Etholenius/Kosken Leiniälä ja Etola

[K.Salminen]

Kehottaisin Etholenius-suvun tutkijoita kiinnittämään huomiota seuraaviin P.Helenin (20.4.08) minulle ystävällisesti toimittamiin tietoihin, joista nostan vain pääkohtia debattiin.

Kosken Leiniälän kylän Ylöstalo

Eerik Abrahaminp s n 1700, paikka ei tiedossa, k n 1762 Koskella, perunkirjoituksen mukaan kuollut tammikuu 1763. Vht Leiniälän Ylöstalon rh Abraham Eliaksenp ja 1. pso Ingeborg NN.
Pso, vihitty 1738/9 Maria Juhont, k tammikuu 1763. Kotoisin tn Etolan kylän Rekolasta, jolloin Johan Etholeniuksen tytär. Tätä tukee se, että pariskunnan vanhimmasta pojasta Abrahamista tuli v 1768 Etolan kylän Rekolan ratsutilallinen.

Pariskunnan jälkeisessä perunkirjoituksessa 23.3.1763, vanhin yo mainittu Abraham täysi-ikäinen. Alaikäisten, 5 muun lapsen edunvalvojina ratsutilalliset Johan Etolenius Etolasta ja Gustav Simonp Hyrkkälästä.

Vanhin poika Abraham Eerikinp s 24.8.1740 Koskella, k 25.4.1789, muutti siis v 1768 Leiniälästä ratsutilalliseksi Etolan kylän Rekolaan no 2.
Pso Ulrica Eleonora Ersint s 1742, paikka ei tiedossa, vihitty n 1760-61 k 30.6.1789 Koskella.

Parsikunnalla lapsia 6. Vanhimman lapsen Abrahamin s 17.2.1762, josta myöhemmin tuli Iso-Rekolan ratsutilallinen, kummien joukossa olivat Johan Etholenius ja Margareta Etholenia.

Siis kuusi vuotta aikaisemmin (1762) kuin Abraham Eerikinp muutti Etolaan (1768).

T. Kari Salminen

[kati tuloisela]

Toivottavasti kaikki on näin yksinkertaista kuin esitit! Rekoloita oli jo tuolloin Marian aikaan kaksi ja Maria Johanintytär saattaa olla kummasta tahansa Rekolasta, ei siis välttämättä tästä nyt puheena olleesta Rekolan puolikkaasta. Näin siis minun mielestäni.

Mutta, mahtavaa:
Pauli on siis lopultakin selvittänyt Abrahamin äidin juuret, hieno juttu, se on minulle uusi tieto ja tervetullut! Viimeisen tietoni mukaan (2004, jolloin asiaa viimeksi puimme Paulin kanssa) Pauli on jättänyt avoimeksi sen miksi Abraham siirtyi Iso-Rekolan (siis EI Etholeniusten Rekolan puoliskon!!!) isännäksi ja syynä Pauli on silloin arvellut että JOKO Abrahamin vaimo Ulrika Ersdr TAI Abrahamin äiti Maria Johansdr olisi kotoisin ISO-Rekolasta. Minulle ei ole selvinnyt se milloin Rekola on jakautunut, sillä niin pitkälle kuin minä olen mainintoja löytänyt ylipäätäänkään niin aina on tuntunut olleen vähintään kaksi Rekolaa, niin myös silloin kuin Etholenius-sukunimelliset sitä TOISTA (siitä ei ole puhuttu muuten kuin Rekolana) Rekolaa isännöivät. Se, onko Iso-Rekolat samaa juurta Etholeniusten kanssa ei siis minulle ole selvää. Johan Etholenius ei käsittääkseni kuitenkaan milloinkaan ole ollut Iso-Rekolan isäntä (hankalaa kuin Iso-Rekolasta puhutaan myös välillä pelkkänä Rekolana ja seuraaminen on vaikeaa, mutta näin olen asian ymmärtänyt). Näyttäisi siltä että rippikirjaan olisi epäselvästi Abrahamille kirjattu sana vävy (rk1765-76), siis siellä Iso-Rekolassa.

