Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Anna Katarina Brandt 15.8.1756 Paimiossa esipolvet?
Hannu Virttaalainen
11.01.14, 16:28
Haen Kosken ja sitä ennen Liedon kappalaisen Jochim Johan Johnssonin 1. vaimon, vääpeli Petter Brandtin (s. 19.5.1731 Perttelissä) tyttären, Anna Katariina Brandtin (s. 15.8.1756 Paimiossa) esipolvia.
Petter Brandtin perhe rippikirjoissa:
Paimio:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paimio/rippikirja_1750-1756_jk250/79.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paimio/rippikirja_1750-1756_jk250/80.htm
Loimaa:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/loimaa/rippikirja_1758-1763_jk441/4.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/loimaa/rippikirja_1764-1769_jk441-442/3.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/loimaa/rippikirja_1770-1775_jk442/3.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/loimaa/rippikirja_1776-1780_jk442a/4.htm
Pöytyä:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/poytya/rippikirja_1778-1792_jk75-76/20.htm
Marttila:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/marttila/rippikirja_1785-1790_jk192/111.htm
Petter Brandtin leski vävyn Liedon kappalaisen luona Liedossa:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/lieto/rippikirja_1787-1792_jk1015/173.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/lieto/rippikirja_1793-1798_jk1015/56.htm
Anopin kuollessa ja rippikirjaan kappalainen kirjoittaa anopin Leena Jacobintyttären olleen syntyään Frögdman.
Ylioppilasmatrikkelista löytyy Karl Frögdman http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=9863 .
Pöytyällä Petter Brandtin perheen perässä näkyy stud. Carl Frögdman s. 2.3.1760. Jos yhdistää ylioppilasmatrikkelin ja ko. rippikirjamerkinnän niin Paimion Tuuvalassa (Tufvala) s. 2.3.1760 Carolus, jonka vanhemmat ovat vanha isä (Gl.f.) Jacob Henricsson ja Maria Jacobsdr. Vanhemmat kuolevat ensin isä ja sitten äiti 1777. Onko Karl Frögdmanin äiti ja Petter Brandtin vaimo sisarukset? Hiskin syntyneissä ei Jacob Henricssonilla löydy Lena/Helena tytärtä, joten siltä pohjalta Karl ja Helena (Leena) Jacobintytär eivät olisi sisarpuolia.
Mistähän tämä nimi Frögdman tulee? Olisiko sama kuin Rö(ö)kman?
Sekä vääpeli Petter Brandt, että isänsä, Loimaan Ilmarisen Prellulla 23.2.1759 kuollut korpraali Henrik Brandt, palvelivat Henrirakuunarykmentissä.
Tuo Petter Brandtin perheen 1. rippikirjasivu Paimiossa kaipaa myös lukuapua. Kethän siinä oikein mainitaan kuolleiksi?
Jotain >>
Tässä Lena Jacobsdotter Tuuvala/Frögdman mainitaan minusta ”Bonds syster”
Lähtee sopivasti vihkimisen aikoihin Tuuvalasta 1752
http://digi.narc.fi/digi/fetch_lqjpg.ka?kuid=8640492
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6514&pnum=108
Paimio Kuopila 1750
http://digi.narc.fi/digi/fetch_lqjpg.ka?kuid=8640491
Henrik Brandtin puoliso kuolee 1.3.1758, haudattu 13.3.1758 58 v. ikäisenä, joten rippikirjassa väärä syntymävuosi 1664
Poika s. 1733 9.1.1733 Kuopila Corporal Brant Johan kuoli 16.9.1750 (vuosi epäselvä)
Kemiössä, Sauvossa ja Karunassa on kyliä nimeltä Fröidböle,Fröijdböle,Frögdböle, joten sukunimi voi olla johdettu esimerkiksi näistä.
Raila
Lisäys edelliseen viestiini.
Kuolleissa Catharina Henriksdotterin sukunimenä Berg.
