Sotilasvirkatalot

[Mariasparf]

Etsinnässä piirustuksia !

Sotilasvirkatalot olivat tarkasti määritettyjä kruunun asetuksissa ja tilojen rakentamista varten tehtiin tyyppipiirustuksia 1600 - 1700-luvuilla
Kälviällä olleen Tuunalan vääpelin puustellista , monine rakennuksineen , on hyviä kuvauksia pohjapiirroksista mittoineen ja asemapiirroksineen sukututkija Uuno Huhtalan tutkimusten pohjalta, mutta varsinaisia tyyppipiirustuksia ei ole ole .
Olisiko tällaista tyyppipiirustuksia mahdollista löytää jostain arkistosta? Ja olikohan niissä esim. julkisivukuvia .Niistä näkisi esim. ikkunajaotuksen ja muita yksityiskohtia.


Kiinnostaisi piirustella kovin paljon valehtelematta !


Mariasparf

[Tillander]

Katsoin Lars Ericsonin teoksesta "Svenska knektar" (2004), mutta siinä ei ollut piirustuksia. Päämajoitusmestari Erik Dahlberg teki 1687 tyyppipiirustukset kahta puustellia varten, toisen kapteenin/ratsumestarin arvoisille, toisen vänrikeille, korneteille ja luutnanteille. Jälkimmäinen oli 14x6 m ja käsitti tuvan, 2 kamaria, keittiön ja eteisen. Molemmat olivat hirsistä ja turvekattoiset. Kaarle XI määräsi, että korkeimmat upseerit saisivat maalata sekä asuintalonsa että navettansa punamullalla, alempiarvoiset vain asuintalon. Aliupseerit saivat vetää punamultaa vain nurkkalaudoille ja ikkunoiden ja ovien pieliin, sotilaat ja korpraalit vain nurkkalautoihin.
Teoksessa on kirjallisuusviitteitä:
Manne Hofrén: Indelningsverkkets boställen, i Svenska Kulturbilder del V (1930, s 131-160) ja
Olle Cederlöf, Indelningsverkets militära torp och boställen, i Meddelande XXXVI, Armémuseum 1975-76 (1976, s 53-86)
terveisin

[Juha]

Minä olen joskus kirjoitellut Turussa sijainneesta Iso-Heikkilän sotilasvirkatalosta (http://juhansuku.blogspot.fi/2008/06/iso-heikkiln-virkatalo.html).


tarvittaessa siitä löytyvät myös täydelliset piirustukset



Juha

[Mariasparf]

Kiitoksia!

Haasteelleni , jonka itse itselleni olen asettanut , on innostavaa saada
tietomateriaalia. Tähän asti olen nähnyt ko. puustellirakennukset harmaina !
Näitä Tuunalan puustellirakennuksia oli kunnostettu eri vääpeleiden ja muiden edeltäjien aikana joten Svanborgin asettuesssa sinne olivat hyvässä kunnossa. Hänen kuolemansa jälkeen tulipalo vieraili mäellä . Se mitä on jäljellä on maan tasalla tai alla. Pitänee yrittää käydä tulevana kesänä paikan päällä katselemassa.

Mariasparf

[Leo Suomaa]

Olen joskus käynyt kansallisarkistossa katsomassa erään sotilasvirkatalon asiakirjakansiota. Kaikenlaista siellä oli, mm. piirustuksia, mutta en muista, oliko tyyppipiirustuksia 1600 - 1700-luvuilta.

[HannuT]

Erik Dahlbergin piirustuksia on digitoituina Riksarkivetin sähköisessä arkistossa.

[JanneM]

Hei

Irma Lounatvuori kirjoitti 1996 tutkimuksen "Mallin mukaan maan tavalla" sotilasvirkataloista. Kannattaa käydä läpi!

t: Janne Markkula

[istvank]

Kansallisarkistossa on useita sarjoja sotilasvirkatalokarttoja. Hyvin pieni osa niistä on digitoitu:

Asutushallituksen sotilasvirkatalokartat:
http://digi.narc.fi:800/digi/dosearch.ka?sartun=148244.KA

Metsähallituksen sotilasvirkatalokartat:
http://digi.narc.fi:800/digi/dosearch.ka?sartun=150218.KA

Muita voi tilata tutkijasaliin nähtäväksi https://astia.narc.fi/astiaUi/

Istvan Kecskemeti, Kansallisarkisto

[Mariasparf]

Kiitos monista tiedoista !

