Jaakko Finno, Lyypekin vankeus

[Pekka Hellemaa]

Tämän Forumin Kaarinan Ladjakoskea käsittelevässä keskustelussa tuli esiin Juhana III:n 6.7.1579 päivätty ja Jaakko Finnolle osoitettu läänityskirje (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=29905&page=3&highlight=ladjakoski), joka sisältää mielenkiintoisen yksityiskohdan. Juhana III nimittäin perustelee läänitystä sillä, että tila on jo aiemmin ollut Finnolla, mutta mainitsee toisenkin syyn läänitykselle:"för then store skade han leedh, då han bleff fången till Lybk"
Finno siis sai pitää tilan osittain korvauksena siitä suuresta vahingosta, jonka hän kärsi silloin, kun joutui vangituksi Lyypekkiin.

Yhdessäkään Finnon vaiheisiin liittyvässä kirjoituksessa en ole huomannut mainintaa tästä vankeusepisodista. Niinpä asiaa kannattaa tarkastella lähemmin.

Arvelen, että Finnon vankeus ajoittuu hänen opiskeluvuosiinsa ja että vankeuden syy löytyy Ruotsin ja Lyypekin välisestä sodasta. Finnohan kirjoittautui 23.1.1563 Wittenbergin yliopistoon. Vielä saman vuoden kesällä Ruotsi ajautui sotaan Lyypekin kanssa. Sotaa kesti koko Finnon opintomatkan ajan. Finno palasi Suomeen ja aloitti Turun koulun rehtorina 24.7.1568, rauha tehtiin 13.12.1570.

Läänityskirje osoittaa, että Juhana III tunsi jotenkin olevansa vastuussa Finnon vankeudesta ja halusi siksi korvata tämän kärsimyksiä. Näin ollen on ilmeistä, ettei Finno omin nokkineen ollut lähtenyt opiskelemaan vaan Juhana herttuan lähettämänä ja tukemana. Yhtälailla ilmeistä on, että Finno joutui vangiksi ilman omaa syytään - Juhana ei olisi tuntenut korvausvastuuta, jos Finnon olisi syyllistynyt rikokseen. Vangitsemisen syy voi olla vaikka se, että Finno oli vihollisalueella liikkuessaan otettu kiinni.

Finnon opintomatka kesti viisi ja puoli vuotta. Siinä ajassa hän olisi hyvinkin ennättänyt valmistua maisteriksi. Se, mitä Finnon urasta tiedämme, kertoo hänen olleen erittäin tunnollinen ja ahkera. Tässä valossa näyttää siltä, että Finnon opintojen venymisen ja keskeytymisen syy olisi Lyypekin vankeus. Näyttää myös siltä, että tuo vankeus kesti melko pitkään.

[Benedictus]

Upeeta, tuo antaa kuvaa maailmasta tuolloin.

Toisaalta se kertoo, että Jacob Finnå oli Juhana herttuan mies, sillä nuo vuosiluvut ovat kiinnostavia.
Lainaus:
Arvelen, että Finnon vankeus ajoittuu hänen opiskeluvuosiinsa ja että vankeuden syy löytyy Ruotsin ja Lyypekin välisestä sodasta. Finnohan kirjoittautui 23.1.1563 Wittenbergin yliopistoon. Vielä saman vuoden kesällä Ruotsi ajautui sotaan Lyypekin kanssa. Sotaa kesti koko Finnon opintomatkan ajan. Finno palasi Suomeen ja aloitti Turun koulun rehtorina 24.7.1568, rauha tehtiin 13.12.1570.

Jacob Finnån siirtyminen Wittenbergiin ajoittuu onnellisesti, sillä 1563 Erik Kuningas tuli suomeen, vangitsi Juhanan ja teloitti monia täman kannatajia.

Toisaalta Juhan herttuasta tuli kuningas syyskuussa 1568 eli Finnosta tuli Turun koulun rehtori pari kuukautta aikaisemmin.
Finnån yhteydet Juhana herttuaan, Ruotsin kuninkaan veljeen ja viholliseen olivat varmaankin syy vangitsemiseen.

Mitenkähän paljon Lyypekin arkistoja on säilynyt tuolta ajalta?

Voidaan myös ajatella, että jos Jacob Finnå oli noin selvästi Juhana herttuan mies, niin hänen isänsä ja sukulaisensa eivät olisi olleet Erik Kuninkaan suosikkeja.