R
Hannu Virttaalainen
25.01.14, 15:30
Kiitos,
Leena (Helena) Jaakontytär olisi siis kuitenkin ehkä Tornion kirkkoherran apulaisen Karl (Carolus) Frögdmanin sisarpuoli ja Tuuvalan Jaakko Jaakonpojan (kast. 2.11.1730) veli.
Mutta mistä Tuuvalan vanhan isännän lapsille sukunimi Frögdman, joka tuntuisi vievän Sauvon suuntaan, jonne myös Karl Frögdmanin kotipaikka koulussa Turussa ylioppilasmatrikkelin mukaan vaihtui molempien vanhempien kuoltua 1778?
1500 luvulla Paimion Tuuvalan kolme taloa olivat rälssitaloja. Kaksi kuului Kemiön Gesterbylle ja kolmas Sauvon Lautkankareelle. Tiloja hoitivat lampuotitalolliset.
Paimion tiedoissa aukko 1706-1727.
Jacob Henriksson (Tuuvala) s. n. 1689, k. 02.1767
1.pso Margaretha Sigfredsdotter s. n. 1683 ? missä, k. 23.10.1748 Paimio.
Vihitty milloin ja missä ?
2.pso Maria Jacobsdotter s. 1720 ? missä, k. 11.06.1777
Vihitty Paimiossa 23.05.1749, vihittäessä Maria Jacobsdotter Turusta.
Sukunimet olivat tuohon aikaan yleensä vain jostain otettuja, Helenan velipuolikin ylioppilasmatrikkelin mukaan alkuun siis Friman.
Jacob Henrikssonin vaimojen syntyperän ja/tai Karl Frimanin Sauvon oleskelupaikan selvittäminen saattaisi auttaa nimen ratkaisemisessa.
Yhteyksiä Sauvoon oli > >
Helena Jacobsdotter Tuuvalan/Frögdmanin veli Michel s. 1719 oli naimisissa Sauvon Korvalasta kotoisin olevan Helena Henriksdotterin kanssa.
Hannu Virttaalainen
25.01.14, 18:40
Kyllä näitä nimiä keksittiin ihan omasta päästäkin, mutta kyllä esim. nimen Wirtzenius käyttöön ottaneet olivat virttaalaisia :D:, joten kyllä nimen johtaminen Railan mainitsemista kylännimistä on mahdollista.
Ylioppilasmatrikkeliin ovat näköjään lisänneet Carl Frögdmanille vanhemmat tämän ketjun aloittamisen jälkeen ;)
Jochim Johnssonin yhteys vaimoonsa Peter Brandtin tyttäreen löytyi varmaan Loimaalta, sillä äitinsä Kristiina Brander asui lapsineen veljensä luona Loimaan Seppälässä miehensä kuoleman jälkeen.
Pitänee jossain välissä käydä läpi Sauvon ja Karunan rippikirjoja Paimion ja Pöytyän ajan välistä, jos tämä koululainen (stud.) Carl Friman/Frögdman löytyisi, mikä ei ole täysin varmaa, vaikka olisikin ollut kouluaikanaan jonkun sukulaisen hoivissa (siis silloin. kun ei ollut Turussa).
Tuuvalastahan jos lähtee ison mäen (kallion) kiertäen etelään, niin onkin jo Sauvossa (ainakin tänä päivänä)
Hannu Virttaalainen
26.01.14, 12:10
Henrik Brandt oli katselmusluetteloiden mukaan Ruotsin puolelta Hallandista (, joka vuoteen 1645 oli kuulunut Tanskalle).
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=10235&pnum=111
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=10235&pnum=113
Alennettiin korpraalista joulukuussa 1718 Johan Corpolanderin tieltä rakuunaksi Corpolanderin paikalle rakuunana
1720, 34-vuotias Hallandista oleva rakuuna Hinrich Brandt 2. korpraalin Johan Corpolanderin osastossa:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=10236&pnum=36
1735 oli jo taas korpraali
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=10253&pnum=336
Henkirakuunoihin liitettiin Suuren Pohjan Sodan eli Isovihan lopulla muita joukko-osastoja, kuten Inkerimaan eli Brakelin rakuunat, joten Hinrich Brandt oli liittynyt ehkä johonkin toiseen osastoon, mutta sodan jälkeen oli Henkirakuunoiden Halikon komppaniassa Salon ja Paimion seudulla. Peter Brandt syntyi 1731 Perttelissä.