Tarkastelin tarkemmin noita Uuno Huhtalan muistiinpanoja . Saattaapa olla , että tuota puustellia on on hieman tehty kuten morsiamen asua , eli hieman vanhaa hieman uutta , hieman sinistä...

Lainaus artikkelista osoittaa , että ainakin ....
" Päärakennus, "Caractersbyggnad", oli tehty 1757 ohjeiden mukaan."

Sitten on tarkasti luetltu , että....

"Siinä oli salit kummassakin päässä ja keskellä keittiö, kamari ja eteinen. Toisessa salissa oli takka kaakeleista, toisessa tiilistä muurattu ja sen alla kellari. Rakennuksen ulkomitat olivat 29x10 kyynärää (17,4 mx6 m) ja seinän korkeus oli 6 kyynärää. Kivijalka oli noin kyynärää korkea ja tehty keskimäärin kyynärän pituisista kivistä. Molemmissa saleissa oli kolme ikkunaa, keittiössä ja kamarissa yksi. Ikkunat olivat 2 kyynärää korkeat, leveys l 3/4 kyynärää ja niissä oli 12 lasiruutua jokaisessa (ikkunat kaksinkertaiset). Ovet olivat "peiliovet", jokaisessa oli ruuveilla kiinnitetyt rautasaranat, lukko ja avain, ja ne voitiin lukita sekä ulkoa että sisältä. Ulko-ovia oli kaksi. Porstuasta johti rappuset vintille ja sen molemmissa päädyissä oli ikkuna, muodoltaan neliö, l 3/4 kyynärää. Kaikkien huoneiden koko on ilmoitettu sisältä mitattuna.
Rakennuksessa oli tuohi- ja malkakatto ja ulkoa se oli tervattu."


Eli lähinnä tämä saattaisi olla löydettävissa piirustuksina?!

Sisätilojen kuvissa uskaltanen hieman " sävellellä " , mutta onhan toki sen ajan kaakeliuuneista malleja saatavissa.

Osoitteita nyt on kovasti .

Terv. Mariasparf

[Solja]

Menivätkö kaikki heti kurkkaamaan arkistolaitoksen sivuille kun paiskasi tämän

Palvelin osoitteessa digi.narc.fi vastaa pyyntöihin liian hitaasti.

:D:

Pakkanen kyllä paukkuu ainakin täällä.

-Solja

[Mariasparf]

Hei !

Yrittelin tietysti etiskellä eri arkistoista , mutta päätinkin kutsua koolle pienen ryhmän auttamaan.
Sitä saa johtaa henkilö joka aikoinaan narautti minut sukututkimukseen .
Olenhan siitä nyt täysin pääsemättömissä . Omat ja toisten tutkimukset kiinnostavat .
Vaikuttaapa moni muukin olevan koukussa.

Kiitos siitä !

Mariasparf

[Hannu Numminen]

Tästä kysymyksestä on jo aikaa, mutta vastaanpa silti. Olen joskus haeskellut netistä näitä piirustuksia ja jotakin löytänytkin. Nyt, kun hain niitä taas netistä, en tietenkään löytänyt samoja... Tässä kuitenkin pari osoitetta:

http://lup.lub.lu.se/luur/download?func=downloadFile&recordOId=1323598&fileOId=1323599 Skoonesta, mukana piirustuksia sivulta 13 lähtien.

Aika vaikuttava toisen majurin puustelli Skellefteåsta, nykyinen museo (valokuva heti alussa): http://www.kalle.mbps.se/Skellefte/Skelleftea/Museum/Museet%20Nyborg.htm

[jukkaukkola]

Tuossapa linkki yhteen sotilasvirka-taloon ,muutama kuva ,ei piirustuksia :
Hakkarila no 25 | Laitasaari (http://www.laitasaari.net/taloja/hakkarila-no-25/) ,sivusto auki vain tämän illan ja maanantaina jatkuu sitten normaalisti.

[Mariasparf]

Kiitos linkeistä !

