Mihin hävisivät Mikkelin Puttoset?

[eruppa]

Hyvät Pellosniemen/Mikkelin tutkijat!

Löytyisikö Mikkelin seudun Puttosista seuraavaa naista (esiäitiäni). Kaarina Matintytär Puttonen, synt noin 1680-90, kuoli 2.4.1749 Kangasniemi. Puoliso oli Heikki Ristonpoika Halttunen, synt. noin 1680 Kangasniemi, kuoli noin 1739 Kangasniemi (ei kuolinmerkintää).

Minulla on suuri kokoelma Laukaan ja lähipitäjien Puttosia sukutietokannassani ja esivanhempinanikin heitä on melkoinen joukko. Kuitenkaan ei löydy sopivanikäistä Matti Puttosta tuolle Kaarinalle isäksi. Puttosethan tulivat 1500-luvulla Laukaaseen Pellosniemen /Mikkelin seuduilta. Eli hyvät harrastustoverini siellä Mikkelin suunnalla, vilkaiskaapa omien sukutietokantojenne Puttoset, löytyisikö 1600-luvun jälkipuoliskolla elänyttä Matti Puttosta, jolla olisi Kaarina-niminen tytär.

Katselin eilen "pakkaspäivän ratoksi" sukutietokantaani Puttosten osalta. Vuoden 1571 hopeaveroluettelosta löytyvän Laukaan Lievestuoreen Naarantaipaleen isäntä Pekka Puttonen ja sukulaismies, saman kylän Puttolan isäntä Paavo Puttonen.Molemmat ovat esi-isiäni. Noista kahdesta kantaisä-Puttosesta syntyi sitten Laukaan seudun tuhansia Puttosia käsittävä jälkipolvijoukko. Itse liityn Laukaan Puttosiin molempien vanhempieni kautta.

Kun sitten katselee Pellosniemen hopeaveroluetteloa samalta vuodelta, oli Puttosia enemmän kuin Laukaassa. Sitten he olivat arvostettuja talonpoikia, koska siellä Pekka Puttonen ja Lauri Puttonen olivat hopeaveroluettelon talonpoikaisina vahvistajina.

Sitten selasin Mikkelin 1680-luvun henkikirjoja sshy:n kotisivuilta. Yhtään Puttosta ei löytynyt. Kolme Mattia löytyi, mutta heille oli merkitty pelkkä patronyymi, ei sukunimeä. Henkikirjat ovat verraten helppolukuisia, joten yksi noista Mateista oli Matti Puttonen, mutta kuka?

Merkillistä on, kuinka Mikkelin seudun Puttosten suku kuihtui. Syynä voi olla Nuijasota, muualle muutto tai sitten se, että Puttosten asuttamat talot autioituivat ja uusi isäntäsuku tuli tilalle. On toki mahdollista, että Puttosilla ei ollut miespuoleista perillistä ja vävyt tulivat isännyyden jatkajiksi.

Onko joukossamme joku, jolla olisi lisää tietoja noista Mikkelin seudun Puttosista?

kyseleepi Erkki Porista

[herttsari]

Hei,

Hannele Wirilanderin Mikkelin Pitäjän historia (s. 616) kertoo Puttolan kylästä ja sen taloista mm. seuraavasti:

"Hasa ja Hassala syntyivät Pekka Pekanpoika Puttosen vuonna 1561 omistamasta talosta. Se sijaitsi ilmeisesti Hatsopelto-nimisellä paikalla,
sillä vuonna 1664 siinä mainitaan aikoinaan olleen peltoa, ja pellothan tuolloin lähes poikkeuksetta raivattiin talojen ympärille.
Sekä Hasa että Hassala kuuluivat 1660-luvulla edelleen Puttosille ja sijaitsivat nyt Porttiaho-nimisellä maakappaleella.
Hasa kuului Puttosille vielä 1700-luvun alussa, jonka jälkeen isäntinä oli Hasasia vuosisadan vaihteeseen asti.
Mannila (nro 3) syntyi Lauri ja Juho Pekanpoika Puttosen vuonna 1564 omistamasta anekista. Talo oli 1500-luvulla sijainnut ilmeisesti Putonpellolla.
Noin sata vuotta myöhemmin omistajana oli Mikko Pekanpoika Tarkiainen ja Isonvihan jälkeen 1720-luvulla Puttola 3:n viljelijöiksi tuli Mannisia.

