Ethelenius | Eskil Ethelenius - onko tässä?

[K.Salminen]

Jatkan tätä "kadonneen kappalaisen metsästystä".

Yrjö Koskimies Asikkalan seurakunnan vaiheissa (cf. 1947, 76-77) antaa Eskilistä seuraavat tiedot:

Eskil Etholenius, 1682-94. Sai Viipurin konsistorin valtakirjan Asikkalan kappalaiseksi 24.5.1683, koska oli palvellut srk:ssa jo 12 vuotta (siis v 1671-> KS) ja saanut sen yksimielisen kutsumuksen. Psot 1. Sofia Orraeus (po. Poppius KS); 2. Brita.

Tiedoissa ei mainita Eskilin opiskelusta mitään, missä opiskeli ja koska.

HYn matrikkelista saamme seuraavan tiedon:

Henkilötiedot
1655/56 Eskil Anastelius Æschillus Georgii, Hattulensis 1119. Kotoisin Hattulasta. Ylioppilas Turussa 1655/56 Anastelius Æschill. Georgii Hattul _ 54.
Vertaa: Asikkalan kappalainen Mikael Ethelenius 3658 (yo 1690, † 1742).

/ Jos Asikkalan kappalainen Eskil Ethelenius mainitaan ylioppilaana Turun akatemian lähteissä, niin Anastelius on todennäköisin vaihtoehto. /

Viittauksia: HYK ms., Index s. 8b. — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 67 (XVI); V. Lagus, Studentmatrikel. Supplement (1906) s. 16 (XVI).


Nyt jos tämä tieto on oikea, niin sekä Koskimies Asikkalan srk:n historiassaan (1947) ja Blomstedt Asikkalan historiassaan (1981) ovat molemmat hakoteillä Eskilin taustan suhteen. Hänen kotipaikkaansa olisi haettava Hattulasta - Hollolan tai Hauhon sijaan.

Ja silloin kyse olisi Eskil Jöraninp Etheleniuksesta/Anasteliuksesta.

Onko niillä jotka tuntevat Hattulan alueen, mikään johtolankaa siitä, mistä talosta/kylästä nimi Anastelius olisi johdettu?

E. Mäntylän "Hattulan historiassa" (cf. 1975, 255) mainitaan Anomaan kylä, joka 1500-luvulla kuului Hattulan pastoraattiin, vaikka sijaitsi Tyrvännön puolella.

Se saattaisi olla yksi potentiaalinen vaihtoehto.

T. Kari Salminen

[Leena Heikelä]

Tyrvännössä on ollut Parolan Eskola, jonka olen havainnut esiintyvän paitsi Tyrvännön, myös Hattulan ja Vanajan sekä vielä Hämeenlinnan maaseurakunnan kirjoissa. Minulla on juuri nyt työlistassa sen selvittäminen, onko aina kyse yhdestä ja samasta Parolan Eskolasta (tai myös Parolan Klemolasta / Lemolasta).

[Leena Heikelä]

Anomaan kylä on Tyrvännössä, kirkonkirjoissa lähellä Parolan Eskolaa. Etsin vastausta kysymykseen näiden yhteyksistä.

[Leena Heikelä]

Tässä näkyy Anomaa (kylä / kartano / rustholli):

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/hattula/rippikirja_1739-1753_tk94/304.htm

[kati tuloisela]

Onpa mielenkiintoinen löytö, Kari! :)
Kenenkähän kommentti tuo yo-matrikkelin /kommentti/ on, kerrassaan haastava oivallus!

[Leena Heikelä]

Mitä kyseinen henkilö opiskeli?
anastelius on jokin teologian alan termi?

9. Greek summary of Knowledge
a. Ontology
Doctrine of essence or being
b. Axiology
Study of values contains ethics and anastelius
c. Epistemology
Doctrine of Knowledge
How you know something

[K.Salminen]

Kati,

en tiedä kuka kommentin Hyn matrikkeliin on tehnyt, mutta se osoittaa että Asikkalan kpl Eskilin asiaa on selvitetty vähän muuallakin kuin vain näillä palstoilla minun, Sinun ja Helenan toimesta.

Palaan tuohon Eskil Georgii l. Jöraninp Anastelius->Anomaa hypoteesiini.

Kuten Leenan meileistä käy ilmi, kiitos niistä, Anomaa sijoittuu välillä Tyrväntöön ja välillä Hattulaan, riippuen on perusteena pastoraattijako vai maantiede. Rippikirjoissa se menee Hattulaan, mutta SAYssa se on Tyrvännössä.

Ensiksi on syytä huomioida, että kouluihin lähetettyjä nuorukaisia on erittäin vaikea verifioida rippikirjojen tai SAYn kautta, he eivät niissä yleensä esiinny. Tämän huomasin, kun selviteltiin Hollolan varapastorin 1787 ja myöhemmin Iitin kirkkoherran 1818, David Lönneströmin taustaa. Hän syntyi Padasjoella 1746 ja Hyn tiedoissa hänen isäkseen on merkitty entinen sotilas ja myöhemmin Kauratteella asunut Adam Biurberg, mutta v 1770 Padasjoen käräjäasiakirjojen Davidin isä oli Kaurattu-Postin tilallinen Henrik Johaninp Posti (1705-18.2.1784). Tätä ei pystynyt todentamaan muuten kuin käräjäpöytäkirjan kautta. Davidia ei löydy Postin tilan rippikirjoista eikä SAYsta jne.

