Käännöksessä vai tulkinnassa vikaa?

[Sariainen]

Katselin HISKIä. Siellä tuli Orimattilan kuolleittenkirjassa vastaani kauhia tapaus :eek: v.1763. Tässä tiedot:

2.6.1763 Kuifv: Tirasela Gl: värdinnan Lisa Thomasdr: Mördad
alkup - ALKUPKOMM: huriken med öxa blef i hiäl huggen af des äldsta Son Johan Henrichsson

Tuata noin.... tua selitys .... :confused:
Onko tuossa jotakin "tulukinta vihreetä" vai onko mulla järkijäässä ?
Olettaisin että selityksessä kerrtotaan:
Vanha emäntä Liisa Tuomaantr. joutui vanhimman poikansa Johanin murhaamaksi. Johan hakkasi emännän kirveellä kuoliaaksi. :eek:

Tai siis ainakin näin olisi järkeenkäypää. Mutta huriken ja öxa ??
Terv. SARIAINEN :cool:

[Heikki Särkkä]

Voisiko olla: hwilken...?

[mieite]

Voisko se olla joku väännös talollisesta -Huriken-
17.9.1763 johan haudattiin, kuolinsyytä ei mainita.
Terv
Nisse

[AnttiL]

Kuivanto Tirasela Vanha emäntä Liisa Tuomaantytär. Murhattu.
jonka (hvilken) hänen vanhin poikansa Juha Heikinpoika iski kirveellä (öxa = yxa) kuoliaaksi.

[Sariainen]

Hvilken voisi ihan hyvin olla se oikea....
En ole nyt tällä kertaa nähnyt sitä alkuperäistä kuolleittenkirjaa joten en silimämääräisesti itse ole voinut tulkita.
Mielestäni tuo hiskin tulkinta ei voi olla ihan oikein. Se on toki voinut olla jo niissä mustissa kirjoissa. Kunhan ny saan joskus sen alakuperäisen silmieni eteen. Kauhian kurja tapaus silti.
Terv. SARIAINEN :cool:

[Seppo Niinioja]

Hvilken voisi ihan hyvin olla se oikea....
En ole nyt tällä kertaa nähnyt sitä alkuperäistä kuolleittenkirjaa joten en silimämääräisesti itse ole voinut tulkita.
Mielestäni tuo hiskin tulkinta ei voi olla ihan oikein. Se on toki voinut olla jo niissä mustissa kirjoissa. Kunhan ny saan joskus sen alakuperäisen silmieni eteen. Kauhian kurja tapaus silti.
Terv. SARIAINEN :cool:

Huomenta kaikille!

HisKissä lukee siis näin:
2.6.1763 Kuifv: Tirasela Gl: värdinnan Lisa Thomasdr: Mördad
alkup - ALKUPKOMM: huriken med öxa blef i hiäl huggen af des äldsta Son Johan Henrichsson

Noista sinisistä lyhenteistä en ole löytänyt selkeää luetteloa enkä saanut selkeää vastausta niiden merkityksestä. Näyttävät olevan osittain seurakuntakohtaisia, esim. Ahvenanmaalla on tällaisia merkintöjä:
alkup - MUNIC: Kumlinge ilmeisesti englannin municipality-sanasta.

Yllä kuitenkin kaiketi on kyse lisäyksestä, jonka HisKi-tallentaja on tehnyt alkuperäisen haudattujen kirjan lisämerkinnän perusteella. Kaikki kunnia hänelle! Mustassa kirjassa tuota ei ilmeisesti ole, kuten ei yleensäkään tämän tyyppisiä lisäselityksiä. Yhdelle tapahtumalle on yleensä käytetty vain yksi n. 25 cm pituinen rivi.

