Kaukosen Ranta isälinjaisesti/Lappi

[tellervoranta]

Tässä tulee :)

-p-i-ii, tästä jatkuu lisä i:t
-Ranta Abraham Aleksanteri, Kittilä
-Ranta (ent. Kiviniemi) Heikki Johan 1827-1902
-Kiviniemi Johan Wilhelm 1797-1867
-Kiviniemi Johan 1763-1826 muuttaa 1791 Alamuoniosta Kittilän Kaukoseen
-Anttila Antti s.n.1735
-Pudas Heikki 1694-1740
-Pudas Heikki
-Pudas Juho
-Mämmi Tuomas s.1602 ( vo Margareta Ollintr Tulkki, kuuluisia Tulkkeja, siksi maininta), muutti 1623 Alamuonion 1. uudisasukkaaksi
-Pynnönen Matti Laurinpka 1569-1652, perusti 1597 Turtolaan Mämmin tilan

No, jokos ne loppui...

[Juhani Mäkitalo]

Vastataanpa tähänkin.
Mitään todisteita sille, että kantaisäni Olli Ollinp. Tulkki olisi joskus asunut
Muoniossa, en ole nähnyt. Ylitornion Armasaaressa oli syntymäpaikka
ja siellä hänet mainitaan 1580-1601, oli Tornion lapinvouti 1597-1600.
Voudintileissä 1602 (mikrofilmi CD 2071, 1602:7) - Tornion käräjät 31.7.1602
mainitaan erään jutun yhteydessä laiva, jonka mukana O.O. lapinvouti
katosi (ilm. matkalla Tukholmasta)
Yksikään Tornion lapinvoudeista ei asunut Lapissa, asioita piti hoitaa myös
Tukholman suuntaan.
Olen erittäin kiinnostunut, jos joku esittää todisteet tälle Erik Wahlbergin
merkilliselle väitteelle ja kertomukselle tyttäristä Muoniossa, eiköhän ne
pojat ne perinnöt saaneet, he jatkoivast sukua Ylitorniolla.

JM

[tellervoranta]

Tervehdys Juhani :)

....en kai minä ole kirjoittanut, että Tulkki asui Muoniossa....

Parista lähteestä olen koonnut noita; sinun nimesikin mainitaan toisessa.....
Minulla merkintä, että jo Tulkki Olli Anundinpoika olisi saattanut maailmaan tyttärenkin nimeltään Anna s.1550 paikkeilla Armassaaressa......

Tämä Pynnönen Matti Laurinpka s.1569 on minulla pitkä juttu..oli kuitenkin Mämmilässä ja välillä Muoniossa Tulkkien kalastusrenkinä ja rakensi sinne myös uudistaloa, vaan vasta....
poika Tuomas Matinpka Pynnönen eli Mämmi s.1602, Tulkin vävy, alkoi asuttaa Muonionniskan Alakylän Niemenpäätä v.1623. Mämmin tilan isäntä v.1637-1685. Talon manttaalimäärä kasvoi vähitellen 1/4:stä 1/2:een. Tilalla mm.30-päinen lehmikarja. Mämmin tilasta muodostunut 5 taloa, joista 1 jakaantui edelleen 2:een.

Koska ko tekijä (Kittilästä) on pyytänyt minulta mahdollisia korjauksia, on hyvä saada niitä. Sopisiko tuo Margareta Ollintr Tulkiksi ? Matilan kirjan mukaan k.1674. :confused:

Terveisin

[Juhani Mäkitalo]

Hei, etpä Sinä sanonut Tulkin asuneen, mutta en minäkään sanonut Sinun
sanoneen.
Mutta näinhän se menee, että ensin oletetaan isän asuneen Muoniossa
(milloin ja missä asiakirjoissa näkyy - ei ollut mikään kulkuspoika ?)
Seuraava oletus, että hänellä oli tytär (missä se näkyy tai kuuluu ?)
Seuraava oletus, että tytär oli Thomas Matsonin vaimo (missä tämä on
mainittu ?)
Yksikin

