eikä se ole jäljitettävissä myöskään muista Länsi Vienan kylistä. Prohor lapsineen asettuu Latvajärvelle joskus vuosien 1762-1793 välisenä aikana.
Vuonna 1679 kylänä ensimmäistä kertaa mainittu Latvajärvi autioituu joskus 1700 -luvun vaihteessa. ( Sarin huomautus 1718 Engbergin hävitysretki?) Latvajärven rannalle asettui uusia asukkaita vasta vuosien 1745 - 1762 välisenä aikana, luultavasti vasta vuosisadan puolenvälin jälkeen. Perttuset näyttävät muuttaneen kylään ensimmäisten joukkossa, mikä lienee antanut Miihkali Perttuselle aihetta pitää sukuaan Latvajärven vanhimpina asukkaina.
Lisäksi vielä samasta artikkelista:
Poikien syntyessä Homa oli kaiketi yli 15-vuotias. Hänestä ei ole säilynyt mitään asiakirjoja. Homan oletetaan syntyneen 1600 luvun lopulla. Akonlahden paikannimistöstä päätelleen Perttuset ovat asuneet Akonlahdessa vuotta 1718 edeltävänä aikana. On myös oletettavissa että Perttuset joutuivat jättämään soda aikana poltetun kylän ja muuttamaan Vuokkiniemelle josta suku myöhemmin siirtyi Latvajärvelle.
Vielä samasta maininta:
Perttusten suvun sukupolvien vaihtuminen on myös laskettu 1700 luvulta 1800 luvun alkupuolelle ja siitä on saatu tulokseksi 27 vuotta. Tätä lukua käyttäen suvun kantaisän voidaan arvioida saapuneen Vienaan 1682 paikkeilla.
Tatjana Perttunen (josta kirjoitin jo aiemmin eli Lukkisen Tatjana) on kertonut Jaakko Rugojeville vuonna 1959 että:" Häiskyaikana (=sotavuosina) on tullut pakoh yksi mies, Jussi nimellini, ruvennu vävyksi ja siitä se on lähten se juuri (=suku) juoksomah"
Tästä on pääteltävissä että Homan isä on ollut Jussi. ( tämä päätelty siis tuosta sukupolvien vaihtumisesta)
Jussin on oletettu saapuneen Vienaan joskus 1600 -luvun viimeisellä neljänneksellä eli siis 1675 jälkeen
Pakko laittaa tämäkin tieto tänne. Pentti Keynäs on tutkinut Pottosen sukua Vienassa. Hän on käyttänyt lähteinään noita väestölaskentakirjoja joita on tehty alkaen 1762. Tuossa on Repolan Tuusenien kylässä asunut Potap Feofanov 17 -vuotias joka sitten seuraavan 1782 väestölaskennan tietojen mukaan oli muuttanut Tuuseniestä Virrankylään 37 vuotiaana. Potap Feofanov oli perimätiedon mukaan juuriltaan Suomen puolelta Kontiolahden Riikosia. Hän oli naimisissa v. 1782 Avdotja Grigorjevan kanssa, jonka kotipaikaksi mainitaan Kostamus. Avdotja on 36 vuotias. Potapilla ja Avdotjalla on kaksi poikaa Ivan 14 v. ja Grgorij 12 v. Tyttäriä ei aina mainittu. Vaimo Avdotja kuolee v. 1787. Vanhhempi poika Ivan Potapov oli muuttanut Haukkasaareen ja nuorempi Grigorij Potapov 25-vuotias oli naimisissa Nokeuksesta tulleen Akulina Kirillovan kanssa. Asuivat Virrankylässä. Heillä tytär Akuliina.
Vuoden 1816 väestölaskennassa ei Potap Feofanovin nimeä ole.
Tämä siis esimerkkinä siitä miten "sukunimet" tuolla menevät. Ja hauska?? tämä yhteensattuma että samassa väestönlaskentakirjassa on kaksi Potap Homanpoikaa ja toinen ilmeisesti Repolan volostin sivuilla ja toinen Vuokkiniemen kolmanneksessa. Ikä taitaa kuitenkin olla se ratkaiseva asia eli tämä PotapFeofanov on 1762 17-vuotias eli synt. 1745 ja "Perttusten" Potap Fominpoika s. 1715.
Vielä eräs lähdetieto: on olemassa Venäjän vanhojen asiakirjojen arkisto: Rossijskij Gosudartsvennyij Archiv Drevnih Aktov eli RGADA. Se sijaitsee Moskovassa ja siellä säilytetään alkuperäisiä Karjalassa suoritettujen väestölaskentojen vanhimpia asukasluetteloita. Kolmannen ja myöhempien väestölaskentojen paperit ovat Petroskoissa. (Jomassa siis v. 1762-63 kopiot)
Lisäksi vielä samasta artikkelista:
On myös oletettavissa että Perttuset joutuivat jättämään sodan aikana poltetun kylän ja muuttamaan Vuokkiniemelle josta suku myöhemmin siirtyi Latvajärvelle.
Lainaan siis itse itseäni... eli oliko Akonlahti esim. näitä poltettuja kyliä? Vai mikä? Pitäisi saada jostain Enbergin sotaretkistä kertovaa kirjallisuutta luettavaksi...
Matti Lund
14.01.11, 23:04
Lainaan siis itse itseäni... eli oliko Akonlahti esim. näitä poltettuja kyliä? Vai mikä? Pitäisi saada jostain Enbergin sotaretkistä kertovaa kirjallisuutta luettavaksi...
Itse olen lukenut sen, mitä niistä kerrotaan Kainuun käräjäpöytäkirjoissa isonvihan jälkeen (mf ES2049...ES2050, rippeitä vielä ES2051...ES2056, jonka vm. jälkeen ei juuri mainintoja enää ole. Savon tuomiokirjoista saattaa löytyä vähän lisää aineistoa.). Niitä ei ole digitaaliarkistossa, jonka tuomiokirjat ovat jämähtäneet vuoteen 1700 asti.
Ehkä jollain on ollut muitakin lähteitä käytettävissä. Kannattaa tarkastaa Kustaa H.J. Vilkunan tuotannosta, löytyykö sieltä kuvauksia siitä.
terv Matti Lund
Hei Matti
Oletko törmännyt tietoon, että tuo Enberg olisi nimenomaan asunut Muhoksella, silloin kun lähti Vienaan ryöstöretkelle? luin sen jostain kirjasta vaan en enää muista mistä niistä...
Kutsun siksi "ryöstöretkeksi" kun tiedossani on, että hän lähti hakemaan ruokaa Vienasta koska hänen joukoillaan ei ollut muonaa täällä. Tuntuu kyllä aika uskomattomalta, että köyhästä ( siis vielä köyhemmästä kuin Suomen Kainuu) Vienasta olisi löytynyt ruokaa enemmän...
Vielä eräs lähdetieto: on olemassa Venäjän vanhojen asiakirjojen arkisto: Rossijskij Gosudartsvennyij Archiv Drevnih Aktov eli RGADA. Se sijaitsee Moskovassa ja siellä säilytetään alkuperäisiä Karjalassa suoritettujen väestölaskentojen vanhimpia asukasluetteloita. Kolmannen ja myöhempien väestölaskentojen paperit ovat Petroskoissa. (Jomassa siis v. 1762-63 kopiot)
Jatkan vielä jotka ovat minulla (suomennettavana Venehjärvellä) ja jotka on laitettu SSHY:lle jos he haluavat ne julkaista....
Raimo Ranta
15.01.11, 11:03
Majuri Salomon Enbergin joukot makailivat muhoksella noin kaksi vuotta
tässä Sarille ensihätään vinkkiä.
Martti Lumiaho kirjoittaa suuren pohjan sodan aikaisten jalkarakuunoiden ja sissipäälliköiden vaiheista. Rahvas valitti sissien (Pietari Longström, Lauri Kärki ja Lauri Häikäläinen) tekemistä laittomuuksista, joita tutkimaan lähetettiin majuri Salomon Enberg syksyllä 1717. Enberg ei tyytynyt tutkimuksiin, vaan hän ryhtyi sissisodankäyntiin. Enbergin joukko vedettiin pois vasta keväällä 1720.
Lähde: Matti J. Kankaanpää, Oulun Sukututkijan vuosikerrat 1993-1996. Julk. Oulun Sukututkimusseura ry.
PS: Lauri Häikäläisen Juho pojasta tuli Laitasaren Rahkon talon vävy ja Lauri pojasta vävy Oulunsuun Juurukseen.
-raimor-
Matti Lund
15.01.11, 11:18
Majuri Salomon Enbergin joukot makailivat muhoksella noin kaksi vuotta
tässä Sarille ensihätään vinkkiä.
Martti Lumiaho kirjoittaa suuren pohjan sodan aikaisten jalkarakuunoiden ja sissipäälliköiden vaiheista. Rahvas valitti sissien (Pietari Longström, Lauri Kärki ja Lauri Häikäläinen) tekemistä laittomuuksista, joita tutkimaan lähetettiin majuri Salomon Enberg syksyllä 1717. Enberg ei tyytynyt tutkimuksiin, vaan hän ryhtyi sissisodankäyntiin. Enbergin joukko vedettiin pois vasta keväällä 1720.
Lähde: Matti J. Kankaanpää, Oulun Sukututkijan vuosikerrat 1993-1996. Julk. Oulun Sukututkimusseura ry.
PS: Lauri Häikäläisen Juho pojasta tuli Laitasaren Rahkon talon vävy ja Lauri pojasta vävy Oulunsuun Juurukseen.
-raimor-
Kun koostin Yrjänäisen taloa, panin merkille, että Häikäläisen veljekset olivat isonvihan jälkeen tuomarin renkeinä Laanilassa.
terv Matti Lund
Raimo Ranta
15.01.11, 12:50
Lisäystä edelliseen
Juuri tätä sakkia majuri Salomon Enberg komennettiin 30 miehen voimalla panemaan kuriin.
Kivekkäät
Varsinaisena maanvaivana rahvaalle oli Ruotsin armeijan rippeistä vuonna 1711 koottu vapaakomppania eli maarakuunat, joita he kutsui Kivekkäiksi. Komppania oli kasattu sotilaista ja talonpojista johtajanaan kapteeni Longström. Tämä epämääräinen pettyneistä ja turhautuneista talonpojista, säätyläisistä, sekä upseereista järjestäytynyt joukko käyttäytyi yhtä moraalittomasti rahvasta kohtaan kuin venäläiset . Vuoden 1715 aikana he verottivat rahvasta pakko-otoilla piekäen ja raiskaten. Pakottivat rahvaan paljastamaan kätkemänsä omaisuuden piilopaikat. Ryöstivät hevoset ,lehmät ja lampaat.
Veronkeruu matkalla ollut ryssänvouti, starosti joutui heidän erityiseen kohteluunsa kun tämä oli viemässä rahvaalta kantamiaan veroja esimiehilleen. Ryöstetyt rahat ja muu omaisuus jaettiin kivekkäiden kesken joka olisi pitänyt toimittaa Ruotsin armeijan tarpeisiin. Omaisuus piilotettiin metsiin odottamaan parempia aikoja. Ennen venäläisten tuloa Oulun seudulle(1714) olivat Longströmin joukot ryöstänyt ja raiskannut kansaa raskaasti. Longströmin sissijoukossa toimi erittäin häikäilemättömia sissejä mm. Lauri Häikäläinen, hänen sanotaan olleen lähtöisin venäjältä.
-raimor-
Luin tuossa Itä-Karjalan historiaa ja siinä oli näistä 1600 luvun muuttoliikkeistä todella hyvää tietoa. Kirjan on kirjoittanut Veijo Saloheimo. Siinä mm. oli maininta että Liperistä on lähtenyt Latvajärvelle saakka 2 perhekuntaa. Nämä olivat ortodoksiperheitä. Vienaan muitakin perheitä lähti mutta myös muualle Venäjälle. Olisi mielenkiintoista saada tietää että ketkä olivat nuo kaksi perhekuntaa jotka Latvajärvelle menivät...
Siis Läm(p)sä on siirtonimi Limingan ja Saloisen alueelta Paltamon Veneheittoon ja sieltä käsin siirtonimi Kuusamoon. Nykyään kun puhutaan Lämsistä, tulevat jostain syystä ensinnä kuusamolaiset mieleen.
terv Matti Lund
hei tämä oli jäänyt mua vaivaamaan..eli Vienan Karjalassa
Lämsä;tsunanlämsä = kelkan vetoköysi
Sitten erään kuusamolaisen sukulaiseni kertomaa Lämsästä:
Lämsä, on vaan köydensilmukka , siis hartioiden kaulan yli vetohiihna. Aiemmin se oli tietysti nahkaa joka leikattiin köydeksi ja päähän
levennys joka halkaistiin niin että siihen
tuli rengas ,josta se kaulaan . Sillä siis vedettiin kaikkea
tehokkaasti, esim: veneitä poroja jne.
Nämä selitykset ovat aika yhteneväisiä. Tuo kuusamolainen on samaa sukujuurta Lesosissa kuin minä.
No tämä meni Perttusista nyt hiukan ohi...
Matti Lund
02.02.11, 22:37
hei tämä oli jäänyt mua vaivaamaan..eli Vienan Karjalassa
Lämsä;tsunanlämsä = kelkan vetoköysi
Sitten erään kuusamolaisen sukulaiseni kertomaa Lämsästä:
Lämsä, on vaan köydensilmukka , siis hartioiden kaulan yli vetohiihna. Aiemmin se oli tietysti nahkaa joka leikattiin köydeksi ja päähän
levennys joka halkaistiin niin että siihen
tuli rengas ,josta se kaulaan . Sillä siis vedettiin kaikkea
tehokkaasti, esim: veneitä poroja jne.
Nämä selitykset ovat aika yhteneväisiä. Tuo kuusamolainen on samaa sukujuurta Lesosissa kuin minä.
No tämä meni Perttusista nyt hiukan ohi...
Nythän eräät Lämsät Veneheitossa ovat erästä Perttusten sukuhaaraa, eli sitä, johon meikäläinenkin liittyy, tarkemmin ottaen sitä Hevonojan taloon tullutta Perttusten sukuhaaraa, eli Klaus Pertunpoika Perttusen-Hevonojan jälkeläisiä.
Taas en ole löytänyt tälle Lämsä -joukolle muuta lähtöpaikkaa kuin Muhoksen. Nimittäin sukuhaaran Kainuun kantavanhus Nisu Pekanpoika Lämsä saapui Veneheittoon nähdäkseni vuonna 1619. Taas Muhokselta löytyy Pekka Lämsä, joka ryhtyi siellä asumaan 1/4 manttaalin uudistaloa, mutta juuri 1619 talo jäi autioksi. Pekka Lämsä pysyi Muhoksella, sillä viimeisen kerran hänet mainitaan vuoden 1627 ruodutusluettelossa ilman ikää, mutta aivan ikälopuksi (uthlefwadt). Hänen autioksi jättämäänsä taloa asui puolestaan siinä vaiheessa Paavo Lämsä -niminen mies.
Tästä voi vetää sellaisen hypoteesin, että Pekka Lämsän poika Nisu itse asiassa pystytti ja raivasi tämän uudistalon, sillä hän oli juuri tullut ruodutusluetteloiden ikätietojen perusteella aikuiseksi, kun talo perustettiin Muhoskylälle. Kun sitten Nisu Pekanpoika Lämsä ilmaantuu Kainuuseen, Muhoskylän talo autioitui, eli ikäloppu vanhus ei kyennyt taloa enää ylläpitämään.
Siis Nisu Pekanpoika Lämsän poika Antti oli Iisakki Klaunpojan vävy kuten jossain aikaisemmassa viestissäni totesin, joten hänestä alkaen tämä Lämsien joukko on myös Oulunsuun Perttusten (ja siis laajemmin Yrjänäisten ) sukuhaara .
Muutenkin tämä Lämsien sukuhaara liittyy Muhokselle ja Perttusiin. Nisu Pekanpoika Lämsähän oli Lauri Kirjavaisen tyttären Marketan mies. Taas Lauri Kirjavaisen vaimo Kaarina Heikintytär oli Muhokselta. En ole hänen kotitalokseen löytänyt muuta mahdollisuutta kuin jo aikaisemmin esiintulleen Laitasaaren Mikkolan talon eli Perttulan, eli Kaarina Heikintytär on todennäköisesti Sipo Heikinpoika Mikkosen sisko. Mikkolahan joutui veroautioksi, kun Jooseppi tappoi veljenpoikansa ja pakeni Venäjänmaalle. Sipon poika Heikki, joka sai sukuun kuulumattomalta Lauri Kinnuselta takaisin Mikkolan talon velkojen maksua vastaan, mutta hän ei selviytynyt Mikkolan suurista veloista. Suvun pelastajaksi tuli Jussi Heikinpoika Perttunen Oulunsuusta, joka oli Mikkolan talon vävy, joka lunasti Mikkolan velkojen maksua vastaan.
Jussi toi sitten taloon Mikkolan tilalle Perttulan nimen, joka alkaa näkyä 1660 -luvun lopulta. Näin Mikkola muuttui Perttulaksi. Heikki Perttunen-Mikkonen joutui maksamaan talosta myös Kirjavaisille pienen velkarästin, kun nämä sitä vaativat Oulun pitäjän käräjillä.