Lainaus Abrahamin kohdalta:
Parsikunnalla lapsia 6. Vanhimman lapsen Abrahamin s 17.2.1762, josta myöhemmin tuli Iso-Rekolan ratsutilallinen, kummien joukossa olivat Johan Etholenius ja Margareta Etholenia.
Tästä kysyisin: selvisikö saamastasi Paulin viestistä tarkemmin keitä nämä kummit olivat? Luultavasti he eivät olleet pariskunta vaan esim kastettavan äidin sisaruksia tai hänen setiä/tätejä ja keskenään ilmeisesti sukulaisia.
Lampuoti, sitt. talollinen Koski Hl Etola ½Rekola (1705-12) Johan Johanss. Etholenius (johon ilm. viittaat Maria Johansdr:n pot. isänä) on minulla ilman vaimonnimeä ja hänellä oli ainakin pka Johan (½Rekolan seur. isäntä; pso Elisabet/Lisa Samuelintr Reivilä Asikkalasta); Johan sr. mainitaan Rekolan tilan lampuotina 1694 ja omistajana 1705-12, kuollut ilm. ennen v. 1749; edelleen "lieneekö sama Johan Etholenius Etolasta (Ilolasta?), jolla 1730-luvulla Helsingin koulussa opiskelleet pojat Johan ja Jacob" [A.Jurva: Kosken pit. vaiheita s.101]. Vielä kerran: tämä Johan Johanss. Etholenius siis ei ollut käsittääkseni Iso-Rekolan isäntävaan sen toisen puoliskon.

Vanhin tietämäni Rekolan isäntä Påval saattoi hallita jakamatonta(?) Rekolaa, mutta ainakin hänen poikansa Anders hallitsi ½Rekolaa vv.1539-64 ja siitä pitäen Rekoloita on ollut enemmän kuin yksi: välillä kaksi ja välillä neljäkin. Tästä Påval-Anders -ketjusta polveutuu tämä Etholeniusten haara. Jos samasta ketjusta jossain vaiheessa myöhemmin on siirtynyt joku Iso-Rekolaan uudeksi isännäksi tai miniäksi (joka sitten yhdistäisi Iso-Rekolan ja Etholeniusten ½Rekolan lähisukulaisiksi), se selittäisi paljon miksi Abrahamin lasten kummit menivät näin sieltä Etolasta. Sellainen tieto minulta puuttuu, mutta on täysin mahdollista. Itse asiassa hyvinkin mahdollista, että näin olisi käynyt!?!

[K.Salminen]

Kati, Pauli H:lta saamastani yhteenvedosta ei ilmene, ketkä nämä kummit Johan ja Margareta E ovat spesifioidummin. Itse piti kuitenkin esittämäänsä "suurena löytönä", siis koko ketjua ja yhteyksiä. Mitä Rekolaan tulee, olen ymmärtänyt näin:

Vuonna 1770 Rekolasta käytettiin sen varhaisemman isännän nimeä ’Eerik Antinp. Rekola’ ja se oli 2/3 manttaalin suuruinen yhden talon tila, joka maksoi maastaan 4 äyrin veron. – Ratsutilallinen, Rekola, Etolan kylä, Koski Hl. Myöhemmin tätä Rekolaa kutsutaan Iso-Rekolaksi .

Terv. Kari

[kati tuloisela]

Vuonna 1770 Rekolasta käytettiin sen varhaisemman isännän nimeä ’Eerik Antinp. Rekola’ ja se oli 2/3 manttaalin suuruinen yhden talon tila, joka maksoi maastaan 4 äyrin veron. – Ratsutilallinen, Rekola, Etolan kylä, Koski Hl. Myöhemmin tätä Rekolaa kutsutaan Iso-Rekolaksi .
Mistähän olet tämän käsityksen luonut eli mistä sinun tietosi on peräisin ja miltä vuodelta???
Valitettavasti olen hyvin eri mieltä. Ilmeisesti tarkoittanet Pappilan isännän eli Kosken kappalaisen Mathias Ericin (Ettoila l. Etholenius) isää Erik Antinpoikaa, joka isännöi 1/4 Rekolan taloa vsta 1566 lähtien. Erik Antinpojan tila Rekola erotettiin veljensä Mattz Antinpojan tilasta v.1566 ja sai 4 äyrin veron. Kuollut ennen v.1632 Koski Hl, jolloin perinnönjako toimitettiin. Puolison nimeä ei mainita. Tiedossa 2 poikaa: Mathias (kappalainen, saman kylän Pappilan uusi talollinen) ja Grels (isänsä jälkeen ½Rekolan talollinen).