terveisin Sari Herttuainen

[mjauhi]

Yksi nimenmuutos Puttonen löytyy täältä:

Suur-Savon Älvsborgin lunnaiden kantoluettelo 1614-1618 (483Go)

1614 kuva 3, sivu 2 Jockas socken Jorois fierdung
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1726987

Ländsman
Bertill Månsson

1615 44/41 Ollikkala Tiendh/Ryttere
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1726898

Bertill Månson
Nils Person Puttoin

1616 104/97 Herkele T:/Ryttere
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1726936

Bertill Månson
Nils Person Puttoin Ländsman

1618 131/124 Herkele T:/Ryttere
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1727026

Bertill Månson
Nils person Ländsman

Nils Person Puttoin (Niilo Pekanpoika Puttonen) tunnettiin myöhemmin sotilasnimellään Pyjk. Hänen poikansa Mats Nilson Pyjk oli v. 1664 arviokunnassa 1115, veroluku 7:

Maantarkastuskirja 1664 (8646) kuva 593 Poikola by
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13557643

Tilalla 0li v.1561 arviokunta 917, veroluku 7. Femte tiendh som ärh Männynkylä:
Anders Poikonen, joka esiintyy kirkollisissa myös Poikonl:

Verollepanomaakirja 1561 (6331a) 67/123
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3128400

Torniosta mjauhi

[Tommy Koukka]

Hyvät Pellosniemen/Mikkelin tutkijat!

Löytyisikö Mikkelin seudun Puttosista seuraavaa naista (esiäitiäni). Kaarina Matintytär Puttonen, synt noin 1680-90, kuoli 2.4.1749 Kangasniemi. Puoliso oli Heikki Ristonpoika Halttunen, synt. noin 1680 Kangasniemi, kuoli noin 1739 Kangasniemi (ei kuolinmerkintää).

Minulla on suuri kokoelma Laukaan ja lähipitäjien Puttosia sukutietokannassani ja esivanhempinanikin heitä on melkoinen joukko. Kuitenkaan ei löydy sopivanikäistä Matti Puttosta tuolle Kaarinalle isäksi. Puttosethan tulivat 1500-luvulla Laukaaseen Pellosniemen /Mikkelin seuduilta. Eli hyvät harrastustoverini siellä Mikkelin suunnalla, vilkaiskaapa omien sukutietokantojenne Puttoset, löytyisikö 1600-luvun jälkipuoliskolla elänyttä Matti Puttosta, jolla olisi Kaarina-niminen tytär.

Katselin eilen "pakkaspäivän ratoksi" sukutietokantaani Puttosten osalta. Vuoden 1571 hopeaveroluettelosta löytyvän Laukaan Lievestuoreen Naarantaipaleen isäntä Pekka Puttonen ja sukulaismies, saman kylän Puttolan isäntä Paavo Puttonen.Molemmat ovat esi-isiäni. Noista kahdesta kantaisä-Puttosesta syntyi sitten Laukaan seudun tuhansia Puttosia käsittävä jälkipolvijoukko. Itse liityn Laukaan Puttosiin molempien vanhempieni kautta.

Kun sitten katselee Pellosniemen hopeaveroluetteloa samalta vuodelta, oli Puttosia enemmän kuin Laukaassa. Sitten he olivat arvostettuja talonpoikia, koska siellä Pekka Puttonen ja Lauri Puttonen olivat hopeaveroluettelon talonpoikaisina vahvistajina.