Näin nämä Kainuun Veneheiton suvut olivat sangen "muhospitoisia" ja "laitasaarivetoisia", Mikkosine, Perttusine ja Lämsineen.
Se miten runonlaulajat voisivat liittyä Oulunsuun-Laitasaaren Perttusiin näyttäisi jäävän näyttöä vaille, jos Vienasta ei löydy lähteitä. Vastaani ei ole tullut vielä perinnönjakoa, jossa olisi kaivattu selvyyttä mahdollisesti Vienassa majailevista perillisistä. Eli Oulun pitäjän päästä ei vihreää valoa näyttäisi vilkkuvan. Ja nuo perinnönkäsittelyt, joihin olen törmännyt, ovat jo aika kattavia. Mutta ehkä en ole vielä huomannut jotain aivan pientä tapausta?
terv Matti Lund
Raimo Ranta
03.02.11, 18:15
Hei Matti
Runonlaulaja Perttusten kytkyt Laitasaareen perustuu perimätietoon enkä etsinnöistä huolimatta ole löytänyt sitovaa kytkentää Laitasaaren Perttusiin.
Palaan vielä siihen niittyriita asiaan, koska käräjöintihän tapahtui samoihin aikoihin kuin Juho Perttusen oletettava lähtö Vienaan. lisiko niissä pöytäkirjoissa listausta keitä tähän riitaan osallistui, nimiä siellä kyllä esiintyy mutta en kaikesta saa selvää.
No.. sitten nämä Lämpsät ???
Hitaasti etenee tämän alueen henki-vero ja maakirjojen läpikäyminen, mutta hyvällä alulla olen. Minulla on tässä hieman Muhoksen Lämpsistä poimittua ja näyttää sille ettei talo jaanyt autioksi 1619.
Lämpsä ¼ mant (Heikura?)
(1606) uudisrak. Peer Lämsä, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan maantarkastuskirja 1606 (4861a) (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?ay=2141926.KA)(1607) uudisrakentaja Peer Lämsä
(kl1609) Peer Lämsä,Pohjois-Pohjanmaan Voudintilit
(kl1611) Peer Larss, Pohjois-Pohjanmaan Voudintilit
(kl1613) Peer Lämpsä,Pohjois-Pohjanmaan Voudintilit
(mk1616) Peer Lämpsä, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan henki- ja kymmenysluvut 1616 (4908) (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?ay=2142008.KA)
(mk1619) Peer Lämpsä, Pohjois -Pohjanmaan voutikunnan maa- ja tilikirja 1619 (4929) (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?ay=2142034.KA)
(kl1620) Peer Lämpsä, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan kymmenysluettelo 1620 (4935) (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?ay=2142040.KA)
(kl1621) Peer Lämsä , Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan kymmenysluettelo 1621 (4941a) (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?ay=2142056.KA)
(1622) Peer Lämsä, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan karja- ja kylvöluettelot 1622 (4944a)
(1624) Mats Lämpsä, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan maantarkastuskirja 1624 (4952a) (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?ay=2142134.KA)
(1626) talollinen Peer Lämsä, Pohjois-Pohjanmaan Voudintilit, myllytullil. 1626 -4959a
(1627) Peer Lämpsä, Pohjois-Pohjanmaan Voudintilit karja-kylvöluettelo 1627 s.57-60
(rl1627) Peer Lämpsä ? . Pohjanmaan jalkaväkirykmentti ruodutusluettelo, 1627
(1633) talollinen,Peer Lämpsä 20 v. Pohjanmaan jalkaväkirykmentti ruodutusluettelo,1633
((rl1640) Peer Larsson Lämpsä 26 v. Pohjanmaan jalkaväkirykmentti ruodutusluettelo, 1640 WA773
Vaihtuuko tässä nyt suku Lämpsän taloon v 1619 vai mistä johtuu poikeavat tutkimuksemme
-raimor
Matti Lund
03.02.11, 18:56
Hei Matti
Runonlaulaja Perttusten kytkyt Laitasaareen perustuu perimätietoon enkä etsinnöistä huolimatta ole löytänyt sitovaa kytkentää Laitasaaren Perttusiin.
Palaan vielä siihen niittyriita asiaan, koska käräjöintihän tapahtui samoihin aikoihin kuin Juho Perttusen oletettava lähtö Vienaan. lisiko niissä pöytäkirjoissa listausta keitä tähän riitaan osallistui, nimiä siellä kyllä esiintyy mutta en kaikesta saa selvää.
No.. sitten nämä Lämpsät ???
Hitaasti etenee tämän alueen henki-vero ja maakirjojen läpikäyminen, mutta hyvällä alulla olen. Minulla on tässä hieman Muhoksen Lämpsistä poimittua ja näyttää sille ettei talo jaanyt autioksi 1619.
Lämpsä ¼ mant (Heikura?)
(1606) uudisrak. Peer Lämsä, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan maantarkastuskirja 1606 (4861a) (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?ay=2141926.KA)(1607) uudisrakentaja Peer Lämsä
(kl1609) Peer Lämsä,Pohjois-Pohjanmaan Voudintilit
(kl1611) Peer Larss, Pohjois-Pohjanmaan Voudintilit
(kl1613) Peer Lämpsä,Pohjois-Pohjanmaan Voudintilit
(mk1616) Peer Lämpsä, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan henki- ja kymmenysluvut 1616 (4908) (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?ay=2142008.KA)
(mk1619) Peer Lämpsä, Pohjois -Pohjanmaan voutikunnan maa- ja tilikirja 1619 (4929) (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?ay=2142034.KA)
(kl1620) Peer Lämpsä, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan kymmenysluettelo 1620 (4935) (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?ay=2142040.KA)
(kl1621) Peer Lämsä , Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan kymmenysluettelo 1621 (4941a) (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?ay=2142056.KA)
(1622) Peer Lämsä, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan karja- ja kylvöluettelot 1622 (4944a)
(1624) Mats Lämpsä, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan maantarkastuskirja 1624 (4952a) (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?ay=2142134.KA)
(1626) talollinen Peer Lämsä, Pohjois-Pohjanmaan Voudintilit, myllytullil. 1626 -4959a
(1627) Peer Lämpsä, Pohjois-Pohjanmaan Voudintilit karja-kylvöluettelo 1627 s.57-60
(rl1627) Peer Lämpsä ? . Pohjanmaan jalkaväkirykmentti ruodutusluettelo, 1627
(1633) talollinen,Peer Lämpsä 20 v. Pohjanmaan jalkaväkirykmentti ruodutusluettelo,1633
((rl1640) Peer Larsson Lämpsä 26 v. Pohjanmaan jalkaväkirykmentti ruodutusluettelo, 1640 WA773
Vaihtuuko tässä nyt suku Lämpsän taloon v 1619 vai mistä johtuu poikeavat tutkimuksemme
-raimor
Hei, eihän lähteemme poikkea, vaan aivan samat lähteet on käytetty.
Erona näyttäisi vain olevan, että minä olen lukenut näissä asiakirjoissa olevan kommenttitekstiosuuden yms. oheiset ja Sinä et.
Autio ("Öde/Ödhe") lukee monena vuotena näissä asiakirjoissa ja tarkoittaa veroautiota, eli taloa ei ollut jätetty vaille kortteerinpitäjiä, mutta nämä kortteerinpitäjät eivät maksaneet veroa, oleskelivat vain aution nurkissa huolehtien aivan välttämättömästä elatuksestaan.
Yleensä kruunu tulee väliin ja asettaa taloon uuden asuttajan häätäen vanhat pois, mutta tällaisessa tilanteessa talon perustajavanhukselle yritetään järjestää syytinki talosta, jos se ei ole perin juurin rappiolla ja absoluuttisesti puilla paljailla.
Taloon tulee sen ikälopun perustajan jälkeen nuorukainen Pekka Läm(p)sä. Ikäloppu Pekka saattaa olla vuonna 1627 jo vaikka 80 -vuotias, kun ikääkään ei ole osattu hänelle antaa, mutta tämä nuorukainen on vasta 20 -vuotias vuonna 1633. Siis miesten välillä mahdollisesti 65 vuodenkin ikäero. Siksi vaikuttaa näillä eväillä myös siltä, ettei nuori Pekka Lämsä ole ainakaan vanhemman Pekka Lämsän poika, mutta sopisi ikäryhmänsä perusteella ukon pojanpojaksi ja siten todennäköisesti meikäläisenkin sukulaismieheksi.
Vanhan Pekan pojaksi en kykene ehdottamaan muuta kuin esi-isääni Nisu Pekanpoikaa Veneheitossa.
Nisu Pekanpoika on vuoden 1627 RL:ssa 35 vuotta vanha kuten myös vuoden 1629, siis syntynyt lähellä vuotta 1590, aivan vähän jälkeen. Sopisi siis ikänsä puolesta nuoremman Pekka Lämsänkin isäksi, mutta tälle nuoremmalle Pekalle ei taida löytyä patronyymiä, jolla ottaisi siihen vakavampaa kantaa?
Olen kerännyt jo lähes kaiken kokoon Oulunsuusta ja Laitasaaresta, mitä voudintileissä on, ja hyvän matkan läänintilejäkin.
Henkikirjoista olen pannut merkille erittäin suuren kirjausvirheitten määrän, joka teettää paljon työtä ja edellyttää, että luettelot käydään vuosi vuodelta läpi ja opitaan erottamaan virheelliset tiedot oikeista. - Varjele sitten päälle vielä omistakin kirjoitusvirheistä. Jos niitäkin pujahtaa kaikessa tuoksinnassa joukkoon, on aika sekava soppa valmis. Erityisesti on paljon patronyymivirheitä. Myös lisänimivirheitä löytyy kuten esimerkiksi Muhoksen Matti Kekkosesta on paikoin tehty selvääkin selvempi Matti Kähkönen.
terv Matti Lund
Matti Lund
05.02.11, 08:44
Hei, eihän lähteemme poikkea, vaan aivan samat lähteet on käytetty.
Erona näyttäisi vain olevan, että minä olen lukenut näissä asiakirjoissa olevan kommenttitekstiosuuden yms. oheiset ja Sinä et.
Autio ("Öde/Ödhe") lukee monena vuotena näissä asiakirjoissa ja tarkoittaa veroautiota, eli taloa ei ollut jätetty vaille kortteerinpitäjiä, mutta nämä kortteerinpitäjät eivät maksaneet veroa, oleskelivat vain aution nurkissa huolehtien aivan välttämättömästä elatuksestaan.
Yleensä kruunu tulee väliin ja asettaa taloon uuden asuttajan häätäen vanhat pois, mutta tällaisessa tilanteessa talon perustajavanhukselle yritetään järjestää syytinki talosta, jos se ei ole perin juurin rappiolla ja absoluuttisesti puilla paljailla.
Taloon tulee sen ikälopun perustajan jälkeen nuorukainen Pekka Läm(p)sä. Ikäloppu Pekka saattaa olla vuonna 1627 jo vaikka 80 -vuotias, kun ikääkään ei ole osattu hänelle antaa, mutta tämä nuorukainen on vasta 20 -vuotias vuonna 1633. Siis miesten välillä mahdollisesti 65 vuodenkin ikäero. Siksi vaikuttaa näillä eväillä myös siltä, ettei nuori Pekka Lämsä ole ainakaan vanhemman Pekka Lämsän poika, mutta sopisi ikäryhmänsä perusteella ukon pojanpojaksi ja siten todennäköisesti meikäläisenkin sukulaismieheksi.
Vanhan Pekan pojaksi en kykene ehdottamaan muuta kuin esi-isääni Nisu Pekanpoikaa Veneheitossa.
Nisu Pekanpoika on vuoden 1627 RL:ssa 35 vuotta vanha kuten myös vuoden 1629, siis syntynyt lähellä vuotta 1590, aivan vähän jälkeen. Sopisi siis ikänsä puolesta nuoremman Pekka Lämsänkin isäksi, mutta tälle nuoremmalle Pekalle ei taida löytyä patronyymiä, jolla ottaisi siihen vakavampaa kantaa?
Olen kerännyt jo lähes kaiken kokoon Oulunsuusta ja Laitasaaresta, mitä voudintileissä on, ja hyvän matkan läänintilejäkin.
Henkikirjoista olen pannut merkille erittäin suuren kirjausvirheitten määrän, joka teettää paljon työtä ja edellyttää, että luettelot käydään vuosi vuodelta läpi ja opitaan erottamaan virheelliset tiedot oikeista. - Varjele sitten päälle vielä omistakin kirjoitusvirheistä. Jos niitäkin pujahtaa kaikessa tuoksinnassa joukkoon, on aika sekava soppa valmis. Erityisesti on paljon patronyymivirheitä. Myös lisänimivirheitä löytyy kuten esimerkiksi Muhoksen Matti Kekkosesta on paikoin tehty selvääkin selvempi Matti Kähkönen.
terv Matti Lund
Tarkennus vielä tuohon Lämsän autioon.
Luetteloissa se esiintyy myös yhdistelmässä "Nybygge Ödhe" eli uudisasutus autio, jonka voi tulkita myös tarkoittamaan, että uudistorpalle oli jo määrätty veromanttaalimäärä, mutta sitä sai viljellä vapaavuosilla. Pohjois-Pohjanmaalla tapaa joskus tätä yhdistelmämerkintää. Terminä se on kyllä kummallinen. Kun sitten uudisasutuksesta alettiin vapaavuosien jälkeen jonain vuotena maksaa veroa, öde -merkintä poistettiin sen vuoden kohdalta.
Joskus vapaavuosia saattoi ketjuuntua pitkästikin, jolloin vaikuttaa, ettei talo ole juuri muuta ollutkaan kuin autio. Mutta niillä savolaisekspansion alueilla, joilla vallitsi savolainen tilapääkulttuuri, kovin pitkiä vapaavuosia ei tarvittu, koska tilan perustaminen kävi paljon nopeampaan tahtiin kuin länsisuomalaisen viljelyksen perustaminen, koska tyhjästä rakennettavaa oli paljon vähemmän ja se kaikki oli paljon pienempää.
Näyttäähän nuorelle Pekka Lämsälle olleen yhden kerran patronyymi Laurinpoika, mikä tarkoittaa sitä, ettei hän voinut olla ainakaan Nisu Pekanpoika Lämsän poika.
Jää jäljelle vaihtoehdoiksi, että nuori Pekka Lämsä oli vain ukko -Lämsän ottama syytinkimies, joka antoi vanhukselle yösijan ja elatuksen uudistilan omistusta vastaan ja oheisena tuli hänelle siitä Lämsä -lisänimikin, tai sitten vanhalla Pekka Lämsällä olisi ollut myös Lauri -niminen poika, jota ei asiakirjoista millään löydy, kun ei ehtinyt veronmaksajaksi.
terv Matti Lund
Raimo Ranta
05.02.11, 11:50
Hei Matti
Kuten tiedät näissä taloissa usein asuttiin, vaikka ne autioksi merkittiinkin ja
tästä lienee nyt kysymys.
Pekka Lämpsä kylvää ja on karjaakin v 1622 eli talo ei ole autio. Mitä tulee hypoteesiin Nisius Pekanpojasta niin en ole tavannut häntä Muhoksen enkä Laitasaaren kirjoista. Toisekseen tuo ikäloppu merkintä on hyvin horjuvaa toisinaan ilmoitetaan alle 60 vuotiaskin ikälopuksi joten tuo nuori Pekka joka jää taloon isännöimään onkin todennäköisesti Pekka Pekanpoika edellisen isännän poika joka näyttää olevan Pekka Laurinpoika. Lienee paljon todennäköisempää näin kuin että taloon olisi tullut samanniminen ventovieras ?
Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan karja- ja kylvöluettelot 1622-1622 (4944a) (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?ay=2142116.KA)
-raimor-
Matti Lund
06.02.11, 00:07
Hei Matti
Kuten tiedät näissä taloissa usein asuttiin, vaikka ne autioksi merkittiinkin ja
tästä lienee nyt kysymys.
Pekka Lämpsä kylvää ja on karjaakin v 1622 eli talo ei ole autio. Mitä tulee hypoteesiin Nisius Pekanpojasta niin en ole tavannut häntä Muhoksen enkä Laitasaaren kirjoista. Toisekseen tuo ikäloppu merkintä on hyvin horjuvaa toisinaan ilmoitetaan alle 60 vuotiaskin ikälopuksi joten tuo nuori Pekka joka jää taloon isännöimään onkin todennäköisesti Pekka Pekanpoika edellisen isännän poika joka näyttää olevan Pekka Laurinpoika. Lienee paljon todennäköisempää näin kuin että taloon olisi tullut samanniminen ventovieras ?
Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan karja- ja kylvöluettelot 1622-1622 (4944a) (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?ay=2142116.KA)
-raimor-
Hei,
En ole väittänytkään, että Pekka Lämsä olisi kokonaan jättänyt talon, vaan edellisessä viestissäni on selite autiomerkinnän sisällölle.
Karjaluetteloihin Pekka Lämsän nimi on merkitty ja vähän karjaa on, muttei paljoa, pari lehmää eikä oriitta, mutta tammanvarsa kyllä. Vain muutama pää.
Pekka Lämsän tapauksessa on monia vaikeasti selitettäviä vaiheita.