Etsiskellessäni netistä tuolle "huriken":ille todennäköistä 1700-luvun kirjoitusasua hwilken (varmaan voi olla myös hvilken) tuli vastaan tällainen kartan selitys vuodelta 1595:
Nimeke: Nw fölier een sköön och herligh Taffla/vthi hwilken EVROPA then förste deelen j Werlden bliffuer vthi een Jungfrw lijknelse affmålat. [T:] EVROPA
Päiväys: 1595
Tämä on Kansalliskirjaston Doria-tietokannasta, jossa on paljon muutakin mielenkiintoista, Genoksiakin ainakin tulossa. Karttojen harrastajille tässä linkki itse karttaan:
https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/31314/N_2491_k3.jpg?sequence=1 (https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/31314/N_2491_k3.jpg?sequence=1)
Suomi-neidonhan tunnemme, mutta tässä on siis Eurooppa-neito. Kovin on Espanja-keskeinen ja rajaukseltaan vähän ensimmäisten euroseteleiden mukainen. Tätä puutettahan korjaa Olaus Magnuksen Carta Marina. Tässä on yli 5 megatavun kuva siitä:
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/e/ea/Carta_Marina.jpeg (http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/e/ea/Carta_Marina.jpeg) . Siitä näkyy hyvin mutamia Suomen keskeisiä vanhoja paikkakuntia, kuten Hollola ja Hattula. :)

Eli kai ensimmäinen sana on hwilken tai hvilken, nykyruotsiksi vilken.

Mitä tulee öxaan, sekin on käytössä edelleen ainakin Länsi-Göötanmaan murteessa merkityksessä yxa. Tässä voinee luottaa Wikipedian artikkeliin
Västgötska, jossa on selitys öx eller öxa: yxa. Löytyi myös samaa murretta oleva lause: — Det här var en gohällier öxa. (yxa). Mikäpä muu se voisikaan olla.

Toinen tapaus Orimattilasta:
1765 1765 Wirenoja Dordela Sigfred Thomasdr:
alkup - ALKUPKOMM: ""son sielf Järvållat sin död ""

Tuossa pitänee olla "som sielf förvållat sin död", aiheuttanut itse kuolemansa.

Laitan vaikka nämä näytille, jos muistan joskus arkistossa kuvata ja lähettelen muutosehdotuksia edelleen Jouni Maliselle.

Seppo Niinioja

[TerhiA]

Toinen tapaus Orimattilasta:
1765 1765 Wirenoja Dordela Sigfred Thomasdr:
alkup - ALKUPKOMM: ""son sielf Järvållat sin död ""
Tuossa pitänee olla "som sielf förvållat sin död", aiheuttanut itse kuolemansa.


Niin varmastikin.
Ja myös: Sigfredhän ei voi olla dotter. Lieneekö siis kyse Sigred Tomasdotterista vai Sigfred Tomassonista .....

/_TerhiA_\

[Sariainen]

Tuo Sigfred Thomassonin tapaus tuli tutkiessani vastaan jo aikaisemmin, sattuneesta syystä. Ei vain osunut jälkeläisiin. :D:
Ja niin kuin Terhi sanoi Hiskissä oli "puurot ja vellit" menny sekaisin. :cool:
Tuo tapaus ei ole kyllä mielestäni samanlainen. :confused:
Terv. SARIAINEN :rolleyes:

[Seppo Niinioja]

Terhi oli taas tarkkana tapansa mukaan! Minun täytyy aina miettiä tarkkaan, miten tuo Sigfrid ja Sigrid taas menikään. Ruotsalaisen allakan mukaankin Sigfrid (15.2.) on tietysti miehennimi. Suomenkielisessä samalla päivällä ovat Sipi, Sippo. Silti tässä yksi Sipi ilmoittautuu periaatteessa nimilain vastaisesti naiseksi!
http://www.blogger.com/profile/10896161936140997881

Hyväksyisiköhän nimilautakunta uudeksi nimekseni Sigfrid Ståtenfelt, kun etunimi on melkein oikein ja sukunimi tulisi rakuunaesi-isältäni Tyrvännöstä? Onhan meillä sellainen psykoterapeuttikin kuin Fabian Djupsjö, jos olette sattuneet Kymenlaakson laulua katsomaan ja jos se on totta, ainakin osaksi kyllä on. Pirkka-Pekka Petelius on kyllä monilahjakkuus. Viimeinen osa tulee maanantaina.

