Sotkamon/Kuhmon Häkkiset

[Jaska]

Ärvättären ketjussa mainitaan Kustaa Kustaanpoika Häkkinen:
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=12640

Tämä voisi olla minun esi-isäni veli. Nurmeksen Kuohattiin ilmestyy Mikael Häkkinen, s. 1728 ja Margeta Haverinen, s. 1731. Sotkamon Kustaa Häkkisellä ei vielä 1728 alkaneessa rippikirjassa ole Mikael-nimistä poikaa, mutta 1729 alkaneessa on, eli syntymävuosi täsmää.

En kuitenkaan ole löytänyt Sotkamon enkä Nurmeksen syntyneistä, vihityistä tai muuttaneista mitään varmistusta tälle (vihityistä olisi voinut löytyä patronyymi). Periaatteessahan Mikael Häkkinen on voinut tulla melkein mistä vain itäisestä Suomesta, mutta sisäänmuuttaneista löytyy Nurmeksesta tietoa vuodesta 1742 alkaen, ja niissä ei Mikaelia mainita.

Ehkä vanha Kustaa muutti lapsineen jo aikaisemmin Nurmekseen mutta asui aluksi jossain toisella alueella ennen kuin muutti Kuohattiin? Pitääpä yrittää penkoa. Ainakaan Sotkamon rippikirjassa 1750-56 ei Häkkisiä enää löydy Mikkolan torppareina (Korpisalmi 3) kuten aiemmin. Korpisalmi 8 Häkkilää asutti Olavi Olavinpoika Häkkinen, joka ei siis ole Kustaalle ainakaan läheistä sukua.

[Fishersson]

Hei Jaska. Sotkamon rippikirjassa 1698-1711 Sotkamon Korpisalmella esiintyy Michell Häckinen ja hänen vaimonsa Sophia Mikotar. Heillä on tyttäret Elin ja Sophia ja pojat nimeltään Oloff ja Gustaff.

Ks. Jukka Vaarnanen: Sotkamon seurakunnan rippikirja 1698-(1711). Oulun Sukututkimusseuran Julkaisuja 12.

[Jaska]

Hei Jaska. Sotkamon rippikirjassa 1698-1711 Sotkamon Korpisalmella esiintyy Michell Häckinen ja hänen vaimonsa Sophia Mikotar. Heillä on tyttäret Elin ja Sophia ja pojat nimeltään Oloff ja Gustaff.

Ks. Jukka Vaarnanen: Sotkamon seurakunnan rippikirja 1698-(1711). Oulun Sukututkimusseuran Julkaisuja 12.
Kiitos, niin tosiaan on jälkiosassa sivulla 233! Mutta heillä ei ole yhtään merkintää, ja he puuttuvat alkuosasta (1683-1698). Tarkoittaako tuo, että he asuivat vain hetken tuolla?

Eli tuo vanha Mikael olisi syntynyt suunnilleen 1660-luvulla, Kustaa 1690-luvulla ja nuori Mikael 1728? Vaikuttaa hyvinkin mahdolliselta, mutta se tieto, että tämä Korpisalmen nuori Mikael olisi muuttanut Nurmekseen, jää puuttumaan.

[Jut]

Vanha Gustaf asuu ainakin vuoteen 1752 Korpisalmi 16 Parvialassa niin kuin antamassasi linkissä mainitut nuorempi Gustaf ja vaimonsa Gertrud.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6161357

Michael on siis muuttanut vaimonsa Margeta Haverisen kanssa Nurmekseen

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6451847

[Fishersson]

Monesti tämän ajan kirkonkirjoista puuttuvat muuttotiedot. Siksi muutto tai se, että on kyseessä oikea henkilö, joudutaan "todistamaan" epäsuorasti muista asioista päättelemällä.Oisko Lentualla Hiskin mukaan 4.6.1731 syntyvä Margareta, jonka vanhemmat ovat Thomas Hafverinen ja Marg. Pöllätär juuri tämä Michael Häkkisen vaimo?

[Jaska]

Vanha Gustaf asuu ainakin vuoteen 1752 Korpisalmi 16 Parvialassa niin kuin antamassasi linkissä mainitut nuorempi Gustaf ja vaimonsa Gertrud.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6161357

Michael on siis muuttanut vaimonsa Margeta Haverisen kanssa Nurmekseen

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6451847
Aivan, ensimmäiset merkinnät ovat vasta vuodelta 1750 - Kiitos paljon! Mutta pitäjän sisäänmuuttaneissa ei silti näy Mikaelia perheineen:
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6522&pnum=131

Monesti tämän ajan kirkonkirjoista puuttuvat muuttotiedot. Siksi muutto tai se, että on kyseessä oikea henkilö, joudutaan "todistamaan" epäsuorasti muista asioista päättelemällä.Oisko Lentualla Hiskin mukaan 4.6.1731 syntyvä Margareta, jonka vanhemmat ovat Thomas Hafverinen ja Marg. Pöllätär juuri tämä Michael Häkkisen vaimo?
Kiitos, tuohan on erittäin lupaavaa! Etenkin jos Nurmeksesta ei löydy sopivaa Haverista, niin Suur-Sotkamon Kuhmo perheen lähtöseutuna näyttää jo erittäin uskottavalta.

[Mikko Meriläinen]

Tämä voisi olla minun esi-isäni veli. Nurmeksen Kuohattiin ilmestyy Mikael Häkkinen, s. 1728 ja Margeta Haverinen, s. 1731. Sotkamon Kustaa Häkkisellä ei vielä 1728 alkaneessa rippikirjassa ole Mikael-nimistä poikaa, mutta 1729 alkaneessa on, eli syntymävuosi täsmää.

En kuitenkaan ole löytänyt Sotkamon enkä Nurmeksen syntyneistä, vihityistä tai muuttaneista mitään varmistusta tälle (vihityistä olisi voinut löytyä patronyymi). Periaatteessahan Mikael Häkkinen on voinut tulla melkein mistä vain itäisestä Suomesta, mutta sisäänmuuttaneista löytyy Nurmeksesta tietoa vuodesta 1742 alkaen, ja niissä ei Mikaelia mainita.

Nurmeksen sisäänmuuttaneiden luettelo tuolta ajalta tuskin on täydellinen, Mikaelin muutto on hyvin saattanut jäädä kirjaamatta.