Ensiksikin nuori Pekka Laurinpoika Lämsä ilmaantuu vasta vuoden 1640 ruodutusluettelon kirjauksen kautta, eli 26 v -> s. 1614. Pekka Laurinpoikaa edeltää ruodutusluetteloissa Paavo Lämsä, 20 v vuoden 1633 RL:ssa ja Paavo Lämsä myös 1637 RL:ssa.
Pekka Lämsä mainitaan siis ikäloppuna vuoden 1627 RL:ssa. Ottaen huomioon, että asiakirjassa on monia 60 -vuotiaiksi ja vanhemmiksi kirjattuja, ei ole perusteita vetää Pekka Lämsän ikäloppuisuutta noin 60 -vuotiaaksi. Kirjaaja on ollut vakuuttunut paljon korkeammasta iästä, mutta ei ole saanut siitä selvyyttä. Ei voida tyrmätä sitä, etteikö Pekka Lämsä voisi olla ainoastaan noin 60 -vuotias, mutta ikäloppuisuus tässä asiakirjassa viittaa uskomukseen paljon korkeammasta iästä.
Kummaa on se, että maakirjassa kyllä esiintyy koko 1630 -luvun Pekka Lämsän nimi 1/4 manttaalin talossa Muhoskylässä, joka on kirjattu Tomperien, Heikuran ja Halosen väliin, mutta maakirjan kommenteissa ei ole mitään. Nimenomaan kummaa on se, ettei MK:n kommenteissa esiinny mitään, sillä samanaikaisesti taloa ei esiinny vuosien 1642, 1643 ja 1644 ruodutuksissa eikä vuosien 1645 ja 1646 kirkonkymmenyksissä. Niiden perusteella talo oli passiivinen tai veroista vapautettu, mistä pitäisi olla jonkinlainen kommentti maakirjassa, mutta sellaista en pysty näkemään.
Talo ei ole siis merkitty 1640 -luvulla autioksi, vaikka se ei maksanut kirkollisveroja ja muita veroja, paitsi nähtävästi ainoastaan vuotuisveron.
Näissä olosuhteissa taas se, että maakirjassa esiintyi esimerkiksi vuosina 1633 ja 1637 Pekka Lämsän nimi, vaikka ruodutuksissa sen sijaan oli samassa talossa Paavo Lämsän nimi, saattaa viitata siihen, että Pekka Lämsän nimi oli maakirjaan niin sanotusti jähmettynyt, vaikka Pekka ei taloa enää asunutkaan. Jos Pekka olisi ollut vuonna 1633 elossa Muhoksella, hänet olisi kirjattu sen vuoden ruodutuksiin. Siihenhän on kirjattu erikseen kaikki elossaolevat kylän ikäloput vanhukset. Se on siitä erikoinen luettelo.
Valitettavasti tuomiokirjasta ei saada tähän lisävalaisua.
Uskon, että Pekka Lämsä on kuollut iäkkäänä joko vuonna 1628 tai 1629 ennen veroluetteloiden laatimista vuonna 1629.
Ongelmana on se, että vuodelta 1628 ei ole säilynyt Oulun pitäjän osalta mitään veroluetteloa ja vuodelta 1629 ainoastaan ruodutusluettelo. Näin määritys jää aika likimääräiseksi.
Kun minulla on esivanhempana Pekka Lämsä niminen mies, olen haravoinut Oulun, Limingan, Sloisen ja Kainuun veroluettelot näiltä osin läpi metsästäen Pekka Lämsää ja tämä Muhoskylän Pekka Lämsä on jäänyt ainoaksi.
Pekka oli erittäin harvinaisesti esiintyvä etunimi 1500- ja 1600 -lukujen Läm(p)sien joukossa. Lämsien etunuminä esiintyi sankemmin Esko, Nuutti, Heikki ja Hannu. Nämä olivat Lämsien kestosuosikkeja ja muut etunimet tulivat selvän hajuraon päästä niistä.
Muhoksen Pekka Lämsä on ainoa ahkeraan haaviini tarttunut Pekka Lämsä, joka on syntynyt 1500 -luvulla, siis missään.
Olet aivan oikeassa, että todisteet ovat aika huterat, mutta Muhoksen Pekka Lämsä on ainoa, joka on toistaiseksi haaviini tarttunut ja Veneheiton Nisu Pekanpoika Lämsän sukuverkosto istuu hyvin Muhosyhteyteen.
On aivan OK, ettei Nisu Pekanpoika Lämsää löydy muualta kuin Veneheitosta. Hän ilmaantuu siellä alle 30 -vuotiaana uudisviljelijänä ja vielä aikana, jolloin Pekka Lämsä on Muhoskylällä veronmaksajan nimenä, joten se sulkee veroluetteloista pois kaikki Pekka Lämsän mahdolliset pojat, jotka voisivat olla jääneinä kotitaloon, eikä hajaantuneena perustamaan uudistaloja muualle.
Voi kuitenkin olla niin, ettei Pekka Lämsällä ollut muita poikia kuin ehkäpä Nisu. Joka tapauksessa hän on ainoa Pekanpoika Läm(p)sä, jonka olen toistaiseksi tavoittanut 1600 -luvun alkupuolen Pohjanmaan veroluetteloista ja muuten kaikenetunimisiä muita Lämsiä on sieltä löydettävissä, vaikkakin väliin nimi on kirjattu patronyymisesti eikä sikäli hyvin erotu.
Hyvä on tämäkin selvittää, koska toisaalta Nisu Pekanpojan suku Kainuussa on aika laaja ja se on siis suurelta osalta Perttusia.
terv Matti Lund
Karjalan Heimossa v. 1997 11-12 sivu 168-169 kerrotaan pitkästi Perttusten suvusta. Siinä artikkelissa mainitaan että Potap Homanpojalla on ollut nuorempi veli Prohor Homanpoika. Vuonna 1793 asui Latvajärvellä kuusi Perttusen ruokakuntaa. Kolmeksi taloudeksi jakautuneen Potapin jälkeläisten lisäksi rippikirjaan on merkitty talo nro 63 asunut 77-vuotias Prohor Homanpojan isännöimä suurperhe sekä siitä erilleen muuttaneiden Prohorin kahden vanhimman pojan kotitaloudet talot nro 64 ja 65.
Repolan pitäjän Vuokkiniemen kolmanneksen asukasluettelo vuodelta 1762 sisältää maininnan että Potapin perhe merkittiin vastasaapuneiden kirjaan Vuokkiniemellä vuonna 1754. Perhe muutti Latvajärvelle vähän ennen vuotta 1762 Sen sijaan Potapin nuoremman veljen ja tämän perheen vaiheet ennen vuotta 1793 ovat täysin hämärän peitossa. Prohorin perhe puuttuu Latvajärven asukasluettelosta vuodelta 1762 eikä se ole jäljitettävissä myöskään muista Länsi Vienan kylistä. Prohor lapsineen asettuu Latvajärvelle joskus vuosien 1762-1793 välisenä aikana.
Mielenkiintoinen tiedon sirpale löytyi Koltan- ja Kuolanlapin sanakirjasta osa 2 s. 1040
Henkilönnimiä:
FOMA = HOMA= Tuomas = Thomas
Onko siis tämä Potap ollut Tuomas Perttusen poikia?
Sitten Matsostahan on Latvajärvessä puhuttu (ensiasukas)
Sanakirjasta löytyy: Mansirdo josta varmaan lyhenne Mantso.
Pekka Paavola
11.08.11, 21:53
Mullakin on käsitys ,että Arhippa Perttusen ja muidenkin Vienan Perttusten juuret menee Muhokselle. Olen äitinlinjassa Margeta Laukan jälkeläisiä, joka s.1727( tai 3) Laukan talossa. Tuohon Laukan talo on kuulemma kuulunut laajat maa-alueet ja nuilla konnuilla olis asunut myös Perttusia?
Mitä ootta tuosta viimeistä olettamuksesta mieltä, että Perttusia olis asunut myös Laukassa?
Terv. Pekka
Raimo Ranta
12.08.11, 11:45
Hei
Tuo Arhippa Perttusen sukujuuret Laitasaaren on edelleen faktatietoa vailla
ja näyttää ettei ne selviäkkään, ellei jotain vielä tutkimatonta materiaalia löydy.
Sevitysteni mukaan Laitasaaren Laukassa isännöi Simo Pertunp Perttunen
Simolle on tiedossa 3 poikaa Olof, Johan ja Simon. Poikien elämä jatkuu Oulunsuun Perttusessa. Näyttää sille, että Laukkaan tullut Staphan ei ole Simon poika.
Perttunen 1/1 mant
(1629) kanssa-asuja Simon Bertilsson, Pohjanmaan jalkaväkirykmentti ruodutusluettelo,1629 WA773
Laukka no 24 Muhos Laitasaari 3/4 mant
(hk1650) talollinen,Simon Bertilss, Oulun pitäjä 1650 Henkikirja
(vl1651) verollinen, Simon Bertilss, Länsipohjan lääni kruunun verolista,Oulun pitäjä
(kl1652) talollinen, Simon Bertilss, Länsipohjan lääni kymmenysluettelo Oulun pitäjä 1652
(hk1654) talollinen, Simon Bertilss , vmo, Länsipohjan lääni henkikirja Oulun pitäjä
(hk1655) talollinen, Simon Bertilss ja vmo, Länsipohjan lääni henkikirja Oulun pitäjä 1655
(hk1657) talollinen, Simon Bertilss, vmo ja poika, Länsipohjan lääni henkikirja
(hk1658) talollinen, Simo Bertilss, vmo ja poika,Länsipohjan lääni henkikirja Oulun pitäjä
(mk1660) talollinen, Simon Bertilss, vmo, poika ja tytär, Länsipohjan lääni maakikirja Oulun pitäjä 1660
(mk1661) talollinen, Simon Bertilss, Pohjanmaan lääni maakirja Oulun pitäjä 1661
(hk1665) talollinen, Simon Bertilss, vmo, poika ja pojan vmo, Länsipohjan lääni henkikirja
(mk1675) talollinen, Simon Bertilsson, Pohjanmaan lääni maakirja Oulunpitäjä 1675 ES2473_NIDE9162
(1676) verollinen, Simon Bertilss, Pohjanmaan lääni maakirja Oulun pitäjä OS100 nide 9167
Seuraava isäntä on Staphan Laukkanen eli Laukka, en ole päässyt selville kuka tämä Stapan on, isän nimestä minulla ei ole havaintoa
Laukka no 24 Muhos Laitasaari 1/4 mant
(hk1667) talollinen,Staffan Laukkanen, vain vmo ja poika ja pojan vmo, Pohjanmaan läänintilit henki
(mk1669) Staphan Laukkanen, vmo poika ja pojan vmo,Pohjanmaan läänintilit ES2472 nide 9155
(hk1671) Staphan Laukkalan vaimo, Länsipohjan lääni henkikirja Oulun pitäjä 1671
(hk1674) Staphan Laukkala vmo Margareta Påhlsdr, Länsipohjan lääni henkikirja
(1674) Staphan Lauka. oul/hai. käräjät 1674
(mk1675) verosta, Staphan Laukkala , Pohjanmaan lääni maakirja Oulunpitäjä 1675 ES2473_NIDE9162
Laukka no 24 Laitasaari 3/8 mant.
(1676) Staphan Laukka, Pohjanmaan lääni maakirja Oulun pitäjä OS100 nide 9167
(1678) Staphan Laukka, Pohjanmaan lääni maa ja henkikirja Oulun pitäjä
(1679) Staphan Laukkala,Pohjanmaan lääni rannsaknig. Muhos 1679 ES2474_NIDE9177
1681) Mats Staffanss ja vmo Margareta Nilssdr, Pohjanmaanläänin tiliLT1522_NIDE9182
(1681) kanssa-asuja, veli Pehr Staffanss ja vmo Carin Thomassdr , Pohjanmaanläänin tiliLT1522_NIDE9182
-raimor-
Matti Lund
12.08.11, 13:08
Hei
Tuo Arhippa Perttusen sukujuuret Laitasaaren on edelleen faktatietoa vailla
ja näyttää ettei ne selviäkkään, ellei jotain vielä tutkimatonta materiaalia löydy.
...
(1679) Staphan Laukkala,Pohjanmaan lääni rannsaknig. Muhos 1679 ES2474_NIDE9177
1681) Mats Staffanss ja vmo Margareta Nilssdr, Pohjanmaanläänin tiliLT1522_NIDE9182
(1681) kanssa-asuja, veli Pehr Staffanss ja vmo Carin Thomassdr , Pohjanmaanläänin tiliLT1522_NIDE9182
-raimor-
Tuossa kohtaa on kuitenkin sellainen tapaus, että vuonna 1681 Laukan ¾ manttaalin taloon on kirjattu HK:ssa poika Lauri. Sen jälkeen on pelkkä Lauri Laukka, kunnes vuoden 1696 HK:ssa on Laurille kirjattu vaimo Marketta.
Vuoden 1704 HK:ssa Laukan isännäksi on kirjattu Heikki vaimonaan Torti ja lisäksi veli Erkki. Tästä päästään Laukan väkeä seuraamaan jo Muhoksen rippikirjoistakin.
Raimon mainitsemasta Matti Tapaninpojasta jne. näkyy, että hän on ottanut ½ manttaalin talon Laitasaaressa, joka on vuoden 1680 HK -luettelossa vielä itsellinen Matti Tapaninp. Pelkonen, vaimona Marketta Niileksentytär, ruokakunnassa myös veli Pekka vaimonaan Kaarina Tuomaantytär. He löytyvät Heikki Laihasen ja Antti Kekkosen talojen välistä, kuten vuonna 1681, mutta nyt näkyy ½ manttaalia. Tämä on Hämhelän ½ manttaalia, ja vuoden 1683 HK:ssa Pekka Tapaninpoika mainitaankin Pentti Hämhelän syytinkimieheksi.
Vuoden 1680 HK:ssa lukee ¾ manttaalissa "Lauri Laukkanen". Eli siinä on käynyt isännän vaihdos Tapani Laukasta Lauri Laukkaan.
Perimätiedot Arhippa Perttusen sukujuurista Laitasaaren Perttusesta ja esi-isän muutosta joskus 1600 -luvun lopulla tai isonvihan aikana Vienaan, ovat jääneet toistaiseksi aivan tyhjän päälle ja sisältävät myös muutamia epäjohdonmukaisuuksia, jotka näyttävät tekevän mahdottomaksi ratkaista tätä arvoitusta siten, että sellaista mahdollisuutta yritetään päätellä aikalais-asiakirjatiedoista.
Tätä mahdollisuutta heikentää se, että Laitasaaren Perttusilla on tähän ajankohtaan liittyen käräjillä useita perintöriitoja tai perinnönjaon vahvistuksia ja osassa niistä jopa luetellaan erikseen kaikkien rintaperillisten nimet, joten oikeastaan kaikkien esilläolleitten perheitten osalta on poissuljettua se, että joku olisi niistä perheistä muuttanut Vienaan perimätiedon mukaisilla aikareferenssi ym. ehdoilla. Kun Perttuset oli vanha lautamiessuku niin, että 1600 -luvun lopussa ja 1700 -luvun alussa oli Oulun pitäjän käräjiä istumassa jopa useampia sukuun kuuluneita miehiä, niin pidän epätodennäköisenä sitä, että näihin perinnönkäsittelyihin sisältyisi lainvastaisia huijauksia, joiden takia Vienaan muuttaneista perillisistä olisi täydellisesti vaiettu.
Siksi niiden, jotka edelleen kannattavat sitä, että perimätiedoissa on jokin totuuden siemen, pitäisi laajentaa tutkittavia paljon laajemmalle kuin Laitasaaren ja Oulunsuun Perttusiin, lähes koko Pohjanmaalle.
Edelleen Laitasaaren tutkimuksista ei ole jäänyt muuta Vienaan johtavaa käteeni kuin olen aikaisemmin tarkemmin viitannut, eli että ¾ manttaalin Mikkolan talon perineen Jooseppi Heikinpojan sanottiin käräjillä paenneen 1630 -luvulla Venäjänmaalle ja häntä oli seurannut hänen kaksi veljeään. Tosin on merkkejä siitä, että näiden miesten jälkeläisiä asui ennemminkin Itä-Suomessa kuin Vienassa, mutta hyvinkin on tietysti mahdollista, että joku olisi jäänyt Vienaankin. Talon sai sitten välivaiheitten jälkeen Sipo Heikinpoika Mikkolan poika Heikki Siponpoika Mikkola, mutta kun hän ei kyennyt suoriutumaan porvariveloista, joita oli otettu kruununverojen maksamiseksi, talo joutui ensin porvarin hallintaan ja verohylyksi, jonka jälkeen sen otti suvun piiristä Jussi Heikinpoika Perttunen Oulunsuusta velkojen maksua vastaan, sillä hän oli Mikkolan talon vävy. Tämän jälkeen Mikkolan taloa alettiin nimittää Perttulaksi ja juuri näistä Perttuloista ovat enimmäkseen muhoslaisen kansan suussa kierrelleet värikkäät tarinat.