Jacob Finnå liittyi vaimonsa Margareta Henriksdotter Myllarin kautta erittäin vahvasti Juhana Kuninkaan lähipiiriin.

Tuossa alla erään ketjun tietoja Hellemaalta.

Hans Eriksson Krankista ei oikein löydy tietoja, mutta veljestään Turun pormestari Michel Krankista siten, että pystyy päättelemäään sisarusten elinaikoja.

Lainaus Pekka Hellemaa:
Tässä viestiketjussa on jonkin verran pohdiskeltu Turun Kranckien sukulaisuussuhteita. Kopsaan keskustelun mausteeksi Turkuun perehtyneen tutkijan käsityksen asiasta Mikko Kranckin ja hänen jälkeläistensä osalta (J. W. Ruuth: Åbo stads historia under medeltiden och 1500-talet. Borgerskap och näringarna. Tredje häftet. Helsingfors 1916.):


Mickel Kranck. Nämnd 1552–1600. Bormästare 1581–1600. Åbo stads främste man på sin tid och ofta berörd i texten framdeles. Död 1600. Kallar 1582 sal. Hans Skotte "sin svåger". Gift, 1:o med Elisabet (n:s 1581), (trol. den hustru, som omkom vid Åbo brand 1593), 2:o med Anna Mattsdotter, änka efter domprosten Henricus Canuti (d. 1595).
1. Henrik Krank. Ryttare. Egde Brusila m. m. i Saaris socken (Tavastland).
2. Markus Krank. Borgare i Åbo 1592.
3. Barbara Krank. Gift med kamreraren Sigfrid Sigfridsson (1591–1604).
4. Agneta Krank. Gift (1588) med åbohandlanden Jonatas Weck (d. 1598).
5. En dotter. Gift med åboborgaren Henrik Isaksson (1626).
6. En dotter. Gift med åbohandlanden Jokim Libstorp (1626).
(?) Bland Mickel Kranks arfvingar, måhända ock gifta med hans döttrar, nämnas i handlingarna: kansliskrifvaren Lasse Trulsson (kallar Mickel Krank "käre far" och Mickel Carpelan "vår frände" [1597]) och Hans "Schippere" i Åbo (1608).

Valborg Henriksdotter Myllar, k.n.1596, pso I Skotte Hannu, mestattiin 1563, pso II Turun linnan vouti Lasse Mickelsson, k. luultavasti 1571 , pso III kuningas Juhanan sihteerin Per Rasmusson Brun.

Valborg Myllarin lankoja olivat rikskansliet Hans Eriksson Kranck ja Turun pormestari Michel Eriksson Kranck.

Kuka oli tuo Valborgin 2. puoliso Lars Michelsson?

[Pekka Hellemaa]

Toisaalta se kertoo, että Jacob Finnå oli Juhana herttuan mies, sillä nuo vuosiluvut ovat kiinnostavia.

Voidaan myös ajatella, että jos Jacob Finnå oli noin selvästi Juhana herttuan mies, niin hänen isänsä ja sukulaisensa eivät olisi olleet Erik Kuninkaan suosikkeja.

Bendictus tekee mielestäni hätäisiä johtopäätöksiä leimatessaan Jaakko Finnon Juhana herttuan mieheksi.

Kun Finno vuoden 1562 lopulla lähti opintomatkalleen, olivat Erik XIV:n ja Juhana herttuan välit jo tulehtuneet. Kuitenkin vasta vuoden 1563 kevättalvella veljesriita oli kärjistynyt niin pahasti, että alamaiset joutuivat harkitsemaan, kumman puolelle tosipaikan tullen asettuisivat. Wittenbergissä opiskeleva Finno ei tätä valintaa joutunut tekemään.

Erik XIV ei selvästikään kokenut Finnoa Juhana herttuan kannattajaksi, sillä hän nimitti Finnon Turun koulun rehtorin virkaan 24.7.1568. Vastaavasti voidaan todeta, ettei tämä nimitys Juhanan silmissä leimannut Finnoa Erikin mieheksi, sillä pian valtaan tultuaan Juhana III vahvisti Finnon virkanimityksen ja palkkatulot (15.11.1568).