Mistä muuten on tieto, että Mikael ilmestyisi Nurmekseen Kuohatissa? Rippikirjassa (HisKin mukaan myös historiakirjoissa) hän löytyy Mujejärveltä, joka on Kuhmoa lähinnä oleva kylä Nurmeksessa. Veijo Saloheimon "Nurmeksen historiassa" julkaistun isäntäluettelon mukaan Mikael Häkkinen oli tilan Mujejärvi 5 (myöhempi Nurmeskylä 74) isäntä vuodesta 1750 alkaen:

http://www.telemail.fi/urho.virkkunen/isnurmes.htm

Vielä vuoden 1751 maakirjassa isännäksi on merkitty Mattz Ruokolainen, mutta pitkät selostukset hänen kohdalleen on pantu:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12659368

[Kimmo Kemppainen]

Siinähän lukee, että Mikko Häkkinen on tullut Pohjanmaalta...
Kimmo Kemppainen



Vielä vuoden 1751 maakirjassa isännäksi on merkitty Mattz Ruokolainen, mutta pitkät selostukset hänen kohdalleen on pantu:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12659368

[Fishersson]

No niin. Eikös Kainuu 1700-luvulla kuulunut Pohjanmaan lääniin (näin ainakin henkikirjoissa, ks. SSHY läänintilit)?

Vielä Kainuun Häkkisistä sen verran, että Kainuun Historia 1-teoksen mukaan Häkkiset kuuluivat niihin uudisraivaajasukuihin, jotka tulivat Kainuuseen 1650-luvun puolivälin ja 1600 lopun välillä. Vuonna 1695 Kainuussa oli kolme Häkkis-ruokakuntaa: kaksi Kuhmon Vieksissä ja yksi Korpisalmella.

[Kimmo Kemppainen]

Kuten kyseisestä maakirjan huomautuksesta näette, muutkin paperityöt olivat jääneet tekemättä, joten kerrankos se muuttokirjakin.
Kimmo Kemppainen

Nurmeksen sisäänmuuttaneiden luettelo tuolta ajalta tuskin on täydellinen, Mikaelin muutto on hyvin saattanut jäädä kirjaamatta.

http://www.telemail.fi/urho.virkkunen/isnurmes.htm

Vielä vuoden 1751 maakirjassa isännäksi on merkitty Mattz Ruokolainen, mutta pitkät selostukset hänen kohdalleen on pantu:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12659368

[Jaska]

Siinähän lukee, että Mikko Häkkinen on tullut Pohjanmaalta...
Kimmo Kemppainen
Niinkö? En kyllä itse erota tuolta yhtään tuohon sopivaa nimeä, mutta uskon jos sanot... Ja minä kun luulin, että papeilla oli epäselvä käsiala. ;)

No niin. Eikös Kainuu 1700-luvulla kuulunut Pohjanmaan lääniin (näin ainakin henkikirjoissa, ks. SSHY läänintilit)?

Eli tämä varmistaisi Kainuusta tulemisen!

Vielä Kainuun Häkkisistä sen verran, että Kainuun Historia 1-teoksen mukaan Häkkiset kuuluivat niihin uudisraivaajasukuihin, jotka tulivat Kainuuseen 1650-luvun puolivälin ja 1600 lopun välillä. Vuonna 1695 Kainuussa oli kolme Häkkis-ruokakuntaa: kaksi Kuhmon Vieksissä ja yksi Korpisalmella.
Ei mahda olla enää helppo selvittää dokumenteista, mistä Häkkiset Kainuuseen tulivat? Suur-Rautalampi olisi lähin vaihtoehto. Pitää käydä tuo Kainuun historia 1 kirjastosta, onneksi löytyy. Ehkä isälinja-DNA:sta saa jotain irti, kunhan useampi Häkkinen testaa.

Pahoittelen että sekoitin Kuohatin ja Mujejärven, en muista missä yhteydessä äskettäin törmäsin Kuohattiin.

[Mikko Meriläinen]

Mauri Mönkkösen kirjassa "Mujejärvi. Kylä taivalten takana" (2012) kerrotaan sivuilla 29-30: "Talollisenpoika Mikko Häkkinen muutti Kuhmon puolelle, palasi sieltä takaisin vuoden 1749 tietämissä ja jäi asumaan Mujejärven rannalle vanhaan Laulajan taloon, josta aikoinaan Matti Ruokolainen oli lähtenyt pois. [...] Häkkisenkin tapauksessa kruununvouti suositteli käräjillä kovasti tulokkaan ottoa Laulajaan. Hän valitteli, että Kainuun rajan läheisyyden vuoksi Mujejärven tilat autioituivat tämän tästä, kun asukkaat menivät kaskeamaan toiseen lääniin."

Tuon mukaan Mikko Häkkinen olisi siis ollut alun perin Nurmeksen puolelta, muuttanut Kuhmoon, ja palannut sieltä takaisin. Edellä Mönkkönen toteaa, että vuoden 1734 verotusluettelossa Mujejärven talossa nro 3 asui Juho Häkkinen, mutta tekstistä ei selviä oliko tämä Mikolle sukua. Lähdeviitteitä Mönkkösen kirjassa ei ole, mutta hänen mainitsemansa käräjäjuttu lienee kohtuullisella vaivalla jäljitettävissä Digitaaliarkistosta.

Mujejärvi-teokseen kannattaa tutustua, jos seudun paikallishistoria kiinnostaa. Samoin Mönkkösen toiseen kirjaan "Karhujen ja kalmosaarten mailta" (2012), jossa on tarinaa myös Kuhmon puolen saloilta.

Kuohatin Mikko Häkkinen muuten mainitaan Veijo Saloheimon "Nurmeksen historiassa", mutta tällöin ollaan vuodessa 1800. Saattaa tietysti olla, että kyse on samasta henkilöstä.

[Jut]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12211576

Siinä Korpisalmi 16:ssa Michell ja Margeta vielä Kuhmossa v. 1749 henkikirjassa

[Kimmo Kemppainen]

Niin siinä maakirjan oikean alareunan kommentissa lukee, että Mikko Häkkinen Pohjanmaalta on kaiketi ylösottanut tilan, mutta hänellä ei ole oikeudelta todistusta, joten hankkikoon sellaisen ja maksakoon sillä välin verot aution kasvulta.
Kimmo Kemppainen

Niinkö? En kyllä itse erota tuolta yhtään tuohon sopivaa nimeä, mutta uskon jos sanot... Ja minä kun luulin, että papeilla oli epäselvä käsiala. ;)


Eli tämä varmistaisi Kainuusta tulemisen!


Ei mahda olla enää helppo selvittää dokumenteista, mistä Häkkiset Kainuuseen tulivat? Suur-Rautalampi olisi lähin vaihtoehto. Pitää käydä tuo Kainuun historia 1 kirjastosta, onneksi löytyy. Ehkä isälinja-DNA:sta saa jotain irti, kunhan useampi Häkkinen testaa.

Pahoittelen että sekoitin Kuohatin ja Mujejärven, en muista missä yhteydessä äskettäin törmäsin Kuohattiin.

