Tilan perustamiseen/jakamiseen liittyvät asiakirjat

[AnskuK]

Mahtaisiko joku tietää, että tehtiinkö maatilan jakamisesta tai uuden (kruunun)tilan perustamisesta valtion maille mitään asiakirjoja ? Aika 1700-luvun puolestavälistä 1800-luvun alkuvuosikymmenille.

Olen yrittänyt etsiä tietoja digiarkistosta ja astia-haulla kylän ja tilan nimien perusteella, mutta tähän mennessä en ole löytänyt oikeastaan mitään asiaan liittyvää.

[eeva häkkinen]

Uusien kruunutilojen perustamista en ole joutunut lähteistä etsiskelemään, mutta tiedän, että niitä syntyi ainakin isojaossa, kun verollepantuja manttaaleja mitattaessa jäi ylimääräistä "kruununmaata". Nämä maa-alueet valtio pani verolle tekemällä niistä kruununtiloja tai -torppia ja isonjaon asiakirjoissa lienee parhaat selvitykset tilojen synnystä tässä prosessissa. Asiakirjat taitavat nykyisin olla Jyväskylässä, filmi- tai digikopiota paikallisissa maanmittaustoimistoissa.

Vanhan kruununtilan jako käsiteltiin lääninkansliassa siten, että asukkaan vaihdossa uudet asukasehdokkaat anoivat maaherralta tilan jakoa kahteen tai useampaan osaan. Tällöin yleensä määrättiin toimeenpantavaksi katselmus, jossa selvitettiin tarkoin tilan omistukset ja "kantokyky". Katselmuksen asiakirjat kiersivät käräjien kautta, jossa tuomari joutui vahvistamaan katselmusmiesten ja lautakunnan lausunnon siitä "sietikö tila jakamisen" eli pystyisivätkö osatilat suorittamaan kruunun saatavat, jonka jälkeen asia siirtyi maaherran päätettäväksi. Kruunuhan oli alituiseen huolissaan verotuloistaan ja sen vuoksi kantoi huolta siitä, ettei tiloja pirstottu elinlkelvottomiksi. Käytännössä ei käräjätuomarilla tai maaherralla ollut muuta tietoa päätöksen tekemiseen kuin saamansa lausunto, joten asia jäi katselmusmiesten vastuulle. Jos päätös oli myönteinen, suoritettiin halkominen ja uudet asukkaat saivat hakea asukasoikeuden vahvistusta normaaliin tapaan takuumiehet hankittuaan. Asiakirjat löytyvät lääninkanslian arkistosta.

Perintötilan jako vaati myös katselmuksen, mutta lääninhallinto ei puuttunut asiaan, joka hoidettiin kokonaan kihlakunnan käräjien toimesta samanlaisella prosessilla. Jutut löytyvät varsinaisten asiain tuomiokirjoista.

Tunnen lääninhallinnon paikallista arkistoa vain Kymenkartanon läänin osalta. Sen asiakirjat tuhoutuivat pikkuvihan aikaan Lappeenrannan valtauksessa, mutta sen jälkeen on aukoton ketju vuodesta 1745, sijaitsee MMA:ssa, ei ole digitoitu tai mikrokuvattu. Olen sen käynyt läpi Ruotsin ajalta omien tutkimusteni osalta. Jos olet menossa näitä katsomaan, voin antaa vinkkejä. Niille olis ollut käyttöä itselläkin silloin kun yritin ihan ummikkona selvittää, mitä sieltä löytyy ja miten.

[AnskuK]

Uusien kruunutilojen perustamista en ole joutunut lähteistä etsiskelemään, mutta tiedän, että niitä syntyi ainakin isojaossa, kun verollepantuja manttaaleja mitattaessa jäi ylimääräistä "kruununmaata". Nämä maa-alueet valtio pani verolle tekemällä niistä kruununtiloja tai -torppia ja isonjaon asiakirjoissa lienee parhaat selvitykset tilojen synnystä tässä prosessissa. Asiakirjat taitavat nykyisin olla Jyväskylässä, filmi- tai digikopiota paikallisissa maanmittaustoimistoissa..

Täytynee etsiä nuo isojakoasiakirjat jostain tutkittaviksi, jos niissä olisi jotain. Se vain tässä on pienenä ongelmana, että kylässä tehtiin ilmeisesti isojako jo ennen etsimäni tilan perustamista, joten se ei ole mukana alkuperäisessä isojaossa . Ja sitten kun tilan jako tapahtui, (mistä tapahtumasta tietoja löytyy) oli sen perustamisesta kulunut jo 80 vuotta. Ja siltä väliajalta ei löydy mitään tietoja.


Vanhan kruununtilan jako käsiteltiin lääninkansliassa siten, että asukkaan vaihdossa uudet asukasehdokkaat anoivat maaherralta tilan jakoa kahteen tai useampaan osaan. Tällöin yleensä määrättiin toimeenpantavaksi katselmus, jossa selvitettiin tarkoin tilan omistukset ja "kantokyky". Katselmuksen asiakirjat kiersivät käräjien kautta, jossa tuomari joutui vahvistamaan katselmusmiesten ja lautakunnan lausunnon siitä "sietikö tila jakamisen" eli pystyisivätkö osatilat suorittamaan kruunun saatavat, jonka jälkeen asia siirtyi maaherran päätettäväksi. Kruunuhan oli alituiseen huolissaan verotuloistaan ja sen vuoksi kantoi huolta siitä, ettei tiloja pirstottu elinlkelvottomiksi. Käytännössä ei käräjätuomarilla tai maaherralla ollut muuta tietoa päätöksen tekemiseen kuin saamansa lausunto, joten asia jäi katselmusmiesten vastuulle. Jos päätös oli myönteinen, suoritettiin halkominen ja uudet asukkaat saivat hakea asukasoikeuden vahvistusta normaaliin tapaan takuumiehet hankittuaan. Asiakirjat löytyvät lääninkanslian arkistosta.

Perintötilan jako vaati myös katselmuksen, mutta lääninhallinto ei puuttunut asiaan, joka hoidettiin kokonaan kihlakunnan käräjien toimesta samanlaisella prosessilla. Jutut löytyvät varsinaisten asiain tuomiokirjoista.

Etsin tietoja kahdestakin eri tilanjaosta, jotka molemmat tapahtuivat kahden veljeksen (perijöiden) kesken; toinen 1750-luvulla ja toinen noin 1840.

Tunnen lääninhallinnon paikallista arkistoa vain Kymenkartanon läänin osalta. Sen asiakirjat tuhoutuivat pikkuvihan aikaan Lappeenrannan valtauksessa, mutta sen jälkeen on aukoton ketju vuodesta 1745, sijaitsee MMA:ssa, ei ole digitoitu tai mikrokuvattu. Olen sen käynyt läpi Ruotsin ajalta omien tutkimusteni osalta. Jos olet menossa näitä katsomaan, voin antaa vinkkejä. Niille olis ollut käyttöä itselläkin silloin kun yritin ihan ummikkona selvittää, mitä sieltä löytyy ja miten.

Olen itse tutkimassa lähinnä kanta- ja päijät-hämeen aluetta, joten ei osunut kohdalle. :). Tolkuttoman kokoisia opuksia kyllä tuntuu löytyvän ihan riittämiin.