Finnån yhteydet Juhana herttuaan, Ruotsin kuninkaan veljeen ja viholliseen olivat varmaankin syy vangitsemiseen.
Todennäköisempi vangitsemisen syy oli se, että Finno oli vihollismaan kansalainen. Finnolle olisi ollut pikemminkin eduksi, jos lyypekkiläiset olisivat katsoneet, että hän oli Juhana herttuan mies. Tällöinhän Erik XIV olisi ollut Lyypekin ja Finnon yhteinen vihollinen.

[Benedictus]

Kiitos Hellemaalle oikaisusta. Tein todella hätäisiä päätelmiä. Olisi pitänyt nähdä hieman enemmän vaivaa ja selvittää kuka ketäkin nimitti ja aikataulut siihen.

Jacob Finnå on voinut saada Juhanalta suosituksen opiskeluun ja ehkäpä avustustakin, mikä olisi luonnollista, koska Juhan oli suomen herttua.

Tavallaan Finolla oli juuri onnea, koska oli jo muualla veljesriidan kärjestyessä.

Tuossa rehtorinimityksestä luulin, että Suomen ruhtinaana Juhana olisi ollut alkujaan nimityksen alkuperäinen antaja, että se oli Erik muuttaa tietenkin kuvion ihan uudeksi.

Silti se, että Finnålla oli läheiset sukusuhteet suoraan kuninkaan kahteenkin sihteeriin on voinut vaikuttaa asioihin.
Valborg Myllarin 2. puoliso kuoli 1571, joten Juhanan sihteeri Per Rasmusson Brun, ei voinut olla vielä vältämättä kuviossa.
Elisabeth Myllarin puolison pormestari Krankin veli Hans Krank taisi jo Erikin aikaan olla sihteereitä.

[Pekka Hellemaa]

Noihin aikoihin taisi olla tapana hankkia ensin ammatti ja vasta sitten perhe. Tästä syystä uskon, että Jaakko Finno oli poikamies opintomatkalle lähtiessään ja avioitui vasta rehtorin viran saatuaan. Kuninkaan sihteerit eivät siis olleet ainakaan sukulaisen ominaisuudessa edistämässä Finnon opintouraa - saati sitten syynä hänen vankeuteensa.

[Antti Järvenpää]

Noihin aikoihin taisi olla tapana hankkia ensin ammatti ja vasta sitten perhe. Tästä syystä uskon, että Jaakko Finno oli poikamies opintomatkalle lähtiessään ja avioitui vasta rehtorin viran saatuaan. Kuninkaan sihteerit eivät siis olleet ainakaan sukulaisen ominaisuudessa edistämässä Finnon opintouraa - saati sitten syynä hänen vankeuteensa.

No kyllä minäkin kuulin monet kerraat teini-ikäisenä vanhojen miesten opin:
- Ensin ammatti ja sitten vasta akka.

Luin tuossa jonkin aikaa sitten Tiina Miettisen väitöskirjan "Ihanteista irrallaan", jossa myös käsiteltiin sivulauseissa tätä teemaa. Papisto ja valtion virkamiehent olivat huolissaan, kun avioon mentiin varsin vanhana ja syynä tämä sama. Tämä oli muuten harvinaisen mielenkiintoinen väitöskirja ja muutti ainakin omia käsityksiäni siitä, miten esiaviollisiin suhteisiin on historiassa suhtauduttu.

Mutta itse tästä asiasta. Onkohan noita saksalaisten kaupunkien arkistoja netissä. Luultavasti asia ei nimittäin varmaankaan selviä muuten kuin sikäläisistä arkistoista, jossa luulisi olevan jotakin vangitsemisesta. Toinen mahdollisuus voisi olla Jaakko Suomalaisen kirje kuninkaalle, jossa hän perusteluissaan läänitykselle kertoo jotain kärsimyksistään. Voisi kuvitella, että tällainen tieto ei ehkä muuta kautta olisi päätynyt läänityskirjeesseen.

[Benedictus]

Tarkoitin Finnån vaimn kuninkaan sihteeri sukulaisten voineen vaikuttaa tuohon Ladjakosken läänityksen saantiin.
1571 Finnå oli jo luultavimmin naimisissa, koska oli vakaa virka ja asema, kuten todettiin.

Mikä on sinänsä kiinnostavaa, on se, että Ladjakoski oli Finnån henkilökohtainen läänitys, jolle annetaan vielä syyksi nuo kärsimykset.

Kuitenkin Finnån vaimon 2. pouliso Teet vetoaa, että olivat koulun maita jo Finnån aikaan.

