Jäämeren rannalle muuttaneita

[kkylakos]

Arkangelin kuvernööri N. I. Arandarenko ehdotti esimiehilleen 1858, että Kuolan pohjoisrannikolle voisi asuttaa lisää norjalaista väestöä. Parin vuoden valmistelun jälkeen tsaari Aleksanteri II päätti myöntää ulkomailta alueelle muuttaville samat erioikeudet kuin muillekin siirtolaisille sallituilla alueilla oli. Lähinnä tämä tarkoitti oman (maa)tilan hallintaoikeutta ja oikeutta kaupankäyntiin. Maataloutta ja sen tuomaa pysyvää asutusta kuvernööri erityisesti toivoi.

Paljolti siirtolaisuus Jäämeren rannalle oli tapahtunut ilman virallisia ilmoituksia ja niin se sujui asetuksen jälkeenkin. Asetuksen tarjoamat edut kuitenkin houkuttelivat ilmoittautumaan poliisiviranomaisille. Vienan Kemin poliisin kesäkuussa 1864 laatimassa luettelossa muuttaneita oli 32 perhekuntaa.

Reijo Valta on blogiinsa poiminut eräästä kirjasta myöhemmän Suomen Petsamon alueelle ja Kuolan niemimaan pohjoisrannalle tässä yhteydessä muuttaneet perheet.

http://poistyopoydalta.blogspot.fi/2014/01/jaameren-rannalle-muuttaneita-osa-1.html
http://poistyopoydalta.blogspot.fi/2014/01/jaameren-rannalle-muuttaneita-osa-2.html

[tellervoranta]

Olen aiemmin kirjoittanut ko asiasta Tervolan Topi Kunnarilta (Petsamolaisten pj) ostamani kirja tiimoilta.

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=14314&highlight=J%E4%E4meren+suomalaiset

[tellervoranta]

Tässä vielä mielenkiintoista asiaa. Tervolahan on kai suurin entisten petsamolaisten asuttajapaikkakunta...Varejoki, Sihtuuna, Kätkävaara...

http://www.petsamoseura.net/

[Tuisku]

Facebookissa on aktiivinen Petsamo ryhmä, ja kun Valta ilmoitti sinne bloginsa ja ajattelin ihan vain kysyä, että olisiko siellä yhtä perhettä. Hienointa oli, että tämän perheen neljännessä polvessa oleva perheenjäsen ilmoittautui ja mitä vielä hassuinta, naapurikunnasta.

Tässä vielä mielenkiintoista asiaa. Tervolahan on kai suurin entisten petsamolaisten asuttajapaikkakunta...Varejoki, Sihtuuna, Kätkävaara...

http://www.petsamoseura.net/