Eli en sulje pois sitä mahdollisuutta, että perimätietoon muhoslaisen Vienaan kulkeutumisesta olisi vaikuttanut jotenkin tämä Mikkolan talon Perttusten kuvio ja värikkyys, vaikka se ei muuten millään tavalla vastaakaan perimätarinaa Arhippa Perttusen juurista.
terv Matti Lund
Hei
Tuo Arhippa Perttusen sukujuuret Laitasaaren on edelleen faktatietoa vailla
ja näyttää ettei ne selviäkkään, ellei jotain vielä tutkimatonta materiaalia löydy.
-raimor-
DNA testi on otettu eräästä Laitasaaren Perttusen suvun miespuolisestä jäsenestä. ( Bertil Johansson Bertunen, Tikkanen s. 1625) Hän osoittautui perinteisesti I1d3 haploryhmäksi. Odottelen jos joku Vienan Perttusten miespuolinen jäsen saisi innostusta tilata testin. Mahdollisesti toinenkin Laitasaaren Perttusten jälkeläinen on teettämässä testiä. TUo I1d3 on vanhinta suomalaista.
Raimo - onko tuo Laitasaaren Laukka edelleen samassa paikassa missä aikoinaan? Eli siis se Laukan talo (jonka omistavat nykyään Saukkoset) siinä Laukan sillan kupeessa Heimosia vastapäätä.
Pekka Paavola
13.08.11, 08:48
Onko luontavaa kertoa tässä yhteydessä tarkemmin äitilinjaisen esiäitini tiedot l. Margeta Mattsintr. Laukka b.16.3.1724 Muhos/Laukka. Hänen äitinsä Britha.
Dna-testeissä on tulokseni Mtdna:ssä( eli äitlinjassa) oli suht. harvinainen I1a. Voitta löyttää vain 4 täppiä dna-kartasta ja 1 yksi vielä Pietarissa.
Kartassa pohjoisin täppi on minun, siis Muhokselle ja siitä alaspäin tulee Pyhäjärvelle on osumani myös Anna Lyydia Laukkanen.
Edellä kerrottiin selkeästi, että Perttusten jälkeen tuli Laitasaareen tilalle Laukkanen ja kun siihen tuli vävyjä ,niin ne ottivat monessa sukupolvessa sen ajan käytännön mukaan tilaan nimen sukunimekseen.
Oisko tuolla Pyhäjärvellä myös ollut sama käytäntö ,että vävy ottanut Laukkasen sukunimekseen ,vai onko pelkkä sattuma , että äitilinjainen osuma on myös sukunimellä Laukka(nen).
- Terv :Pekka :confused:
Matti Lund
13.08.11, 11:58
...
Edellä kerrottiin selkeästi, että Perttusten jälkeen tuli Laitasaareen tilalle Laukkanen ja kun siihen tuli vävyjä ,niin ne ottivat monessa sukupolvessa sen ajan käytännön mukaan tilaan nimen sukunimekseen.
...
- Terv :Pekka :confused:
Ei mene Laitasaaren Laukassa niin, vaan ensimmäinen sen talon asuja, joka on yksiselitteisesti sama Laukka, oli varmuudella
Tapani Heikinpoika, joka näkyy vuoden 1565 vuotuisverosta alkaen ja tämä Tapani Heikinpoika onkin sitten saman talon asujan nimitys lähes 60 vuotta, eli nimi esiintyy tiedostoissani viimeisen kerran vuoden 1622 karjaluettelossa. Kertaakaan en näe tällä asujalla lisänimeä luetteloissa.
Kymmenys- ja karjaluettelot paljastavat, että Tapani Heikinpoika saa seurakseen vuonna 1621 asujan nimeltään Lauri Laukkanen ja Lauri korvaa Tapanin kokonaan vuodesta 1623 alkaen. Vuotuisveroluetteloissa on Laukkaa helppo seurata, sillä talossa tapahtuvat enemmät muutokset osuvat sen pitkäaikaisen asujan Tapani Heikinpojan taipaleelle.
Talo laitettiin Juhana Ottenpojan verontarkistuksessa ¾ veromanttaalille. Tämä vaikuttaa sikäli suurelta määrältä, kun Laukan peltopinta-ala oli aika pieni. Kun Tapani Heikinpoika aloitti 1565, peltoa oli 4 pannia eli sellainen tyypillinen savolaisviljelyksen ala, mutta kun lisänimeä ei hänellä esiinny lähes 60 -vuotisen uran aikana, hän oli tuskin Savosta tullut asuttaja. Tapani kyllä raivasi peltoa niin, että ala vakiintui 8 panniin, mutta Laitasaaressakin, vaikka ei ollut selvästikään, viljakylä, oli muutama yli 20 pannin tila, joiden manttaalimäärä ei ollut sen suurempi. Kun ajattelee Laukan nykyistä paikkaa, joka lienee lähes sama kuin vanhakin, ja sitä, ettei metsävarantoja vielä 1608 niin korkealle arvotettu, tulee mieleen, että Laukalla on saattanut olla sangen edulliset lohenkalastusnautinnat Laukansaaren tuntumassa Oulujoessa, mikä selittäisi hyvää manttaalimäärää.
Siis Laukka/Laukkanen -nimi tulee esiin vasta 1621 alkaen. Lauri Laukkasesta sanoo vuoden 1627 RL, että hän oli jo ikäloppu ja vuoden 1633 ruodutusluettelossa on hänen poikansa Lauri Laurinp. Laukkanen kirjattu 15 -vuotiaaksi. Isä Lauri Laukkanen näkyy viime kerran vuoden 1629 RL:ssa, ja ruokakuntaan on kirjattu poika Erkki Laurinpoika, jota ei enää jatkossa löydy, vaan Lauri Laurinpoika.
Laukan talon isäntä Lauri Laurinpoika on kirjattu vuoden 1640 RL:oon 22 -vuotiaaksi. Siten varmistuu, että tämä Lauri oli syntynyt noin vuonna 1618. Tämä Lauri Laukkanen on kyllä maakirjassa vielä 1650, ja 1651 tilalla on Simuna Perttelinpoika. Mutta jo vuoden 1645 kymmenysluettelossa on Laurin tilalla Pekka Pekanp. Laitila. Selitys löytyy vuoden 1644 RL:sta. Lauri Laukkanen on siinä vielä omassa talossaan, mutta kirjattu oman talonsa nihdiksi iältään 28 vuotta. Näyttää siltä, että Lauri Laukkanen katoaa sotatantereille ja talo saa uuden asujan Simuna Perttelipojasta.
terv Matti Lund
Raimo Ranta
13.08.11, 13:00
Raimo - onko tuo Laitasaaren Laukka edelleen samassa paikassa missä aikoinaan? Eli siis se Laukan talo (jonka omistavat nykyään Saukkoset) siinä Laukan sillan kupeessa Heimosia vastapäätä.
Hei
Laitassaaren Laukan tiloja on ollut kaksin kappalein, Yli ja Ala-Laukka molemmat ovat kulkeneet aikoinaan samalla numerolla. Talojen sijainnnit lienevät olleet aikalailla nykyisen kaltainen, eli Oulujoen ylittävän Laukan sillan
pohjoispuoleisessa päässä. Ylilaukan tiloilla on nykyinen Holappa ja Saukkonen ja Ala-Laukkassa Heimonen ent. Timonen.
-raimor-
Matti Lund
13.08.11, 16:21
...
Oisko tuolla Pyhäjärvellä myös ollut sama käytäntö ,että vävy ottanut Laukkasen sukunimekseen ,vai onko pelkkä sattuma , että äitilinjainen osuma on myös sukunimellä Laukka(nen).
- Terv :Pekka :confused:
Edellisessä viestissäni selvitin sen, että ennen Simuna Perttelinpoikaa oli jo Laukkasia Laukan talossa, mutta ei siitä voida tehdä luotettavaa päätelmää siitä, onko Laukka siirtonimi jostain kaukaisuudesta vai vain isännän etunimestä tullut, koska lisänimen ilmaantuessa ilmaantui Laukka ja hänen poikana Laukka. Laukka oli aika yleinen etunimimuoto Pohjanmaalla, Kainuussa ja Ylä-Savossa, mikä ilmenee mm. siinä, että tätä etunimimuotoa on kohtalaisesti voudintililuetteloissa, eli sitä ei ole välitetty aina normalisoida svetisistisiin "Lasse" tai "Lars" etunimimuotoihin.
Pohjanmaalla on useita Laukan taloja useissa pitäjissä. Lähin Laitasaaresta katsoen on Oulunsuun Laukan talo ja siellä on 1600 -alussa Lauri Laukkanen niminen isäntä.
On erillisen tarkan tutkimuksen asia päätellä, missä tapauksessa on milloinkin isännän etunimestä johtuva talonnimi ja missä tapauksessa siirtonimi kaukomailta, eli lähinnä Savosta.
terv Matti Lund
Hei
Laitassaaren Laukan tiloja on ollut kaksin kappalein, Yli ja Ala-Laukka molemmat ovat kulkeneet aikoinaan samalla numerolla. Talojen sijainnnit lienevät olleet aikalailla nykyisen kaltainen, eli Oulujoen ylittävän Laukan sillan
pohjoispuoleisessa päässä. Ylilaukan tiloilla on nykyinen Holappa ja Saukkonen ja Ala-Laukkassa Heimonen ent. Timonen.
-raimor-
Ok kiitokset näistä, tuo Heimonen on edelleen tilannimenä Timonen. Tämän tilan mailla sijaitsee myös minun taloni. Vanha Timosen talo on nykyisin metsästyskämppänä Pirttijärvellä. Tuohon Ala-Laukan tilaan on kuulunut myös se saari joka on lähinnä siltaa.
Matti Lund
13.08.11, 16:43
Edellisessä viestissäni selvitin sen, että ennen Simuna Perttelinpoikaa oli jo Laukkasia Laukan talossa, mutta ei siitä voida tehdä luotettavaa päätelmää siitä, onko Laukka siirtonimi jostain kaukaisuudesta vai vain isännän etunimestä tullut, koska lisänimen ilmaantuessa ilmaantui Laukka ja hänen poikana Laukka. Laukka oli aika yleinen etunimimuoto Pohjanmaalla, Kainuussa ja Ylä-Savossa, mikä ilmenee mm. siinä, että tätä etunimimuotoa on kohtalaisesti voudintililuetteloissa, eli sitä ei ole välitetty aina normalisoida svetisistisiin "Lasse" tai "Lars" etunimimuotoihin.
Pohjanmaalla on useita Laukan taloja useissa pitäjissä. Lähin Laitasaaresta katsoen on Oulunsuun Laukan talo ja siellä on 1600 -alussa Lauri Laukkanen niminen isäntä.
On erillisen tarkan tutkimuksen asia päätellä, missä tapauksessa on milloinkin isännän etunimestä johtuva talonnimi ja missä tapauksessa siirtonimi kaukomailta, eli lähinnä Savosta.
terv Matti Lund
Niin, jäi lisäämättä näistä lisänimiasioista, että Laukan talon autiosta isonvihan jälkeen vuonna 1721 ottanut Matti esiintyi talonottoanomuksellaan Oulun pitäjän talvikäräjillä 26.1.1722 (s. 106-107, mf ES2049) Heikki Laukkalalta jääneen autiotilan lailliseksi saavuttamiseksi, jolloin hänen lisänimenään esiintyy Raasakka (´Rasacka`). En ole selvittänyt, mistä Pohjanmaan Raasakasta hän oli. Lähin Raasakka Laitasaaresta katsoen taitaa löytyä Iin Etelänkylästä.
Lisänimi Raasakka luonnollisesti korvautui Matilla talonvaihdon myötä lisänimellä Laukka silloisen Pohjanmaan asiakirjojen yleisen identifiointikäytänteen mukaisesti.
terv Matti Lund
Tuo Raasakka nimi kuulostaa tutulta, mutta nyt en ole oman koneeni ääressä että voisin etsiä jostain. Kiitos Matti näistä mielenkiintoisista tiedoista.
Tuo Mikkolan menotieto Venäjälle on mielenkiintoinen. Minulla on lista Vienaan muuttaneista Pohjois-Karjalaisista, jotka olen saanut V. Saloheimolta n. puolivuotta sitten. Siinä en ole törmännyt Perttusiin tmv. Pitääpä vielä tarkistaa se lista kun pääsen omalle koneelle.
Matti Lund
14.08.11, 11:29
...
Siksi niiden, jotka edelleen kannattavat sitä, että perimätiedoissa on jokin totuuden siemen, pitäisi laajentaa tutkittavia paljon laajemmalle kuin Laitasaaren ja Oulunsuun Perttusiin, lähes koko Pohjanmaalle.
Edelleen Laitasaaren tutkimuksista ei ole jäänyt muuta Vienaan johtavaa käteeni kuin olen aikaisemmin tarkemmin viitannut, eli että ¾ manttaalin Mikkolan talon perineen Jooseppi Heikinpojan sanottiin käräjillä paenneen 1630 -luvulla Venäjänmaalle ja häntä oli seurannut hänen kaksi veljeään. Tosin on merkkejä siitä, että näiden miesten jälkeläisiä asui ennemminkin Itä-Suomessa kuin Vienassa, mutta hyvinkin on tietysti mahdollista, että joku olisi jäänyt Vienaankin. Talon sai sitten välivaiheitten jälkeen Sipo Heikinpoika Mikkolan poika Heikki Siponpoika Mikkola, mutta kun hän ei kyennyt suoriutumaan porvariveloista, joita oli otettu kruununverojen maksamiseksi, talo joutui ensin porvarin hallintaan ja verohylyksi, jonka jälkeen sen otti suvun piiristä Jussi Heikinpoika Perttunen Oulunsuusta velkojen maksua vastaan, sillä hän oli Mikkolan talon vävy. Tämän jälkeen Mikkolan taloa alettiin nimittää Perttulaksi ja juuri näistä Perttuloista ovat enimmäkseen muhoslaisen kansan suussa kierrelleet värikkäät tarinat.
Eli en sulje pois sitä mahdollisuutta, että perimätietoon muhoslaisen Vienaan kulkeutumisesta olisi vaikuttanut jotenkin tämä Mikkolan talon Perttusten kuvio ja värikkyys, vaikka se ei muuten millään tavalla vastaakaan perimätarinaa Arhippa Perttusen juurista.
terv Matti Lund
Tämä on yksi suunta yrittää löytää perimätiedolle jotain tukea, mutta vaikuttaa aika työläältä. Perttusiahan oli levinnyt asumaan 1700 -luvun alkupuolelle tultaessa usean pitäjän alueella.
Toinen, auttamatta yhtä työläs suunta on olettaa, että runonlaulajan esi-isä olisi kylläkin lähtenyt Oulun pitäjän alueelta, ehkä suorastaan Muhokselta, muttei olisi ollut Perttusten sukua, vaan palvellut joskus renkinä jossain Perttulan taloista ja olisi ottanut mukaansa sikäläisen lisänimen Perttunen. Tällainen vaihtoehtokin on tullut mieleen, koska ei ole toistaiseksi löytynyt asiakirjoista (ja ajankohta alkaa olla niiden osalta jo loppuunkaluttu) vähäisintäkään johtolankaa jonkin Perttusen varsinaisen perillisen kulkeutumisesta Vienaan 1600 -luvun lopulla tai 1700 -luvun alussa (yksi oli kyllä kuljetettu Venäjälle isonvihan vankina, mutta palasi takaisin).
terv Matti Lund
Jouni Kaleva
14.08.11, 11:31
Niin, jäi lisäämättä näistä lisänimiasioista, että Laukan talon autiosta isonvihan jälkeen vuonna 1721 ottanut Matti esiintyi talonottoanomuksellaan Oulun pitäjän talvikäräjillä 26.1.1722 (s. 106-107, mf ES2049) Heikki Laukkalalta jääneen autiotilan lailliseksi saavuttamiseksi, jolloin hänen lisänimenään esiintyy Raasakka (´Rasacka`). En ole selvittänyt, mistä Pohjanmaan Raasakasta hän oli. Lähin Raasakka Laitasaaresta katsoen taitaa löytyä Iin Etelänkylästä.
terv Matti Lund
En tunnista tähän sopivaa Matti Etelä-Iin Raasakasta. Se ei luonnollisesti varmuudella poissulje tätä mahdollisuutta :D:
Matti Lund
14.08.11, 12:14
En tunnista tähän sopivaa Matti Etelä-Iin Raasakasta. Se ei luonnollisesti varmuudella poissulje tätä mahdollisuutta :D:
Vilkaisin nopeasti myös Etelä-Iin Raasakan rippikirja-, ruotu- ja henkiveroluettelosivuja, ja ketään Mattia ei tosiaankaan tullut vastaan.
Raasakassa näyttää isännöineen Heikki, jonka kuoltua leski on ottanut uuden miehen Pauli Juhonpojasta. Paulin jälkeen näyttää Heikin vävy isännöinneen taloa.
Yksi Riitta oli, mutta häntäkään en hyvin saanut sopimaan Matin vaimoksi. Matti on kirjattu Muhoksen kirjoissa 1682 syntyneeksi ja Riitta 1689.
Vanhin Muhoksella näkyvä lapsi olisi syntynyt 3.1719.
Näillä eväillä pitäisi jo jotain johtolankaa häivähtää Iin puolelta, muttei niin näytä olevan.
