Lassila/Pulli, Kelontekemä?

[Batongflickan]

Luen sukukirjaa, ja haluaisin tietää lisää tämän naisen suvusta ja sukupaikasta Kelontekemässä (Tammela?)

Elsa Karolina Lassila (synt 1851)

On tietoja ylöspäin DIS kautta,

Johan Abraham 1829 Lassila
Cajsa Greta 1825 Sodankylä

Lars Larsson 1796 Pulli Lassila
Susanna Andersdotter 1802

Lars Hansson 1763 Pulli
Elin Abrahamsdotter Callo 1763 Kittilä

Hans Larsson 1726 Pulli
Christina 1726

[Tapani Kovalaine]

Kansalaisen Karttapaikassa ainoastaan mittakaavassa 1:40000 löytyy Kelontekemästä tila nimeltään Lassila. Asetuksista saa esille kiinteistöjen rajat ja rekisterinumerot. Rekisterinumero 3 osuu Lassilan kohdalle, jonka sanotaan olevan Haapala, kun mittakaavaa muuttaa.

Linkki: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/karttalinkki/karttalinkki.html?e=440565&n=7489271&scale=40000&tool=merkitse&width=600&height=600&feature=ktjraja&showSRS=EPSG:3067&lang=fi

[Batongflickan]

Kiitos, nyt tiedän missä paikkakunta on! Minulla on valokuva talosta, olis jännä nähdä onko pystössä enää.

Tiedätkö mitään suvusta? Onko virallinen "saamelais suku"?

[Tapani Kovalaine]

Kiitos, nyt tiedän missä paikkakunta on! Minulla on valokuva talosta, olis jännä nähdä onko pystössä enää.

Tiedätkö mitään suvusta? Onko virallinen "saamelais suku"?
Lassilan, Pullin ja Kallon sukujen saamelaisuus on minulle tuntematonta aluetta. Olen itse Kelontekemässä asuneiden Tepsan ja Ryssän sukujen jälkeläinen ja niidenkin sukujen saamelaisuudesta tutkijat ovat kahta mieltä.

[arskap]

Kittilä 1790-1796
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4958&pnum=46
Pullin isäntä: Herus Lars s. 1723, k. 1.1.1793
Emäntä: Hera Christina s. 1726

Kittilä 1784-1789
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3606&pnum=22
Sivun alalaidassa
Kellontekemä
Lars Pulli
Hustru Christina
Son Johan
Hustru Elin

arskap

[Jaska]

Lassilan, Pullin ja Kallon sukujen saamelaisuus on minulle tuntematonta aluetta. Olen itse Kelontekemässä asuneiden Tepsan ja Ryssän sukujen jälkeläinen ja niidenkin sukujen saamelaisuudesta tutkijat ovat kahta mieltä.
Matti Enbuske (Vanhan Lapin valtamailla) kertoo, että Ryssä, Pulli ja Mokko olisivat todennäköisimmin karjalaisperäisiä sukuja, Kallo ja Tepsa metsäsaamelaisperäisiä. Mutta kun nämä Kittilän suvut olivat jo 1600-luvulla sekoittuneet, niin "kokonaisuutena" ajatellen ne olivat varmaan sekasukuja. Sukunimilinja eli isälinja olisi kuitenkin osalla karjalais-, osalla saamelaisperäinen.

Myös täällä asutusta käsitellään:
http://oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/julkaisuarkisto/20066lapinmaanmaaoikeudet.asutuksenjamaankaytonhis toriakeskisessalapissajaenontekiolla1900-luvunalkuun/Files/OMJU_2006_6_Asutuksen_ja_maankayton.pdf

[Batongflickan]

Kiitos avusta! Ja, luen miellellään linkin minkä lähetit.
/Mona

[Outika]

Matti Enbuske (Vanhan Lapin valtamailla) kertoo, että Ryssä, Pulli ja Mokko olisivat todennäköisimmin karjalaisperäisiä sukuja, Kallo ja Tepsa metsäsaamelaisperäisiä. Mutta kun nämä Kittilän suvut olivat jo 1600-luvulla sekoittuneet, niin "kokonaisuutena" ajatellen ne olivat varmaan sekasukuja. Sukunimilinja eli isälinja olisi kuitenkin osalla karjalais-, osalla saamelaisperäinen.Rovaniemen Pullissa asui Olof Jönsson ja Ingred vuodesta 1695. Olofille ja Ingredille kirjattu lapset Johan ja Susanna. Tilalla ko. vuonna kirjattu isännäksi myös Johan Thomasson Pulli.

Toiselle Pullin tilalle (1) ilmaantuu vuonna 1641 Jöns Olufsson Pulli.

Näistä SAY :n merkinnöistä en osaa tulkita kuinka isännät kahdella Pullin tilalla ovat vaihtuneet, mutta mietin saattoivatko todellakin tulla etelämpää Kemihaaraan ja Lapinmaahan.

Oliko mahdollista että Pulli tuli Lapinmaahan etelämpää. Ylä-Satakunnan kihlakunnan Karkun hallintopitäjän asiakirjoissa mainitaan Jöns Pulli. Jönss Pulli mainitaan maakirjassa 1553 – 1554 ja tilaa ei ole maakirjassa 1555 ja vuonna 1556 tila autiona maakirjassa (maininta haffver hans jordt Morthen Viticka).

Lisäksi Anbytarforumilla tiedetään kertoa Suomalaisen nimikirjan kertomaa Pulli nimestä. Pulli olisi alkujaan 1400 – 1600 luvuilla Satakunnassa asustanut suku (Satakunta, Sysmä, Karjalassa Muolaa, Viipuri, Jääski, Jaakkima ja Suistamo, myös Sortavalassa. Lisäksi nimeä tavataan Rovaniemellä, Kemissä ja Kittilässä.

Nimi Pulli / Pullinen esiintyy 1500 luvun etelä Savossa ja Karjalan alueella. Esimerkiksi Osswald Pulle 1528 Turussa, Adirs Puli 1447 Vehmaalla, Oll Pullin 1490 Sysmässä, Bertell Pulli 1558 Viipurissa, Jöns Pulli 1561 Muolaassa, Per Olsson Bulli 1578 Rovaniemellä, Heikki Pulli 1637 Loimaa, Olli Pulli 1682 Kittilä, Wasko Bulli 1642 Suistamo jne. Nimi ilmeisesti tarkoittaa härkää tai juhtaa (Lopmeri 1945). Nimi voidaan ymmärtää myös ihmiseen liittyvänä että kyseessä on nuori ja vahva ihminen.

Myös Vitickan nimi herättää epäilyksen josko he ja Pullitkin tulivat Savosta tai Karjalan Muolaasta.