Hannu Virttaalainen
26.01.14, 13:56
Tulipa luettua tuo päivittynyt ylioppilasmatrikkeli Carl Frögdmanista kokonaan,
Tämä viestiketjuhan on siinä viitteenä :)
Hannu Virttaalainen
10.06.14, 19:49
Kemiössä, Sauvossa ja Karunassa on kyliä nimeltä Fröidböle,Fröijdböle,Frögdböle, joten sukunimi voi olla johdettu esimerkiksi näistä.
Raila
Karunan Fröbölessä syntyneitä Hiskillä
16.9.1719 20.9.1719 Fröböle Jacob Hinders Margetha Sigfredsdr. Mickel
29.1.1721 2.2.1721 Fröböl Jacob Hindersson Margetha Sigfredsdr. Maria
7.2.1724 9.2.1724 Fröböle Jacob Hend:son Margeta Sigfredsdr. Catharina
20.1.1726 23.1.1726 Fröböle Jacob Henrichsson Margeta Sigfredsdr. Johannes
Michelin syntyvuosikin ihan oikea!
Näyttäisi jäljet vievän Karunaan vänrikin/luutnantin puustelliin, jossa lisäksi asutuksenyleisluettelon mukaan 1700-luvun alussa Henrik Mattsson ja vaimonsa Barbro sekä heillä mainittuna poika Jacob. Henrikille ja Barbrolle syntyy vielä Hiskin mukaan:
1705 6.3.1705 Fröböl Henrich Matss: Barbro Torstensdr Häbla
11.2.1708 16.2.1708 Fröböhle Henrich Barbro Maria
28.7.1715 31.7.1715 Fröböle Henrich Mattsson Barbro Johansdr. Anika
1750-luvun alussa nimi on syntyneissä kirjoitettuna Frögdböle. Kyllä tästä saattaisi löytyä syy Frögdman-nimelle.
Hannu Virttaalainen
16.06.14, 11:00
Frö(gd)bölen Henrik Mattsson ja vaimonsa Barbro mainitaan ylioppilasmatrikkelissa Erik Walbeckin kohdalla viitteissä Sauvon käräjillä http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6655
Salossa profossi Johan Tammelander ja Anna Frögdmanille syntyy Hiskin mukaan 3 lasta. Profossi on sitä ennen ollut kenraali Armfeltin palvelija Turussa ja Mietoisissa, joissa parille on syntynyt myös lapsia. Anna sopisi 1757 syntyneeksi Carl Frögdmanin sisareksi ja Helena Brandtin (Frögdmanin) sisarpuoleksi.
Myös Karl Beckmanin http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6087 ja vaimon yksi lapsi syntyy Fröbölessä
Hannu Virttaalainen
16.06.14, 17:03
Perhe Karunan Frö(gd)bölen rippikirjassa 1725-1738; http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7450116 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7450116)
Asuvat siellä vuoteen 1728 asti
Perhe Paimion Tuuvalassa 1723-1734: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paimio/rippikirja_1723-1734_jk250/254.htm , jossa näkyvät 1729 alkaen.
Myös Jacobin vanhemmat Henrik ja Barbro näkyvät vuoteen 1734 asti elossa Tuuvalassa.
Hei!