Parin elämänvaiheet ovat saattaneet olla monessa suunnassa ja kaukaisissakin paikoissa kulkeneet isonvihan melskeissä, ennen kuin on Muhokselle tultu.
terv Matti Lund
Jouni Kaleva
14.08.11, 12:48
Yksi Riitta oli, mutta häntäkään en hyvin saanut sopimaan Matin vaimoksi. Matti on kirjattu Muhoksen kirjoissa 1682 syntyneeksi ja Riitta 1689.
terv Matti Lund
Ainoa Iissä 1682 synt. Matti näkyy olleen Antti Säwäläisen poika, kast. 25.3.1682. (Hiskissä väitetään, että Savolainen, mutta kyllä se originaalissa on Säwäläinen). Tätä Matti ei näy perheensä yhteydessä Etelä-Iin Säävälässä l. Tenulassa enkä keksi, miksi juuri tämä olisi käyttänyt nimeä Raasakka.
Matti Lund
14.08.11, 13:20
Ainoa Iissä 1682 synt. Matti näkyy olleen Antti Säwäläisen poika, kast. 25.3.1682. (Hiskissä väitetään, että Savolainen, mutta kyllä se originaalissa on Säwäläinen). Tätä Matti ei näy perheensä yhteydessä Etelä-Iin Säävälässä l. Tenulassa enkä keksi, miksi juuri tämä olisi käyttänyt nimeä Raasakka.
Joo, Sääväläinen on niitä vaikeimpia lisänimiä, kun se on väliin kirjattu asiakirjoihin niin epämääräisillä tavoilla.
Luin juuri eilen asiakirjan Oulun pitäjän talvikäräjiltä 1722, jossa Pekka Pentinpoika Sääväläinen osti yhdeltä langoltaan ja kahdelta kälyltään Turkansaaren Pukin ½ manttaalin talon kauppakirjalla 21.11.1719 Oulussa. Myyjät vetosivat varattomuuteensa, etteivät kykene pitämään sukutaloaan enää itsellään ja perillisillään, mutta löytyi sentään lanko ostajaksi ( molemmat kälyt olivat leskiä ja langon poika yhtyi isänsä tahtoon luovuttaa talo).
Nimen ä -pilkut ovat heikot ja puuttuvat yhdessä kohtaa kokonaan ja kun kirjaimet ovat pyöreitä, niin Savolaiseksi sen tulkitsisin, ellei kahdessa nimikirjauksessa olisi selviä ä -pilkkuja näkyvissä. Siis itse asiassa äänestän sen kirjaukseeni äänillä 2 vastaan yksi Sääväläiseksi, mutta vielähän sellainen pitäisi varmistaa muista lähteistä. Mutta jos käräjämuistiinpanoja tekisin orjallisesti sillä tavalla, kovin pitkällä en niissä vielä olisi. Pitää yrittää luottaa vähän itseenkin.
Veikkaan, että viittaamasi Hiskin Savolainen ei ole välttämättä generoitunut Hiskissä, vaan kopioitu SSS -kopiosta, johon se on puhtaaksikirjoitusvaiheessaan generoitunut Sääväläisestä Savolaiseksi. Nykytutkijapolvi tahtoo olla niin rappeutunut, että tulkitsee kaikki nimivirheet hiskikopioinnissa luoduiksi nimivirheiksi vaivautumatta tarkistamaan sitä asiaa, onko virhe luotu ns. mustien kirjojen kopioinnissa siihen syöttöpohjaan, josta SSS -rulla on kehitelty ja josta tieto on kopioitu Hiskiin.
Lähes kaikki nimivirheet näytään nykyään pistettävän Hiski -kopioijien piikkiin, eikä älli ulotu tarkistamaan asian todellisuuspohjaa, mutta lopullinen totuus tästä Savolaisesta jää odottamaan Sinun varmistustasi asiassa, eli tiedon version tarkistusta SSS -rullalta!
terv Matti Lund
Joo, Sääväläinen on niitä vaikeimpia lisänimiä, kun se on väliin kirjattu asiakirjoihin niin epämääräisillä tavoilla.
Luin juuri eilen asiakirjan Oulun pitäjän talvikäräjiltä 1722, jossa Pekka Pentinpoika Sääväläinen osti yhdeltä langoltaan ja kahdelta kälyltään Turkansaaren Pukin ½ manttaalin talon kauppakirjalla 21.11.1719 Oulussa. Myyjät vetosivat varattomuuteensa, etteivät kykene pitämään sukutaloaan enää itsellään ja perillisillään, mutta löytyi sentään lanko ostajaksi ( molemmat kälyt olivat leskiä ja langon poika yhtyi isänsä tahtoon luovuttaa talo).
Nimen ä -pilkut ovat heikot ja puuttuvat yhdessä kohtaa kokonaan ja kun kirjaimet ovat pyöreitä, niin Savolaiseksi sen tulkitsisin, ellei kahdessa nimikirjauksessa olisi selviä ä -pilkkuja näkyvissä. Siis itse asiassa äänestän sen kirjaukseeni äänillä 2 vastaan yksi Sääväläiseksi, mutta vielähän sellainen pitäisi varmistaa muista lähteistä. Mutta jos käräjämuistiinpanoja tekisin orjallisesti sillä tavalla, kovin pitkällä en niissä vielä olisi. Pitää yrittää luottaa vähän itseenkin.
Veikkaan, että viittaamasi Hiskin Savolainen ei ole välttämättä generoitunut Hiskissä, vaan kopioitu SSS -kopiosta, johon se on puhtaaksikirjoitusvaiheessaan generoitunut Sääväläisestä Savolaiseksi. Nykytutkijapolvi tahtoo olla niin rappeutunut, että tulkitsee kaikki nimivirheet hiskikopioinnissa luoduiksi nimivirheiksi vaivautumatta tarkistamaan sitä asiaa, onko virhe luotu ns. mustien kirjojen kopioinnissa siihen syöttöpohjaan, josta SSS -rulla on kehitelty ja josta tieto on kopioitu Hiskiin.
Lähes kaikki nimivirheet näytään nykyään pistettävän Hiski -kopioijien piikkiin, eikä älli ulotu tarkistamaan asian todellisuuspohjaa, mutta lopullinen totuus tästä Savolaisesta jää odottamaan Sinun varmistustasi asiassa, eli tiedon version tarkistusta SSS -rullalta!
terv Matti Lund
Ainakin sukunimi Sääväläinenhän on nykyäänkin, je eikös Hilkka Säävälä ole Oulusta?
Onhan siinä voinut käydä niinkin, että alunperin sukunimi Savolainen on tulkintavirheiden takia muuntunut myöhemmissä asiakirjoissa Sääväläiseksi.
Matti Lund
14.08.11, 13:51
Ainakin sukunimi Sääväläinenhän on nykyäänkin, je eikös Hilkka Säävälä ole Oulusta?
Onhan siinä voinut käydä niinkin, että alunperin sukunimi Savolainen on tulkintavirheiden takia muuntunut myöhemmissä asiakirjoissa Sääväläiseksi.
Jatketaan pitäen mukana Hiski -repostelua:
Näyttääpä löytyvän Hiskistä tämäkin:
Haukipudas - kastetut
Haetaan vuodet - 1700
Isän etunimi: BENGT => Bengt
Lapsen etunimi: PER => Bertel, Pehr, Perh, Periita Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/3523n8?fi+0065+kastetut+221)6.8.1684 1684 Öfverkiiming Bengdt Bengdtss: Säfvälä Peer
Eli saattaapa olla juuri Pukin talon 1719 ostanut kaveri ja tässä näyttäisi nimikirjaus olevan standardia hyvin noudattava Hiski -kukkanen.
terv Matti Lund
Jouni Kaleva
14.08.11, 14:01
Joo, Sääväläinen on niitä vaikeimpia lisänimiä, kun se on väliin kirjattu asiakirjoihin niin epämääräisillä tavoilla.
Luin juuri eilen asiakirjan Oulun pitäjän talvikäräjiltä 1722, jossa Pekka Pentinpoika Sääväläinen osti yhdeltä langoltaan ja kahdelta kälyltään Turkansaaren Pukin ½ manttaalin talon kauppakirjalla 21.11.1719 Oulussa. Myyjät vetosivat varattomuuteensa, etteivät kykene pitämään sukutaloaan enää itsellään ja perillisillään, mutta löytyi sentään lanko ostajaksi ( molemmat kälyt olivat leskiä ja langon poika yhtyi isänsä tahtoon luovuttaa talo).
Nimen ä -pilkut ovat heikot ja puuttuvat yhdessä kohtaa kokonaan ja kun kirjaimet ovat pyöreitä, niin Savolaiseksi sen tulkitsisin, ellei kahdessa nimikirjauksessa olisi selviä ä -pilkkuja näkyvissä. Siis itse asiassa äänestän sen kirjaukseeni äänillä 2 vastaan yksi Sääväläiseksi, mutta vielähän sellainen pitäisi varmistaa muista lähteistä. Mutta jos käräjämuistiinpanoja tekisin orjallisesti sillä tavalla, kovin pitkällä en niissä vielä olisi. Pitää yrittää luottaa vähän itseenkin.
Veikkaan, että viittaamasi Hiskin Savolainen ei ole välttämättä generoitunut Hiskissä, vaan kopioitu SSS -kopiosta, johon se on puhtaaksikirjoitusvaiheessaan generoitunut Sääväläisestä Savolaiseksi. Nykytutkijapolvi tahtoo olla niin rappeutunut, että tulkitsee kaikki nimivirheet hiskikopioinnissa luoduiksi nimivirheiksi vaivautumatta tarkistamaan sitä asiaa, onko virhe luotu ns. mustien kirjojen kopioinnissa siihen syöttöpohjaan, josta SSS -rulla on kehitelty ja josta tieto on kopioitu Hiskiin.
Lähes kaikki nimivirheet näytään nykyään pistettävän Hiski -kopioijien piikkiin, eikä älli ulotu tarkistamaan asian todellisuuspohjaa, mutta lopullinen totuus tästä Savolaisesta jää odottamaan Sinun varmistustasi asiassa, eli tiedon version tarkistusta SSS -rullalta!
terv Matti LundHei
Säävälän talohan on Ylikiimingissä. Sieltä Antti Pekanp. Sääväläinen tuli Etelä-Iin Tenun l. Tenulan talon isännäksi, näkyy ainakin jo henkikirjassa 1674 vaimonsa Brita Pekantytär,joka haud. Iissä 30.10.1692. Sitten Antilla vielä 2 muuta aviota ja hänen jälkeensä talo tunnetaan pääasiassa Säävälän nimellä, kuten edelleenkin.
Se mainittu Matti-pojan kastemerkintä näkyy Iin kastetuissa, siis originaalissa, mutta en laita tähän linkkiä teknisten ongelmien takia.
En ottanut lainkaan kantaa siihen, missä kopiointiketjun kohdassa on syntynyt muoto "Savolainen". En pidä asiaa niin merkittävänä, että lähtisin kaivelemaan :)
Jouni Kaleva
14.08.11, 14:06
Hei
Säävälän talohan on Ylikiimingissä. Sieltä Antti Pekanp. Sääväläinen tuli Etelä-Iin Tenun l. Tenulan talon isännäksi, näkyy ainakin jo henkikirjassa 1674 vaimonsa Brita Pekantytär,joka haud. Iissä 30.10.1692. Sitten Antilla vielä 2 muuta aviota ja hänen jälkeensä talo tunnetaan pääasiassa Säävälän nimellä, kuten edelleenkin.
Se mainittu Matti-pojan kastemerkintä näkyy Iin kastetuissa, siis originaalissa, mutta en laita tähän linkkiä teknisten ongelmien takia.
En ottanut lainkaan kantaa siihen, missä kopiointiketjun kohdassa on syntynyt muoto "Savolainen". En pidä asiaa niin merkittävänä, että lähtisin kaivelemaan :)Korjaan itseäni, siis Iihin tuli Antti Pentinpk. Sääväläinen. Tämä sopisi olemaan tuon Matin esittelemän Pekka Pentinpojan setä.
Tämä on yksi suunta yrittää löytää perimätiedolle jotain tukea, mutta vaikuttaa aika työläältä. Perttusiahan oli levinnyt asumaan 1700 -luvun alkupuolelle tultaessa usean pitäjän alueella.
terv Matti Lund
Aivan esim. Joutsassa, Hartolassa jne (Sysmässä) on Perttusia vaikka hurumykket, ja jälkipolvia elossakin.
Esim. Johan Perttunen sn. 1720-40 välillä, paikasta ei tietoa. Hänellä poika Bertil joka on sotilas Gran. Miksei aivan hyvin näistä voisi olla joku joka lähtenyt Vienaan, nämähän ovat voineet alunperin tulla tuonne Hartolan suuntaan Oulujoen suunnalta ja sieltä sitten vasta menty rajan taakse.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/joutsa/rippikirja_1793-1813_tk875/111.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/joutsa/lastenkirja_1815-1828_tk878/75.htm
Pekka Paavola
14.08.11, 20:55
Palaan tuohon Raasakka-sukunimeen, joita siis löytyy Laitasaaresta ja Iistä ja edellisiä yhdistää ainakin maantieteellisesti joki, kylläkin eri joki. Kannuksen ja Sodankylän Raasakka-sukunimen historiaa maantieteellisesti en tiedä. Jossain kirjoittelussa on uumoiltu, että Raasakka-nimi liityisi saamenkieleen ja olis johdettu jostain etunimestä.
Jos ei nuille neljälle eri Raasakka -sukunimelle löyhy yhteistä taloa tai paikkaa jossa se alunperin olis syntynyt, niin voitaisiinko arvuutella , että liittyisi esim. kalastukseen.
Jouni tietänee varmaan, että oliko Iin Raasakka-koski merkittävä kalastuspaikka ennen Ii-joen valjastamista. Nyt se on aika köllää vettä.
Terv .Pekka .
Juho Perttunen Pielisessä 1686-1690
Selvittämättä on sukuyhteys Juho Perttunen nimiseen mieheen, joka talostelee vuosina 1686-1690 Pielisjärven Louhivaarassa no 3 talossa, ent. Holmala no 2.
Pielisjärvi Vieki no 6, ent. 4, Pyykölä
Vaasila Perttunen 1637-38,
Mikitta Vaasilanpoika Perttunen 1640-48,
Pielisjärvi Louhivaara no 3, ent. 2, Holmala
Juho Perttunen 1686-90,
Tässä on tutkimisen arvoinen paikka, koska tuostahan olisi helppoa siirtyä rajan taakse, ja tämä voisi todella olla Oulujoen Perttusia lähtöisin...
Perttulan kylästä katoaa vuoden 1725 tienoilla myös Juhon veli Olof Perttunen s.n 1682 vaimonsa Margaretan ja tytär Britan kanssa. Samainen Olof mainitaan venäjältä tulleeksi v 1754 Ylikiiminkiin vaimonsa Märthan ja kolmen poikansa kanssa. Pojat Lars s.1729, Johan s.1734 ja Lukas s.1735. Heidän syntymä paikkaansa ei mainita. Tytär Briittaa ei enää mainita ja vaimonkin nimi on vaihtunut.
Terv Raimo Ranta[/FONT]
Lisäksi tämän miehen liikkeitä pitäisi vielä tarkemmin katsella, että voisiko olla jäänyt hänen poikiaan Vienaan? Kun Olof tulee takaisin 1754 niin nuo pojat ovat iältään vanhin Lars jo 25-vuotias...voisiko poikia olla enemmänkin??
Jouni Kaleva
15.08.11, 16:00
Palaan tuohon Raasakka-sukunimeen, joita siis löytyy Laitasaaresta ja Iistä ja edellisiä yhdistää ainakin maantieteellisesti joki, kylläkin eri joki. Kannuksen ja Sodankylän Raasakka-sukunimen historiaa maantieteellisesti en tiedä. Jossain kirjoittelussa on uumoiltu, että Raasakka-nimi liityisi saamenkieleen ja olis johdettu jostain etunimestä.
Jos ei nuille neljälle eri Raasakka -sukunimelle löyhy yhteistä taloa tai paikkaa jossa se alunperin olis syntynyt, niin voitaisiinko arvuutella , että liittyisi esim. kalastukseen.
Jouni tietänee varmaan, että oliko Iin Raasakka-koski merkittävä kalastuspaikka ennen Ii-joen valjastamista. Nyt se on aika köllää vettä.
Terv .Pekka .
Hei
Kyllä vaan Iijoen Raasakkakoski oli joen komeimpia ennen sen valjastamista. Kyllä sillä on myös kalastuksellista arvoa ollut.
Raasakan rannat ovat melkolaikka 20m korkeuskäyrällä. Siis koski on siihen syntynyt karkeasti ottaen 2000 vuotta sitten, entiseen merenrantaan. Ja koskelle on varmaan annettu nimi samoihin aikoihin. Ketä täällä silloin asuin nimenantajina?
Professori Kalevi Wiik esittää kirjassaan Suomalaisten juuret (Atena Kustannus oy: Keuruu 2004), että pronssikaudella (1500/1200 – 500 eKr.) Iin seutuja ovat asuttaneet ns. pohjoiset eteläsaamelaiset heimot, joiden kulttuuri oli asbestikeraaminen (Kierikin kulttuuri nyk. Yli-Iissä). Heidän kielensä Wiik arvelee olleen pohjoissaame. Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa olivat pääasiallisesti saamelaisten asuttamia vielä myös 400-800 jKr.
