Charta Sigillata = Kuulutusvero

[raimoensio]

Lähteiden mukaan kuulutusveroa perittiin 1732-56
Keräsin läänin tositekirjoista kaikki mitä löysin linkkiluetteloksi eli kymmeneltä vuodelta. Kuulutusveron maksoi sulhanen morsimen kotiseurakuntaan. Joissakin luetteloissa on hyvinkin tarkat tiedot. Esimerkiksi Kokemäeltä on näitä luetteloita jo ennen kuin vihittyjen luetteloita on säilynyt.
Linkki viittaa aina Ulvilaan, mutta seuraavilla sivuilla on mm Merikarvia, Kokemäki, Säkylä, Eura, Köyliö, Eurajoki, Lappi.

1733 Ulvila nide 7498 s. 2957
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13018977
MF LT1246

1734 Ulvila nide 7503 s. 2949
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13029442
MF LT1250

1735 -
1736 -
1737 Puuttuu myös henkikirjat

1738 Ulvila nide 7515 s. 2575
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12951309

1739 Ulvila nide 7519 s. 2386
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13005370

1740 Ulvila nide 7522 s. 1299
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11913120
MF LT829

1741 Ulvila nide 7526 s. 2651
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12060871

1742 -
1743 puuttuu myös henkikirjat?

1744 Ulvila nide 7549 s. 2569
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11063191
MF LT690

1745 Ulvila nide 7544 s. 2363
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12732257

1746 Ulvila nide 7548 s. 2527
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13035440

1747 Ulvila nide 7553 s. 1766
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11366903
MF LT801

[eeva häkkinen]

Palaan tähän huomiotta jääneeseen asiaan, joka tiettyjen seurakuntien tutkimuksen osalta on erittäin merkittävä. Esim. Juvan ja Kerimäen vihittyjen luettelot alkavat 1700-luvun lopulla, varmaan monien muidenkin pitäjien, jolloin äitilinjat monesti jäävät spekulaation varaan. Nyt etsiskelen Hirvensalmelta (kirkonkirjat palaneet 1800-luvun alkupuolella) erittäin sekavaa suku- ja isäntäjuontoa, jossa henkikirjoissa vilisevistä nimistä ei juuri ole apua. Onneksi vuoden 1766 läänindiaareissa on hiukan selvitystä tilan isäntäsuhteista, jotka näyttävät kulkeneet paljolti naisten kautta, isännissä on vävyjä, puusniekkoja ja poikapuolia. Kuulutusluettelot olisivat siis kullanarvoisia, kun tuomiokirjatkin ovat tuhoutuneet.

Tähän mennessä olen löytänyt kuulutusmaksuluettelot vuosilta 1733-39 ja taas pikkuvihan jälkeen 1743-48. Sen jälkeen luettelot näyttäisivät katoavan. Tosin toistaiseksi olen tehnyt vain kirjoituspöytätutkimusta, mutta olisi hyvä tietää, kannattaako arkistolle jalkautua tämän asian kanssa. Hakemistottomalta filmikelalta on aika tuskallista yrittää hakea parisivuista asiakirjaa. Eli tietääkö kukaan, onko kuulutusmaksuja peritty 1749 lähtien? Virallisestihan maksu poistettiin vasta 1757.

[tellervoranta]

Minulla on Oulun Sukututkimusseuran julkaisut 24 ja 25. Edellisessä avioliittokuulutuksia Pohjois-Pohjanmaalla 1733-1739 ja jälkimmäisessä v.1740-1748. Alue on aika laaja, alkaen Kemijärveltä, päätyen Raaheen.
Morsiamia ei ole kaikissa mainittu.
Kaiken kaikkiaan hyviä lisiä sekä muutenkin mielenkiintoista luettavaa.

[Anssi K.]

Palaan tähän huomiotta jääneeseen asiaan, joka tiettyjen seurakuntien tutkimuksen osalta on erittäin merkittävä. Esim. Juvan ja Kerimäen vihittyjen luettelot alkavat 1700-luvun lopulla, varmaan monien muidenkin pitäjien, jolloin äitilinjat monesti jäävät spekulaation varaan. Nyt etsiskelen Hirvensalmelta (kirkonkirjat palaneet 1800-luvun alkupuolella) erittäin sekavaa suku- ja isäntäjuontoa, jossa henkikirjoissa vilisevistä nimistä ei juuri ole apua. Onneksi vuoden 1766 läänindiaareissa on hiukan selvitystä tilan isäntäsuhteista, jotka näyttävät kulkeneet paljolti naisten kautta, isännissä on vävyjä, puusniekkoja ja poikapuolia. Kuulutusluettelot olisivat siis kullanarvoisia, kun tuomiokirjatkin ovat tuhoutuneet.