[Kimmo Kemppainen]

Koko lailla näin näyttäisi olevan:

"Har wäl blifwet opt: af Michell
Häckinen ifrån Österbotn, Män
som Han intet äger rätt
bewis, så är Han an[-]
tyden at skaffa sig
sådant och emeller[-]
tjd betalar för ödes=
wäxt denna Taxering"

Kimmo Kemppainen


Niin siinä maakirjan oikean alareunan kommentissa lukee, että Mikko Häkkinen Pohjanmaalta on kaiketi ylösottanut tilan, mutta hänellä ei ole oikeudelta todistusta, joten hankkikoon sellaisen ja maksakoon sillä välin verot aution kasvulta.
Kimmo Kemppainen

[Jaska]

Koko lailla näin näyttäisi olevan:

"Har wäl blifwet opt: af Michell
Häckinen ifrån Österbotn, Män
som Han intet äger rätt
bewis, så är Han an[-]
tyden at skaffa sig
sådant och emeller[-]
tjd betalar för ödes=
wäxt denna Taxering"

Kimmo Kemppainen
Aivan valtava kiitos! Minulle tuo oli vaikeinta käsialaa tähän mennessä, hankalampaa kuin 1600-luvulta näkemäni.

[Jaska]

Mauri Mönkkösen kirjassa "Mujejärvi. Kylä taivalten takana" (2012) kerrotaan sivuilla 29-30: "Talollisenpoika Mikko Häkkinen muutti Kuhmon puolelle, palasi sieltä takaisin vuoden 1749 tietämissä ja jäi asumaan Mujejärven rannalle vanhaan Laulajan taloon, josta aikoinaan Matti Ruokolainen oli lähtenyt pois. [...] Häkkisenkin tapauksessa kruununvouti suositteli käräjillä kovasti tulokkaan ottoa Laulajaan. Hän valitteli, että Kainuun rajan läheisyyden vuoksi Mujejärven tilat autioituivat tämän tästä, kun asukkaat menivät kaskeamaan toiseen lääniin."

Tuon mukaan Mikko Häkkinen olisi siis ollut alun perin Nurmeksen puolelta, muuttanut Kuhmoon, ja palannut sieltä takaisin. Edellä Mönkkönen toteaa, että vuoden 1734 verotusluettelossa Mujejärven talossa nro 3 asui Juho Häkkinen, mutta tekstistä ei selviä oliko tämä Mikolle sukua. Lähdeviitteitä Mönkkösen kirjassa ei ole, mutta hänen mainitsemansa käräjäjuttu lienee kohtuullisella vaivalla jäljitettävissä Digitaaliarkistosta.

Mujejärvi-teokseen kannattaa tutustua, jos seudun paikallishistoria kiinnostaa. Samoin Mönkkösen toiseen kirjaan "Karhujen ja kalmosaarten mailta" (2012), jossa on tarinaa myös Kuhmon puolen saloilta.

Kuohatin Mikko Häkkinen muuten mainitaan Veijo Saloheimon "Nurmeksen historiassa", mutta tällöin ollaan vuodessa 1800. Saattaa tietysti olla, että kyse on samasta henkilöstä.
Kiitos paljon! Yritän kaivaa esiin nuo kirjat.
Ilmeisesti tuo Matti Ruokolais(t)en ja Häkkisten jakama(?) tila siirtyi (välillä?) Kuohatin osaksi, ainakin rippikirjassa 1801-1811:
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6267&pnum=117

Nurmeksen rippikirjassa 1749 Mikael Häkkinen ja Marketta Haverinen asuvat Nurmeksessa vuodet 1742-1745, sen jälkeen on tyhjää, ilmeisesti tuo käynti Kuhmon puolella.
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=5924&pnum=216

Mutta Mikael oli tuolloin nuori, ja se aiempi muutto Kuhmosta olisikin tapahtunut ilmeisesti vielä osana vanhan Kustaan perhettä; tämän perhe kun näyttää katoavan Kuhmon puolelta 1750-lukuun ehdittäessä. Sitten Mikael olisi itsenäisesti käynyt vielä uudestaan Kuhmon puolella ennen asettumistaan Nurmekseen Matti Ruokolaisen tilalle.

Itse asiassa Elina eli vanhan Kustaan leski näyttäisi asuvan tuossa Mikaelin kanssa Mujejärvellä, eli vanha Kustaa kuoli ennen tai jälkeen muuton. Kuhmolainen alkuperä näyttää siis kuitenkin hyvin varmalta, kun tällainen perhe (Mikael Häkkinen, äitinsä Elina ja vaimonsa Marketta Haverinen) sieltä löytyy ja nuoret vieläpä oikeilla syntymävuosilla. Varmistus puuttuu vain siitä, että tämän Mikaelin isä oli Kustaa, kun en ole löytänyt Nurmeksen tai Sotkamon vihityistä Mikaelia ja Markettaa.

Tosin näyttäisi, että Polvijärvi oli esim. Rippikirjassa 1742-54 osa Nurmesta eikä Sotkamoa (Kuhmoa). Nämä "kyläkunnat" olivat siis ryhmitykseltään (mihin ne kuuluivat) ja koostumukseltaankin (mikä talo kuului mihinkin) vielä aika liukuvia.

[Fishersson]

Kun yrittää löytää Kainuuseen ilmestyneiden Häkkisten alkuperää, olisi hyvä olla tiedossa milloin he Kainuuseen ilmestyivät eli nyt puheena olleen Michelin isoisä Michel.

Henkikirjoista löytyy Kuhmon Vieksistä v. 1695 Michel Häkkinen vaimonsa Sofian kanssa ja v. 1702 he ovat Korpisalmella. Aikaisin merkintä Michelistä on vuodelta 1681 Vieksistä. Jostain syystä välivuosilta häntä en ole löytänyt, tosin silloin 1690-luvulla oli nämä katovuodet ja/tai sitten hän oli välillä muualla.

Häkkisiähän pidetään savolaisena sukuna ja heitä näkyykin 1500-luvun dokumenteissa mm. Tavisalmella, mutta 1600-luvun dokumenteissa heitä ei näy Kuopion ja Iisalmen pitäjissä (ks. Väinö Holopaisen sukusivujen kätevät tiedostot). Tuo Jaskan mainitsema Suur-Rautalampi olisi mahdollinen lähtöpaikka. Sieltä pitäisi löytää pois häipyvä Michel Häkkinen. En tunne Rautalammin 1600-luvun henkikirjoja, mutta joku tiennee mistä ne löytyvät?

[Kimmo Kemppainen]

Kaivaen sitten esiin Sotkamon Charta Sigillata 1747, sieltä pitää löytymän. Marketan patronyymi Erkintytär mainitaan, Mikaelin ei.
Kimmo Kemppainen

Varmistus puuttuu vain siitä, että tämän Mikaelin isä oli Kustaa, kun en ole löytänyt Nurmeksen tai Sotkamon vihityistä Mikaelia ja Markettaa.

