Jounila/Kemijärvi 2.

[ReimaJ]

Edellisessä ketjussa siis selvisi, että se Jounila haara ei johtanut varsinaiseen Kemijärven Jounila sukuun ollenkaan, vaan vaihtui Tapiosta Jounilaksi Tervolassa ja jatkui siitä omana haaranaan. Lähtöisin siis Halosen suvusta. Halosia oli ensimmäiset 5-sukupolvea vuodesta 1555, vaihtui yhden sukupolven ajaksi Kotajärveksi, siitä kahden sukupolven ajaksi Tapioksi ja jostain syystä Jounilaksi. Ensimmäinen nimenkäyttäjä Lars Jounila e. Tapio s.1799 ja hän ei ollut tilallinen vaan renki. Liekkö ollut sitten Jounilan tilalla töissä ja siten ottanut käyttöönsä nimen.

Laitan tämän eri ketjuun, koska kysymyksessä on eri suku.

Vaikkei minun tutkimuksiin Kemijärven haara liitykkään, niin jäi hiukan vaivaamaan mistä suvusta on tullut. Se suku lienee Jounila talon isäntä perhe, koska tila näyttää edelleen olevan suvun hallussa ja Kemijärvellä näyttäisi jälkisukupolvea asustavan...

Jos jollain on lisätietoa, niin lisätkää listaan. Josko vaikka selviäsi mistä suvusta se on lähtenyt. Uskoisin senkin olevan jokin Kemijärven kantasuvuista. Vähän tuossa tongin arkistoja ja löysin tämän verran.

1.Michel Michelsson Jounila s.03.10.1780
puoliso: Greta Jounila s. 25.11.1764, k. 30.11.1857 (aika vanhaksi elänyt)
Lapset:
Michel michelsson Jounila s. 01.10.1804

2. Michel Michelsson Jounila s. 01.10.1804, k. 20.03.1875
puoliso: Carin Mattsdotter Jounila s. 21.01.1802, k. 05.11.1872
Lapset:
Matts Jounila s.18.10.1824, k. 13.05.1897
Michel Jounila s. 24.01.1828, k. 20.03.1875
Anna Greta Tervola e. Jounila s. noin 1830
Johan Jounila s. 02.03.1835, k. ?
Pehr Jounila s. 15.9.1838 k. 12.05.1902
Olof Jounila s. 25.9.1841, k.10.10.1917
Kaisa Maria Kerkelä e. Jounila s. 23.6.1845, k. ?

ja tästä eteenpäin henkilöt löytyivät todella helposti. Kaikki siis luonnollisesti Kemijärveltä. Eteenpäin löytyy, taaksepäin alkaa menemään vaikeaksi.
En siis ole etsimässä yksityiskohtaisia nippeli tietoja edellämainituista, vaan nimenomaan kiinnostaisi, mistä suvusta tulee tämä haarautuma. Menivätköhän Jouni-sukuun??
Arskap näytti ainakin edellisessä ketjussa osuvan heti oikeaan ja yhteys Halosiin selvisi hänen kommenttinsa avulla, joten koko homma ratkesi kertaheitolla 1555 vuodelle asti (joka on kohtuu harvinaista, kun ei ole porvari/aatelis suku).

Olisiko jollain muistiinpanoissa?

[Matti Sandqvist]

En ole itäkairan sukujen tuntija (sellaisiakin tällä foorumilla kyllä on), mutta näyttäisi taaksepäin menevän näin:

Mickel Eriksson Pöyliö s. 14.3.1745 k. ?.11.1824
Anna (Matsdr. Palosaari s. 29.10.1745 Tervola) k. 9.2.1817
- suluissa oleva arvausta, koska vihkitietoa tai muuta kirjalista ei heti löytynyt

Erik Eriksson Pöyliö s. 30.4.1708 k. 5.12.1785
Anna Påhlsdr. Halonen s. 27.1.1713 k. 28.3.1786
- pari vihitty 27.1.1734 Kemijärvellä

Eli näyttäisi tämä haara olevan Pöyliöitä ja Halosia (tietenkin!)

Matti S

[Outika]

Kemijärvellä eleli Matti Jouni Matti Tapion naapurissa. Kukahan tuo Matti oli. Rippikirjamerkinnät päättyvät vuoden 1716 loppuun Kemijärven kirjassa vv 1710 - 1717 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1473&pnum=5).

[Outika]

Tuomas Jouninpoika Lappalaisen ¼ mtl Jounilan talo Kemijärvellä jaettiin kahteen kahdeksasosamanttaaliin 1670 luvun lopulla. Matti Henrikinpoika Tapio sai oman kahdeksasosansa ja toista puolikasta asui Tuomas Jouninpoika Lappalainen, Niilo Simonpojan ja Margeta Jaakontyttären kanssa. Maakirjassa omistajana oli myös Tuomas, mutta tilaa viljeli jo 1683 Niilo Simonpoika Tapio. Tuomas Tapion toista autiotilaa oli tullut asumaan Matti Matinpoika Tuuliainen, jonka veli Paavo Matinpoika oli lunastanut Pikkaraiselta Saunavaaran tilan.