Katselin ne heti nopeasti läpi . Sanonta " kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa" - pitää paikkansa. Tyyppipiirustukset vaihtelevat suuresti alueittain .
Sotilasvirkatalojen rakentamisen systeemi kertoo kuitenkin miten merkittävä oli sotilashenkilöstön sekä armeijan merkitys ja arvostus.
Näin -41 syntyneellä on ehkä aina tuntosarvet herkkänä mitä tulee sanaan " sota" ja sen seurauksena verkkokalvossa tarkasti kaikki sotilaitten " merkit" , kiiiltävät saappaat, virkapuvut, kaluunat . aseet ja sotilasteltan kalisevat pakit ja varusteet. Katselin sammakkoperspektiivistä kotiutettavien Suomen sotilaitten kokoontumista kotimme pihapiiriin. Sieltä jäi mieleeni filmiä tuntematomista ja yhdestä tuntemattomasta sotilaasta joka kuitenkin osoittautui isäkseni.
Sukututkimuksesssa juutun , kaipa em. syystä , esipolvissa kohtaamieni sotilashenkilöiden tietojen kaivelemiseen löytääkseni mitä muuta on ollut näillä ankarien kokemusten yksinäisillä.

Asiaan tuli näitä muita kuvia ....

Mariasparf

[H.Arjava]

Linkistä aukeaa Oravaisissa oleva Vänrikki Stoolin keskuksen esittely. Ensimmäinen kuva on paikalle siirretty furiirin puustelli. Tekstissä vähän lisää.


http://www.museiportalosterbotten.fi/museot-a-o/museo/35-vanrikki-stoolin-keskus

H.Arjava

[Hannu Numminen]

Vielä pari linkkiä:

Täällä on mm. kapteenin virkatalon tyyppipiirustus: http://www.rakennusperinto.fi/kulttuuriymparisto/artikkelit/fi_FI/Asuinrakennusten_huonejaon_kehityksesta/

Yksityishenkilön (Hans Högman) keräämiä tietoja virkataloista ja sotilastorpista, ei piirustuksia: http://www.algonet.se/~hogman/indelningsverket.htm#Soldattorpet

Saman Hans Högmanin keräämää tietoa ruotujakolaitoksesta (univormuista lähtien) on runsaasti osoitteessa http://www.algonet.se/~hogman/indelningsverket.htm

[Solja]

Kiitos Hannu Nummiselle linkistä kapteenin virkatalon piirustuksiin!

Olen kirjoittanut Laitasaaren Hakkarilan sotilaspuustellin sivua, joten piirustukset kiinnostavat kovasti!

Hakkarila ei toki ollut noin korkea-arvoisen upseerin asumus. Lasikuistin on lisännyt ilmeisesti maanmittari Ahrenius 1900-luvun alussa. Vanhin kuva mitä meillä on, on tuo jossa laittavat uutta pärekattoa taloon.

http://www.laitasaari.net/taloja/hakkarila-no-25/

Erään vänrikin perukirjoituksesta
http://www.laitasaari.net/mita-jatti-jalkeensa-vanrikki-marander/

Sotilaspuustellin myynti-ilmoitus 1890-luvulla
http://www.laitasaari.net/sotilaspuustelli-myytavana/

Sivustolla tehdään teknisiä huoltotöitä - sivusto näkyvissä vielä tänään, huomenna todnäk sulki.

-Solja

[Matti Lund]

Kiitos Hannu Nummiselle linkistä kapteenin virkatalon piirustuksiin!

Olen kirjoittanut Laitasaaren Hakkarilan sotilaspuustellin sivua, joten piirustukset kiinnostavat kovasti!

Hakkarila ei toki ollut noin korkea-arvoisen upseerin asumus. Lasikuistin on lisännyt ilmeisesti maanmittari Ahrenius 1900-luvun alussa. Vanhin kuva mitä meillä on, on tuo jossa laittavat uutta pärekattoa taloon.

http://www.laitasaari.net/taloja/hakkarila-no-25/

Erään vänrikin perukirjoituksesta
http://www.laitasaari.net/mita-jatti-jalkeensa-vanrikki-marander/

Sotilaspuustellin myynti-ilmoitus 1890-luvulla
http://www.laitasaari.net/sotilaspuustelli-myytavana/

Sivustolla tehdään teknisiä huoltotöitä - sivusto näkyvissä vielä tänään, huomenna todnäk sulki.