[Kimmo Kemppainen]

Niin, Kuhmossahan asui 1600-luvulla sekin Olli Häkkinen, jolla oli vaimona pappi Mansuetus Jacobin Juliana-tytär.
Kimmo Kemppainen

[Fishersson]

Kiitos paljon! Yritän kaivaa esiin nuo kirjat.
Ilmeisesti tuo Matti Ruokolais(t)en ja Häkkisten jakama(?) tila siirtyi (välillä?) Kuohatin osaksi, ainakin rippikirjassa 1801-1811:
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6267&pnum=117

Nurmeksen rippikirjassa 1749 Mikael Häkkinen ja Marketta Haverinen asuvat Nurmeksessa vuodet 1742-1745, sen jälkeen on tyhjää, ilmeisesti tuo käynti Kuhmon puolella.
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=5924&pnum=216

Mutta Mikael oli tuolloin nuori, ja se aiempi muutto Kuhmosta olisikin tapahtunut ilmeisesti vielä osana vanhan Kustaan perhettä; tämän perhe kun näyttää katoavan Kuhmon puolelta 1750-lukuun ehdittäessä. Sitten Mikael olisi itsenäisesti käynyt vielä uudestaan Kuhmon puolella ennen asettumistaan Nurmekseen Matti Ruokolaisen tilalle.

Itse asiassa Elina eli vanhan Kustaan leski näyttäisi asuvan tuossa Mikaelin kanssa Mujejärvellä, eli vanha Kustaa kuoli ennen tai jälkeen muuton. Kuhmolainen alkuperä näyttää siis kuitenkin hyvin varmalta, kun tällainen perhe (Mikael Häkkinen, äitinsä Elina ja vaimonsa Marketta Haverinen) sieltä löytyy ja nuoret vieläpä oikeilla syntymävuosilla. Varmistus puuttuu vain siitä, että tämän Mikaelin isä oli Kustaa, kun en ole löytänyt Nurmeksen tai Sotkamon vihityistä Mikaelia ja Markettaa.

Tosin näyttäisi, että Polvijärvi oli esim. Rippikirjassa 1742-54 osa Nurmesta eikä Sotkamoa (Kuhmoa). Nämä "kyläkunnat" olivat siis ryhmitykseltään (mihin ne kuuluivat) ja koostumukseltaankin (mikä talo kuului mihinkin) vielä aika liukuvia.

Tuossa Nurmeksen rippikirjassa on kompa. Sivun alaosassa on toinen aika-asteikko kuin yläosassa. Eli Michel ja Margareta olivat tuossa Nurmeksen talossa vasta vuodesta 1754 eteenpäin.

[Jaska]

Kun yrittää löytää Kainuuseen ilmestyneiden Häkkisten alkuperää, olisi hyvä olla tiedossa milloin he Kainuuseen ilmestyivät eli nyt puheena olleen Michelin isoisä Michel.

Henkikirjoista löytyy Kuhmon Vieksistä v. 1695 Michel Häkkinen vaimonsa Sofian kanssa ja v. 1702 he ovat Korpisalmella. Aikaisin merkintä Michelistä on vuodelta 1681 Vieksistä. Jostain syystä välivuosilta häntä en ole löytänyt, tosin silloin 1690-luvulla oli nämä katovuodet ja/tai sitten hän oli välillä muualla.

Häkkisiähän pidetään savolaisena sukuna ja heitä näkyykin 1500-luvun dokumenteissa mm. Tavisalmella, mutta 1600-luvun dokumenteissa heitä ei näy Kuopion ja Iisalmen pitäjissä (ks. Väinö Holopaisen sukusivujen kätevät tiedostot). Tuo Jaskan mainitsema Suur-Rautalampi olisi mahdollinen lähtöpaikka. Sieltä pitäisi löytää pois häipyvä Michel Häkkinen. En tunne Rautalammin 1600-luvun henkikirjoja, mutta joku tiennee mistä ne löytyvät?
Pengoskelen hiljakseen täältä:
http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?q=0&o=0

Löysin muualta tiedon, että ainakin Hanhitaipaleella oli Häkkisiä, mutta suunnilleen sopivan ikäistä Mikko-poikaa ei ole tullut sieltä vastaan. Ensin pitäneekin selvittää Kainuun sukulinjan varhaisin Häkkinen.

Tuossa Nurmeksen rippikirjassa on kompa. Sivun alaosassa on toinen aika-asteikko kuin yläosassa. Eli Michel ja Margareta olivat tuossa Nurmeksen talossa vasta vuodesta 1754 eteenpäin.
Niinkö? Harhauttavaa, ettei lukuja kerrota joka sivulla. Kiitos tärkeästä tiedosta! Mikael olisikin ollut kovin nuori isäntä 40-luvulla.

Kaivaen sitten esiin Sotkamon Charta Sigillata 1747, sieltä pitää löytymän. Marketan patronyymi Erkintytär mainitaan, Mikaelin ei.
Voi harmi, mutta iso kiitos vaivannäöstäsi.
Nyt tuli sitten sellainen ongelma, että aiemmin ounasteltu Lentuan Marketta Haverinen oli Tuomaantytär...

[Kimmo Kemppainen]

Pointtini on sekin, että vuoden 1747 tositekirjaa ei ole Digitaaliarkistossa vielä, joten olen Oulun sukututkimusseuran puhtaaksikirjoitetun version varassa. Kannattaa varmaankin tarkistaa alkuperäisestä.
Kimmo Kemppainen

Kaivaen sitten esiin Sotkamon Charta Sigillata 1747, sieltä pitää löytymän. Marketan patronyymi Erkintytär mainitaan, Mikaelin ei.
Kimmo Kemppainen

[Fishersson]

Aarre Läntisen mukaan (ks. http://www.genealogia.fi/vsk/44/v78-126.pdf )
ensimmäiset Häkkiset olivat Kainuussa jo 1671 eli Katermassa ja Korpisalmella.

Vuoden 1671 maakirjasta löytyykin Katermasta Olavi Häkkinen ja Korpisalmelta Olavi Olavinpoika Häkkinen (ks. http://kajaaninsukututkimusryhma.nettisivu.org/).

Voisko Olavi (Olof) olla myös Mikon eli Michelin isä ja hän olisi se, joka lähti mahdollisesti Rautalammilta?

[Kimmo Kemppainen]

Vaan kun Kimmo Kemppaisen mukaan Häkkisen Olli oli Kainuussa herra Mansuetuksen vävypoikana jo 1649. Vanhempiakin lähteitä luultavasti löytyisi, jos olisi aikaa kaivaa.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3706577

Kimmo Kemppainen

Aarre Läntisen mukaan (ks. http://www.genealogia.fi/vsk/44/v78-126.pdf )
ensimmäiset Häkkiset olivat Kainuussa jo 1671 eli Katermassa ja Korpisalmella.

Vuoden 1671 maakirjasta löytyykin Katermasta Olavi Häkkinen ja Korpisalmelta Olavi Olavinpoika Häkkinen (ks. http://kajaaninsukututkimusryhma.nettisivu.org/).

Voisko Olavi (Olof) olla myös Mikon eli Michelin isä ja hän olisi se, joka lähti mahdollisesti Rautalammilta?