Hieman asian vierestä, mutta tämä oli sinänsä mielenkiintoinen ketju minulle, että olen miettinyt mistä esi-isäni tuolta Skörbäckistä Paimiosta (Heikki Antinpoika s.1757), jossa Petter Johan Brandtkin asusteli, päätyi naimisiin Loimaalle Ilmariseen. Tässä alkup.viestin linkissä hänen vanhempansa (tuleva) rusthollari ja vaimo (s.1730 / 1725): http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paimio/rippikirja_1750-1756_jk250/80.htm
No - jos en ihan väärin lue - näyttäisi siltä, että tuon esi-isäni Henrikin kummi oli tämä Brandt (Apr 6):
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/kirkonkirjat/paimio/syntyneet_1750-1786_jk257/54.htm
Ja kun tulevan loimaalaisen vaimon isä oli armeijassa veronkantokirjuri ja asui Ilmarisessa niin ei vaikuta sattumalta:
Kuul. Vihitty Kylä Talo Mies Vaimo Kylä Talo
* 29.12.1778 Pemar Skiörbacka Rusth.s. Hinr. And.son Jgfru Greta Magdal. Hierpe Ilmaris
http://www.genealogia.fi/genos-old/39/39_86.htm
I. Erik Hjerpe, s. 1720 (1723), kot. luult. Ruotsista. Veronkantokirjuri. Henkirakuunarykmentin Everstiluutnantin komppanian katselmuskirjuri 3.11.1743, ero 1768. Talouskomissaarin arvonimi 1765. Kuoli Loimaalla 5.10.1770, missä omisti Pimpun talon Ilmaristen kylässä
2. Greta Magdalena, s. 12.10.1760, k. Loimaalla 26.12.1829. Puoliso Loimaalla 29.12.1778 Loimaan Ilmaristen Pimpun talollinen Heikki Antinpoika, s. Paimiossa 5.6.1757, k. Loimaalla 15.9.1817.
Mielenkiintoisesti nivoutuu asioita yhteen!
Hannu Virttaalainen
19.02.15, 07:53
Kyllä näille selityksiä löytyy ...
Kuten Hjerpe myös Petter Brandtin isä Henrik Brandt oli Ruotsin puolelta ennen Tanskaan kuuluneesta Hallandista.
Kaikki 3 olivat Henkirakuunarykmentissä.
Ilmaristen Vilki oli katselmuskirjurin puustelli. Ilmaristen Prellu, jossa Brandtit asuivat Loimaalla oli korpraalin puustelli, mutta Petter Brandt kersanttinakin asui siellä. Sitten hän siirtyi puustelliin Pöytyälle ja siitä puustelliin Marttilaan, kun oli ylennyt vääpeliksi.
Isä Henrik oli Henkirakuunoiden Halikon komppanian korpraali, joka oli kerran tippunut korpraalista rakuunasta, kun joku Johan Corpolander nousi hänen tilalleen korpraaliksi. Mutta myöhemmin hänestä tuli uudelleen korpraali. Mutta missä oli hänen puustellinsa?
Petter Brandt astui riveihin henkirakuunoihin volunter nimikkeellä Paimiossa, mikä tarkoitti rakuunana palveluksen aloittavaa, joka pyrki aliupseeriksi/upseeriksi.
Jos Skörbäck oli ratsutalo niin Petter Brandt aloitti uransa sen rakuunana ja kuoli vääpelinä Marttilassa.
Kyllä aliupseeriksi pyrkivä rakuuna oli ihan hyvä kummi ratsutilan lapselle ja rusthollin poika kotivävyksi katselmuskirjurille tämän omistamalle tilalle.
Kyllä Henkirakuunat saattoi olla tämä asioita selittävä yhdistävä tekijä.
Jos asiaan liittyy sukulaisuutta niin kyllä se Paimion ja Karunan suunnalla liittyy Peter Brandtin äitiin, joka on ketjun aihe.
Mutta kyllä tässä tuo Loimaan Ilmarinenkin kummittelee sillä 1778 Petter Brandt oli vielä Ilmaristen Prellulla.