-Solja


Tuo otsikko Sotilasvirkatalo myytävänä saattaa johtaa lukijaa pahasti harhaan. Joitakin rivejä alempana kyllä sitten todetaan, että arentiajasta on niin ja niin paljon jäljellä. Kysymys ei ole siis mistään omaisuuden myymisestä, vaan arentiajan siirtämisestä vallitsevilla ehdoilla jollekin toiselle yrittäjälle.

Venäjän vallan aikana senaatin talousosasto antoi periaatteessa sotilasvirkatalon arentioikeuden sille, joka avoimessa huutokaupassa tarjosi edullisimmat arentiehdot, eli lupasi lähinnä toimittaa virkatalosta suurimman vuotuisen viljamäärän senaatin talousosastolle, siis maksoi oma-aloitteisesti suurempaa vuokraa. Tätä kyllä punnittiin sen kannalta, oliko se liikaa luvattu eli oliko rahkeissa varaa. Täten hyväksyttiin joskus nimellisesti alempiakin tarjouksia, koska ne katsottiin realistisemmaksi ja varmemmaksi tulonmuodostukseksi.

Sotilavirkatalojen lay-out ja muut sen ominaisuudet oli aika tarkoin standardoitu ja säädetty ja vuosikatselmuksilla pyrittiin kontrolloimaan, että määräyksiä säntillisesti noudatettaisiin. Siihen ei tietystikään aivan pystytty, mutta mitään "lisukkeita" sen päälle ei saanut rakennella. Maanviljelystä ja rakennusten kuntoa piti hoitaa mallikelpoisesti, mutta siihen ei aina kaikkein ankarimmalla tavalla puututtu. Ankara pellonraivaus oli kaiken A ja O virkatalon kehittämisessä, ja ketään ei saanut päästää helpolla.

Joka tapauksessa virkatalot eivät saaneet silmiinpistävästi poiketa toisistaan, mutta kohtalo oli heittänyt joillekin hyvin raivauksen kannalta edulliset maat ja toisille hallaisen, köyhän ja kivisen pellon jonkin suon syrjässä, jonka parantaminen oli lähes mahdotonta.


Sotilasvirkatalojen kiinteistön lunastus tehtiin mahdolliseksi lailla vasta 1940 -luvulla.

terv Matti Lund

[Solja]

Hei,

Olet aivan oikeassa Matti. Arentiajan myynnistähän on kyse.

Otsikko jutussa on siksi tuo, koska alkuperäisessä myynti-ilmoituksessakin sanotaan että maatila myytävänä. En lähtenyt sitä muuttelemaan.

Linkki lehteen http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?action=page&type=lq&conversationId=4&id=534365&pageFrame_currPage=4

-Solja

[E Juhani Tenhunen]

Hei

Irma Lounatvuori kirjoitti 1996 tutkimuksen "Mallin mukaan maan tavalla" sotilasvirkataloista. Kannattaa käydä läpi!

t: Janne Markkula

Kuva Dahlbergin piirustuksesta: www.janakkala.fi/filebank/198-Kulttuuriymparistoohjelma.pdf (http://www.janakkala.fi/filebank/198-Kulttuuriymparistoohjelma.pdf) sivulla 15.

E. Juhani Tenhunen

[Mariasparf]

Linkeistänne olen katsellut virkataloja upeasta tavalliseen ! Istavin Kansallisarkiton hakujen kohdalla olen etsintävaiheessa . Tietoa käsiteltäväksi on nyt monen kirjan verran. Linkki Skellefteåssa olevista virkataloista olivat kuin satukirjasta .
Toisissa linkeissä olevat pohjapiirustukset , Teppo Korhosen artikkelista , muistuttavat eniten näitä Tuunalan puusteellin rakennuksia . Olikohan unta , mutta arvelen nähneeni DVD:n jossa kyseiset Oravaisten perinnekylän joukot esiintyivät jossain tapahtumassa. Siellä täytyy ehdottomasti vierailla.