[Jaska]

Vaan kun Kimmo Kemppaisen mukaan Häkkisen Olli oli Kainuussa herra Mansuetuksen vävypoikana jo 1649. Vanhempiakin lähteitä luultavasti löytyisi, jos olisi aikaa kaivaa.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3706577

Hain Kainuun historia 1:n. Sen liitteiden mukaan Kainuussa ei ollut Häkkisiä vielä 1570-luvulla eikä 1620-luvulla; 1695 sitten tavataan 2 Vieksistä ja 1 Korpisalmelta, jotka olisivat yhden 1650-vuoden jälkeen saapuneen Häkkisen jälkeläisiä.

Tätä nyt sitten jäljitän. Ilmeisesti Olavit/Ollit edustavat Mikaelien/Mikkojen "veljeshaaraa".

Voisiko tuo Mansuetuksen vävy-Häkkinen olla siis peräisin jostain Kainuun ulkopuolelta? Oliko heillä yhteyksiä jonnekin? Vai onko sitten päässyt karkaamaan historioitsijoiden katseelta joku Häkkinen...

[Kimmo Kemppainen]

No ei, kun kyllä sinä luultavasti olet juurikin Olli Häkkisen ja Juliana Mansuetin jälkeläinen. Näyttäisivät olevan kantaisä- ja äiti, neljä poikaa ilmeisesti jättivät jälkeensä.

Luultavasti saisi hienosti dokumentoidun sukupuun aikaan, kun olisi aikaresursseja. Katsoin jo omia papereitani alustavasti.
Kimmo Kemppainen

Hain Kainuun historia 1:n. Sen liitteiden mukaan Kainuussa ei ollut Häkkisiä vielä 1570-luvulla eikä 1620-luvulla; 1695 sitten tavataan 2 Vieksistä ja 1 Korpisalmelta, jotka olisivat yhden 1650-vuoden jälkeen saapuneen Häkkisen jälkeläisiä.

Tätä nyt sitten jäljitän. Ilmeisesti Olavit/Ollit edustavat Mikaelien/Mikkojen "veljeshaaraa".

Voisiko tuo Mansuetuksen vävy-Häkkinen olla siis peräisin jostain Kainuun ulkopuolelta? Oliko heillä yhteyksiä jonnekin? Vai onko sitten päässyt karkaamaan historioitsijoiden katseelta joku Häkkinen...

[Matti Lund]

Aarre Läntisen mukaan (ks. http://www.genealogia.fi/vsk/44/v78-126.pdf )
ensimmäiset Häkkiset olivat Kainuussa jo 1671 eli Katermassa ja Korpisalmella.

Vuoden 1671 maakirjasta löytyykin Katermasta Olavi Häkkinen ja Korpisalmelta Olavi Olavinpoika Häkkinen (ks. http://kajaaninsukututkimusryhma.nettisivu.org/).

Voisko Olavi (Olof) olla myös Mikon eli Michelin isä ja hän olisi se, joka lähti mahdollisesti Rautalammilta?


Kimmo voi parempisilmäisenä ja SSHY:n paremman kuvanlaadun digitoituihin vedoksiin pääsevänä varmistaa, mutta oma mielipiteeni on, että ensimmäinen Mikko Häkkinen Kainuussa oli se Mikko Häkkinen, joka eli huonemiehenä Yrjänä Kurikan silloin isännöimän Kovalaisen talon ja Heikki Lyytisen (kirjattu Liuttuseksi, mutta tulkintani mukaan myös joskus Lyytiseksi, jota luulen todennälöisemmäksi, kolmas vaihtoehto Löytönen ei kuulosta todennäköiseltä) yrityksen välissä. Kuitenkin uskon, että Mikko on ennemmin Häkkinen kuin Hekkanen.

Tämä Mikko oli kirjattu vuosien 1629 (755) ja 1630 (758) ruodutuksissa 60 -vuotiaaksi, eli noin 1570 syntyneeksi. Samalla paikalla on vuoden 1627 ruodutusluettelossa (754) 30 -vuotias Mikko Häkkinen, eli Mikko Häkkinen nuorempi.

Mikko Häkkinen näkyy lähinnä ruodutusluetteloissa (ks WA773, WA774), koska oli huonemies eikä verotalon isäntä ja on siksi pimennossa.

Todennäköisesti Mikko Häkkinen on tullut Kainuuseen heti rappasotien jälkeen.

Pohjanmaan savolaisekspansion alueelle on syntynyt jo 1500 -luvulla - ja ehkä jokin niistä jo aikaisemminkin - useampi Häkkisten aloittama Häkkisen talo tai Häkkilä (mm. Liminka, Saloinen, Pyhäjoki ja Kalajoki) ja lisäksi on siellä liikuskellut itsellisinä Häkkisiä jo varhain.

Useampi näistä Häkkisen taloista on vaihtanut historiansa aikana omistajasukua muutaman kerran, mutta Häkkisiä niistä on varmasti jonkin verran nykyistenkin Häkkisten joukossa, ja heitä lienee sekä tyypillisen savolaisen haplotyypin miespuoleltaan omaavia ja ehkä enimmäkseen, mutta myös vähäsen aivan muutakin joukkoon mahtuu.

Siksi on aivan yhtä todennäköistä, että Mikko Häkkinen olisi tullut Kainuuseen Pohjanmaalta kuin Savosta.

Nähtävästi tai ainakin todennäköisesti 1670 -luvulta Katermassa tavattavat veljekset Mikko ja Jaakko Häkkinen olivat vanhan Mikko Häkkisen pojanpoikia, eli ylläolevan nuoremman Mikon poikia. - Vai ehtivätkö he ollakin jäljempänä esiintulevat Ollin pojat?

Ja sitten on Kimmon mainitsema herra Mansuetuksen vävy Olli Häkkinen, jolla on useampi poika mm. Mikko ja Jaakko, Pekkakin löytyy ja kaikki jo naimisissa Sotkamon vanhimmassa rippikirjassa.

Kainuussakin on jonkin verran pohjalaista nimeämistapaa, joku on kirjattu patronyymisesti, joskus joku aivan savolainenkin, ei lisänimellä, jotka eivät ilmene maakuntahistorioitten poiminnoissa, jotka perustuvat lisänimiotantoihin harvakseltaan vähän sieltä ja täältä tietyllä puitealuevalinnalla

terv Matti Lund

[Jaska]

Aarre Läntisen mukaan (ks. http://www.genealogia.fi/vsk/44/v78-126.pdf )
ensimmäiset Häkkiset olivat Kainuussa jo 1671 eli Katermassa ja Korpisalmella.

Vuoden 1671 maakirjasta löytyykin Katermasta Olavi Häkkinen ja Korpisalmelta Olavi Olavinpoika Häkkinen (ks. http://kajaaninsukututkimusryhma.nettisivu.org/).

