Jämsä, Kelhä

[Regina]

Vuonna 1701 Kelhään, kappalaisen vanhaan virkataloon Jämsässä ilmestyy vävyksi Simon Mattson. Myöhemmin hänestä tuli paikan isäntä. Hänen vaimonsa nimi oli Dordi.

Ennen Simonia samassa paikassa isännöi ilmeisesti tämän Dordi/Dorothean isä Johan Eskelsson vaimonsa Lusian kanssa. Ennen Johania isäntänä hänen isänsä Eskel Brusiusson.
Onko kenelläkään Jämsän tuntijalla tarkempaa tietoa näistä henkilöistä?

[Jukka H]

Arvailun puolelle menee, mutta
(Ala-) Kelhä päätyi seurakunnan kappalaisen pappilaksi maaherra Creutz'in määräyksellä jo 1662. Sitä ennen se oli ollut autiona ja läänitettynä Hornille ja Taubelle sekä ilmeisesti ollut neljän sotilaan "virkatalona".
Kysymänäsi ajanjaksona Kelhää "isännöi" Steffan Svanstrupe, joka oli Jämsän kappalainen 1694-1714. Hän oli myös perinyt Kerkkolan talon, jossa ilmeisesti asui. (Steffan päätyi venäläismiehittäjien elävältä grillaamaksi Kerkkolan pihalla.)
Isäntiä ei Ala-Kelhässä siis ollut. SAY:ssa esiintyvät henkilöt ovat joko lampuoteja tai isäntärenkejä. Tällaisina he olivat talollisia liikkuvampaa väkeä ja todella hankalasti taustaltaan paikallistettavissa.
Eskeli Prusinpoika näkyy aiemmin aution viljelijänä vain vuonna 1642, mutta sitten talo on edelleen tyhjänä; kahta vuotta myöhemmin siellä on vain hänen Kerttu-tyttärensä. Kappalaisen lampuodiksi tuli 1664 Eskeli Matinpoika, siis eri Eskeli. Kolmas mahdollinen on Eskeli Pekanpoika, joka ainakin 1667 oli Svanstrupe'in perintötilan Kerkkolan lampuotina. (Muitakin Eskeleitä Jämsässä toki oli.)
1676 kappalainen Erik Svanstrupen lampuodiksi tulee siis Johan Eskilsson ja vaimo Lusia. Oma veikkaukseni on, että Svanstrupe on ottanut lampuodikseen pappilaan tutun miehen. Ts. sylttytehdas on ehkä Kerkkolassa eikä Kelhän aiemmissa vaihtuvissa miehityksissä.

Vävy Simon ja vaimonsa Dordi ilmestyvät SAY:n mukaan taloon jo 1693, Simon mahdollisesti jo 1669 Kristoffer Florinuksen renkinä. Simon Matinpoika kuoli 30.11.1732 80-vuotiaana Ylä-Kelhän vanhaisäntänä; syntynyt n.1652.
Vuonna 1708 Steffan Svanstrupelle näyttäisi tulevan uusi lampuoti Ala-Kelhään ja toisaalta Ylä-Kelhän isännäksi 1723 tulee Yrjö Simonpoika. Oletan, että Simon Matinpoika oli ottanut aution Ylä-Kelhän viljelyvastuun ja hänen sukunsa jatkui sitten siellä ainakin seuraavat sata vuotta. Tiedän Jämsästä muitakin taloja, joissa tapahtui vastaava isäntäväen muutos juuri samoina vuosina. Ylä-Kelhä oli merkitty autioksi vsta 1709 ja 1713 siellä asui leski-emntä Annan ohella mm. renki Simon. Ei ole poissuljettua, että pappilan lampuoti olisi päätynyt naapuriin rengiksi ja myöhemmin ottanut aution talon viljelyn itselleen. Papisto on saattanut suosiollisesti myötävaikuttaa tähän "säätykiertoon".
Joka tapauksessa 1714 uudeksi kappalaiseksi tullut Petrus Simolenius ei omannut Jämsässä valmiiksi sukutilaa, joten hänen myötään Kelhän isännyys siirtyi taas papillisiin käsiin ihan fyysisestikin.
Peruskysymys Simonin ja Dordin syntyperästä ei valitettavasti kuitenkaan tullut yhtään selvemmäksi :)
Jukka H

[Regina]

No, paljon muuta mielenkiintoista selvisikin. Kiitos tiedoista, Jukka!