Saamelaisilla olisi siis ollut hyvin aikaa ja varmaan tarvekin nimetä tämä komea koski.
Nimistöntutkija prof. Jouko Vahtola puolestaan näkee tässä muinaissaksalaisen etunimen Rasecke. Mutta montako saksalaista kauppiasta täällä oli 2000 vuotta sitten?
Saksalaisiahan asettui Perämeren jokisuiden kauppapaikoille Hansa-kaudella.
Sodankylän Raasakka-sukunimi lienee kuitenkin saamelainen, koska saamelaisilla sitä siellä tavataan 1600-luvulta lähtien. Sn kirjoitusasu oli tosin 1700-luvulla Rasacka eli hyvin lähellä tuota Raseckea, mutta se johtuu varmasti germaanisesta kirjoitusasusta.
Hei
Tämän nyt ei niin liity Perttusiin, mutta kun O Suorsa on kertonut näistä Oulujokivarren Perttusista ja Malisista että olisivat täältä menneet Vienaan, niin sain juuri tiedon että Liperissä (siis lähellä Vienan Karjalaa) on ollut Malisia 1770 luvulla. Minusta menosuunta sieltä Vienaan olisi paljonkin loogisempaa.
Jo edesmennyt ansioitunut kotiseutuneuvos P Oilinki esittää kirjassaan Tuliseppele teorian Perttusten sukujohdosta seuraavasti:
1. Juho Perttunen sn. 1615, vaimo Inkeri Heikintr
2. Perttu Juhonpoika sn. 1640, vaimo Valpuri
3. Juho (Iivana) Perttunen sn. 1670
4. Homa (Fomin) Perttunen sn.. 1690
5. Pohto (Potap) Perttunen sn 1715, vaimo Iro Iknatantyttö (Irina Ignatova)
6. Iivana (Ivan) Perttunen sn. 1745, vaimo Katti Omeliantyttö (Jekaterina Jemeljanova)
7. Arhippa Perttunen 1769-1841, vaimo Hoto Jyritytär (Feodosja Jegorova)
Suluissa on minun huomautukset nimistä.
Tälle teorialle ei kuitenkaan taida löytyä edelleenkään todisteita arkistolähteistä...
Alkuperäinen lähettäjä Raimo Ranta
Perttulan kylästä katoaa vuoden 1725 tienoilla myös Juhon veli Olof Perttunen s.n 1682 vaimonsa Margaretan ja tytär Britan kanssa. Samainen Olof mainitaan venäjältä tulleeksi v 1754 Ylikiiminkiin vaimonsa Märthan ja kolmen poikansa kanssa. Pojat Lars s.1729, Johan s.1734 ja Lukas s.1735. Heidän syntymä paikkaansa ei mainita. Tytär Briittaa ei enää mainita ja vaimonkin nimi on vaihtunut.
Terv Raimo Ranta[/font]
Tästä Oilinki mainitsee kirjassa:, " että oliko vuonna 1754 Ylikiiminkiin "paluumuuttajana" tullut vuonna 1695 vasta 13-vuotias Olli Perttunen myös Perttu Pertunpoika ja Juho Perttusen veli? Ylikiiminkiin tuli talvella 1754 uudisasukkaaksi Olli Perttunen niminen mies. Pappi merkitsi kirkonkirjaan hänen ja perheensä tulleen Venäjältä. Ollin syntymävuodeksi pappi merkitsi 1682. Myöhempien merkintöjen mukaan Olli kuoli Ylikiimingissä 84-vuotiaana 9.12.1766. Ollilla oli Ylikiiminkiin tullessaan mukanaan Martta niminen vaimo (1691.1775) ja kolme poikaa Lauri 1729-1782, Juho 1731-1772 ja Luukas 1735-1796. Rippikirjan vaikealukuisen merkinnän mukaan heidät kelpuutettiin 17.2.1754 eli siis jo tulovuonna, Ylikiimingin seurakunnan jäseniksi ja 12.4.1754 koko perhe kävi ensimmäisen kerran ripillä. Mielestäni tämä nopea hyväksyminen luterilaisen kirkon yhteyteen todistaa, että Ollilla oli entuudestaan "luterilaiset juuret" Vuoden 1756 rippikirjassa Ollin vanhin poika Lauri on merkitty uudistilan isännäksi ja Olli itse talon isännän isäksi. Vähitellen pojat hakivat itselleen vaimot, Juho v. 1761 Muhoksen Laitasaaresta Perttulan naapurista, Lauri 1766 Ylikiimingin Jurvakaiselta ja Luukas 1780 Pudasjärveltä. Olli Perttusen jälkeläisiä ovat nykyisin Ylikiimingin ja Utajärven Perttuset. He pitävät edelleen sukuyhteyttä Vuokkiniemen Perttusiin
Nyt sitten pitäisi metsästää DNA testiä varten tämän Ollin miepuolinen jälkeläinen Ylikiimingistä tai Utajärveltä....
Tämä viesti tuli vanhingossa kahteen kertaan... poistin tästä siis toisen.
Pekka Paavola
12.09.11, 20:23
Olipa mielenkiintoinen tuo Ylikiiminkiin muutto. Toisaalta YliK:n kirkosta ei ole Laukan sillalle, kuin vähän yli 20 km, eli koti "kotinonnuileen" suku palasi. Uskoisin myös Muhokselta löytyvän isä-linjaisia Perttusia ei kylläkään tuolla nimellä, kun epäilen Laitaaren olevan lähtötalo , josta osa Perttusista lähti Vienaan.
-Pekka-
Tsekkasin Eniron hausta niin Yk:sta ei yhtään Perttusta mutta Utajärvellä (Särkijärvellä) ja Muhoksella on..Luultavasti nämä särkijärveläiset ovat sitten tämän Ollin jälkeläisiä... ?? Myös Pudasjärveltä löytyy hyvin Perttusia... ilmeisesti tämän Luukas Ollinpoika Perttusen jälkeläisiä.
Perttusillahan on oma ryhmänsä facebookissa...
Lauri Ollinpojan vaimo on Anna Juhontr Jurvakainen.
Yk vihityt: 21.12.1766 Berttula Nybygg. Lars Olofss: Berttunen Ä:an Anna Johansdr. Jurvakainen
Juhon puolestaan Liisa Simontyrät Isoaho
Luukkaan sitten Anna Jaakontr Runtti
Yk vihityt 27.4.1780 Niemikylä Nybygg: Lucas Olofss. Bertunen Bddr. Anna Jacobsdr. Runtti
Tällainenkin löytyi
Matti ja Kreeta Paavolan lapset
1. Paavola Saara Matintytär
s. 29.4.1878
k. 6.6.1906
a.
p. Perttunen Paavo Aleksanterinpoika
s. 16.3.1874
k.
http://www.jurvansuu.net/henrik_paavola1826.htm
Tällainenkin löytyi
Matti ja Kreeta Paavolan lapset
1. Paavola Saara Matintytär
s. 29.4.1878
k. 6.6.1906
a.
p. Perttunen Paavo Aleksanterinpoika
s. 16.3.1874
k.
http://www.jurvansuu.net/henrik_paavola1826.htm
Hei
Tuon Paavo Aleksanterinpojan kotiväki löytyy täältä
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/utajarvi/rippikirja_1876-1885_mko23-34/33.htm
Aleksanterin isä perheineen tuli Ylikiimingistä ilmeisesti 1848 tienoilla ja perustivat Juorkunan Timolan tilan.
Kuvassa ensimmäisenä oleva Aukusti osti myöhemmin Sangin Paavolan talon, ja muutti sinne.
En ole kyllä selvittänyt, ovatko Utajärven nyky-Perttuset näitä.
Alapo, kiitos muuten sain puhelinviestisi ja tuo asia minkä sanoit oli jo tiedossa.... mutta jokatapauksessa kiitokset :)
Niin nuo Särkijärven Pertuset voisivat olla tätäkin perua...
Alapo, kiitos muuten sain puhelinviestisi ja tuo asia minkä sanoit oli jo tiedossa.... mutta jokatapauksessa kiitokset :)
Niin nuo Särkijärven Pertuset voisivat olla tätäkin perua...
Puhelinviestini.... :confused:
Hetkinen..etkö sinä ollutkaan jättänyt minulle puhelimen vastaajaan viestiä siitä eräästä Holapasta jota etsin... ?
Joo... En kyllä tiedä semmoista viestiä lähettäneeni
alapo, mä varmaan sitten kuulin vastaajasta nimen väärin . Sorry =) Soittoja tulee aika paljon eri ihmisiltä joten erehtymisen mahdollisuus suuri.
Hei Sari
Anteeksi nyt kauhiasti!
Nyt vasta hoksasin, mitä viestiä tarkoitat (sytytys vähän myöhäsellä - noin 36 tuntia). Kyllä se minulta oli.
Perttusiin tämä minun sekoiluni ei kyllä liity, mutta ehkä sukututkimukseen sen verran, että tiedot on muistettava merkitä ylös sitä mukaa, kuin niitä saa. Hatarasta päästä ne näkyvät katoavan jo viikossa.
Menikös se jotenkin niin että "Minulla on dementia.....tuota....niin.....mutta onneksi minulla ei ole kuitenkaan dementia".
Jaoin tätä jo Facebookissa, mutta laitanpa nyt tännekin, jos ette ole huomanneet, että Vuokkiniemen sivuja on päivitetty.
http://vuokkiniemi.net/vs/viensuk.htm
Mulla taitaa taas olla joku kirjamania päällä :D: Hain eilen postista ajat sitten ostamani Martti Haavion kirjan Viimeiset runonlaulajat.
Kirja on vuodelta 1943 ja aika kellastuneessa kunnossa, mutta ihan luettavissa. jos sieltä ei mitään elukoita hyppää "silmille". Jostain olen nimittäin kuuullut, lukenut tai nähnyt, että vanhoissa kirjoissa pesii jonkinlaisia elukoita, jotka käyvät hengityksen päälle. Mukavasti tässä on kuvia ja kertomuksia, vähemmän runoja.
Sisällysluettelo:
Kirja alkaa runolla: Unohdetut runoilijat, mistä minun on ihan pakko kopioida viimeinen värssy (sopii niin sukutukijoille) :)
Vaan elävän veden lähde/ kummuista pulppuaa/ ja isien tuhkasta kukkii/ lastenlapsien maa./ On onnellisten osa/ elää lauluissaan./ Sillä katso: laulut jäävät,/ vaan laulajat unhoitetaan.
Isistä lapsiin. Ontrei Malinen, Jyrki Malinen, Vassilei Malinen, Iivana Malinen, Okahvie Malinen, Anni Lehtonen
Runon kuningas. Arhippa Perttunen
" Soita, metsä, kanteletta!" Martiska Karjalainen, Teppana Karjalainen
Kilpalaulanta. Varahvontta Sirkeinen, Triihvo Sirkeinen, Poavila Sirkeinen
Huovisten sukukronikkaa. Toarie Huovinen, Miina Huovinen
Kahdet kasvot. Miihkaili Perttunen
Lönnrotin petäjän juurella. Juhana Kainulainen
Metsäruusun runoutta. Mateli Kuivalatar
Merkjärven laulupirtti. Simana Sissonen, Jyrki Sissonen, Simana Huohvanainen
Peurakeihäs ja kannel. Jaakko Shemaikka, Iivana Shemeikka, Petri Shemeikka eli Mysysvaaran Petri, Iivana Jehkinpoika Shemeikka eli Jehkin Iivana
Vaeltavat laulajat. Ontrei Vanninen, Iivana Onoila
Karjalan äiti Matjoi Plattonen
Jumalan virsi. Oksenja Mäkiselkä
Legenda. Nastja Rantsi
Suomalainen Mnemosyne. Larin Paraske
Madonna Ingrica. Matrona Pässi, Anna Bussina (ässät pitäisi varmaan olla suhisevia, niiden päällä on pienet veet. Mulla ei ole kuin se v ylösalasin eli näin ^ ), Katri Vohta, Maria Luukka, Vääränojan Kati, Darja Lehti, Anna Ivanovna, Kaurilan Marfa, Mari Laakko
Orjuudessa ollessamme...Ontropo
Runon ilta. Juljaana Pohjalainen
Matti Lund
04.11.11, 12:38
Mulla taitaa taas olla joku kirjamania päällä :D: Hain eilen postista ajat sitten ostamani Martti Haavion kirjan Viimeiset runonlaulajat.
Kirja on vuodelta 1943 ja aika kellastuneessa kunnossa, mutta ihan luettavissa. jos sieltä ei mitään elukoita hyppää "silmille". Jostain olen nimittäin kuuullut, lukenut tai nähnyt, että vanhoissa kirjoissa pesii jonkinlaisia elukoita, jotka käyvät hengityksen päälle. Mukavasti tässä on kuvia ja kertomuksia, vähemmän runoja.
Sisällysluettelo:
Kirja alkaa runolla: Unohdetut runoilijat, mistä minun on ihan pakko kopioida viimeinen värssy (sopii niin sukutukijoille) :)
Vaan elävän veden lähde/ kummuista pulppuaa/ ja isien tuhkasta kukkii/ lastenlapsien maa./ On onnellisten osa/ elää lauluissaan./ Sillä katso: laulut jäävät,/ vaan laulajat unhoitetaan.
Isistä lapsiin. Ontrei Malinen, Jyrki Malinen, Vassilei Malinen, Iivana Malinen, Okahvie Malinen, Anni Lehtonen
Runon kuningas. Arhippa Perttunen
" Soita, metsä, kanteletta!" Martiska Karjalainen, Teppana Karjalainen
Kilpalaulanta. Varahvontta Sirkeinen, Triihvo Sirkeinen, Poavila Sirkeinen
Huovisten sukukronikkaa. Toarie Huovinen, Miina Huovinen
Kahdet kasvot. Miihkaili Perttunen
Lönnrotin petäjän juurella. Juhana Kainulainen
Metsäruusun runoutta. Mateli Kuivalatar
Merkjärven laulupirtti. Simana Sissonen, Jyrki Sissonen, Simana Huohvanainen
Peurakeihäs ja kannel. Jaakko Shemaikka, Iivana Shemeikka, Petri Shemeikka eli Mysysvaaran Petri, Iivana Jehkinpoika Shemeikka eli Jehkin Iivana
Vaeltavat laulajat. Ontrei Vanninen, Iivana Onoila
Karjalan äiti Matjoi Plattonen
Jumalan virsi. Oksenja Mäkiselkä
Legenda. Nastja Rantsi
Suomalainen Mnemosyne. Larin Paraske
Madonna Ingrica. Matrona Pässi, Anna Bussina (ässät pitäisi varmaan olla suhisevia, niiden päällä on pienet veet. Mulla ei ole kuin se v ylösalasin eli näin ^ ), Katri Vohta, Maria Luukka, Vääränojan Kati, Darja Lehti, Anna Ivanovna, Kaurilan Marfa, Mari Laakko
Orjuudessa ollessamme...Ontropo
Runon ilta. Juljaana Pohjalainen
Nythän osa Kainuun Kovalaisistakin kuuluu selvitykseni mukaan, jos olen oikeassa, Oulunsuun Perttusen jälkeläisiin, eli kaikki Aappo Samulinpoika Kovalaisen jälkeläiset hänen vaimonsa Valpuri Matintytär Lämsän kautta.
Olen kerännyt itselleni jonkin verran lisää tietoja Perttusista, mutta edelleenkään asiakirjoista ei ole löytynyt vähintäkään positiivista merkkiä siitä, että juuri heillä olisi jokin sukuyhteys Arhippa Perttuseen.
Edelleenkin on pidettävä mahdollisena, että perimätieto on sekaantunut paikkakunnista ja mahdollisesti kysymyksessä on jokin muu Lapin tai Pohjois-Pohjanmaan muista Perttuloista, ja pitäisikö mahdollisiin vielä lukea Keski-Pohjanmaan Perttulatkin, eli koko kymmenen virran maa?
terv Matti Lund
Hei
Sain tällaisia vinkkejä Perttusista Vienasta Karjalan tiedeakatemiasta:
Perttusilta on tallennettu muutama perimätieto.
1. ovat tulleet Orihvedeltä (??? Suomen Pohjos-Karjalasta)
2. ... Oulunjärven tienoilta (a. Muhosjoki, b. Perttula)
3. ... Manconvuaran Perttusia - Vienanmeren takaa, ensin Kemijoensuuhun, sitten Länsi-Vienaan.
Sitä paitsi Perttuja/Perttusia asui Vuokkiniemen Cenassa, Puahkomievuarassa ja Kivijärvellä, sekä Kuorilahden kylässä (Tuoppajärven rannalla), jossa heidän virallinen sukunimensä oli Artemjev.
Tuo Artemjev on mielenkiintoinen tapaus!!!! Minulla on muutamia Artemjeveja tallennettuna Lesosten tietoihin.
tuo Orihvesi, en ole kuullut mistään muusta kuin Orivedestä. Mantsonvaaran Perttusista tuo tieto että ovat tulleet Vienanmeren takaa, eräs perinnetieto (Kivijärveltä) on että kylänsiemen tuotu Mezeniestä. Voisiko tämä perinnetarina liittyä tähän...