Voisko Olavi (Olof) olla myös Mikon eli Michelin isä ja hän olisi se, joka lähti mahdollisesti Rautalammilta?
Joo, ja 1655 maakirjassa pelkästään Olavi Häkkinen Katermassa - hän siis lienee Kainuun Häkkisten kantaisä, syntynyt kai siis viimeistään 1630. Vanha Mikael olisi siis ikänsä puolesta sopivin tämän pojaksi eli Olavi Olavinpojan veljeksi.

No ei, kun kyllä sinä luultavasti olet juurikin Olli Häkkisen ja Juliana Mansuetin jälkeläinen. Näyttäisivät olevan kantaisä- ja äiti, neljä poikaa ilmeisesti jättivät jälkeensä.

Luultavasti saisi hienosti dokumentoidun sukupuun aikaan, kun olisi aikaresursseja. Katsoin jo omia papereitani alustavasti.
Joo, aloin itsekin päätyä samalle kannalle, kun tuo Olli/Olavi toikkaroi jo 1655 maakirjassa. Aion penkoa aluksi kaikkia mahdollisia asiakirjoja mitä löydän digiarkistosta.

Kanssani samaan isälinja-DNA:n alaryhmään muuten kuuluu Lauri Kemppaisia, yksi Vaalasta (s. 1759) ja yksi Hyrynsalmelta (s. 1600-luvulla). Sattuvatko löytymään sinun esivanhemmistasi?

[Jaska]

Kimmo voi parempisilmäisenä ja SSHY:n paremman kuvanlaadun digitoituihin vedoksiin pääsevänä varmistaa, mutta oma mielipiteeni on, että ensimmäinen Mikko Häkkinen Kainuussa oli se Mikko Häkkinen, joka eli huonemiehenä Yrjänä Kurikan silloin isännöimän Kovalaisen talon ja Heikki Lyytisen (kirjattu Liuttuseksi, mutta tulkintani mukaan myös joskus Lyytiseksi, jota luulen todennälöisemmäksi, kolmas vaihtoehto Löytönen ei kuulosta todennäköiseltä) yrityksen välissä. Kuitenkin uskon, että Mikko on ennemmin Häkkinen kuin Hekkanen.

Tämä Mikko oli kirjattu vuosien 1629 (755) ja 1630 (758) ruodutuksissa 60 -vuotiaaksi, eli noin 1570 syntyneeksi. Samalla paikalla on vuoden 1627 ruodutusluettelossa (754) 30 -vuotias Mikko Häkkinen, eli Mikko Häkkinen nuorempi.

Mikko Häkkinen näkyy lähinnä ruodutusluetteloissa (ks WA773, WA774), koska oli huonemies eikä verotalon isäntä ja on siksi pimennossa.

Todennäköisesti Mikko Häkkinen on tullut Kainuuseen heti rappasotien jälkeen.

Pohjanmaan savolaisekspansion alueelle on syntynyt jo 1500 -luvulla - ja ehkä jokin niistä jo aikaisemminkin - useampi Häkkisten aloittama Häkkisen talo tai Häkkilä (mm. Liminka, Saloinen, Pyhäjoki ja Kalajoki) ja lisäksi on siellä liikuskellut itsellisinä Häkkisiä jo varhain.

Useampi näistä Häkkisen taloista on vaihtanut historiansa aikana omistajasukua muutaman kerran, mutta Häkkisiä niistä on varmasti jonkin verran nykyistenkin Häkkisten joukossa, ja heitä lienee sekä tyypillisen savolaisen haplotyypin miespuoleltaan omaavia ja ehkä enimmäkseen, mutta myös vähäsen aivan muutakin joukkoon mahtuu.

Siksi on aivan yhtä todennäköistä, että Mikko Häkkinen olisi tullut Kainuuseen Pohjanmaalta kuin Savosta.

Nähtävästi tai ainakin todennäköisesti 1670 -luvulta Katermassa tavattavat veljekset Mikko ja Jaakko Häkkinen olivat vanhan Mikko Häkkisen pojanpoikia, eli ylläolevan nuoremman Mikon poikia.

Ja sitten on Kimmon mainitsema herra Mansuetuksen vävy Olli Häkkinen, jolla on useampi poika mm. Mikko ja Jaakko, Pekkakin löytyy ja kaikki jo naimisissa Sotkamon vanhimmassa rippikirjassa.

terv Matti Lund
Kiitos paljon!
Tuo selittäisi tosiaan hyvin, miksei näy talollisena aikaisemmin.

[Kimmo Kemppainen]

Eipä tuon todetakseen tarvitse kuin katsoa tämä

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/rippikirja_1683-1711_ik92/48.htm

Siellä on O. Häkkisen leski Juliana Mansueti kolmen poikansa kanssa. Olli Ollinpoika Häkkinen oli jo tuolloin muualla.

Ei, nuo Kemppaiset eivät ole suoria patrilineaarisia esi-isiäni. 1600-luvulla syntynyt saattaa olla sekalinjainen.
Kimmo Kemppainen


Joo, ja 1655 maakirjassa pelkästään Olavi Häkkinen Katermassa - hän siis lienee Kainuun Häkkisten kantaisä, syntynyt kai siis viimeistään 1630. Vanha Mikael olisi siis ikänsä puolesta sopivin tämän pojaksi eli Olavi Olavinpojan veljeksi.


Joo, aloin itsekin päätyä samalle kannalle, kun tuo Olli/Olavi toikkaroi jo 1655 maakirjassa. Aion penkoa aluksi kaikkia mahdollisia asiakirjoja mitä löydän digiarkistosta.

Kanssani samaan isälinja-DNA:n alaryhmään muuten kuuluu Lauri Kemppaisia, yksi Vaalasta (s. 1759) ja yksi Hyrynsalmelta (s. 1600-luvulla). Sattuvatko löytymään sinun esivanhemmistasi?

[Fishersson]

Nyt kun vertaa tuota Kimmo Kemppaisen linkittämää Sotkamon Katerman rippikirjasivua tähän, joka on saman rippikirjan Korpisalmen kohdalta ja nähtävästi pari vuotta myöhemmältä ajalta, niin siinä on sama Mikko Häkkisen ja Sofia Mikottaren perhe:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=14789&pnum=125

Eli Kainuun historia 1 ja Aarre Läntinen ovat hieman väärässä Häkkisten ajoituksessa. Nähtävästi mihinkään aiemmin tutkittuun ei voi ihan varmasti luottaa.

[Matti Lund]

---

Eli Kainuun historia 1 ja Aarre Läntinen ovat hieman väärässä Häkkisten ajoituksessa. Nähtävästi mihinkään aiemmin tutkittuun ei voi ihan varmasti luottaa.

En suoranaisesti sanoisi, että Läntinen olisi väärässä, vaan sanoisin, että olet tulkinnut veroluetteloihin perustuvat lisänimien hajaotannat sukututkimuksen kannalta väärin.