Sitten selasin Mikkelin 1680-luvun henkikirjoja sshy:n kotisivuilta. Yhtään Puttosta ei löytynyt. Kolme Mattia löytyi, mutta heille oli merkitty pelkkä patronyymi, ei sukunimeä. Henkikirjat ovat verraten helppolukuisia, joten yksi noista Mateista oli Matti Puttonen, mutta kuka?

Merkillistä on, kuinka Mikkelin seudun Puttosten suku kuihtui. Syynä voi olla Nuijasota, muualle muutto tai sitten se, että Puttosten asuttamat talot autioituivat ja uusi isäntäsuku tuli tilalle. On toki mahdollista, että Puttosilla ei ollut miespuoleista perillistä ja vävyt tulivat isännyyden jatkajiksi.

Onko joukossamme joku, jolla olisi lisää tietoja noista Mikkelin seudun Puttosista?

kyseleepi Erkki Porista

Kangasniemen kastettujen luettelossa mainitaan 29.1.1707 syntyneen ja 3.2.1707 kastetun, Niilo Viinikaisen tyttären Annan (Niels Wijnikais dr. Anna) yhtenä kummina Matti Puttosen leski Riitta (Mats Puttois Ea Brijta) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6317807

[eruppa]

Kiitos vinkistä Tommylle. Minähän olen muutama vuosi sitten kirjoitellut puhtaaksi Kangasniemen kuolleiden luettelot ajalta ennen isonvihan aikaa. Luettelot löytynevät, ellei joku ole niitä poistanut, Suku Forumin "Asian vierestä" osiosta. Automaattihaku ei nimelle Puttonen löytänyt Matti Puttosta, mutta löytyi 29.3.1714 haudattu Lars Puttoins son Mats, joka kuoli 10 kuukautta vanhana. Muita Puttosia ei haku löytänyt, mutta sehän ei ole takuu sille, ettei sopivanikäistä Mats Puttosta olisi Kangasniemellä 1600-luvulla asunut ja tämän miehen poika olisi sitten tuo Lauri. No, valitettavan reikäisiähän nuo varhaiset seurakuntien historiakirjat tahtovat olla.

harrastusterveisin Erkki Porista

[Ritva Ruusunen]

Esi-isäni oli Niilo Pekanpoika Pijk / Pyjk. Olen yrittänyt päästä hänestä tutkimuksissani eteenpäin, mutta tuloksetta.

Oliko Pyjk tosiaan Puttonen alkujaan?

[eruppa]

Seija Takkinen on laatinut kirjan: "Kangasniemen ruotusotilaita ja värvättyjä jääkäreitä".( ISBN 978-952-92-5233-6, painovuosi 2009). Kirjasta löytyy yksi ainoa sotamies, jonka oikea nimi oli Puttonen, nimittäin reserviläismies Lassi Lassinpoika Puttonen/Lars Punet. Tämän miehen asuinpaikkoja olivat 1779 Orala ja sen jälkeen Vehmaskylä. Kuoli 7.1.1793 Vehmaskylässä 30-vuotiaana. Puoliso 31.12.1779 Maria Yrjöntytär Suuronen, synt. 3.3.1759 Kangasniemi, Halttula.

Tuota mainitseemaasi sotamiestä ei kirja tunne, vaikka sotilasnimeä Piik esiintyi muutamia.

harrastusterv. Erkki Porista

[mjauhi]

Savon voudintilit
Suur-Savon pariskuntaluettelon tarkastus 1610 (6745) kuva 35, sivu33
Pellosniemi, Hallila fierdung, Taipalois tiende
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3175322

1Peer Peerson Puttoin
1 Nils itm
1 Olof Pehrson itm
1 Lars itm
1 Lars Larsson itm
1 Mats itm
1 Simon itm
1 Jöns Matson itm

Näitä samoja Puttosia löytyy myös:
Suur-Savon kirkollisten verojen tilikirja ja sakkoluettelo 1597 (6653)
kuva 10, sivu 10
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3161484

Suur-Savon kirkollisten verojen tilikirja 1596 (6646) 14/14
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3160706

Olisiko näissä mainittu Mats Peerson Puttonen eruppan kaipaama Matti Puttonen Mikkelin seudulta. Puttoset tuntuvat katoavan 1600-luvun alkupuolella seudulta. Muuttivatkohan Kangasniemelle??????