Seppo Niinioja

[Topi]

Tervehdys,

Olisipa mielenkiintoista tietää mitä tuossa Kuivannonkin tapauksessa oli takana ! 17.9.1763 näyttää "modersmördaren" Juho Heikinpoika kuitenkin päättäneen päivänsä.
Kuivannon naapurikylässä, kotikylässäni Niinikoskella, sattui hiukan vastaavanlainen tapaus kolmekymmentä vuotta myöhemmin. Vaukkarin kantatilaan kuuluvassa Jurkkolan osatalossa sai surmansa emäntä Maria Juhontytär 22.4.1794 "slagen av sin man". Ko mies, Juho Sipinpoika kuoli sitten 19.11.1794 "halshuggen och steglad emellen Kuivando och Köykölä".
Kyllä kait tapausta oli käsitelty kihlakunnanoikeudessa mutta en ainakaan kevyellä etsinnällä löytänyt. Mikkelistä löytyi kyllä lääninhallituksen arkistosta Turun hovioikeudelta nimismiehelle tullut määräys tuomion täytäntöönpanosta ja nimismiehen vahvistus että homma on hoidettu. Turun hovioikeuden papereita tuolta ajalta ei tietenkään ole olemassa.
1789 oli perustettu Ruotsin Korkein Oikeus ja laitoin Ruotsin valtionarkistoon sähköpostilla kyselyn josko korkeimmassa oikeudessa olisi tuo tuomio vahvistettu.
Sieltäpä tulikin parissa päivässä ilman veloitusta postissa kopiot asian käsittelystä ja aika tarkka kuvaus tapahtumien kulusta ! Hienoa palvelua !
Mutta kuinkahan tuo tuomio vahvistettiin ennen KO:n perustamista vuonna 1763 eli tuossa Kuivannon tapauksessa ?

terv
Topi

[Seppo Niinioja]

Mutta kuinkahan tuo tuomio vahvistettiin ennen KO:n perustamista vuonna 1763 eli tuossa Kuivannon tapauksessa ?

Wikipediaa lainatakseni: "Kustaa II Adolf antoi vuonna 1614 Svean hovioikeudelle vallan julistaa tuomionsa hänen nimissään. Kuningas perusti valtaneuvoston, joka toimi yhtaikaa sekä ylimpänä tuomioistuimena että hallituksena, ja neuvostolta saattoi hakea muutosta hovioikeuden tuomioihin. Valtaneuvosto toimi paljolti kuninkaan määräysvallassa."

Kustaa III lakkautti valtaneuvoston ja perusti 1789 Ruotsin korkeimman oikeuden. Korkeimmasta oikeudesta tuli näin riippumaton oikeusaste, tärkeä edistysaskel sinänsä vallan kolmijakoperiaatteen: lainsääsäntövalta, toimeenpanovalta ja tuomiovalta kannalta.

Oikean tuomiokirjan löytämistä helpottaa Seuran palvelimella oleva luettelo "Pitäjien kuuluminen tuomiokuntiin vuosina 1623-1862", löytyy vaikka suoraan googlella hakusanalla tuomiokuntiin.

Seppo Niinioja

[Tapani Kovalaine]

Tuomioiden vahvistamisesta 1700-luvulla saa huomattavan runsaasti lisätietoa Anu Koskivirran väitöskirjasta "Sisäinen vihollinen".
http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/hum/histo/vk/koskivirta/

[Seppo Niinioja]

Kiitos vinkistä!

Heikki Ylikankaan "Aikansa rikos - historiallisen kehityksen valaisijana" on edelleen lukujonossani. Tämä ei ole mainos, mutta Panu Pulman arviokin kannattaa lukea: http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Laki+ja+oikeus+aateliston+k%C3%A4sikassarana/HS20001125SI1KU02d5q .