Katsoin asiaa Jorma Keräsen teoksesta Kainuun asuttaminen eikä Keränenkään tunnista vuoden 1620 lisänimitaulukossaan Häkkisiä.

Ei sieltä löydy eräitä muitakaan tunnettuja (ainakin genealogien hyvin tuntemia) lisänmiä eikä ole yritetty tulkita lainkaan patronyymisesti kirjattujen nimien alkuperää (joita on Katermassakin monissa vuosikerroissa puolenkymmentä esiintymää). Siis ei ole asetettukaan tavoitteeksi selvittää tyhjentävästi tai aukottomasti, vaan poimia lisänimellisten tapauksia hajaotannoilla ja käyttäen materiaalina veroa maksaneita lisänimiä.

Tällaiset seikat on huomioitava arvioitaessa maakunta- ja asutushistorioitten johtopäätöksiä eikä ottaa niitä koko totuutena: ne jäävät aina jonkin verran sumeiksi ja meidän genealogien tehtävänä on ottaa esiin suurennuslasimme ja tarkentaa hartaasti kuva teräväksi, eli kaivaa ja kääntää esiin nekin lähteet, jotka ovat jääneet yleishistorioitsijoilta huomiotta.

Siis Läntinen tai Keränen eivät ole varsinaisesti väärässäolijoita, vaan heidän käsittelemänsä aineisto ei edusta eikä ole tarkoitettukaan edustamaan genelogisesti riittävää tarkkuustasoa niin, että siitä voitaisiin tehdä suoranaisesti tai striktisti valideja genealogisia johtopäätöksiä!!!

On ruodutusluetteloita, tarkastus- ja autioluetteloita, henkikirjojen reunahuomautuksia ja ennen muuta tuomiokirjat, joista paljastuu sellaisia asuttajia, joita ei esiinny tiettyjen keskeisten veroluokkien maksajina ja joilla kuva kirkastuu. Tietysti jää myös jonkin verran kokonaan piiloon asuttajia, ja varsinkin Kainuussa on niin enemmän kuin esimerkiksi Pohjanmaalla.

terv Matti Lund

[Fishersson]

Niin. Olihan tämä opettavaista. Matti olet oikeasssa siinä, mitä tästä on opittava. Olen tähän asti enemmän perehtynyt kirkonkirjoihin kuin näihin muihin viranomaisdokumentteihin. Tarkkana pitää olla eikä tyytyä ensimmäisen löytyvän dokumentin tietoihin (olen joskus seurannut sitä hyvin monipolvista keskustelua vääristä ja oikeista tiedoista, jota esimerkiksi käydään Cajanus-suvusta ja joka suku löytyy toisen isoäitini juurista).

Muuten tuota pappi Mansuetus Jacobia näytetään pitävän Kainuun Lukkari-suvun kantaisänä samoin kuin myös Fellman suvun. Onko hänen sukujuuriaan tutkittu? Hänhän oli kai papin poika ja isä oli Jacob Olai?

[Jaska]

Siis Läntinen tai Keränen eivät ole varsinaisesti väärässäolijoita, vaan heidän käsittelemänsä aineisto ei edusta eikä ole tarkoitettukaan edustamaan genelogisesti riittävää tarkkuustasoa niin, että siitä voitaisiin tehdä suoranaisesti tai striktisti valideja genealogisia johtopäätöksiä!!!

Hyvin sanottu. :)

Erittäin iso kiitos kaikille avusta, nyt sain katettua aukon Sotkamon Kuhmon Korpisalmelta Nurmeksen Mujejärvelle.

http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=14789&pnum=48
1. Olli Häkkinen + Juliana Mansueti (KATERMA)
2a. Jaakko Ollinpoika + Riitta ?
2b. Mikael Ollinpoika + Sofia Mikotar
2c. Juhani Ollinpoika + Anna Liimatatar?

http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=14789&pnum=57
2d. Olli Häkkinen + Kirsti (KORPISALMI)
3d. Kaarina, Samuel, Matti, Juhani, Riitta, Kirsti

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=14789&pnum=125
2b. Mikael Ollinpoika + Sofia Mikotar
3b. Olli, Elina, Sofia, Kustaa

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1593&pnum=147
3b. Kustaa Mikaelinpoika + Elina Hildutar (KORPISALMI, MIKKOLAN TORPPARI)
4b. Anna, Sofia, Kustaa, Mikael

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=5924&pnum=216
4b. Mikael Kustaanpoika, äiti Elina + Marketta Haverinen (MUJEJÄRVI NURMES)

Pari sukupolvea myöhemmin esi-isäni siirtyi sitten Nurmeksesta Pielisen toiseen päähän Enoon. Melkoinen "sakkokierros" oletetusta Häkkisten "alkukodista" Etelä-Savosta oletettavasti Pohjois-Savon kautta Kainuuseen, Pohjois-Karjalan pohjoisosaan ja edelleen etelämmäksi.

Seuraavaksi yritän jäljittää tuota varhaista Olli Häkkistä jostain päin Savoa...

[Kimmo Kemppainen]

Joo-o, on siellä Kivesjärvellä selvä Häkkisen Mikko.
Kimmo Kemppainen

Kimmo voi parempisilmäisenä ja SSHY:n paremman kuvanlaadun digitoituihin vedoksiin pääsevänä varmistaa, mutta oma mielipiteeni on, että ensimmäinen Mikko Häkkinen Kainuussa oli se Mikko Häkkinen, joka eli huonemiehenä Yrjänä Kurikan silloin isännöimän Kovalaisen talon ja Heikki Lyytisen (kirjattu Liuttuseksi, mutta tulkintani mukaan myös joskus Lyytiseksi, jota luulen todennälöisemmäksi, kolmas vaihtoehto Löytönen ei kuulosta todennäköiseltä) yrityksen välissä. Kuitenkin uskon, että Mikko on ennemmin Häkkinen kuin Hekkanen.

Tämä Mikko oli kirjattu vuosien 1629 (755) ja 1630 (758) ruodutuksissa 60 -vuotiaaksi, eli noin 1570 syntyneeksi. Samalla paikalla on vuoden 1627 ruodutusluettelossa (754) 30 -vuotias Mikko Häkkinen, eli Mikko Häkkinen nuorempi.

Mikko Häkkinen näkyy lähinnä ruodutusluetteloissa (ks WA773, WA774), koska oli huonemies eikä verotalon isäntä ja on siksi pimennossa.

Todennäköisesti Mikko Häkkinen on tullut Kainuuseen heti rappasotien jälkeen.

Pohjanmaan savolaisekspansion alueelle on syntynyt jo 1500 -luvulla - ja ehkä jokin niistä jo aikaisemminkin - useampi Häkkisten aloittama Häkkisen talo tai Häkkilä (mm. Liminka, Saloinen, Pyhäjoki ja Kalajoki) ja lisäksi on siellä liikuskellut itsellisinä Häkkisiä jo varhain.