[Juhani Mäkitalo]

Nyt karkasi tämä viesti kesken kaiken.
Löytyykö yksikin asiakirja koskien ed.main. väitteitä ?
Hyvin tuttuhan tuo tarina on minulle, mutta kun ei ole minkäänlaisia todisteita
ja juttu vain jatkuu vuodesta toiseen ja kyse sukuni kantaisän isästä (ei
siis oikeastaan kantaisästä) niin tottakai tähän on otettava kantaa ja tietysti
olen yrittänyt asiaa tutkiakin.
Tämä koko juttu on pohjiaan myöten epäselvä. Tornedalica-sarjan n:ossa 5
(J. Portinin pitäjänkertomus + E. Wahlbergin kommentit) s. 168 kertoo (tämä
luultavasti Wahlbergin kommentti - suomennan): Kuningas Johan III myöntä-
nyt 10.11.1571 Olof Olofsonille Tornion pitäjästä (siis kenelle, oliko Tulkki ?)
LUVAN KALASTAA MUONIOJOESSA JA YMPÄRÖIVISSÄ JÄRVISSÄ. Kalastus
oli tuohon aikaan hyvin kannattavaa ja siksi useat talonpojat Armassaaresta,
Kuivakankaalta ja Kaulirannalta anoivat samanlaista elinkeino-oikeutta. 17
talonpoikaa anoi lupaa sai luvan asettua sinne 1617 (sehän oli lappalaisten
aluetta), mutta VASTA 1623 TULI ENSIMMÄINEN - MATS THOMASSON
MÄMMILÄ. (lainaus päättyy) O.O:n muutosta ei puhuta mitään.

Olofin isällä Olof Anundsonilla oli muuten 1553 kalastuluettelon mukaan
oikeus kalastaa Muoniossa mm. Jerisjärvessä. Pitikö pojan anoa lupa
erikseen (kuka oli Olof Olofson ?)

Walbergin edellä mainitsema anomus vaikuttaa todelliselta, kuka tuollaista
osaisi keksiä, mutta lähdettä vain ei mainita (luulisi tohtorikoulutuksen saa-
neen tutkijan velvollisuuden tuntevan lähteiden suhteen.)

Jakob Fellman (1795-1875) : Anteckningar under min vistelse i lappmarken,
mainitsee myös em. tapauksen ja vuosiluvun 1575 ja "en finne Olof Olofson"
(kuka oli hän ?) - oli oikeus kalastaa.

Olen tietysti tiedustellut ko. asiakirjaa, joka on kuninkaan kirje ja jonka ko-
pio pitäisi olla löydettävissä Ruotsin Riksarkivista ja sain vastauksen, että
sitä ei ole löydetty mistään niistä kokoelmista, jossa sen pitäisi olla - siis
onko sitä olemassakaan ???

Ikäluokatkaan ei tässä passaa, Olof Olofson ilmeisesti selvästi vanhempi
kuin Mats Lars. Mämmi. Olof oli pirkkalainen jo 1580, esi-isäni Per Olofs.
s. 1587, pari muuta, joita Wahlberg väittää O.O:n pojiksi synt. 1560-luv.
Thomas Matson s. 1602

Wahlbergin kokoelmissa (mikrokortit) nr 389 Mämmin suku mainitsee Thomas
Mämmin vaimoksi Margerata Olofsdotterin ILMAN SUKUNIMEÄ. Tämä on ihan
oikein, sillä minulla on tuohon lähdekin (mutta ilman sukunimeä)

Kortilla 396 on Tulkin sukua, mutta mitään mainintaa tytär Margaretasta ei
ole.

Tämän Tulkin Margaretan on tuonut Muonion historian kirjoitukseen ilmeises-
ti Yrjö Niemelä : Erkkilän suku Kittilässä ... s. 9 . Hän kertoo kuinka Mämmi
tuli vävyksi Tulkin tilalle 1623 (miksikähän Muoniossa ei ole Tulkin tilaa
eikä taloa, jota niin nimekäs kuin Olli olisi asunut ???) Kuka piti taloa pystys-
sä kun isä oli kuollut jo 1601/1602 (se on tosiasia) Oliko se ehkä alle 10v
orvoksi jäänyt Margareta.