Jos Petter oli vielä tulevan vävypojan kummi niin kai kersantti kummin kuuluu hiukan ainakin vihjailla sopivasta ratsutilalta olevasta vävyehdokkaasta saman kylän ja komppanian katselmuskirjurille :D:
Ihan hyvin olli kummi valittu:D:
Kiitos lisätiedoista! Skörbäck oli tosiaan ratsutila. Ja tuolla aiemmin mainittu Paimion Tuuvala liittyy Skörbäckiin ainakin siten, että osa Skörbäckin jälkipolvista siirtyi Tuuvalan tilallisiksi (Ylitalo & Uusitalo).
Heikki Antinpoika s.1757 Skörbäckissä on minulle mielenkiintoinen myös koska tuo on äitini suora isälinja. Isoisä valitettavasti kuollut, joten en ole sitä (y-dna) saanut testattua.
Hannu Virttaalainen
05.06.15, 05:30
Jochim Johnssonin yhteys vaimoonsa Peter Brandtin tyttäreen löytyi varmaan Loimaalta, sillä äitinsä Kristiina Brander asui lapsineen veljensä luona Loimaan Seppälässä miehensä kuoleman jälkeen.
Myös Karuna Fröbölen puustelli saattoi yhdistää jo isovanhemmissa, sillä Iso-Iivarin (Wirilander) mukaan 1722-23 puustelli oli Johan Johnssonin palkkatila. Joachim Johnssonin isoisä oli kapteeni Johan Johnsson, joka sai eron palveluksesta 20.6.1723 eli Fröböle sopisi hyvin hänen puustellikseen 1722-23. Mutta kannattaa olla varovainen kun nimi on Johan Johnsson.
Anna Catharina Brandtin äidinisä Jaakko Heikinpoika ja hänen isänsä Heikki Matinpoika olivat Fröbölen lampuoteja 1701-1727
Myös Sauvon kappalaisten Levanien vaimot tytär ja äiti olivat sukua Joachimille: isän serkku ja täti. Äidin sedän Jacob Olof Branderin vaimo oli sitten puolestaan Helena Levanus ;) Joachim enon Otto Julius Branderin 2. vaimo oli Magdalena Levan. Monenlaista kytköstä siis löytyi myös Karunan, Sauvon suuntaan.
Hannu Virttaalainen
05.06.15, 12:53
Frö(gd)bölen Henrik Mattsson ja vaimonsa Barbro mainitaan ylioppilasmatrikkelissa Erik Walbeckin kohdalla viitteissä Sauvon käräjillä http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6655
Salossa profossi Johan Tammelander ja Anna Frögdmanille syntyy Hiskin mukaan 3 lasta. Profossi on sitä ennen ollut kenraali Armfeltin palvelija Turussa ja Mietoisissa, joissa parille on syntynyt myös lapsia. Anna sopisi 1757 syntyneeksi Carl Frögdmanin sisareksi ja Helena Brandtin (Frögdmanin) sisarpuoleksi.
Myös Karl Beckmanin http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6087 ja vaimon yksi lapsi syntyy Fröbölessä
Ylioppilasmatrikkelissa mainitun käräjutussa mainitaan "Skräddaren Grels Cnutsson och dess hustru Emerentia Jostzdotter ifrån Frögdböle". Yhdistävä tekijä on Jostdotter. SAY:ssa Frögdbölessä mainitaan Pukslagaren Jost Östensson Turun ratsuväkirykmentistä ja Pukslagarens hustru Anna, jotka todennäköisesti ovat Jostintyttärien vanhemmat
Arkistoista löytyy Kopia af Karta öfver Föböle Lieutenants boställes ägor i Sagu socken...: http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action?kuvailuTaso=AY&avain=1011048.KA
Hannu Virttaalainen
05.06.15, 15:31
Risto Saarisen viesti toisessa ketjussa, lopussa nimismies Dikertin vaimo http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=101664&postcount=13
Sama talo, sukunimi Freiman, Carl (Carolus) Frögdmanin aluksi käyttämä nimi Friman. Onko Henrik Matsonin sama ja vaimoja ollutkin 2?
Risto mistähän tietosi peräisin?