Eli muuttuiko tilan status Finnån jälkeen ja katsottiin sen olleen jo Finnålla työn puolesta?

Onkohan kukaan tutkinut alkuperäisiä Ruotsin valtionarkiston tietoja tuosta läänityksestä ja Ladjakosken korvauksista, jos siellä olisi tarkemmin selvitelty asioita.

[Liisa R]

Historia kertoo, että Pohjoismaisen sodan( 1563-1570) taistelutoiminta loppui yleiseen sotaväsymykseen vuoden 1566 tienoilla. Sen jälkeen jatkuivat laivojen kaappaukset Itämerellä. Jostakin tällaisesta voisi olla kysymys.
Kansallisarkiston Ruuthin arkiston kotelossa XIX kerrotaan seuraava tarina:

"laivat Turusta, erityisesti Innamaan Henrikin, toinen Nils Schifferin ja kolmas Michel Krankin olivat tulleet lahdelle, mitkä laivat myös pidätettiin.
V. 1594 sanotaan, että muut olivat saaneet omansa paitsi Innamaa"

Tämän tiedon lähteeksi oli merkitty RVA Polonica, eräs valituskirja v.1572 Danzigin raadille.
Tuskin kuitenkaan tämä tapaus koski Jaakko Finnoa, mutta ehkä joku samankaltainen, joka olisi tapahtunut Lyypekin lähistöllä. En usko, että Finnoa olisi kaapattu kadulta vankilaan, mutta kun laiva kaapattiin, laivamiehet varmaan joutuivat telkien taakse - ainakin joksikin aikaa.

Liisa R

[Pekka Hellemaa]

Mutta itse tästä asiasta. Onkohan noita saksalaisten kaupunkien arkistoja netissä. Luultavasti asia ei nimittäin varmaankaan selviä muuten kuin sikäläisistä arkistoista, jossa luulisi olevan jotakin vangitsemisesta.

Saksalaisten kaupunkien arkistoja toki löytyy netistä, mutten tiedä löytyykö niiden sivuilta skannattuja asiakirjoja ja miten paljon. Olen kyllä ollut yhteydessä Saksan arkistolaitokseen.

Landesarchiv Schleswig-Holstein oli ensimmäinen, jota tällä asialla vaivasin. Kirjoitin sinne (landesarchiv*la.landsh.de ) 5.2.2008 kertoen Finnon vankeudesta ja arvellen sen osuvan 23.1.1563 ja 24.7.1568 väliselle ajalle. Kyselin seuraavaa:
Now I wonder where I could find information on prisoners of war of those times? I am especially interested about the details related to my own forefather; for example: When and where was he captured? When was he released? What was the reason for capturing him? Why was he finally released? Where were the prisons that were used? What were the conditions in those prisons? etc.

I would expect that answers to some of these questions could be found somewhere in the German archives or even in some books or articles. Documents like prisoner lists, minutes of court sessions, ... most propably still exist. Are the relevant documents kept in Schleswig-Holstein or should I look somewhere else? Do you have any suggestions on how I could proceed or whom to contact?

Vastaus tulikin vajaassa viikossa (11.2.2008):
Dear Mr. Hellemaa,unfortunately I could not find any information in the Landesarchiv Schleswig-Holstein concerning the arrested Svecus. We have very few archival documents of these years in the middle of the 16. century. But most of all Lübeck did not belong to Schleswig-Holstein at that time. So you better ask the Archiv der Hansestadt Lübeck (archive*luebeck.de).
Best regards
Dr. Malte Bischoff

Vielä samana päivänä lähetin vastaavan viestin tohtori Bischoffin suosittelemaan Lyypekin hansakaupungin arkistoon. Toistaiseksi sieltä ei ole kysymyksiini vastattu. Olisi kai pitänyt kirjoittaa saksaksi.

Olen kuitenkin vakuuttunut siitä, että Saksan arkistolaitoksen uumenista voisi löytyä tietoa Finnon Saksan seikkailuista.

Toinen mahdollisuus voisi olla Jaakko Suomalaisen kirje kuninkaalle, jossa hän perusteluissaan läänitykselle kertoo jotain kärsimyksistään. Voisi kuvitella, että tällainen tieto ei ehkä muuta kautta olisi päätynyt läänityskirjeesseen.