Kun näitä kirjoja lukee, kannattaa miettiä ja katsoa missä on lähteet ja onko
niitä !!!

Siitä on selvät näytöt ja paperit, joista saa kopiot, että Olli Ollinp. eli ja asui
Ylitornion Armassaaressa, eikä tämä kenenkään jorinoilla muuksi muutu.

Tottakai Mats Mämmi saattoi olla Tulkin renkinä Muoniossa ja renkien avulla
kai nuo särjen kalastukset hoideltiin Särkijärvellä. Lapinvoudilla ja pirkkalai-
sella oli muuta tähdellisempää tekemistä, että olisi muuttanut, jonkun kala-
järven perässä korpeen. Kruunun palveluksessa hänen elämänsä päättyikin,
eikä missään Keimiöniemen kalapirtissä.
Mahdotonhan tuo on koko ajatuskin.

Juhani M.

[tellervoranta]

Hei taas Juhani :)

Ei ole minulla merkintää, että Tuomas Matinpka Mämmi olisi tullut v.1623 Tulkin tilalle. Tuomas muutti asukkaaksi isänsä aloittamalle uudistilalle.

Voidaanhan me jatkaa tätä juttua puhelimessa ja K.M. asuu vieressäsi. :cool:

[tellervoranta]

Jopas äpöstää, kun yritän monta linkkiä.....:eek:

Hakusanalla Olli Anundinpoika Tulkki löytyy monta linkkiä, mm. Wikipedia, Muonio ja esim allaoleva.
http://personal.inet.fi/koti/vuollolukkarit/vuollo%20edward/aqwn39.htm

Voi olla, että Tulkkijuonto minulla on väärä tai sitten ei. Margareta Ollintytär, minun "salkkareissa" Tulkki, ja yksi Olli on vielä siinä välissä, mitä Juhani mainitsit.

Pykäänpä tähän vielä Vahtolan kirjoituksesta: Tornionlaakson asutus keskiajalta 1800-luvun alkuun muutaman rivin asutuksesta:

Jos joku on kiinnostunut Muhokselta muuttaneesta, niin n. 1615 tai aikaisemmin eräs Klaus Tapaninpka Ähkänen muutti ja perusti Klavuksen eli Päkin talon Yli-Muonioon.

Sitten rantalaineen esi-isästä: Toinen Muonion asutuksen uranuurtaja tuli alempaa Tornionlaaksosta; v.1623 tuli Matti Tuomaanpka Mämmilä Turtolasta ja perusti Lahden kantatalon Ala-Muoniolle. Tämä asutus syntyi jo aivan lapinrajan tuntumaan.

Ystävällisin terveisin taas

[Juhani Mäkitalo]