Mezen joki virtaa Vienameren alapuolella, Mantsonvaara on siis Latvajärvellä.
Mulla taitaa taas olla joku kirjamania päällä :D: Hain eilen postista ajat sitten ostamani Martti Haavion kirjan Viimeiset runonlaulajat.
Kirja on vuodelta 1943 ja aika kellastuneessa kunnossa, mutta ihan luettavissa. jos sieltä ei mitään elukoita hyppää "silmille". Jostain olen nimittäin kuuullut, lukenut tai nähnyt, että vanhoissa kirjoissa pesii jonkinlaisia elukoita, jotka käyvät hengityksen päälle. Mukavasti tässä on kuvia ja kertomuksia, vähemmän runoja.
Sisällysluettelo:
Kirja alkaa runolla: Unohdetut runoilijat, mistä minun on ihan pakko kopioida viimeinen värssy (sopii niin sukutukijoille) :)
Vaan elävän veden lähde/ kummuista pulppuaa/ ja isien tuhkasta kukkii/ lastenlapsien maa./ On onnellisten osa/ elää lauluissaan./ Sillä katso: laulut jäävät,/ vaan laulajat unhoitetaan.
Isistä lapsiin. Ontrei Malinen, Jyrki Malinen, Vassilei Malinen, Iivana Malinen, Okahvie Malinen, Anni Lehtonen
Runon kuningas. Arhippa Perttunen
" Soita, metsä, kanteletta!" Martiska Karjalainen, Teppana Karjalainen
Kilpalaulanta. Varahvontta Sirkeinen, Triihvo Sirkeinen, Poavila Sirkeinen
Huovisten sukukronikkaa. Toarie Huovinen, Miina Huovinen
Kahdet kasvot. Miihkaili Perttunen
Lönnrotin petäjän juurella. Juhana Kainulainen
Metsäruusun runoutta. Mateli Kuivalatar
Merkjärven laulupirtti. Simana Sissonen, Jyrki Sissonen, Simana Huohvanainen
Peurakeihäs ja kannel. Jaakko Shemaikka, Iivana Shemeikka, Petri Shemeikka eli Mysysvaaran Petri, Iivana Jehkinpoika Shemeikka eli Jehkin Iivana
Vaeltavat laulajat. Ontrei Vanninen, Iivana Onoila
Karjalan äiti Matjoi Plattonen
Jumalan virsi. Oksenja Mäkiselkä
Legenda. Nastja Rantsi
Suomalainen Mnemosyne. Larin Paraske
Madonna Ingrica. Matrona Pässi, Anna Bussina (ässät pitäisi varmaan olla suhisevia, niiden päällä on pienet veet. Mulla ei ole kuin se v ylösalasin eli näin ^ ), Katri Vohta, Maria Luukka, Vääränojan Kati, Darja Lehti, Anna Ivanovna, Kaurilan Marfa, Mari Laakko
Orjuudessa ollessamme...Ontropo
Runon ilta. Juljaana Pohjalainen
Kiitos Arla näistä! Toarie on os. Lesonen.
Oletko, Sari, lukenut Into K. Inhan kirjaa, jossa kerrotaan, runsain valokuvin, Inhan ja kielitieteilijä K. F. Karjalaisen yhteisestä Vienan-retkestä 1800-luvun lopulla. Toverukset tapasivat mm. Arhippa Perttusen pojan Miihkalin, jolta saivat (jos oikein muistan) tiedon, että suku tulisi Suomen puolelta "Orihvedeltä".
Siitä on kyllä kovin pitkä aika, kun tuon kirjan luin, joten on mahdollista, että
tieto Orihvedeltä tulosta onkin peräisin jostain muusta lähteestä.
Hei Sörman,
Olen lukenut tuon kirjan ja omistankin sen. Tuo Orihvesi on erikoinen, koska Karjalan tiedeakatemia on laittanut sen Pohjois-Karjalaan viittaavaksi paikannimeksi...
Hei Sörman,
Olen lukenut tuon kirjan ja omistankin sen. Tuo Orihvesi on erikoinen, koska Karjalan tiedeakatemia on laittanut sen Pohjois-Karjalaan viittaavaksi paikannimeksi...
Viittaisko se Orivesi-nimiseen järveen (http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=200000&text=Orivesi%2C+Pohjois-Karjala&srs=EPSG%3A3067&y=6903567&mode=rasta&x=626596&lang=fi), joka on pääosin Rääkkylän ja Kesälahden alueella.
Viittaisko se Orivesi-nimiseen järveen (http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=200000&text=Orivesi%2C+Pohjois-Karjala&srs=EPSG%3A3067&y=6903567&mode=rasta&x=626596&lang=fi), joka on pääosin Rääkkylän ja Kesälahden alueella.
Kyllä. Minulla on v.1933 Suomen kartta, jossa tuo Pyhäselän alapuolella oleva järvi vielä kirjoitetaan Orihvesi.
Kiitokset jah ja Mårten Orihveden paikantamisesta. Looginen olisi kyllä tuo, että olisivat sieltä menneet Vienaan.
v. 1693 Iisakki Perttunen niminen mies saa Pielisjärvellä tyttären Margaretan. Olisiko tämä Iisakki jostain Oulujoen suunnalta mennyt tuonne Pohjois-Karjalaan? kastettujen luettelo nro 76
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pielisjarvi/syntyneet-vihityt-kuolleet_1689-1718_tk1340/20.htm'
Iisakin vaimo kuolee 1696 ja enempää ei Perttusia löydy sen jälkeen...
Tuomiokirjakortisto: Käkisalmen lääni, talonpoikien sukunimet: 5
http://www.narc.fi/Arkistolaitos/tma/kaki/ttsl/ttsl5.htm
Berttusia jo 1682 alkaen. Myös Johan niminen, joka muuttaa 1693 Ilomantsiin. Voisiko tämä Johan olla se Ivan Kajaanin markkinoilla 1711?
Bertuin,
* Pielisjärvi, Liperi 1685.02.20-23, gg4/32v-33/14
Bertuin, Johan, Louhinwara
* Pielisjärvi 1682.02.11-13, gg2/269v/31
Bertuin, Johan, Ruuna
* Pielisjärvi 1682.09.04-06, gg2/393v/18
Bertuin, Johan,
* Pielisjärvi 1682.09.04-06, gg2/389/4
Bertuin, Johan,
* Pielisjärvi 1683.02.21-23, gg2/56v/11
Bertuin, Johan, Loihiwara
* Pielisjärvi 1684.02.22-23, gg3/47v-48/32
Bertuin, Johan,
* Pielisjärvi, Liperi 1685.02.20-23, gg4/32v/12
Bertuin, Johan, Loihiwara
* Pielisjärvi 1689.03.04-08, gg8/71v-73v/30
Bertuin, Johan, Louhunvaara, muuttaa Ilomantsi
* Pielisjärvi 1693.02.08-13, gg12/14-14v/26
Bertuin, Johan, Kuuksenvaara
* Ilomantsi, Suojärvi, P 1695.10.14-21, gg14/196v-197/9
Raimo Ranta laittoi kerran tänne siitä Ylikiimingin Perttusista ja hänen pojistaa. Olen nyt noita Vienan metrikoita kolunnut (en vielä ole tallentanut Perttusia sieltä, kun on noita Lesosia) MUTTA siellä vienalaisissa on monesti myös Luka nimisiä - joka todennäköisesti on vääntynyt puheessa Lokimaksi. Mm. Lesosissa on Luka nimisiä. Tuon Ylikiiminkiin tulleen Ollin poika oli Luka. Ei kait tällä sinänsä merkitystä ole, mutta ajattelinpa laittaa tällaisenkin tiedon murusen.
Lähetän tässä Matti Lundille sekä Raimo Rannalle suuret kiitokset näiden asioiden lähdetietojen selvittämisessä Oulujoen Perttusten alkuperästä. Ilman teidän apuanne ei olisi asiat selvinneet. Laitan siis tänne myös tämän osion suvun isälinjaisesta (YDNA) tutkimuksesta.
MITÄ DNA TESTIT KERTOIVAT?
Oulujoen Perttuset
Perttulankylän Perttu Yrjänänpojan kolme miespuolista jälkeläistä kuuluvat vanhaan skandinaaviseen heimoon I haploryhmään ja tarkemmin I1a2c1 (vanha I1d3a), joka on vanhinta suomalaista I1 heimon perimää. Kanta-isä I1a2c1 heimolle on joidenkin tietojen mukaan siirtynyt Laatokan rannoille viikinkien itäsuuntauksen aikana. Voi toki olla, että he ovat siirtyneet sinne jo paljon aikaisemminkin. Tämä haploryhmää on eniten Länsi-Suomessa.
I – heimon, Perttulankylän, Oulujoen rannan, Perttusten arkistolähteistä tarkasti tutkitut isälinjaiset esi-polvet menevät suoraan Perttuun, vaikkakin heidän nykyiset sukunimet ovat eri, kuin Perttunen. Heidän esi-isät ovat muuttaneet sukunimensä asumiensa talojen mukaan. Näiden kahden Perttu Yrjänänpojan jälkeläisen lähimmät osumat ovat neljän geneettisen askeleen päässä mm. 67 markkerin paneelissa on Räty suku, Alhroth suku Limigasta, sekä Haals-Nacksund Kokkolasta. Lisäksi viiden askeleen päässä on suvut Ulopotanius, Hotakainen, Timonen, Sipola ja Löija. He ovat Vetelin, Pietarsaaren, Kokkolan ja Oulun alueelta. Näiden perusteella on vahva näyttö, että Yrjänäiset olisivat Pohjanmaan rannikolta, Pietarsaaren Kokkolan alueelta, siirtyneet Oulujoen tienoille. Näiden miesten yhteinen esi-isä ei ole 1500 –luvulla, koska geneettinen ero on yli 2 askelta. Heidän yhteinen esi-isä on elänyt noin 1000 -luvulla karkeasti arvioituna.
Vienan Perttuset
Vienan Latvajärven Arhippa Perttusen jälkeläiset ja esi-isät olen tutkinut mm. eri arkistolähteistä, kirjallisuusmateriaaleista koottuna, ja vanhoja sukututkimuksia hyväksi käyttäen. Lisäksi professori Juha Pentikäinen on myös haastatellut Mikko Perttusta s. 1882 Latvajärvi Mantsonvaaralla ja piirtänyt hänen kertoman mukaan sukupuun, joka johtaa Arhipan isään Mikosta taaksepäin katsottuna. Juha Pentikäinen on hahmotellut sen siniselle lapulle: Arhipan isä, 1. Arhippa, 2. Miihkali (isoisän veli), 3. Juho 4. Mikael jne.
Mikko Perttusen sukupuu on tietokantani tutkimusten mukaan seuraavanlainen: 1. Ivan Perttunen (Suuri Iivana) 2. Arhippa Perttunen, 3. Riiko Perttunen (runonlaulaja Miihkali oli hänen veli) 4. Juho eli Ivan Perttunen 5. poika Mikko Perttunen s. 1882 jonka pojanpoika on testihenkilönä. Arkisto- ym. lähteiden mukaan Suuren Iivanan isä olisi Potap Homanpoika tai Potap Jakovinpoika, jolla on muita lapsia: Iknatta, Marfa, Prokko, sekä kaksi muuta nuorempaa Iivana eli perheessä siis kolme Ivan nimistä poikaa.
Arhipan jälkeläisen DNA testitulos on heimoa N, joka siis poikkeaa oleellisesti Perttulankylän DNA tuloksesta. He eivät ole isänlinjaisesti saman esi-isän jälkeläisiä lähi historiassa- toki tuhansia vuosia taaksepäin heidän yhteinen esi-isä oli. Tästä tekee nopeasti päätelmän, että Vienan Perttusten isälinjainen suku ei olisi Oulujoelta.
N heimo on syntynyt kymmeniä tuhansia vuosia sitten Itä Aasiassa. Myös toinenkin Latvajärven Perttusten isälinjainenon valmistunut ja se näytti, että että he ovat samaa isälinjaista sukua kuin toinen Latvajärven Perttusten jälkeläinen. Tämän toisen varhaisin tällä hetkellä tunnettu esi-isä on Hilippä Vasilinpoika Perttunen sn. 1830-luvulla Mantsonvaarasta ja hän kuuluu Suuren Iivanan jälkeläisiin, mutta sukututkimuksella ja vajavaisilla lähteillä ei ole saatu toistaiseksi varmistettua mihin kohtaan Iivanan jälkipolvissa tämä Hilippä kuuluu. Todennäköisesti hän on Arhippa Perttusen pojan Matvejn poika Hilippä sn. 1828.
Vienan Perttusten testi tulos on N1c1 alaryhmää. DNA tutkija Jaakko Häkkinen sijoittaa heidät DNA tuloksen alustavasti savolaiseen ryhmään. Tämä tarkoittaa sitä, että Perttusen N esi-isä lähti Laatokalta Savon suuntaan Ruotsin puolelle ja sieltä suku kulkeutui luultavasti Suomen Pohjois-Karjalan kautta Vienaan. DNA sukulaisten osumat viittaavat tällaiseen reittiin. Perttusen Savoon tulo on mahdollisesti tapahtunut v. 1495 kun, viitisenkymmentä ortodoksia pakeni Ruotsin (Suomen) puolelle Jääskeen, Novgorodin hirmuhallitsija Ivan Suikinin komentoa.
Latvajärven Perttusen 12 markkerin osumat sijoittuvat siis voimakkaasti Käkisalmen / Laatokan suunnalle. Josta pääteltynä, voi todeta heidän sieltä olevan lähtöisin. Tätä mieltä on ollut myös tutkija Irina Tsernjakova. Perttusella on osumia myös Utajärvelle sekä Ouluun 12 markkerin paneelissa, ja se selittyy sillä, että noiden DNA sukulaisten esi-isät ovat myöskin samalta suunnalta Laatokan rannoilta. Osumina on mm. Holappa sukua, joiden esi-isä Olof Holappa on lähtöisin Käkisalmesta, ja heidän esi-isät tulivat Jääskeen 1495.
Latvajärven Perttuselle tulee DNA sukulaisia 37 markkerin paneelissa mm. Loimaalta ja Kangasniemeltä. Sitten tarkimmassa testipaneelissa (67 markkeria) hänelle tulee osumia edelleen Kainuun, Pohjois-Karjalan, Savon ja Pohjanmaan alueilta. Tämä tarkoittaa, että saman esi-isän (Laatokalta lähteneen) jälkeläiset ovat levittäytyneet tuolle alueelle. Heidän ja Perttusen yhteinen esi-isä elänyt noin 800 -1000 –luvulla.
Joutsan Perttuset
Perttu Juhonpoika Perttusen mieslinjaisen jälkeläisen Y DNA kertoi olevan I heimoa kuten Oulujoenkin Perttuset, kuinka läheistä sukulaisuutta he ovat – ei ole pystytty osoittamaan Joutsan Perttusten DNA testipaneelin markkerimäärän vähyyden vuoksi. Vienan Perttuset eivät myöskään ole sieltä kotoisin isälinjaisesti.
DNA TESTITULOKSET HERÄTTIVÄT LISÄKYSYMYKSIÄ
Vienan Perttusen kaksi DNA testiä ovat osoittautunut Laatokan Karjalaiseksi, mahdollisesti Savon tai Pohjois-Karjalan kautta Vienaan menneeksi N heimoksi. Matti Kuusi on arvioinut aikoinaan, että vuonna 1834 kerätyt Perttusredaktiot (runonlaulusta) eivät edusta länsisuomalaista (hämäläistä) tai pohjalaista runotraditiota, vaan Perttusen runoperinteen omimmat juuret johdattavat savolaismurteiden alueelle. Kuten jo aiemmin yllä kerroin Jaakko Häkkisen sijoittaneen Vienan Perttusten geneettisen perimän savolaiseksi, tämä tukisi Kuusen huomioita runonlaulun traditiosta.
Toki lisätestit Vienan Perttusista voisivat valaista vahvemmin sen, onko Vienan Perttusten päähaploryhmä N, vai onko heissä useita eri haploryhmiä, kuten esimerkiksi Lesosen suvussa on. Osa Lesosten eri haploryhmistä on saatu selvitettyä johtuneen siitä, että pariskuntaa ei oltu vihitty kirkollisesti lasten syntyessä, kuten Vienassa tapana oli, ja tuolloin lapset kastettiin äidin sukunimelle. Isä saattoi siis olla mitä DNA:ta tahansa. Myös Perttusissa voi olla tapahtunut näin. Naispuolinen Perttunen on vihitty vienalaisin menoin ja kirkollinen vihkimys puuttui ja lapset sitten tulivat äidin eli Perttusen sukunimelle. Isä saattoi olla sitten tätä N haploa, vaikka äidin isälinjainen suku olisikin I heimoa.