Eero Ojasen Tyrvännön historian (cf. 2002, 150-151) mukaan Anomaan kylässä tapahtui 1500-luvun lopussa voimakas murros. Se muuttui 5 talon kylästä kaksitaloiseksi, jollaisena se säilyi koko 1600-luvun. Taloista suurempi hakeutui ratsutilaksi. 1600-luvun lopussa Anomaan taloihin tuli asukkaiksi sotilaita, korpraaleita ja ratsumestareita. Isonvihan jälkeen Anomaa siirtyi Voipaalassa asuneen kihlakunnantuomari Ingatiuksen omistukseen ja kohosi rustholliksi.

Kun tarkastelee SAYn Anomaan aukeamaa vv 1634-53, suurempi taloista on 2/3 mantaalin ja 4 äyrinmaan tila. Se on 1600-luvun alkupuolella läänitetty Tuomas Olavinpojalle ja v 1644 eteenpäin Hartvig Nödingille.
Talon isäntä on v 1639 asti Brusius Pehrinp, vaimo Charin Sigfredt, ja v 1640 hänen poikansa Jöran Brusiuksenp. Jöran on ainakin jo v 1635 naimisissa Gertrud Sigfredint kanssa, talossa esiintyy myös Brusiuksen toinen poika Nils Brusiusson, joka on nihti ja vaimonsa Agnet Eskillint.

Ylläolevat tiedot näyttäisivät antavan "oireellista" tukea sille, että Eskil Jöraninp Anastelius (Ethelenius) olisi Anomaalta lähtöisin, ja hänen vanhempansa mainitut Jöran Brusiuksenp ja Gertrud Sipint, vaikka mainintaan Eskelista ei SAYsta löydy, johtuen Lönneströmin kohdalla mainitsemistani syistä.

Kun ruotsalaisen kollegani Niclas Rosenbalckin mukaan nuorukaiset olivat keskimäärin 19-20v ollessaan Åbo Akedemissa, niin Hyn matrikkelissa mainitut vv 1655/6 Eskil Georgii Anasteliuksen kohdalla näyttäisivät sopivan siihen että Eskil olisi syntynyt Jöranin ja Gertrudin poikana n. v. 1635 Tyrvännön Anomaalla.

T. Kari Salminen

[Juha]

Axiology on arvoteoria, johon kuuluu filosofinen pohdinta niistä arvoista mihin halumme, tarpeemme ja toiveemme pohjautuvat.

Aeschillus oli muuten kreikkalainen näytelmäkirjailija.



Juha

[K.Salminen]

Leena, ruotsalaisten tutkijoiden minulle antaman informaation mukaan, pääsääntö pappisnimien määräytymisessä, poikkeuksia tietysti löytyy, on kotipaikka. Se mistä ollaan lähtöisin.

Esimerkkeinä Ruotsista muutaman suuren pappisuvun edustaja:

Jonas Nikolai Torpadius s 1560 Torpan pitäjässä, Itä-Götanmaalla, isä kh Nikolaus Jonae k 1599, isänsä seuraaja Torpan kirkkoherrana 1600. Kuoli 1601

Olaus Jonae Corvinus, s Korparyd, Visedan kh 1569, kuollut ruttoon 1603.
Poika: Jonas Olais Korp, Visedan kh 1613, kuollut 1652. Pso esi-isäni Barkerydin kh Laurentius Andrea vanhemman, k 1609, tytär.

Esi-isäni Johan Ludovici Barck (1597-1665), Barkerydin kirkkoherra 1644-65. Kuollut 12.8.1665 Barkeryd. Pso Barkerydin kirkkoherran Laurentius Andrea nuoremman k 1641, tytär Margareta Larsdr Flojerus k 11.12.1674 Barkeryd.

T. Kari Salminen





Mitä kyseinen henkilö opiskeli?
anastelius on jokin teologian alan termi?

9. Greek summary of Knowledge
a. Ontology
Doctrine of essence or being
b. Axiology
Study of values contains ethics and anastelius
c. Epistemology
Doctrine of Knowledge
How you know something

[K.Salminen]

Jos joku on kiinnostunut tästä Torpadius-pappissuvusta Ruotsissa, voin antaa seuraavia kaivamiani, Ruotsin Barck-suvun tutkimusteni yhteydessä, esiintulleita tietoja.