Hei, Tellervo, tässä ei ole ollenkaan kyse meidän keskeisestä asiasta, vaan
paljon merkittävämmästä asiasta. Olli Ollinp. Tulkilla on varmasti tuhansia
jälkeläisiä, jo mieslinjaisiakin, tämä koskee kaikkia heitä.
Minun ja heidän esi-isästään on esitetty mielestäni virheellisiä väittämiä
ilman minkäänlaisia todisteita. Niitä ovat esittäneet mm. tohtori Erik Wahlberg,
Yrjö Niemelä Kittilästä ja viimeksi ehkä isommassa julkisuudessa sukututkija
Erkki Kitkiöjoki Pellosta (?) + kaikki lukemattomat perässähiihtäjät.
Kitkiöjoki on puhunut Jerisjärven apaja-tapahtumassa elok. 2006 (Poh.san.
mukaan) mm. seuraavaa: Jerisjärven Tulkinsaaressa lienee asunut Muonion
ensimmäinen nimeltä tunnettu asukas Olli Ollinp. Tulkki. Vai sillä lailla ?
Pieni surkea puoliksi soistunut saari näkyy kyllä Jerisjärvessä olevan, jospa
siellä on vaikka Tulkki kalastuskaudella asustellut. Vakinaisen asuinpaikan
pirkkalainen valitsi täysin toisin perustein ja toisenlaisista paikoista.
Olli Ollinpojan vakituinen asuinpaikka on täysin selvä, kaikissa
asiakirjoissa ajalla 1580 - 1601 asuinpaikka on Armassaari ja siellä tietysti
Tulkkilasaari. Hieno asuinpaikka tuohon aikaan ja miehen ammattiin nähden
sopiva, siitä oli hyvä lähteä kohti Tukholmaa tai kohti pohjoista ja Jäämeren
rantoja, olen saaressa käynyt.
Katselin tässä muistin virkistämiseksi tänään myös maakirjoja Ylitonion
osalta: V. 1630 ei maakirjoissa ole Muonioniskaa ollenkaan ! Tämähän on
yksi todiste, että MITÄÄN VANHAA TULKKILAN TILAA EI 1630 OLLUT MUO-
NIOSSA. Oli tietysti Thomas Mämmin 1623 perustama uudistila, joka tavan
mukaan alkuvuosina oli verovapaa, eikä näy maakirjassa. V. 1640 tilalla
1/3 mtl vero, siis keskikokoinen tila, eikä mikään koko Muonioniskan käsit-
tävä valtava alue, jota mm. Niemelä kuvaa. Tämä on se minun väitteeni,
joka on jo todistettu, sillä että Olli Ollinp. asui Armassaaressa m.o.t.

Toinen seikka tai ensimmäinen seikka, jota ihmettelin oli väitteesi ja Niemelän väite, että Thomas Matson Mämmin vaimo oli oli Olli Ollinpojan
tytär. MISTÄ TÄMÄ TIETO ? Ei muuta kuin asiakirja ja sivunumero ja se on
siinä. Minulle ei riitä tässä eikä missään muussakaan asiassa se että joku
sanoo jotakin, varsinkin kun kaikki tosiasiat viittaavat aivan muualle.

Huomasin tuossa kyllä itsekin, että sekoilin eilen viimeisessä kappaleessa,
kun kirjoitin, että Mats Mämmi on saattanut olla kalarenkinä jne
Thomaksestahan siinä on koko ajan kysymys.

Mainitsit jotain Vahtolastakin, ole varovainen hänen kirjoitustensa kanssa,
olen niitä oikonut useammankin kerran esim. Oulun Sukututkijassa johon
oli Vahtolan kommentti.
Tässä Muonion asutuksessa taitaa olla taas yksi lisä pukki miehelle.
Ainakin minun selvitykseni mukaan Thomas Matsonin tilasta syntyivät:
Niemi (Mats Thomasson), Olli (Olof Thomasson) ja Jöns/Juho Thomasson
Pudas.
Tiesit kai, että Thomaksen veli Lars Matson tuli myös Muonioon, hänen
poikansa Henrik Larson ja pojanpoikansa Henr. Henrikson asuivat LAHTEA
Jokohan taas lähti yksi sulka herran hatusta.