[K.Salminen]

Beste Kati,

Tämän kommenttini: Vuonna 1770 Rekolasta käytettiin sen varhaisemman isännän nimeä ’Eerik Antinp. Rekola’ ja se oli 2/3 manttaalin suuruinen yhden talon tila, joka maksoi maastaan 4 äyrin veron. – Ratsutilallinen, Rekola, Etolan kylä, Koski Hl. Myöhemmin tätä Rekolaa kutsutaan Iso-Rekolaksi .

Lähde on P.Helen 20.4.2008.

Klara Valborg

Kari



Mistähän olet tämän käsityksen luonut eli mistä sinun tietosi on peräisin ja miltä vuodelta???
Valitettavasti olen hyvin eri mieltä. Ilmeisesti tarkoittanet Pappilan isännän eli Kosken kappalaisen Mathias Ericin (Ettoila l. Etholenius) isää Erik Antinpoikaa, joka isännöi 1/4 Rekolan taloa vsta 1566 lähtien. Erik Antinpojan tila Rekola erotettiin veljensä Mattz Antinpojan tilasta v.1566 ja sai 4 äyrin veron. Kuollut ennen v.1632 Koski Hl, jolloin perinnönjako toimitettiin. Puolison nimeä ei mainita. Tiedossa 2 poikaa: Mathias (kappalainen, saman kylän Pappilan uusi talollinen) ja Grels (isänsä jälkeen ½Rekolan talollinen).

[K.Salminen]

Kati,

Abraham Erikp ja Ulirica Eleonora Ersint vanhimman lapsen Abrahamin s 17.2.1762 kummit olivat:
"Margareta Etolenia, Etolan kylän Pappilan ratsutilan emäntä ja nimismies Henrik Indren oli hänen toinen miehensä. Johan Etholenius oli Etolan Rekolan ratsutilan isäntä ja jos arveluni on oikein, niin hän oli esikoispojan (ie.Abraham Abrahaminp KS) eno".(P.Helen 6.5.08)"

Kari


[quote=kati tuloisela;15224]
Lainaus Abrahamin kohdalta:

Tästä kysyisin: selvisikö saamastasi Paulin viestistä tarkemmin keitä nämä kummit olivat? Luultavasti he eivät olleet pariskunta vaan esim kastettavan äidin sisaruksia tai hänen setiä/tätejä ja keskenään ilmeisesti sukulaisia.
Lampuoti, sitt. talollinen Koski Hl Etola ½Rekola (1705-12) Johan Johanss. Etholenius (johon ilm. viittaat Maria Johansdr:n pot. isänä) on minulla ilman vaimonnimeä ja hänellä oli ainakin pka Johan (½Rekolan seur. isäntä; pso Elisabet/Lisa Samuelintr Reivilä Asikkalasta); Johan sr. mainitaan Rekolan tilan lampuotina 1694 ja omistajana 1705-12, kuollut ilm. ennen v. 1749; edelleen "lieneekö sama Johan Etholenius Etolasta (Ilolasta?), jolla 1730-luvulla Helsingin koulussa opiskelleet pojat Johan ja Jacob" [A.Jurva: Kosken pit. vaiheita s.101]. Vielä kerran: tämä Johan Johanss. Etholenius siis ei ollut käsittääkseni Iso-Rekolan isäntävaan sen toisen puoliskon.