Tämä jälki on ehdottomasti seuraamisen arvoinen. Tietääkö kukaan, mistä kuninkaalle osoitettuja kirjeitä pitäisi etsiä?

En usko, että Finnoa olisi kaapattu kadulta vankilaan, mutta kun laiva kaapattiin, laivamiehet varmaan joutuivat telkien taakse - ainakin joksikin aikaa.

Liisa puhuu järkeä.

[Benedictus]

Pyysin tuttavaltani tietoa mistä saattaisi löytää kuninkaalle osoitettuja kirjeitä.

Hänen mukansa yksistään Juhanalle osoitettuja kirjeitä on pääarkistossa noin 1200 kappaletta.
Tässä eräitä osoitteita arkiston materiaaleihin.

Try this archive:
http://sok.riksarkivet.se/nad?Sokord=kungliga+&EndastDigitaliserat=false&BegransaPaTitelEllerNamn=false&Arkivinstitution=Alla&Typ=Alla&Huvudkategori=999&AvanceradSok=False&FacettFilter=arkis_ark_typ_facet%24Arkiv%3A&FacettState=gG8Klw%3Ac%7Cundefined%3Ac%7C&page=3&postid=Arkis+281E1ABD-CD8A-11D5-841B-00D0B73E7A8B#tab

particularily these collections:

http://sok.riksarkivet.se/nad?Sokord=kungliga+&EndastDigitaliserat=false&BegransaPaTitelEllerNamn=false&Arkivinstitution=Alla&Typ=Alla&Huvudkategori=999&AvanceradSok=False&FacettFilter=arkis_ark_typ_facet%24Arkiv%3a&FacettState=gG8Klw%3ac%7cundefined%3ac%7c&page=3&postid=Arkis+a0972411-9ab7-11d5-a700-0002440207bb&s=TARKIS08_Balder

Yritän saada tarkempia tietoja myöhemmin.

[Liisa R]

Tässä vielä toinen samanlainen tieto kaappauksista, myös Ruuthilta
Kansio 17:
Simon Larsson Turusta, joka laivallaan oli tullut Veikselille ja siellä ryöstetty,
oli itse viety Manerburgin vankilaan. Siellä hän sai istua 10 viikkoa.
Päiväys oli 31.10.1568.
Tämä osuu huomattavasti lähemmäksi Finnon tuloa Tukholmaan opintojen päätyttyä.

Liisa R

[Timo W]

Jacobus Petri Finno


http://sok.riksarkivet.se/sbl/Presentation.aspx?id=14141

http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=649



Ensimmäisen sensorin kunnianimen ansainnee Jacobus Finno; hän poisti keskiaikaisten latinankielisten laulujen kokoelmasta Piae cantiones silmiinpistävimmät katoliset piirteet, minkä jälkeen Theodoricus Petri (Ruuth) painatti teoksen Greifswaldissa vuonna 1582. - Aiheesta enemmän: Kari Sallamaa: Lehtiä suomalaisen sensorin kansioista 1582-1916. Teoksessa Kielletyt (1990).


http://www.sananvapausjasensuuriverkkoaikana.com/kielletytkirjat/kielletyt3_2.html

[Benedictus]

Tässä eräs lisätieto: Ruotsin arkiston elävä ensyclobedia Jan Brunius, kuten häntä mainitaan, julkaisi eläkkeelle jäätyään opaskirjan arkiston saloihin.

Brunius, Jan: Vasatidens samhälle. En vägledning till arkiven 1520-1620 i Riksarkivet (Stockholm 2009).
The archives in Åbo may have it, otherwise they ought to buy it.

A very quick look into that book results in the following advice (sid 19): ”Kansliets utgående skrivelser är kopierade i Riksregistraturet åren 1523-1718, medan de inkomna breven är splittrade på olika samlingar, bland annat Skrivelser till konungen. Handlingar om kungafamiljen och hovet finns i Kungliga arkiv samt i olika arkiv i Slottsarkivet. Riksadagens handlingar finns i Riksdagsacta, medan rådets återfinns i Rådets handlingar och brev...

[Heikki Jokipii]

Hiukan asian vierestä, mutta Finnosta kuitenkin:

Miksiköhän tämän löydön kohdalla ei ole esitetty teoriaa, että nyt olisi löydetty Finnon virsikirjan 2. painos?

http://yle.fi/uutiset/ennennakematon_kirjaloyto_saksasta__1600-luvun_suomenkielinen_katekismus_ja_virsikirja/8510483

Kun uutisen kuvassa olevassa kansilehdessä selvästi hänet tekijänä mainitaan, ja myös, että kyseinen teos on "ensin" painettu Tukholmassa?