Torpadius suvun kanta-isänä pidetään herr Jonasta, s 1400-luvun lopulla Blackstadin pitäjässä Etelä-Tjustin kihlakunnassa, Kalmarin läänissä. Omisti Blackstadtin "hemmanetin" samassa pitäjässä. Hänen poikansa Nikolaus Jonae oli ensin pitäjänapulainen Torpan srk:ssa Lindköpingin hiippakunnassa, asui tuohon aikaan Mårtenstorpissa. Nikolaus Jonae tuli Torpan seurakunnan kh v 1559 ja hän allekirjoitti Ydren ja Kindin kihlakuntien uskollisuuskirjeen Juhanna-herttualla 9.9.1559. Vuonna 1573 hänestä tuli Ydren lääninrovasti. Nicolaus Jonae kuoli keväällä 1599.

Hänen poikansa, Jonas Nikolai otti sukunimen Torpadius käyttöön. Jonas Nikolai oli syntynyt 1560 ja sai pappisvihkimyksen 1586, isänsä apulainen Torpan srk:ssa, allekirjoitti Uppsalan kokouksen päätöksen 1593. Isänsä seuraaja Torpan kh:na 1600, kuoli oltuaan vasta vuoden kh:na v 1601.
Jonaksen leski avioutui seuraajan, Ydren lääninrovastin, kirkkoherra Stefanus Haqvinin kanssa, k 1631.

Suvun naispuoliset jäsenet käyttivät 1700-luvun lopulle saakka nimeä "Torpadia". Niinpä esi-isäni Rogbergan kirkkoherran ja ratsumestari Brodde Svenoniksen (s 1597 Boarp i Barkeryd, k 24.10.1656 Rogberga) Boarpin verorusthollista, toinen vaimo oli Kerstin Zachariaedr Torpadia, vihitty n 1652. Kerstin oli kh Jonas Nikolai Torpadiuksen pojan Zacharias Jonae Torpadiuksen (s 1597 Torpan pitäjässä, k 22.7.1663 sama paikka), Torpan kh 1633-63, ja 1620-luvulla vihityn vaimonsa Ingeborg Larsdotterin (k 11.11.1672 Torpan pitäjässä) tytär. Kh Brodde Svenoniksen kuoleman jälkeen 1656, Kerstin Torpadia, joka oli miestään huomattavasti nuorempi, avioitui n 1660 Sveno Svenonis Höökin, Lommarydin kappalaisen kanssa. Sven Svensson Höökistä tuli v 1672 Lindköpingin hiippakunnan Adelöfin srk:n kirkkoherra, hän kuoli 27.4.1688 Adelöfissä. Leski Kerstin tai kastenimeltään Kristiina Zachariesdr Torpadia kuoli Adelöfissä ja hänet haudattiin Adelöfin kirkon kuoriin 6. tammikuuta 1701.

Torpadius nimi muutetettin jälkipolvien toimesta nimeksi Torpadie v 1810.
Tämä tapahtui kapteeni Karl Gabriel Karlinp Torpadiuksen toimesta, joka samalla muutti etunimensä Karl Gustaviksi. Karl Gustav Torpadie oli vänrikki Karl Adolf Torpadiuksen (1764-1835) ja vaimonsa Hedvig Johanna Götherhjelmin (adliga ätten nr 1589) (1769-1840) poika ja syntynyt 3.1.1794 Mjölkevikissä, Västra Enebyn pitäjässä, oli mukana mm sotaretkillä Saksassa, Holsteinissa, Brabantissa ja Norjassa 1813-14, erosi armeijan palveluksesta kpt:n arvoisena v 1832, rannikkotarkastajana eli tullin esimiehehenä Helsingborgissa ja Ängelholmissa 1833-34, kuollut 30.9.1839. Omisti Hermanstorpin tilan Nöbbelesin pitäjässä Kronoborgin läänissä. Hänen Växjössä 18.3.1819 vihitty vaimonsa oli Sofia Magdalena Weijdling (s Växjö 27.4. 1786, k 18.7.1863 Kalmarissa), kaivoksenomistajan Henrik Otto Weijdlingin ja Beata Gralin tytär.

T. Kari S




Leena, ruotsalaisten tutkijoiden minulle antaman informaation mukaan, pääsääntö pappisnimien määräytymisessä, poikkeuksia tietysti löytyy, on kotipaikka. Se mistä ollaan lähtöisin.

Esimerkkeinä Ruotsista muutaman suuren pappisuvun edustaja:

Jonas Nikolai Torpadius s 1560 Torpan pitäjässä, Itä-Götanmaalla, isä kh Nikolaus Jonae k 1599, isänsä seuraaja Torpan kirkkoherrana 1600. Kuoli 1601

Olaus Jonae Corvinus, s Korparyd, Visedan kh 1569, kuollut ruttoon 1603.
Poika: Jonas Olais Korp, Visedan kh 1613, kuollut 1652. Pso esi-isäni Barkerydin kh Laurentius Andrea vanhemman, k 1609, tytär.

Esi-isäni Johan Ludovici Barck (1597-1665), Barkerydin kirkkoherra 1644-65. Kuollut 12.8.1665 Barkeryd. Pso Barkerydin kirkkoherran Laurentius Andrea nuoremman k 1641, tytär Margareta Larsdr Flojerus k 11.12.1674 Barkeryd.

T. Kari Salminen