Muutama sana pirkkalaisista B. Steckzenin mukaan:
Pappien, voutien, maakauppiaiden ja suurtalonpoikien ohella, muodostivat
pirkkalaiset yläluokan Länsipohjan yhteiskunnassa. He olivat etuoikeutettua
kauppiasaristokratiaa, kuuluivat vanhoihin arvostettuihin sukuihin ja olivat
avioliittojen kautta sukua toisilleen. (Esim. Olli Ollinpojan sisar oli Pohjan-
maan vouti Hans Fordellin vaimo, veljenpojanvaimo oli porvarintytär Tukholmasta),
Vuotuisilla matkoillaan Tukholmaan ja Jäämerelle, he olivat hankkineet laa-
jemman katsannon asioihin ja suuremman elämänkokemuksen kuin tavallinen
talonpoika. He täyttivät paikalliset luottamustoimet, heistä nimitettiin lapinvouteja
ja he neuvottelivat hallituksen edustajien kanssa paikallisista asioista. He
olivat lautamiehinä, hallitsijat käyttivät heitä usein rajankäynteihin liittyvissä
asioissa, samoin kuin kuin kruunu kuljetusten järjestämisessä. Pirkkalaiset
olivat sekä talonpoikia, että kauppiaita. Talonpojan tapaan he hoitivat
kylissä tilojaan ja myös kalastelivat.
(Tämä vain valottamaan niitä seikkoja mitkä vaikuttivat esim asuinpaikan
valintaan ja siihen kenelle tytär naitettiin ja sitä tekemistä näytti särjen
kalastuksen lisäksi olevan runsaasti)

Tässä tätä sunnuntailukemista - JM

[tellervoranta]

Terve Juhani :)

Minä olen kirjoittanut otsikon, jota sinä yrität vääntää Tulkiksi..... mutta kun se ei onnistu. :eek:. Olen neuvonut sinua tämän forumin käytössä, kun niin monet konstit olen kokeillut.
Tiedän tämän Pynnösen jälkeläiset ja talon jakamiset. Siinä Vahtolalla eri tieto.
Jos sinä aloittaisit erikseen Tulkki-suvun, mihin sinulla on laajat tiedot ja kyky kirjoittaa. Olisi hauska lukea muidenkin lappilaisten kirjoituksia kuin omiaan. :p::cool:

[tellervoranta]

Tervehdys :)

pitipä käydä lappilaisen/Newyorkilaisen taiteilijan Jaakko Heikkilän taidetta Oulussa katsomassa ja muutakin taidetta ja sukua...joten vastaus on viipynyt.

Juhanille: olen kirjoittanut ensimmäisen jutun lahjaksi saamastani vielä julkaisemattomasta opuksesta. Ja kirjoitin ihan, niinkuin siinä on; en Matilan kirjasta. Painotuotteessa on n. 5000 nimeä ja tarkemmat selvitykset Pynnönen-Mämmi kohdasta. En voi sitä tässä kommentoida. :rolleyes:

Olisi minunkin pitänyt jättää siihen sinun jälkeiseen ensimmäiseen viestiin.
Mutta onhan se hauska muiden lukea meidän kommenteja, kun kumpikin kirjoittaa omalla nimellään ja meidät aika lailla tunnetaan.:eek:

Toin muuten Oulusta väitöskirjan: Norjan ja Norlannin välissä. Enontekiö 1550-1808. Lukaisin sen jo Oulussa ja vaikka otsikko on tuollainen, niin käsiteltävä alue on Kuusamo-Kiiminki korkeudelta pohjoiseen.
Muuten sen Turtolan Tuomas Matinpka Mämmilän sanotaan tässäkin muuttaneen v.1623 Alamuoniolle ja isä mainitaan.
Birkarkeista lapinvoudeista mainitaan useamman kerran Niilo Oravainen, mutta Tulkeista en löydä mainintaa.

Ystävällisin terveisin

[tellervoranta]

Täällä taas :)

huomasin juuri, ettei minun olisi tarvinnut olla niin salaperäinen, koska samoja tietoja näyttää olevan sukukirjassa...:cool:

Pudas Heikki Heikinpoika s. 1694 Alamuonio, Pudaksen talo, sotilas Oxhuvud, olikin aviossa sirpaleserkkunsa Pudas, Ella Antintr (Mäki) s.1702 Alamuonio, kanssa.
Heikki oli siis Mämmi Tuomas Matinpojan ( Pynnönen) ja Ella isälinjaisesti Lahti Lauri Matinpka (Pynnönen) jälkeläinen.

[tellervoranta]

Hyvää Juhannusta :), tekonimellä " Lauri " suku jatkuu.....