Mielenkiintoisia käräjäkuvauksia 1600-luvulta on myös Ilkka Mäntylän 1969 ilmestyneessä kirjassa "Ja yhteinen rahvas todisti." Muitakin tietysti löytyy.

Seppo Niinioja

[Julle]

Huomenta!

<Noista sinisistä lyhenteistä en ole löytänyt selkeää luetteloa enkä saanut selkeää vastausta niiden merkityksestä. Näyttävät olevan osittain seurakuntakohtaisia, esim. Ahvenanmaalla on tällaisia merkintöjä:
alkup - MUNIC: Kumlinge ilmeisesti englannin municipality-sanasta.>

Minä olen tulkinnut siniset kommentirivin alikenttien otsakkeiksi ja muistikkaiksi eli tietokenttien otsikoiksi ja nimiksi! Eihän niitä pitäisi edes näkyäkään, vaan ainoastaan tietokentän otsake, mutta järjestelmässä on tuskin kuin yksi ainoa tietokenttä koko kommentille, mikä on pitänyt tällä tavalla jakaa useaan tietokenttään! Kirkonkirjat ovat olleet rakenteeltaan niin erilaisia eri seurakunnissa ja merkkinnät vielä epäyhtenäisempiä lukuunottamatta tiettyjä perustietoja.

Aprikoiden

[Sariainen]

Tervehdys,

Olisipa mielenkiintoista tietää mitä tuossa Kuivannonkin tapauksessa oli takana ! 17.9.1763 näyttää "modersmördaren" Juho Heikinpoika kuitenkin päättäneen päivänsä.
Kuivannon naapurikylässä, kotikylässäni Niinikoskella, sattui hiukan vastaavanlainen tapaus kolmekymmentä vuotta myöhemmin. Vaukkarin kantatilaan kuuluvassa Jurkkolan osatalossa sai surmansa emäntä Maria Juhontytär 22.4.1794 "slagen av sin man". Ko mies, Juho Sipinpoika kuoli sitten 19.11.1794 "halshuggen och steglad emellen Kuivando och Köykölä".
Kyllä kait tapausta oli käsitelty kihlakunnanoikeudessa mutta en ainakaan kevyellä etsinnällä löytänyt. Mikkelistä löytyi kyllä lääninhallituksen arkistosta Turun hovioikeudelta nimismiehelle tullut määräys tuomion täytäntöönpanosta ja nimismiehen vahvistus että homma on hoidettu. Turun hovioikeuden papereita tuolta ajalta ei tietenkään ole olemassa.
1789 oli perustettu Ruotsin Korkein Oikeus ja laitoin Ruotsin valtionarkistoon sähköpostilla kyselyn josko korkeimmassa oikeudessa olisi tuo tuomio vahvistettu.
Sieltäpä tulikin parissa päivässä ilman veloitusta postissa kopiot asian käsittelystä ja aika tarkka kuvaus tapahtumien kulusta ! Hienoa palvelua !
Mutta kuinkahan tuo tuomio vahvistettiin ennen KO:n perustamista vuonna 1763 eli tuossa Kuivannon tapauksessa ?

terv
Topi

Hei Topi !
En tiedä mitä tuon asian suhteen tekisin. Kuinka tuon voisi kertoa sille henkilölle joka pyysi tutkimaan omat esivanhempansa. :confused: Varmaan hän luuli, että sieltä löytyy jotain ihanaa ja mukavaa ja kivaa. Ja sitten minä lätkäisen historian realiteetit pöytään. :eek: Vaikka se murhaaja ei hänen esi-isänsä ollutkaan, niin murhattu oli..... Voi voi sentään. :(
Tavallaan sen vuoksi olisi hyvä löytää tuomiokirja, että saisi jotain selvitystä syistä ja seurauksista.
Terv. SARIAINEN :eek: