Saksankieliset termit

[tkukkonen]

Esimerkiksi tässä tilattomien luettelossa on useita saksankielisiä termejä
http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=104722

Onko kellään hallussa Viipurin (Baltian?) saksalaista sanastoa, joka auttaisi avaamaan näiden sivujen yksityiskohtia?

Osaan toki saksaa ja monta sanaa tunnistankin, kuten Witwe jne, mutta kurja käsiala vaikeuttaa lukemista.

[Sanna B.]

Tulikohan linkki oikein? Tuo meni Jääsken rk:aan.

Pahoittelen, minullakaan ei ole tuollaista sanastoa, mutta saksan(kin)kielisenä olisin katsonut, josko sittenkin voisin jotenkin auttaa.

t. Sanna

[tkukkonen]

Tulikohan linkki oikein? Tuo meni Jääsken rk:aan.
Niin pitikin. Tarkoitin viipurinsaksalaista sanastoa joka ei välttämättä ollut samaa kuin silloinen kirjakieli tai Wittenbergin sanasto vaan provinsiaalista ja vielä pappispiireissä mahdollisesti eriytynyttä Baltian jargonia. Viipurissahan oli saksankieli vahva ja koululaitoskin siihen kovasti kallellaan niin ettei paikallinen virkamiehistö osannut kuin kamalaa "rotwälskaa" (surkeata ruotsia) kun Vanha Suomi liitettiin v 1812 Suuriruhtinaskuntaan. 1823-1831 ajan papit olivat todennäköisesti Viipurissa koulunsa käyneet niinkuin esimerkiksi jääskeläinen Akiander. Minulta puuttuu arkaisen saksankielen sanakirja. Ehkä Lönnrotin ajan sanakirjoista olisi apua?

Esimerkiksi Prom kerl tai Prom Karl = ?
Loinen (eli läksein Karjalassa, ruots inhysing) = ?

Usein näkyy tekstissä Linhandler tms jota epäilen pellavatyöläiseksi mutta ainakin nykyisin pellava = Lein.
Dienstleute, Schneider ja Schuster sekä Schulmeister kyllä avautuivat.

Jos jaksat käydä sivuja läpi niin ymmärrät paremmin tilannetta. Käsialaongelman jo mainitsinkin.

[Bertarido]

Niin pitikin. Tarkoitin viipurinsaksalaista sanastoa joka ei välttämättä ollut samaa kuin silloinen kirjakieli tai Wittenbergin sanasto vaan provinsiaalista ja vielä pappispiireissä mahdollisesti eriytynyttä Baltian jargonia. Viipurissahan oli saksankieli vahva ja koululaitoskin siihen kovasti kallellaan niin ettei paikallinen virkamiehistö osannut kuin kamalaa "rotwälskaa" (surkeata ruotsia) kun Vanha Suomi liitettiin v 1812 Suuriruhtinaskuntaan. 1823-1831 ajan papit olivat todennäköisesti Viipurissa koulunsa käyneet niinkuin esimerkiksi jääskeläinen Akiander. Minulta puuttuu arkaisen saksankielen sanakirja. Ehkä Lönnrotin ajan sanakirjoista olisi apua?

Esimerkiksi Prom kerl tai Prom Karl = ?
Loinen (eli läksein Karjalassa, ruots inhysing) = ?

Usein näkyy tekstissä Linhandler tms jota epäilen pellavatyöläiseksi mutta ainakin nykyisin pellava = Lein.
Dienstleute, Schneider ja Schuster sekä Schulmeister kyllä avautuivat.

Jos jaksat käydä sivuja läpi niin ymmärrät paremmin tilannetta. Käsialaongelman jo mainitsinkin.

Olen jonkin verran käynyt näitä Vanhan Suomen asiakirjoja läpi enkä ole kyllä huomannut mitään erityistä baltiansaksalaista vivahdetta, ainakaan sellaista, joka vaatisi erityisiä sanakirjoja. Ennemmin kannattaa katsella vanhoja ruotsi/saksa/ruotsi-sanakirjoja, joita löytää esim. Project Runebergistä:
http://runeberg.org/katalog.html

Sieltä mm. Hoppe-Auerbach antaa 'inhysing':lle vastineen Einlieger. Kovin
arkaaisen saksan sanakirjaa et tarvinne.

Prom karl = pråmkarl = lautturi, proomumies

[tkukkonen]

Usein näkyy tekstissä Linhandler tms jota epäilen pellavatyöläiseksi mutta ainakin nykyisin pellava = Lein.
Löysin termin Leinweber tai joskus Lainweber pellavan työstäjälle.

Voisiko sana olla Einhausdler ? Toisissa kohdissa alkukirjain näyttää selvästi E:ltä. Sana toistuu kovin monessa paikassa, joten epäilen sen tarkoittavan muonatorpparia, löysäläistä tms tilatonta eikä pellavatyöläistä.

Kiitän vinkistä Projekt Runebergiin. Mistään kirjasta en kuitenkaa löytänyt apuja tälle ongelmalle. Ehkä loiseläjästä, sekatyöläisestä tms kuitenkin on kysymys. Varsinaisia ammattimiehiä ja torppareita eivät kaikki voi olla. Termi Knecht näyttää olevan rengin nimityksenä. Termiä Einlieger en löytänyt yhtään kertaa.

[Tuiju Olsio]

Löysin termin Leinweber tai joskus Lainweber pellavan työstäjälle. ...

Voisiko sana olla Einhausdler ? Toisissa kohdissa alkukirjain näyttää selvästi E:ltä. Sana toistuu kovin monessa paikassa, joten epäilen sen tarkoittavan muonatorpparia, löysäläistä tms tilatonta eikä pellavatyöläistä.


Leineweber tai Leinweber http://de.wikipedia.org/wiki/Leineweber

Sana on varmaankin Einhäusler, joka tarkoittaa juurikin Timon mainitsemaa tilatonta henkilöä. Selitys saksaksi "bäuerlicher Taglöhner
http://www.enzyklo.de/Begriff/Einh%C3%A4usler "

[tkukkonen]

Sana on varmaankin Einhäusler, joka tarkoittaa juurikin Timon mainitsemaa tilatonta henkilöä. Selitys saksaksi "bäuerlicher Taglöhner Kiitos Tuiju avusta.

Tässä liitteenä kuva lähteestä sivulta ja käännökseni.

http://books.google.de/books?id=inUVAAAAYAAJ&pg=PR1#v=onepage&q&f=false Toivottavasti tämä linkki toimii hyvin ja palvelee muitakin Vanhan Suomen ja miksei Viron saksankielen pähkäilijöitä!

Kirjan nimi on Wörterschatz der Deutschen Sprache Livlands, vuodelta 1864 Riikasta. Kyse on odotusteni mukaisesti balttilaisesta termistä ja tarkemmin sanoen Liivinmaalta.

Einhäusler taikka Lostreiber on liivinmaalainen nimitys maalaisesta, joka ei ole asettunut kartanon (Hof) taikka maalaistalon isännän (Bauerwirt) työhön palvelusopimuksella, vaan elää itsellisenä ja tekee työtä puutarhassa, on käsityöläinen tai palvelee päiväpalkalla. He kuuluvat Dienstbote-luokkaan.

Dienstbote on sikäläisen maaoikeuden käyttämä termi.

Siis sana Einhäusling = itsellinen. Tosin Karjalassa se oli läksein, ainakin niin se oli 1900-luvun alussa Jääsken pitäjässä.