Hannu Virttaalainen
11.06.15, 14:48
Nyt kun Digitaaliarkisto toimii, ainakin osittain, niin yritetään tässäkin ketjussa päästä kartalle.
Tämän ketjun Frö(dj/gd/i)böle, joka näkyy vaihtelevasti Karunan ja Sauvon kirkonkirjoissa
Sauvon pitäjänkartta http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=809733 vasen ylänurkka Steningenistä koilliseen
Seuraava lehti yläpuolella: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=809734
jossa vasemmassa alanurkassa Karunan Digarböle, jonka Hemman teksti näkyy toisen lehden ylänurkassa
Nykykartalla ollaan siis varmaan suunnilleen Tiikarlassa (Digarböle)
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/karttalinkki/karttalinkki.html?view=show&x=254179&y=6694380&sc=80000&text=Fr%C3%B6%28jd%29b%C3%B6le+puustelli&action=link&srs=EPSG%3A3067&e=253795&n=6694140&scale=80000&tool=merkitse&styles=normal&lang=fi
Paimion Tuuvala on sitten heti Paimion puolella koillisessa
Hannu Virttaalainen
01.10.19, 10:55
Inkerinmaalta oleva kapteeni Johan Jonsson oli 1721 jo tippunut luutnantiksi https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054762_00109#?c=&m=&s=&cv=108&xywh=102%2C526%2C3640%2C2079
jonka palkkatila 1722-1723 Frögböle http://users.utu.fi/isoi/talot/sauvo.htm
1723 Johan Johnsson erosi palveluksesta ja asui lopun elämäänsä Raumalla, jossa tullikirjuri ja jälleen kapteeni, nyt Rauman porvarikaartissa.
Pojanpojan Kosken kappalaisen vaimon äidin juuret luutnantin palkkatilalla Frögbölessä, vaimon isänisä oli taas puolestaan Hallandista Göteborgin etelä puolelta.
Kosken kappalaisen kummina Loimaan Seppälässä, oli luutnantti El(l)ersin, joka näkyy samalla luutnanttien listalla Johan Jo(h)nssonin kanssa, poika.
Mistä Elersit oli onkin eri tarina.
Tarina jatkuu ...
:cool:
Hannu Virttaalainen
01.10.19, 13:48
Tarina jatkuu ...
Frö(gd)bölen Henrik Mattsson ja vaimonsa Barbro mainitaan ylioppilasmatrikkelissa Erik Walbeckin kohdalla viitteissä Sauvon käräjillä http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6655
Tämän rinnalle Kosken kappalaisen isä https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=6653
Molemmat Raumalta, Porin triviaalikoulun oppilaita 1737-1739 ja ylioppilaita Turussa 6.2.1740
sitten mukaan Kosken kappalaisen äidin veli Loimaan Seppälästä https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=6641
Syntynyt Ruotsin puolella Isovihan aikana kuten lankonsa, sisarensa mies, Porin triviaalikoulu 1738-1739, ylioppilas Turussa 17.1.1740
Lisätään Joakim Daniel Branderin setä https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=5820
Porin triviaalikoulun alempi kollega 1737, ylempi kollega 1756, virkavapaa 1763
Josta päästään Kosken kappalaisen veljeen, Henrik Branderin, kollegan vävyyn https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=9525
Joka siis meni naimisiin äitinsä serkun kanssa, joten lapsensa isänsä pikkuserkkuja
Porin triviaalikoulun vt. opettaja vuodesta 1780, vakinainen alempi kollega 1788, ylempi 1789. Vaasan triviaalikoulun ylempi kollega 1793. Porin triviaalikoulun konrehtori 1795, rehtori 1804. Professorin arvonimi 1839
:cool:
PS rehtorin, kaste ja kummit unohtui Turussa 11.3.1759 https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=26820&pnum=31
(https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=26820&pnum=31)
Oli siis kasteessa jo kummien suhteen vanhempaa veljeänsä edelle. Kummit löivät myös appiukon kirkkaasti.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.