-p-i-ii, tästä jatkuu lisä i:t
-Ranta Abraham Aleksanteri, Kittilä
-Ranta (ent. Kiviniemi) Heikki Johan 1827-1902
-Kiviniemi Johan Wilhelm 1797-1867
-Kiviniemi Johan 1763-1826 muuttaa 1791 Alamuoniosta Kittilän Kaukoseen
-Anttila Antti s.n.1735
-Pudas Heikki 1694-1740
-Pudas Heikki
-Pudas Juho
-Mämmi Tuomas s.1602 , muutti 1623 Alamuonion 1. uudisasukkaaksi
-Pynnönen Matti Laurinpka 1569-1652, perusti 1597 Turtolaan Mämmin tilan

No, jokos ne loppui...

Lauri vasta aukoo silmiään synnärillä :rolleyes:

[Aiccu]

Ei meinaa mistään osua silmään, että kukahan se mahtoi olla tämän esi-isän

Ranta (ent. Kiviniemi) Heikki Johan 1827-1902 nimisen henkilön puoliso? Löytyisikö Tellervolta?

[Matti Sandqvist]

Näyttäisi olevan Brita Helena Matintytär Kaukonen s. 5.2.1830.

Matti S

[Aiccu]

Eli Heikki ei muuttanutkaan sukunimeään Kiviniemestä Rannaksi esim. siksi että hän olisi mennyt vävyksi Rannan taloon, vaan jostain muusta syystä...mikähän se mahtoi olla? Jaettiinko Kiviniemi? Rakensiko oman talon? Tämä ei ole minulle kirkastanunut.

[Matti Sandqvist]

En tunne tarkemmin Kaukosen kylän talojen järjestelyjä, mutta Heikki näyttää muuttaneen sakkinsa kanssa vuonna 1856 Kiviniemen talosta/tilalta N:o 5 naapuriin Rannan taloon/tilalle N:o 4 ja ottaneen ajan tavan mukaan sukunimensä talon mukaan Ranta.

Matti S

[tellervoranta]

Mieheni on sekä isänsä että äidinsä kautta Johan Vilhelm Kiviniemen ja vaimonsa Elsa Loviisa Jääskön jälkeläinen.
Perheen vanhin poika Johan Abram ja vaimonsa, Kittilän kappalaisen tytär Margeta Nordberg jäivät asumaan Kiviniemeen. Heidän jälkeläisistään eräs on toiminut aikanaan kansanedustajana.
Pojista Heikki Johan ja Olli muuttivat molemmat Kaukosen taloon Ranta no4 ja toisen jälkeläiset pitivät Ranta-nimen ja toisen Mäkitalo (Olli).
Josef muutti Rovaniemelle ja sieltä Sodankylään.
Kalle (Kiviniemi) muutti Kolariin.
Tyttäriä oli kolme.

[tellervoranta]

Laitan vielä linkkejä:

Kiviniemi No5.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kittila/rippikirja_1845-1851_ik365/140.htm

Ranta No4 näyttää myös olevan tähän aikaan Johan Wilhelm Kiviniemen omistuksessa.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kittila/rippikirja_1845-1851_ik365/138.htm

[Aiccu]

Tiedätköhän tai tietääkö miehesi, mikä sitten oli Yliranta? Minulla on käsitys että esim. Amanda Maria Rantaa (myöh. ERkkilä) välillä kutsuttiin myös Ylirannaksi...olisiko se ollut toinen noista mainitsemistasi Rannan taloista? Vai vielä joku kolmas?

[tellervoranta]

En tiedä jakamisista ja vaikka mieheni on ollut historioitsija, hän ei ole ollut kiinnostunut yksittäisistä suvuista. Veljen poikansa on tehnyt sukututkimusta kaukoslaisista.
Mahtanet ao henkilöllä tarkoittaa Erkkilä Mariaa (Yliranta) s.5.12.1883. Isänsä Yliranta, ent. Ranta Juho Heikki s.8.5.1851, asunut Kaukonen, tila Yliranta v.1880-1820 (onkohan väärinpäin?). Hänen vanhempansa olivat sitten Ranta (ent. Kiviniemi) Heikki Johan ja Kaukonen Brita Helena.