Tähän mennessä olen löytänyt kuulutusmaksuluettelot vuosilta 1733-39 ja taas pikkuvihan jälkeen 1743-48. Sen jälkeen luettelot näyttäisivät katoavan. Tosin toistaiseksi olen tehnyt vain kirjoituspöytätutkimusta, mutta olisi hyvä tietää, kannattaako arkistolle jalkautua tämän asian kanssa. Hakemistottomalta filmikelalta on aika tuskallista yrittää hakea parisivuista asiakirjaa. Eli tietääkö kukaan, onko kuulutusmaksuja peritty 1749 lähtien? Virallisestihan maksu poistettiin vasta 1757.

Ainakin Vanhan Suomen läänintileistä löytyy esim. Savitaipaleelta vuosilta 1733-39, 1744-50 ja 1752-55. Olen yrittänyt esim. Juvan, Puumalan ja Ristiinan luetteloita löytää vuoden 1748 jälkeen, mutta en ole ainakaan toistaiseksi onnistunut. Hirvensalmen kohdalta en sitten tiedä löytyykö vuoden 1748 jälkeen.

Tässä ainakin vuosi 1736 Hirvensalmelta.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12898073

[Kimmo Kemppainen]

Eiköhän täältä Hirvensalmen Charta Sigillata löydy ainakin vuosilta 1733 - 1741:

http://83.150.87.40/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/mikkeli/vihityt-kuolleet_1732-1780_msrk_tk1156/232.htm

Kimmo Kemppainen

Palaan tähän huomiotta jääneeseen asiaan, joka tiettyjen seurakuntien tutkimuksen osalta on erittäin merkittävä. Esim. Juvan ja Kerimäen vihittyjen luettelot alkavat 1700-luvun lopulla, varmaan monien muidenkin pitäjien, jolloin äitilinjat monesti jäävät spekulaation varaan. Nyt etsiskelen Hirvensalmelta (kirkonkirjat palaneet 1800-luvun alkupuolella) erittäin sekavaa suku- ja isäntäjuontoa, jossa henkikirjoissa vilisevistä nimistä ei juuri ole apua. Onneksi vuoden 1766 läänindiaareissa on hiukan selvitystä tilan isäntäsuhteista, jotka näyttävät kulkeneet paljolti naisten kautta, isännissä on vävyjä, puusniekkoja ja poikapuolia. Kuulutusluettelot olisivat siis kullanarvoisia, kun tuomiokirjatkin ovat tuhoutuneet.

Tähän mennessä olen löytänyt kuulutusmaksuluettelot vuosilta 1733-39 ja taas pikkuvihan jälkeen 1743-48. Sen jälkeen luettelot näyttäisivät katoavan. Tosin toistaiseksi olen tehnyt vain kirjoituspöytätutkimusta, mutta olisi hyvä tietää, kannattaako arkistolle jalkautua tämän asian kanssa. Hakemistottomalta filmikelalta on aika tuskallista yrittää hakea parisivuista asiakirjaa. Eli tietääkö kukaan, onko kuulutusmaksuja peritty 1749 lähtien? Virallisestihan maksu poistettiin vasta 1757.

[eeva häkkinen]

Nåyttää olevan näitä tallessa eri lääneissä hiukan eri vuosilta. Savonlinnan ja Kymenkartanon läänin tilanne on se, että vuosilta 1722-1739 ja 1743-48 kuulutetut löytyvät, joko KA:n tai SSHY:n tietokannoista tai molemmista, mutta tietojen tarkkuus (patronyymi, kotikylä, jne) vaihtelee, joskus, onneksi harvemmin, on mainittu vain sulhanen. Vuosien 1749 ja 1751 tositekirjoja ei ole digitoitu. Vuosi 1750 on digiarkistossa kokonaan, mutta kuulutusmaksuja en ole sieltä löytänyt, en myöskään vuosilta 1752-53.
Jatkan yleisemmässä ketjussa kyselyjäni arkistoinnin, digitoinnin ja hakemistoinnin osalta.

[eeva häkkinen]

Sorry, sormilipsu edellisessä. Vuodet ovat tietenkin 1733-39 ja 1743-48.