Löysin sattumalta netistä rautalankamalleja aineiston hakuun googlaamalla pelkästään. ” Tuunalan virkatalo Kälviä ” . Siellä oli aika monia ” malleja” hakuihin. Samalla sivustolla oli mm. Kälviän . kotiseutumuseon kohdalla mainitaan näin:
” Kälviän kotiseutumuseo sijaitsee noin 1,5 km Kälviän kirkonkylältä Ullavaan päin, Ullavantien varrella. Museo on punaiseksi maalattu pohjalaistyyppinen hirsitalo. Talo rakennettiin alun perin toiselle puolelle Ullavantietä, Tuunalaan vuonna 1845, jossa se toimi Pohjanmaan jalkaväenrykmentin Lohtajan komppanian vääpelin virkatalona. Virkatalo-järjestelmän lakattua Tuunalan nykyinen omistajasuku lunasti tilan maineen ja rakennuksineen. Kun vanha tuparakennus kävi tarpeettomaksi, myytiin se kotiseutuyhdistykselle pois-siirrettäväksi.”

Kuten alussa mainitsin oma projektini kohdistuu aikaisempaan versioon ja kokonaiseen puustellitalojen ryppääseen josta se olemassa oleva perustieto on tullut Uuno Huhtalan tutkimuksista.

”Vääpelin virkataloksi Tuunala varattiin 1733, siirryttäessä uuteen ruotujärjestelmään. Tuunalassa asui kaikkiaan 5 Vääpeliä vuoteen 1809 asti jolloin järjestelmä purkautui siirryttäessä Venäjän vallan aikaan.
Virkataloissa toimitettiin katselmukset 5-vuoden välein. Pöytäkirjaan merkittiin Rakennukset korjauksineen, viljelykset, torpat rakennuksineen, niityt ja aidat sekä uudisraivaukset ojituksineen.
Tästä johtuen talon asumista voidaan seurata aika tarkasti.
Eräässä käytettävissä olevasta tietolähteessä oli katselmuksessa päärakennuksen lisäksi, toinen asuin rakennus, sekä 9 talousrakennusta viinan polttimoineen, sikaloineen ja talleineen ym. joista kaikista oli tietona mitat ja esim. korjaus kehoitukset ym. Lisäksi oli mainittu kellari ja kaivo.
Varsinaista maatilaa hoidettiin vuokraajien toimesta, pitäjän tapojen mukaisesti.
Viimeinen Tuunalassa asunut Vääpeli oli juhlallisesti: Adam Svanborg.”( Lähde Uuno Huhtala)


Mariasparf

[Matti Lund]

...
Varsinaista maatilaa hoidettiin vuokraajien toimesta, pitäjän tapojen mukaisesti.
Viimeinen Tuunalassa asunut Vääpeli oli juhlallisesti: Adam Svanborg.”( Lähde Uuno Huhtala)


Mariasparf


Anteeksi jälleen kerran pikkumaisuuteni, mutta ei minkään puustellin maatilaa hoidettu varsinaisesti minkään pitäjän tapojen mukaisesti eikä pitäjän mikään viljely- tai asumistapa mitenkään määritellyt puustellin asumista tai vuokraamista.

Kuninkaan säätämät viranomaismääräykset määrittelivät ankarasti puustellien asumistapoja eikä millään kansantavalla ollut lupa niihin puuttua ilman rangaistusta, vaan osaltaan juuri niiden vuosikatselmoinnilla valvottiin, ettei sellaisia ylitsekäymisiä pääsisi tapahtumaan, ja jos sellaisia huomattiin, ne kitkettiin pois.

Näitä määräyksiähän on oheistettu puustellien katselmuspöytäkirjoihin, mutta Sinun kannattaa kopioida ne itsellesi jostakin painetusta asiakirjakokoelmasta. Niitä löytyy useammasta painatteesta maakunta-arkistojen ja yliopistojen kirjastoista.


Sotilasvirkatalojärjestelmä luotiin isonvihan jälkeen, Pohjanmaalla se toteutettiin 1730 -luvulla, upseerien majoittamiseksi ja myös maanviljelyksen paikalliseksi edistämiseksi, yhtenäisin standardein, joita vastaan oli vaikea sooloilla, rakennuksia myöten. Rykmentin kunkin komppanian kukin upseeri sai oman virkatalonsa eli sai sen kruunulta hallittavakseen. Hän oli samalla arrentaattori.