Tiedätköhän tai tietääkö miehesi, mikä sitten oli Yliranta? Minulla on käsitys että esim. Amanda Maria Rantaa (myöh. ERkkilä) välillä kutsuttiin myös Ylirannaksi...olisiko se ollut toinen noista mainitsemistasi Rannan taloista? Vai vielä joku kolmas?

[tellervoranta]

Juho Heikki s.1851 näyttää asuvan talossa nimeltä Rantatalo. No4.

http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4961&pnum=90

[Aiccu]

Kiitos Tellervo :) tarkoitan Amanda Rantaa 1874-1906 joka avioitui Petteri Erkkilän kanssa. Vhmt Juho Ranta (1851-) ja Kaisa Mokko. Ilmeisesti tuo mainitsemasi Mari oli sitten Amandan sisko (joka tosiaa meni Petteri Erkkilän veljen Aukustin kanssa naimisiin)...en vain häntä löydä Amandan täyssisaruksista, ehkä hän oli sitten sisarpuoli. - Mutta tuossa sen nyt kuitnkin toteat, että Juho Ranta asutti Ylirannan tilaa, joten jostain syystä sitä nyt vain sillä nimellä kutsuttiin. Tämä minua siis hämäsi, että papinkirjoissa on Ranta, mutta sitten perimätieto puhuu Ylirannasta...Miehesi kanss ollaan sukua sitten näköjään, kukapa ei Kittilän perukoilla olisi :D

[Aiccu]

Aina pitäisi ajatella ennen kuin kirjoittaa...ettei tule turhaa jorinaa. Tietysti Mari on Juhon toisesta avioliitosta koska ensimmäinen vaimo, Amandan äiti kuoli jo 1878.

[tellervoranta]

Minun tiedostoissa on 47 Ylirantaa.
Ja Juho Heikki Ylirannalla ens. vaimon Katariina Marketta Mokon kanssa 4 lasta sekä toisen vaimon Sofia Hakalan kanssa 11 lasta.
Olette varmaankin sukulaisia; kuinkahan monta kautta. Mieheni esipolvissa n.1800 on Kiviniemi-Jääskö (kaksi kertaa), Kaukonen Matti-Seppälä Marketta, Hyötylä Erkki-Hietaniemi Marketta, Seppälä Olli-Ylitalo Tiina, Syväjärvi Erkki-Syväjärvi Anna,Mokko Mikko-Ylitalo Malin, Ala,ent. Niemelä Esa/Isak-Ala Marketta.


Kiitos Tellervo :) tarkoitan Amanda Rantaa 1874-1906 joka avioitui Petteri Erkkilän kanssa. Vhmt Juho Ranta (1851-) ja Kaisa Mokko. Ilmeisesti tuo mainitsemasi Mari oli sitten Amandan sisko (joka tosiaa meni Petteri Erkkilän veljen Aukustin kanssa naimisiin)...en vain häntä löydä Amandan täyssisaruksista, ehkä hän oli sitten sisarpuoli. - Mutta tuossa sen nyt kuitnkin toteat, että Juho Ranta asutti Ylirannan tilaa, joten jostain syystä sitä nyt vain sillä nimellä kutsuttiin. Tämä minua siis hämäsi, että papinkirjoissa on Ranta, mutta sitten perimätieto puhuu Ylirannasta...Miehesi kanss ollaan sukua sitten näköjään, kukapa ei Kittilän perukoilla olisi :D

[Jones]

Synnyttääkö tämä Johan Abram tytär Margareta Johanna 9.9.1863 aviottoman lapsen Abraham Hermannin?
Tätä en pysty rippikirjoista selvittämään, mutta Kittilän syntyneistä saisi sellaisen käsityksen.
Tämä Greta Johannahan kuolee (1871) hyvin nuorena ja lapsen tekokin tapahtuu 16 vuotiaana.