[kati tuloisela]

lainaan omia viestejäni:
Vanhin tietämäni Rekolan isäntä Påval saattoi hallita jakamatonta(?) Rekolaa, mutta ainakin hänen poikansa Anders hallitsi ½Rekolaa vv.1539-64 ja siitä pitäen Rekoloita on ollut enemmän kuin yksi: välillä kaksi ja välillä neljäkin. Tästä Påval-Anders -ketjusta polveutuu tämä Etholeniusten haara. Jos samasta ketjusta jossain vaiheessa myöhemmin on siirtynyt joku Iso-Rekolaan uudeksi isännäksi tai miniäksi (joka sitten yhdistäisi Iso-Rekolan ja Etholeniusten ½Rekolan lähisukulaisiksi), se selittäisi paljon miksi Abrahamin lasten kummit menivät näin sieltä Etolasta. Sellainen tieto minulta puuttuu, mutta on täysin mahdollista. Itse asiassa hyvinkin mahdollista, että näin olisi käynyt!?!
Johan Etholenius [senior; lampuoti 1694, sitt. taloll 1705-12... KT) ei käsittääkseni kuitenkaan milloinkaan ole ollut Iso-Rekolan isäntä (hankalaa kuin Iso-Rekolasta puhutaan myös välillä pelkkänä Rekolana ja seuraaminen on vaikeaa, mutta näin olen asian ymmärtänyt).

Tähän minun täytyy nyt heittää yksi spekulaatio:
Johan Etholenius senior mainitaan Rekolan lampuotina 1600-luvun lopulla. Tämä olisi yksi mahdollinen solmukohta, jolloin niillä tienoin hänestä olisi saattanut tulla koko 1/1Rekolan hallinnan omaava.
JOS, niin>> Sen seurauksena toteutuisi seuraavassa polvessa talonjako, jossa tytär Maria saisi myöhemmin Iso-Rekolaksi kutsutun osan (viite: P.Helén) ja poika Johan Johanss. E. ½Rekolaa, jota aina vain Rekolaksi kutsutaan (joka taas seuraavassa polvessa Mäki-Rekola/Mustistoksi ja Siilimäeksi jakautuu). Mariaa en ole omissa muistiinpanoissani vielä kirjannut Rekolan tyttäreksi, mutta nyt kyllä tämä kummilistaus selkeästi sinnepäin sukulaisuuden vahvistaa. Kiitos, että toit nämä tietooni!

Olen nyt epätoivoisesti metsästänyt sitä lähdettä, mistä olen muistiinpanoihini kirjannut Johan E. seniorin maininnan isännyydestä ½Rekolassa (painotus numerossa ½!), toistaiseksi löytämättä. "½Rekola"-termi toteutuu sukupolvissa ennen ja jälkeen Johan E. seniorin, mutta olisiko tässä kohdin (kun vielä muutenkin käytettävät lähteet vähenevät) ollut sauma talonosien yhdistymiseen yhden sukupolven ajaksi. Tämänlaisen olettamuksen nojalla aukeaisi useampikin solmu yhdellä kertaa. Pitää taas syventyä näihin uudelleen!

[kati tuloisela]

Iso-Rekola, jonne tuli isäntä siis Leiniälän Ylöstalosta 1768, säilyi suvulla noin vteen 1840 (1839 vielä, muttei enää 1841) ja näyttää siltä, että Iso-Rekolasta käytetäänkin sittemmin nimeä Ali-Rekola (jolla on Paarhuhdan torppa, minne viimeinen Iso-Rekolan isäntä torppariksi siirtyi talosta luovuttuaan ennen kuin muutti Hollolaan) [Kosken kunnan Manttali ja Ääntöluettelo, 1875, Etola] ja hetkeä myöhemmin Ali-Rekola oli sulautunut Siilimäkeen [Kosken manttaaliluettelo, 1881] ja hävinnyt näin pois Etolan talojen nimistöstä. Siilimäkihän oli sen toisen Rekolan puoliskon jakotalo. 1875 manttaaliluettelon mukaan Siilimäki, Mustisto ja Ali-Rekola olivat kooltaan kukin 2/9 manttaalia, kahta ensimainittua isännöi rusthollarit ja Ali-Rekolaa lampuoti. 1881 Siilimäen koko oli 4/9 mtl eikä Ali-Rekolaa enää mainita.