Jatkotekstissä lukee kyllä "uudistettu", mutta tarkoitettinko tuolloin sanalla muokkaamista, vaan vain uudestaan tekemistä. Eli painamista. Uudella "präntillä", niinkuin siinä sanotaan.

[Heikki Jokipii]

Nyt innostuin vähän liikaa. Mutta sen sijaan se voisi olla 2. painos Hemminki Maskulaisen laajennetusta versiosta, ks. kuvaa sen säilyneestä kansilehdestä:

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Hemminki_Maskulainen

Minusta kansilehdet ovat käytännössä identtiset. Tuota tietoa tietysti lukuunottamatta, että tämä uusi versio on painettu Rostockissa.

[Benedictus]

Juhana III läänitti sen Jaakko Finnolle 13.7.1571(1243:43-43v (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1845670)). Finno sai Ladjakosken (ja Hahdenniityn) palkkatilakseen - hän ei perinyt sitä Per Mattssonilta. Miksi hän sai juuri Ladjakosken? Oliko hänellä "sukulaisoikeus" siihen? Tätä ajatusta vastaan sotii se, että tila ei jatkossa periytynyt Finnon jälkeläisille vaan kulkeutui palkkatilana koulumestarilta toiselle.

Juhana III:n 6.7.1579 päivätty ja Jaakko Finnolle osoitettu läänityskirje (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=29905&page=3&highlight=ladjakoski), joka sisältää mielenkiintoisen yksityiskohdan. Juhana III nimittäin perustelee läänitystä sillä, että tila on jo aiemmin ollut Finnolla, mutta mainitsee toisenkin syyn läänitykselle:"för then store skade han leedh, då han bleff fången till Lybk"
Finno siis sai pitää tilan osittain korvauksena siitä suuresta vahingosta, jonka hän kärsi silloin, kun joutui vangituksi Lyypekkiin.

Lainaus Pekka Hellemaa:
Tässä viestiketjussa on jonkin verran pohdiskeltu Turun Kranckien sukulaisuussuhteita. Kopsaan keskustelun mausteeksi Turkuun perehtyneen tutkijan käsityksen asiasta Mikko Kranckin ja hänen jälkeläistensä osalta (J. W. Ruuth: Åbo stads historia under medeltiden och 1500-talet. Borgerskap och näringarna. Tredje häftet. Helsingfors 1916.):


Mickel Kranck. Nämnd 1552–1600. Bormästare 1581–1600. Åbo stads främste man på sin tid och ofta berörd i texten framdeles. Död 1600. Kallar 1582 sal. Hans Skotte "sin svåger". Gift, 1:o med Elisabet (n:s 1581), (trol. den hustru, som omkom vid Åbo brand 1593), 2:o med Anna Mattsdotter, änka efter domprosten Henricus Canuti (d. 1595).
1. Henrik Krank. Ryttare. Egde Brusila m. m. i Saaris socken (Tavastland).
2. Markus Krank. Borgare i Åbo 1592.
3. Barbara Krank. Gift med kamreraren Sigfrid Sigfridsson (1591–1604).
4. Agneta Krank. Gift (1588) med åbohandlanden Jonatas Weck (d. 1598).
5. En dotter. Gift med åboborgaren Henrik Isaksson (1626).
6. En dotter. Gift med åbohandlanden Jokim Libstorp (1626).
(?) Bland Mickel Kranks arfvingar, måhända ock gifta med hans döttrar, nämnas i handlingarna: kansliskrifvaren Lasse Trulsson (kallar Mickel Krank "käre far" och Mickel Carpelan "vår frände" [1597]) och Hans "Schippere" i Åbo (1608).

Valborg Henriksdotter Myllar, k.n.1596, pso I Skotte Hannu, mestattiin 1563, pso II Turun linnan vouti Lasse Mickelsson, k. luultavasti 1571 , pso III kuningas Juhanan sihteerin Per Rasmusson Brun.

Valborg Myllarin lankoja olivat rikskansliet Hans Eriksson Kranck ja Turun pormestari Michel Eriksson Kranck.

Pohdin kuinka paljon Jacob Finnon vaimon suku vaikutti tuohon läänityksen saantiin, sillä finno varmaankin avioitui pian viran saatuaan?