Toisaalta kuten yllä kirjoitin teoriasta, että Laitasaaren tai Perttulankylän Perttusen talossa on voinut olla renkinä N haploryhmää edustava mies. Hän on lähtenyt jostain syystä Vienaan. Ajan ja tavan mukaan hän on ottanut nimekseen Perttusen talon mukaan, jossa hän oli palveluksessa ja vienyt sen mukanaan Vienaan. On kerrottu, että Mantso niminen mies olisi asettunut Latvajärvelle, josta hänen suku sikisi. Matso nimi voi olla perua Matti (Matvej) nimestä tai Mansirdo nimestä, joka löytyy mm. kolttalappalaisten sanakirjasta. Samaisesta sanakirjasta löytyy myös Foma nimi, joka on suomennettuna Tuomas. Vienassa on myös asunut lappalaisia, joten siitä syystä olen etsinyt tietoa myös heidän kulttuuristaan ja kielestään.
Toisaalta Vienan isälinjaisiin sukutarinoihin on sekoittunut äitien tarinoita paljonkin. Moni suku sanoo olevansa Hailuodosta (esim. Maliset ja Dobrinit. Dobrinien kerrotaan olevan Hyvösiä Hailuodosta, muuttaneen Kuhmon Lammasperälle – vaihtaneet nimensä Piiraksi), mutta toistaiseksi en ole onnistunut löytämään arkistolähteistä tätä tukevaa lähdettä, Piira-teorian olen jo kumonnut. Epäilen, että Dobrineiden sukutarinaan on sekoittunut äitilinjan tarinaa, joka mahdollisesti on Hailuodosta kotoisin. Eli Perttusten kohdalla saattaa olla niin, että suvun äiti oli kotoisin Oulujoelta suvultaan Perttusia, josta sukunimikin jäänyt lapsille käyttöön Vienassa em. mainituista syistä.
Näiden usean isälinjaisen DNA testin perusteella voisi todeta toistaiseksi, että isälinjaltaan Vienan Perttuset eivät ole Oulujoelta, eivätkä Joutsan seudulta menneet Vienaan ja eivät ole näiden kanssa samaa isälinjaista sukua. Mikäli lisätestejä saamme Artemjeveista Kuorilahdesta, Ylikiimingin ja Utajärven Perttusista , Pohjois-Karjalan Perttusten jälkeläisistä, sekä Arhippa Perttusen muista sukuhaaroista (esim. Prohouran - Potapin veljen jälkeläisistä) voisi se vielä tuoda lisätietoja tähän asiaan. Mielenkiintoista olisi myös löytää Laatokan Karjalaan jääneitä Perttusia – joiden pitäisi olla sukua Vienan Perttusille. Tuskin he sieltä kaikki lähtivät ja katosivat.
Tässäpä tutkijoiden käyttämästä laskurista kuvakaappaus miten Vienan ja Oulujoen Perttusten yhteinen esi-isä 50% todennäköisyydella on syntynyt. Risteyskohdasta löydätte vuosimäärän. Tämä on kiistatonta. Kaksi testiä; Joutsan ja yksi Oulujoen Perttusten DNA testi ei ole tässä mukana koska eivät ole 67 markkerin paneelia tilanneet ja eivät ole näin ollen laskuriin vertailukelpoisia. Ohjelma tekee tuon modaalin, se on yhteismodaali kaikista näistä. Kuten huomaatte Vienan ja Oulujoen Perttusten esi.isillä on jotakuinkin 4000 vuotta väliä. Laskuri täällä http://www.mymcgee.com/tools/yutility.html?mode=ftdna_mode
Hei
Viimeviikolla olin Petroskoin arkistossa ja toin sieltä sukuseurallemme Latvajärven vuoden 1782 veroreviision. Irina Chernjakova on ollut oikeassa Perttusten suvusta. Reviisiossa on Potap Fomin ikä 47 vuotta (edellisen reviision aikana eli 1762-63) ja hän on k. 1776. Hänellä useita lapsia mutta tässä oleellinen: Ivan ikä 17 (edellisen rev. aikana eli 1762-63) hänet on rekrytoitu armeijaan v. 1768. Tämän Iivanan (jota Moltokaksikin kutsuttu) vaimo oli Ekaterina Emeljanova ikä v. 1782, 38 vuotta. Hän on kotoisin Vienan Kiimasjärveltä. Heillä useita lapsia mutta itse Arhip on siinä myös eli v. 1782 runokuningas oli 13 vuotias - eli sn. 1769. Arhipan tarkempi kuolinaikakin on löytynyt metrikoista eli se on 7.12.1841. Muita Arhippa nimisiä ei kenelläkään ole koko kylässä eikä kyllä naapurissakaan Kivijärvellä eikä Venehjärvelläkään.
Missään ei Potapalle tai vaimoille sanota olleen ruotseja. Kyllässä on samaan aikaan kolmet ruotsit, joten epäilen että muistitietoon on sekoittunut tarinaa heistä.
Sitten mielenkiintoinen asia, Potapalla oli myös poika Afanasij Potapov joka muutti v. 1773 Vuokkiniemestä Latvajärvelle. (Potap itse mainitaan muuttaneeksi Vuokkiniemestä Latvajärvelle vuoden 1763 veroreviisiossa, joka minulla on myös, hänen kerrotaan muuttaneen edellisen reviision aikana ja se oli 1744-47). No palataampa Afanasiin. Hänen sanotaan rekrytoidun armeijaan 1774. Hänestä ei sen jälkeen näy mitään, yksi syy siihen on, että en ole edes osannut etsiä Afanasij nimistä Perttusta. Afanasij nimi Suomessa ja Karjalassakin puheessa Ohvo. Ja esim. Lesosissa on tutkittu juttu, että eräs Afanasij Lesonen tuli Muhokselle v. 1732 ja hän on myöhemmin nimellä Ohvo ja sitten suomennettu (ruotsinnettu paremminkin) nimeksi Olof eli Olli. Afanasijn syntymäaika on noin 1739. Ja nyt sitten - onko tämä sama Afanasij se Olli joka tuli Vienasta Ylikiiminkiin?
Kyllä. Minulla on v.1933 Suomen kartta, jossa tuo Pyhäselän alapuolella oleva järvi vielä kirjoitetaan Orihvesi.
Käsityksen tuosta Perttusten reitistä Oriveden kautta esitteli myös Heikki Kirkinen. Hän kritisoi yleistä käsitystä tunnetusta Orivesi-paikkakunnasta Perttusetn lähtöpaikkana.
Tuo reitti Orivettä pitkin edelleen pohjoiseen Pieliseen jne, toimi mm Savonlinnan seudulta muuttoreitinä Kainuuseen ja siitä edelleen.
Raittiä lienee käyttäneet ruptuurasodan jälkeiset savolaiset muuttaessaan ortodoksien hylkäämiiin kyliin ja tiluksille P-Karjalaan.
Rääkkylässä oli laivureita ja luotseja reitin varrella (Hannes Sihvo).
Liperin Tutjunniemessä on reitin varrella Tuliniemi yhtenä osviittana.
Ehkäpä - Rääkkylän - Oravisalon - Tutjunniemen -Kemppaiset jäivät reitille ja osa jatkoi Kainuuseen : )
Tässä hyvää asiaa perimätiedoista Vienassa, ystäväni Denisin kirjoittama väikkäri. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/135756/vienanka.pdf?sequence=1
Kimmo Kemppainen
24.05.15, 10:54
Lisätään pari toisistaan täysin irrallista asiaa. Kainuulaiset tunsivat ison vihan jälkeen muuan venäläisen nimeltä Yrjänä (Jyrki?) Perttunen, joka puhui sekä suomea että venäjää ja jonka tehtävä oli toimia viestinviejänä valtakunnanrajan yli.
Toki minuakin kiinnostavat nuo Pohjois-Karjalan Kemppaiset. Heidän etunimikäytäntönsä perusteella heidän joukossaan saattaisi hyvinkin olla ison vihan tienoilla Kainuusta tulleita Kemppaisia. Valitettavasti Kainuun puolelta en ole toistaiseksi löytänyt dokumenttia asiasta.
Kimmo Kemppainen
Käsityksen tuosta Perttusten reitistä Oriveden kautta esitteli myös Heikki Kirkinen. Hän kritisoi yleistä käsitystä tunnetusta Orivesi-paikkakunnasta Perttusetn lähtöpaikkana.
Tuo reitti Orivettä pitkin edelleen pohjoiseen Pieliseen jne, toimi mm Savonlinnan seudulta muuttoreitinä Kainuuseen ja siitä edelleen.
Raittiä lienee käyttäneet ruptuurasodan jälkeiset savolaiset muuttaessaan ortodoksien hylkäämiiin kyliin ja tiluksille P-Karjalaan.
Rääkkylässä oli laivureita ja luotseja reitin varrella (Hannes Sihvo).
Liperin Tutjunniemessä on reitin varrella Tuliniemi yhtenä osviittana.
Ehkäpä - Rääkkylän - Oravisalon - Tutjunniemen -Kemppaiset jäivät reitille ja osa jatkoi Kainuuseen : )
Olikos se M Pöllä joka esitteli että Potap Jakovlev olisi Arhipan suvun kantatuatto.. no tämä Potap Jakovlev näkyy v. 1763 veroreviisiossa Vuokkiniemessä, mutta hänelle ei mainita muuttoa Latvajärvelle eikä häntä Latvajärvellä näy v. 1782 veroreviisiossa. Eikä hänellä ole Arhippa nimistä jälkeläistä - sen siis voi huoletta sulkea pois kuvioista.
Ja kun on spekuloitu tällä Juho Perttusella, joka oli Kajaanin markkinoilla, niin Iivana nimi on Juho Suomessa (tai sen variaatiot) ja Arhipan isä oli Ivan mutta hän on Potap Fominin poika eikä täten voi olla Oulujoen Perttusia.
Lisätään pari toisistaan täysin irrallista asiaa. Kainuulaiset tunsivat ison vihan jälkeen muuan venäläisen nimeltä Yrjänä (Jyrki?) Perttunen, joka puhui sekä suomea että venäjää ja jonka tehtävä oli toimia viestinviejänä valtakunnanrajan yli.
Mielenkiintoista Kimmo, mistä tämä asia löytyy? Yrjö on Vienassa Georg tai Egor.
Kimmo Kemppainen
24.05.15, 11:01
Esiintyi juuri ison vihan jälkeen käräjillä todistajana siveysrikoksessa.
Kimmo Kemppainen
Mielenkiintoista Kimmo, mistä tämä asia löytyy? Yrjö on Vienassa Georg tai Egor.
Katsoin pikaisesti niin yhtään Jegor, Egor tai Georg nimistä ei ole Vienassa varhaisimmissa polvissa. Nimi ei ole hirveän yleinen Vienan Perttusten suvussa. Iivanoita, Vasileita ja Feodoreita kyllä piisaa :)
Kimmo Kemppainen
24.05.15, 11:12
Nimi on tosiaan muodossa Jöran Bertunen. Lukuvirheen vaaraa ei ole, kirjoitus on tältä osin aivan selvää. Sitaatti kuuluu "een annan Rysze benämbd Jöran Bertunen som ähr bodbärare, emellan Gräntzerne, begge Språken mäktig". Kotipitäjää ei suoraan mainita. Tapahtumat sijoittuivat Repolan kylään, joka saattaa olla myös tämän Perttusen kotipaikka. Lieneekö täpärästi Aunuksen puolella?
Kimmo Kemppainen
Katsoin pikaisesti niin yhtään Jegor, Egor tai Georg nimistä ei ole Vienassa varhaisimmissa polvissa. Nimi ei ole hirveän yleinen Vienan Perttusten suvussa. Iivanoita, Vasileita ja Feodoreita kyllä piisaa :)
Jos oli karjalainen niin silloisessa Ruotsissa kirjoittivat nimen täkäläisittäin. Monia sellaisia tapauksia on - toki se Ohvo (joka Vienassakin Ohvo puheessa, mutta virallinen Afanasij) oli kirjoitettu tavallaan oikein v. 1732. Vienan Karjala kylät kuuluivat 1700 luvulla Repolan lääniin. Siitä varmaan Jöraninkin tapauksessa kyse?
Tässä Ohvo josta mainitaan Repola socken - Repolan lääni ja mainitaan myös Venehjärvi tässä asiakirjassa. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/rippikirja_1733-1740_ik116-117/127.htm
Kimmo Kemppainen
24.05.15, 16:09
En kyllä osaa sanoa tuohon yhtään mitään, sitkeästi sanotaan vain Repola by. Ainoa johtolanka on, että mainitaan Ryska Prästen i Repola by Staffan, hänenkin nimensä siis tässä ruotsalaisessa muodossa, venäjäksi arvatenkin olisi Stepan.
Kimmo Kemppainen
Jos oli karjalainen niin silloisessa Ruotsissa kirjoittivat nimen täkäläisittäin. Monia sellaisia tapauksia on - toki se Ohvo (joka Vienassakin Ohvo puheessa, mutta virallinen Afanasij) oli kirjoitettu tavallaan oikein v. 1732. Vienan Karjala kylät kuuluivat 1700 luvulla Repolan lääniin. Siitä varmaan Jöraninkin tapauksessa kyse?
Ompas kyllä jännä arvoitus, pidän nämä mielessä kun koluan näitä vanhoja asiakirjoja Venäjältä. Nyt olen ottanut yhteyttä Moskovaan arkistoon ja pyytänyt 2. reviisiota joka siis vuoden 1744-47 Vuokkiniemen volostista. Katsotaan mitä siitä löytyy. Uskon että tuossa on sekaannus että Repola olisi kylä, luulen että oikeasti on kyse läänistä.
Kimmo onko sinulla tuo asiakirja itselläsi vaiko onko esim digiarkistosta löydettävissä? Tallentaisin itselleni muistiin..
Kimmo Kemppainen
24.05.15, 16:43
Kyllä sen Digitaaliarkistosta saa, heti ensimmäisiltä rauhanajan käräjiltä.
Kimmo Kemppainen
Kimmo onko sinulla tuo asiakirja itselläsi vaiko onko esim digiarkistosta löydettävissä? Tallentaisin itselleni muistiin..
Kimmo Kemppainen
24.05.15, 17:00
No hyvä on, kaiva tästä
https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=24614724&aytun=1658010.KA&j=230
Kimmo Kemppainen
Kiitos kaivelempa :)
Kiitos Kimmo :) Tuostahan on heleppo nyt kaivaa :D
Vuoden 1678 verokirjassa Repolan pogostasta löytyi nyt mielenkiintoista. Tuo Potap Fomanpoika on sn. 1705 (reviision 1762-63 mukaan). Vuonna 1678 Vuokkiniemessä asusteli yksi ainoa Foma (Fomka) joka oli 10 vuotias eli sn. 1668. Hänen isänsä oli Stepan Afanasjev Tortsheev. Tämä Foma passaisi Potapalle isäksi ajallisesti, olisi poikansa syntyessä noin 37 vuotta vanha. Minulla on tästä asiakirjasta vain litteroitu versio, mutta se on litteroitu ammattilaisen toimesta Venäjällä. Voi olla että Tortsheev nimi on muotoutunut myöhemmin eri muotoiseksi. Kuten saman kirjan Mishkujevit jotka ovat myöhemmin Gargujevejä eli Karhuja.
Lähde:
Опись «поместный приказ» Ф. 1209. Оп. 1. Д. 15056. Л. 97−154 об. Переписная книга Кольского уезда корельских Ребольских волостей стрелецкого головы Кольского острога Ивана Власова сына Старцова 1678 года. (Repolan pogosta, Vuokkiniemi s. 142
Muutenkin tämä Lämsien sukuhaara liittyy Muhokselle ja Perttusiin. Nisu Pekanpoika Lämsähän oli Lauri Kirjavaisen tyttären Marketan mies. Taas Lauri Kirjavaisen vaimo Kaarina Heikintytär oli Muhokselta. En ole hänen kotitalokseen löytänyt muuta mahdollisuutta kuin jo aikaisemmin esiintulleen Laitasaaren Mikkolan talon eli Perttulan, eli Kaarina Heikintytär on todennäköisesti Sipo Heikinpoika Mikkosen sisko. Mikkolahan joutui veroautioksi, kun Jooseppi tappoi veljenpoikansa ja pakeni Venäjänmaalle. Sipon poika Heikki, joka sai sukuun kuulumattomalta Lauri Kinnuselta takaisin Mikkolan talon velkojen maksua vastaan, mutta hän ei selviytynyt Mikkolan suurista veloista. Suvun pelastajaksi tuli Jussi Heikinpoika Perttunen Oulunsuusta, joka oli Mikkolan talon vävy, joka lunasti Mikkolan velkojen maksua vastaan.
Jussi toi sitten taloon Mikkolan tilalle Perttulan nimen, joka alkaa näkyä 1660 -luvun lopulta. Näin Mikkola muuttui Perttulaksi. Heikki Perttunen-Mikkonen joutui maksamaan talosta myös Kirjavaisille pienen velkarästin, kun nämä sitä vaativat Oulun pitäjän käräjillä.
terv Matti Lund
Hei Matti, laitoin sinulle sähköpostia en tiedä tuliko perille? Yritin laittaa myös yksityisviestiä sinulle, vaan viestilaatikkosi on täynnä... Kyse Mikkola Kosunen tilasta. http://www.laitasaari.fi/vanhoja-kantataloja/mikkola-kantatalo/
Tuus Sari
Oliko Vienan Karjalassa kaksi Perttusen sukua?
https://heimonensari.wordpress.com/sukututkimus/oliko-vienan-karjalassa-kaksi-perttusen-sukua/
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.