Olivatko nämä Jounilat tai Tapiot Ounasjärveltä lähtöisin? Ounaksella asuivat 1630 luvulla veljekset Jaakko ja Henrik Tapio. Vanhin tunnettu henkilö lienee Henrik Tapio (1581), jonka taloon (vävyksi ehkä) muutti Pekka Lappalainen. Henrik Tapion poikien Jaakon ja Henrikin jälkeläiset muuttivatko ehkä Kemijärvelle koska sinne ilmaantui Henrik Tapion leski 1648 ja hänen jälkeensä Tuomas Lappalainen eli Tapio, 1653 vuodesta. Vuonna 1673 mainitaan Tuomas Lappalainen ja Matti Tapio. Vuonna 1677 Jounilassa Tuomas ja Niilo Tapio. Matti Matinpoika Tapion sisarenpojaksi mainitaan Niilo Niilonpoika Jouni.

Mitenkä tuon Niilon jäljille pääsisi. Toinen kysymys, missä lienee tuo Tapion talo ollut kun Antti Hannunpoika Tapio lunasti itselleen Henrik Tapion autiotilan Ounasjärvellä? Ainakin yksi Ounasjärvi sijaitsee Hetassa? Ounasjoellako kuitenkin oltiin?

[Outika]

En ole itäkairan sukujen tuntija (sellaisiakin tällä foorumilla kyllä on), mutta näyttäisi taaksepäin menevän näin:

Mickel Eriksson Pöyliö s. 14.3.1745 k. ?.11.1824
Anna (Matsdr. Palosaari s. 29.10.1745 Tervola) k. 9.2.1817
- suluissa oleva arvausta, koska vihkitietoa tai muuta kirjalista ei heti löytynyt

Erik Eriksson Pöyliö s. 30.4.1708 k. 5.12.1785
Anna Påhlsdr. Halonen s. 27.1.1713 k. 28.3.1786
- pari vihitty 27.1.1734 Kemijärvellä

Eli näyttäisi tämä haara olevan Pöyliöitä ja Halosia (tietenkin!)

Matti S

Arveluitahan nämä ovat, mutta muistiinpanoista löytyisi Erkki Erkinpoika Pöyliölle isäksi Erkki Erkinpoika Pietilä eli Pöyliö (1683) ja Anna Henrikintytär Pikkarainen (n 1683). Pari vihittiin Kemijärvellä 2.7.1704. Erkki Pöyliö lienee tullut Henrik Jaakonpojan perustamalle Pöyliön tilalle vävyksi.

Pöyliöt kiinnostavat ja erilaisia nimivariaatioita näkyy paljon. En tiedä ovatko samaa joukkoa: Pöyckö, Pickie, Pöykiö, Pöckiö jne. Pieskiäkin on ehdotettu. Ensimmäinen Pöckiö Kemijärvellä tavataan tilikirjassa vuonna 1648 ja hän oli Olli Pekanpoika. Olli Pekanpoikana kulkee tilikirjoissa ja tositekirjassa ja maakirjassa vuoteen 1671, jolloin hänet on nimetty nimillä Lusua eli Pöykiö. Pekka Ollinpoika Luusua ilmaantuu maakirjaan 1677 ja edelleen Olli Pekanpoika vuoden 1704 maakirjaan. Ollilla mainitaan Anna vaimo vuoden 1705 tositekirjassa. Vuonna 1713 talossa kirjattuna Matti Lusua (Olli ja Anna vielä talossa mainitaan) ja 1729 Juho.

Erkki Pöyliö ilmaantui Kemijärven kirjoihin uudisasukkaana vuonna 1705 (tositekirja) vaimonsa Annan kanssa.

[Markku Pelttari]

Matti Jouni täytynee olla Matti Matinpoika Tuuliainen. Näkyy tällä rippikirjan lehdellä vielä Tuuliaisena http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=1471&pnum=13 ,mutta tänne jatkoksi ilmaantuu Matts Jouni http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=1471&pnum=16 . Seuraavat merkinnät tukevat tätä http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=1471&pnum=26 (Matts Jouni) ja viitattu sivu 50 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=1471&pnum=25 . Samoin SAY:n merkinnät (Tuuliainen = Tapio) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1343177 .

[Outika]

Olisiko Niilo Simonpoika ollut Simo Simonpojan poika. Tämä Simo mainitaan Pelkosen nimellä vuoden 1631 maakirjassa. Aiemmin arvelin, ehken Niilo olisi löytänyt puolison Ounaksen Tapiosta, Jaakko Henrikinpoika Tapion tyttären, sillä Niilon puolisona jossakin mainitaan Margeta Jaakontytär. Tosin Ounaksen Tapiossa mainitaan Niilo Tapio ja Niilo Jaakonpoika vv 1643 ja 1648 tilikirjoissa. Niin tai näin, olisiko sopinut kuvaan se, että Niilo asui syytinkipoikana Tapiossa.

Tuuliainen nyt sekoittaa kuvioita ja saattaapihan Niilo ollakin Tuuliaisen Matin sisarenpoika. Matti Túliainen anoi 1699 ylösottaa Tuomas Lappalaisen autioksi jääneen tilan Kemijärvellä. Matti Matinpoika Tuuliainen lienee ollut Pål Tuuliaisen veli ja tämä Paavo käsitykseni mukaan sai jo aikanaan omistukseensa Pelkosen perustaman Helisten talon.

Jos Niilo Niilonpoika oli Matti Matinpoika Tuuliaisen sisarenpoika, täytyi kai äitinsä patronyymi silloin olla Matintytär? Toisaalta Niilo Niilonpoika on kirjattu myöskin styfson -merkinnällä 1708. Käsitykseni mukaan Niilo Niilonpojan (1661) äiti oli Margeta Jaakontytär koska olisiko 1698 syntynyt Niilo kirjattu asiakirjoihin jo 1708?