[tellervoranta]

Minun tiedostoissa ei Margareta Johanna Kiviniemellä s.27.7.1847 ole lasta, ei myöskään kuolinaikaa.

9.9.1863 näyttää syntyvän avioton lapsi Margareta Johanna Virkkulalle, jolla ikää 35-40 ja kummina näyttäisi oleva Kivijärvi.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kittila/syntyneet_1859-1879_ik366/28.htm

[tellervoranta]

Itse sukuhtkijana olen mieluimmin etsinyt sotilaiden ja mökkiläisten+ itsellisten juuria, kun ovat mahdollisimman haastavia. Omasta suvustani Timonen eli Honkanen suku on tehty sukutaulut ja pidetty kahdet sukujuhlat ja FB:ssä on oma ryhmä. Olen opiskellut vaihtelevast mm.i n.10 kieltä ja käynyt sukukurssit.
No entäpä Rannat.
Laitan tänne kaksi linkkiä, toinen koskien miestäni, joka oli historian lehtorina ja rehtorina 65-vuotiaaksi, teki väitöskirjan viidessä vuodessa ja kaksi viikkoa ennen väitöstilaisuutta sai aivo-infarktin, mistä on jäänyt halvaus ja puhekyvyttömyys.
Toinen linkki on tyttäremme väitöskirjaan.
Lähetän tämän ensin, jos linkitys epäonnistuu.

[tellervoranta]

Martti Ranta: Oppikoulun tulo ja alkuvaihe Lapinmaassa.

http://www.kasvhistseura.fi/dokumentit/1212150526_ranta.pdf.pdf

Eija Ranta. (En saanut akuperäistä väitöskirjaa siirrettyä.)

https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/arto.1619149

[Outika]

Anbytarforumilla on selvitelty Matti Finnen ja Mämmin eli Pynnöin tarinaa 1600 luvulla. Liekö tahdotaan viitata siihen olisiko eräs Matti Matinpoika Kaukonen sukuja. Hänet mainitaan Anbytarforumin tietojen mukaan Olmasjoella Kittilän seudulla vuonna 1684 (Anbytarforum: Mats Matsson (Finne) sa 1600 - 1654 (http://aforum.genealogi.se/discus/messages/44/42457.html?1327403951)).

[Markku Pelttari]

Jotenkin uskon näillä näkymin siihen, että Mämmien taustalla on Pynnösiä, mutta Kaukoset ovat Kaukosia. Eli että Kaukoset ovat Savosta Kittilään tulleet ja osa porukkaa jäänyt matkalle mm. Tervolaan. Ei taida Kaukosista olla varhaisia havaintoja Tornionjokilaaksossa?

Turtolan Mämmejähän on yritetty sovittaa myös Kittilän Sirkan suvun alkuun, mutta ilmeisesti aika huonolla menestyksellä. http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=32406

[tellervoranta]

Kaisa Matilan kirjassa on seuraavat Kaukoset (vanhimpia):
-Kaukonen Pekka Matinpoika s.1702 Kittilä Kaukonen, Kaukosen tila.k.4.2.1780, tilallinen, lapinnimismies ja lautamies. Vmo Elin Henrikintytär Mäkelä.
-Kaukonen Matti Matinpoika s.6.3.1680 Kittilä Kaukonen, Kaukosen tila, k.1730. Vmo Regina Antintytär Nikkinen.

Jos nyt palataan esim. Tuomas Matinpoika Mämmiin, niin Matilan mukaan Tuomaksella s.1602 ja vaimo Margareta Ollintyttärellä oli neljä poikaa: Juho (Pudas), Olli (Olli), Matti (Niemi) sekä Erkki (Lainio), jotka mainitaan Alamuonion asukkaina v.1637-1674. Mämmin tilan jaossa syntyivät seur. tilat: Alaniemi, Yliniemi, Olli, Vuollo sekä Pudas.

En ole nykyisin syvällisesti paneutunut muuhun kuin omiin juuriini sekä Kiimingin Alakylän talojen isäntäväkeen.