Tutkimisiin

[eeva häkkinen]

Puttosista en tiedä mitään, mutta kun olen paljon Visulahden lähteitä kaivellut, on mulle syntynyt kuva, ettei siellä juuri ole Puttosia näkynyt, ainakaan isäntinä. Jopa Puttolan kylä lienee ollut Pellosniemen puolella. Mikkeliähän ei vielä oltu keksittykään, oli vain Savilahden kirkkopitäjä sekä Visulahden ja Pellosniemen hallintopitäjät, raja meni suunnilleen nykyisen Mikkelin kohdalla. Visulahti käsitti Mikkelin pohjoisosan, Kangasniemen, silloisen Pieksämäen länsiosan ja vähän Hirvensalmea. Vielä vuoden 1664 maantarkastuskirjan jaottelu on tällainen. Jotenkin näyttää siltä, että Puttoset ovat kiertäneet Visulahtea, ympäristössähän heitä on ollut lähes joka suunnalla.

[eruppa]

Kyllä voi olla oikea Puttonen minulle. Heikki Ristonpoika Halttunen , synt. noin 1680 oli kotoisin Kangasniemen Halttulasta. Kyseinen kylä sijaitsi pitäjän pohjoisreunalla ja oli todellinen Halttusten "kotipesä". Halttulan kylä kuuluu nykyään Hankasalmeen, mutta 1700-luvulla Laukaa ja Kangasniemi olivat naapuripitäjiä.


Vinkeistä kiittäen Erkki Porista

[Ritva Ruusunen]

Kiitos `eruppa´kirjan tiedosta:). Sen saa varmaan kirjaston kautta lainattua.

[mjauhi]

Lisäyksenä Pellosniemen Matti Puttosiin:

v.1561 arviokunta 262 => v.1664 arviokunta 189, joilla
1561 Peer Peerson Puttoinen, veroluku 7 => 1664 Mats Matson ja Lars Peerson Puttonen ; yht veroluku 7
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13555817

1561 Arviokunnat 254= Lauri Peerson Puttoinen ja 263= Joan Peerson Puttoinen ovat yhdistyneet v. 1664 arviokunnaksi 190, jolla Michell Peerson Tarkinen.

Eli Puttosia oli ainakin vielä v.1664 Pellosniemen Puttolankylässä. Se edellinen Matti oli 1600-luvun alun Puttonen.

Tutkimisin

[eeva häkkinen]

Tällä sivulla kerrotaan Puttolan Puttosten kohtaloista (rästiluettlo St Michel 1701)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10545284

[eruppa]

Kiitos Eeva palautteesta.Merkillinen asia on, että mikkeliläinen Puttosen mahtisuku kuihtui, mutta saman suvun Laukaaseen muuttaneista jäsenistä syntyi eräs Laukaan huomattavimmista talonpoikaissuvuista. No, sellaistahan elämä joskus on,

yst. terv. Porin Erkki

[Julle]

< Merkillinen asia on, että mikkeliläinen Puttosen mahtisuku kuihtui, mutta saman suvun Laukaaseen muuttaneista jäsenistä syntyi eräs Laukaan huomattavimmista talonpoikaissuvuista. >

No Laukaan Puttosista en tiedä mitään, mutta Rautalammin puolella olen törmännyt useampaankin Puttoseen.
http://www.genealogia.fi/jm/rautalampi/bia1/sukunimet.html

Tutkimisiin

[eruppa]

Minulla taas on Laukaan Puttosia esivanhempina melkoinen joukko, mutta ei yhtään Mikkelin eikä muistaakseni myöskään Rautalammin Puttosia (vaikka muita rautalampilaissukuja on).