Toisaalta on kiinnostavaa, miksi vielä 1579, kuningas korostaa Finnon kärsimyksiä läänityksen annolle?

Oliko siinä jotain ristiriitaa tai liittyikö tilaan joitain muita vaateita, kuten Brita Liesniemen vävyjen vaateet, joiden takia se piti korostaa Finnolle kuuluvaksi?

[Benedictus]

Jacobus Petri Finno sai Ladjakosken 1571 ja vielä 1579 kuningas Juhana vahvisti sen saannon ja lisäsi erääksi syyksi Lyybekin vankeuden.

Tuo 1579 lisämääre vankeuden korvaamisesta vaikuttaa oudolta, koska Kuningas kai sai antaa läänityksiä kenelle itse halusi.

Tuntuukin, että ilmauksella haluttiin osoittaa merkittävä syy läänitykselle, jotta siitä ei valitettaisi.
Mielestäni tässä selvästi tulee esiin, että oli toisia, jotka katsoivat Ladjakosken kuuluvan itselleen eikä Finnolle.

Ladjakoski oli erittäin suuri tila, eräs isommista koko Kaarinassa. Sen sijainti ja ominaisuudet olivat sen ajan olosuhteissa erinomaisen arvokkaat maatauden harjoittamiseen.
-Mereen laskevat viljavat etelärinteet, joita suojasi suuret mäet lounaispuolelta merituulilta.
-purolaakso, josta sai makeaa käyttövettä talouteen ja karjalle.
-Viipurin tie eli Suomen paras tie Turkuun suoraan pihasta.
-suojaisa satamapaikka Kuusiston salmen rannalla.

Tälläisen tilan siirtäminen lahjoitusläänityksenä palkaksi papille, vaikka oppineellekin tuntuu hyvin oudolta, kun lisänä oli vielä Merimaskun niittyalueiden hallinta.
-olikohan Hirvensalon papinsaari jo ollut aiemmin Räntämäen kirkkoherrojen nautintaa.

Mielestäni vaikuttaisim että Jacobus Petri sai Ladjakosken tavalla, mikä viittaisi, että hänellä oli siihen sukuoikeutta.
-jos äitinsä oli saanut sen huomenlahjana, sen otto Kuninkaalle tavallaan vei huomenlahjan arvon saajalta, mikä tuolloin oli varmaan aika merkittävä asia, jota voitiin myöhemmin yrittää korjata.

[Pekka Hellemaa]

Jacobus Petri Finno sai Ladjakosken 1571 ja vielä 1579 kuningas Juhana vahvisti sen saannon ja lisäsi erääksi syyksi Lyybekin vankeuden.

Tuo 1579 lisämääre vankeuden korvaamisesta vaikuttaa oudolta, koska Kuningas kai sai antaa läänityksiä kenelle itse halusi.

Tuntuukin, että ilmauksella haluttiin osoittaa merkittävä syy läänitykselle, jotta siitä ei valitettaisi.
Mielestäni tässä selvästi tulee esiin, että oli toisia, jotka katsoivat Ladjakosken kuuluvan itselleen eikä Finnolle.
Ainakin Christianus Michaelis Agricola, jonka Juhana III nimitti Finnon seuraajaksi Turun katedraalikoulun rehtorin virkaan, voi aivan perustellusti vaatia Ladjakoskea itselleen. Tilahan oli läänitetty Turun koulun rehtorille. Ilmeisesti Finno anoi, että saisi tehtäviensä vaihdoksesta huolimatta pitää tilan, ehkäpä perusteli anomustaan kertomalla/muistuttamalla Lyypekin vankeudestaan. Kyseinen anomus olisi todella mukava saada nähtäväksi.

[OSTFRESEWESTFRESE]

Saksalaisten kaupunkien arkistoja toki löytyy netistä, mutten tiedä löytyykö niiden sivuilta skannattuja asiakirjoja ja miten paljon. Olen kyllä ollut yhteydessä Saksan arkistolaitokseen.

Landesarchiv Schleswig-Holstein oli ensimmäinen, jota tällä asialla vaivasin. Kirjoitin sinne (landesarchiv*la.landsh.de ) 5.2.2008 kertoen Finnon vankeudesta ja arvellen sen osuvan 23.1.1563 ja 24.7.1568 väliselle ajalle. Kyselin seuraavaa:
Now I wonder where I could find information on prisoners of war of those times? I am especially interested about the details related to my own forefather; for example: When and where was he captured? When was he released? What was the reason for capturing him? Why was he finally released? Where were the prisons that were used? What were the conditions in those prisons? etc.