Ruotsin vallan jälkeen puustellijärjestelmä säilytettiin, eli uusi kruunu ei luopunut niistä, mutta kun entinen armeija oli väistynyt Ruotsiin, eikä tsaari ilmeisestikään tahtonut tällä kohtaa plagioida Ruotsin järjestelmää, niin upseerien majoitamisen sijaan, pääasiaksi tuli nyt paikallisten viljelyolojen kehittäminen, puustellien pitäminen eräänlaisina mallitiloina ja niiden kilpailuttaminen.

Entiset kuninkaan upseerit, mitä sodan jaloista oli jäänyt, otettiin nyt "tsaarin leipiin" ja heille annettiin etuoikeus niiden puustellien arentiin, joita he olivat hallinneet Ruotsin vallan aikana, mutta muuten kunkin puustellin arennista tuli etuus, jonka vastine ratkaistiin jatkossa avoimella huutokaupalla.

On sitten aivan eri juttu, millä konkreettisella työvoimalla puustellin maita kulloinkin viljeltiin Ruotsin vallan aikaan. Huhtalan antama tieto Kälviän vääpelinpuustellin kohdalla lienee tahtonut tarkoittaa, etteivät Lohtajan komppanian komppanianvääpelit yleensä itse omatoimisesti viljelleet puustellin peltoja eivätkä raivanneet sen niittyjä edes rauhan aikanakaan, vaan ainoastaan pitivät siellä kortteeria, jos sitäkään, ja olivat ottaneet lampuoteja hoitamaan puustellin maita. Siis ei kenelläkään pitäjäläisellä ollut tähän mitään osaa eikä arpaa, vaan se asia oli täysin ko. viranhaltijan asia ja jos oli nähtävillä joitakin tapoja, ne olivat kulloinkin hänen tapojaan hoidella asioita. Näin oli ehkä asiat Kälviällä. Sattumoisin upseerien ketjussa ei ehkä ollut maanviljelysintoisia upseereja, vaan lähinnä synnynäisiä "ammattitappajia".

Vertailukohdaksi voi ottaa majurin ensimmäisen komppanian vääpelinpuustellin Moskan Laihialla. Sen viimeisenä Ruotsin vallan aikaisena haltijana oli Gustav Johan von Essen, joka ei kohonnut koskaan armeijan rankingissa luutnantin arvoa eikä siis komppanianvääpeliä ylemmäksi, vaikka suvussa oli perinteitä, useampia kenraaleja, kuten vaikkapa muinoinen Vaasan läänin maaherra 1700 -luvun alkupuolella Reinhold Vilhelm von Essen.

Gustav Johan von oli ilmeisesti vain aatelisnuorukaisena ja kapteenin poikana ajautunut säädyn hengen mukaisesti sotilasuralle, mutta itse asiassa hän ansioitui maanviljelysolojen edistäjänä ja hoiti puustelliaan ahkerasti turvetta puskien ja kaikin puolin mallikelpoisesti esimerkkinä paikalliselle viljelijäväelle. Tässä hänestä tuli paljon aikaansaavampi ja merkittävämpi mies kuin monista korkeissa upseerinasemissa olevista sukulaisistaan, ainakin niistä, jotka käyttivät lampuoteja ja keskittyivät kortilla pelaamiseen silloin, kun tappaminen puuttui.

Gustav Johan von Essen ei kuitenkaan jatkanut viljelijänuraansa Moskassa, vaan käytti etuoikeuttaan siten, että järjesti puustellin eräälle esi-isälleni, osti kaksi maatilaa muualta ja jatkoi viljelyn edistämistä niissä samoin periaattein, mitä oli omaksunut jo puustellissa.

terv Matti Lund

[Mariasparf]

Kiitos tarkennuksista !
Tarkennettu tieto ei ole pikkumaisuutta.
Olen jossain takalohkossa miettinytkin kuinka tuo sotilasvirkatalon ,-torpan tai -puustellin mallikelpoinen tilanhoito oli järjestetty. Tietyistä syistä " isäntä" oli usein sotatoimissa ja perhekin saattoi olla suuri.
Adam Svanborgin kohdalla joudun ylittämään taitoni , oppimaan uutta ja kyselemään muilta yrittäessäni käsittää esim.mitä ansioluettelossa mainitut asiat merkitsevät sisällöllisesti ja ajallisestikin.
Sen jälkeen kaipaakin taas jotain uusia dokumentteja !

Mariasparf