I would expect that answers to some of these questions could be found somewhere in the German archives or even in some books or articles. Documents like prisoner lists, minutes of court sessions, ... most propably still exist. Are the relevant documents kept in Schleswig-Holstein or should I look somewhere else? Do you have any suggestions on how I could proceed or whom to contact?

Vastaus tulikin vajaassa viikossa (11.2.2008):
Dear Mr. Hellemaa,unfortunately I could not find any information in the Landesarchiv Schleswig-Holstein concerning the arrested Svecus. We have very few archival documents of these years in the middle of the 16. century. But most of all Lübeck did not belong to Schleswig-Holstein at that time. So you better ask the Archiv der Hansestadt Lübeck (archive*luebeck.de).
Best regards
Dr. Malte Bischoff

Vielä samana päivänä lähetin vastaavan viestin tohtori Bischoffin suosittelemaan Lyypekin hansakaupungin arkistoon. Toistaiseksi sieltä ei ole kysymyksiini vastattu. Olisi kai pitänyt kirjoittaa saksaksi.

Olen kuitenkin vakuuttunut siitä, että Saksan arkistolaitoksen uumenista voisi löytyä tietoa Finnon Saksan seikkailuista.



Tämä jälki on ehdottomasti seuraamisen arvoinen. Tietääkö kukaan, mistä kuninkaalle osoitettuja kirjeitä pitäisi etsiä?



Liisa puhuu järkeä.

Hei

Saitko vastauksen Saksasta englanninkielellä?
Miten olisi saksankieli?
Laita teksti tänne, osoite jne. käännän sen saksaksi.
Olen asunut siellä. Kylläkin Baden-Wüttembergissä.
Etsin itse tietoja myös Schleswig-Holsteinista.

[Pekka Hellemaa]

Hei

Saitko vastauksen Saksasta englanninkielellä?
Miten olisi saksankieli?
Laita teksti tänne, osoite jne. käännän sen saksaksi.
Olen asunut siellä. Kylläkin Baden-Wüttembergissä.
Etsin itse tietoja myös Schleswig-Holsteinista.

Tämän viestiketjun yhdeksännessä viestissä on Saksaan lähettämäni teksti siteerattuna, samoin tohtori Malte Bischoffin siihen antama vastaus, Vastauksessaan hän kehottaa kyselemään Hansakaupunki Lyypekin arkistosta (archive at luebeck.de). Lähetin sinne saman sisältöisen viestin ja sain 10.9.2008 seuraavanlaisen vastauksen professori tohtori Dr. Rolf Hammel-Kiesow'ta:Unfortunately, I could not find any sources concerning Jacob Peterson respectively Jacobus Petri Finno Svecus in the records of the Archives of Lübeck which are accessible at present (ASA Interna Kriegswesen, Urfehden, Personenkartei).
There is one chance left, but the records belonging to ASA Externa Suevica due to the fact that after World War II they came back to Lübeck not before 1990 are still not ordered. They will be accessible in approximately four years.
Viestinvaihtoni tosiaan käytiin englanniksi. Uskoisin, että saksan kieli voisi tuottaa parempaa tulosta - lisäksi ASA Externa Suevica voisi hyvinkin jo olla käytettävissä...

Olisi todella hienoa, jos ennättäisit edistämään tätä tutkimussuuntaa.

[E Juhani Tenhunen]

"laivat Turusta, erityisesti Innamaan Henrikin, toinen Nils Schifferin ja kolmas Michel Krankin olivat tulleet lahdelle, mitkä laivat myös pidätettiin.

V. 1594 sanotaan, että muut olivat saaneet omansa paitsi Innamaa"

Tämän tiedon lähteeksi oli merkitty RVA Polonica, eräs valituskirja v.1572 Danzigin raadille.

Tämä Henrik Innamaa lienee ollut Dirikkalan yhteydessä mainitun Valpuri Innamaan isä?

E. Juhani Tenhunen

[Liisa R]

Aulis Ojan Varsinais-Suomen maakuntakirjan mukaan hän oli
Valpuri Erkintytär Innamaan ensimmäinen puoliso.

Liisa R