Useampi näistä Häkkisen taloista on vaihtanut historiansa aikana omistajasukua muutaman kerran, mutta Häkkisiä niistä on varmasti jonkin verran nykyistenkin Häkkisten joukossa, ja heitä lienee sekä tyypillisen savolaisen haplotyypin miespuoleltaan omaavia ja ehkä enimmäkseen, mutta myös vähäsen aivan muutakin joukkoon mahtuu.

Siksi on aivan yhtä todennäköistä, että Mikko Häkkinen olisi tullut Kainuuseen Pohjanmaalta kuin Savosta.

Nähtävästi tai ainakin todennäköisesti 1670 -luvulta Katermassa tavattavat veljekset Mikko ja Jaakko Häkkinen olivat vanhan Mikko Häkkisen pojanpoikia, eli ylläolevan nuoremman Mikon poikia. - Vai ehtivätkö he ollakin jäljempänä esiintulevat Ollin pojat?

Ja sitten on Kimmon mainitsema herra Mansuetuksen vävy Olli Häkkinen, jolla on useampi poika mm. Mikko ja Jaakko, Pekkakin löytyy ja kaikki jo naimisissa Sotkamon vanhimmassa rippikirjassa.

Kainuussakin on jonkin verran pohjalaista nimeämistapaa, joku on kirjattu patronyymisesti, joskus joku aivan savolainenkin, ei lisänimellä, jotka eivät ilmene maakuntahistorioitten poiminnoissa, jotka perustuvat lisänimiotantoihin harvakseltaan vähän sieltä ja täältä tietyllä puitealuevalinnalla

terv Matti Lund

[Sukututkija JaSKa]

Kuinkas Jaska olet sijoittanut Elin Häkkisen, joka oli naimisissa Hans Mikkosen kanssa ?? Sukujuonto on minullakin Oloff Häkkisen ja Juliana Mansuetin lasten osalta sama mutta minulta löytyy myös tytär Elin. Juliana Mansueti oli esi-isäni Johan Mansuetin sisar, joten sukulaisia siis kai ollaan :D:

terveisin toinen JaSKa

[Jaska]

Kuinkas Jaska olet sijoittanut Elin Häkkisen, joka oli naimisissa Hans Mikkosen kanssa ?? Sukujuonto on minullakin Oloff Häkkisen ja Juliana Mansuetin lasten osalta sama mutta minulta löytyy myös tytär Elin. Juliana Mansueti oli esi-isäni Johan Mansuetin sisar, joten sukulaisia siis kai ollaan :D:

terveisin toinen JaSKa
En ole vielä penkonut noita laajemmalti, enkä törmännyt tuohon tyttäreen. Kiitos, täytyy laittaa muistiin.

[Sukututkija JaSKa]

Tässäpä linkki Eliniin, jota olen sovitellut Julianan ja Oloff Häckisen tyttäreksi.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/rippikirja_1683-1711_ik92/56.htm

[Sukututkija JaSKa]

Niin. Olihan tämä opettavaista. Matti olet oikeasssa siinä, mitä tästä on opittava. Olen tähän asti enemmän perehtynyt kirkonkirjoihin kuin näihin muihin viranomaisdokumentteihin. Tarkkana pitää olla eikä tyytyä ensimmäisen löytyvän dokumentin tietoihin (olen joskus seurannut sitä hyvin monipolvista keskustelua vääristä ja oikeista tiedoista, jota esimerkiksi käydään Cajanus-suvusta ja joka suku löytyy toisen isoäitini juurista).

Muuten tuota pappi Mansuetus Jacobia näytetään pitävän Kainuun Lukkari-suvun kantaisänä samoin kuin myös Fellman suvun. Onko hänen sukujuuriaan tutkittu? Hänhän oli kai papin poika ja isä oli Jacob Olai?

Mansuetus Jacobin, Fellmanien ja Sotkamon Lukkarien sukuyhteys on tutkittu ja todennettu DNA- tutkimuksin, joten ei siis "näytetään pitävän" vaan PIDETÄÄN!!! Kimmo Kemppainen voi tarvittaessa antaa epäuskoisille lisäselvennystä asiantuntemuksellaan. Jacobus Olain taustaa yritetään kaikin keinoin selventää DNA- yhteyksien kautta mutta tie on pitkä ja kivinen.

[blue-eyed]

Komulaisten kautta päädyin minäkin Häkkisiin.

komulaiset.net/files/Pohjois-Karjalan%20Komulaiset_LOPULLINEN_07102012.pdf

Luvussa POHJOIS-KARJALAN VARHAISIMMAT KOMULAISET on Nurmekseen muuttaneiden Komulaisten joukossa mainittu Kuhmossa 1690 syntyneen Kirsti Häkkisen vanhemmat Olli Häkkinen ja Kirsti Ylitär. Sotkamon rippikirjoista en tällaista paria löydä, vaan siellä on Olli Häkkinen ja Kirsti Pylitär. Voikohan kyseessä olla samat henkilöt ja kenen poika tämä Olli Häkkinen oli?

Olen Sotkamon rippikirjojen avulla päässyt mielestäni samaan tulokseen Olli Häkkisen ja Juliana Mansvetin jälkipolvista kuin mihin Fischerssonkin päätyi.

Onko tämä Kirsti Ylittären/Pylittären kanssa naimisissa oleva Olli toista Häkkisten sukua, eli kuuluuko hän tähän po. sukuun ollenkaan?

[Sukututkija JaSKa]

Kyllä Ylitär on sama kuin Pylitär, en ole Ylitär nimisistä kuullutkaan. Olen tönkinyt Häkkisistä aikaiseksi jonkinmoisen sukupuun, johtuen tuosta Mansuetus yhteydestä mutta Julianan puolison Olof Häkkisen vanhempia tai sisaruksia en minäkään ole vielä tutkinut tarkemmin.

[AndersH]

Viittaan tässä viestiketjussa olleisiin aiempiin mainintoihin:

Vuoden 1671 maakirjasta löytyykin Katermasta Olavi Häkkinen ja Korpisalmelta Olavi Olavinpoika Häkkinen

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/rippikirja_1683-1711_ik92/48.htm

Siellä on O. Häkkisen leski Juliana Mansueti kolmen poikansa kanssa. Olli Ollinpoika Häkkinen oli jo tuolloin muualla.

Tästähän voisi päätellä että Olli Häkkisen ja Juliana Mansuetin neljäs poika mahdollisesti esikoinen Olli Ollinpoika Häkkinen oli jo muuttanut Korpisalmelle ja avioitunut Pyylittären kanssa?

[Sukututkija JaSKa]

Kyllä näin olen minä tutkimuksiini kirjannut, siis Olof Olofinpoika Häkkinen puolisonaan Elin Pyylitär on Olof Häkkisen ja Juliana Mansuetin vanhin poika. Olen laskenut poika-Olofin syntymäajaksi noin 1642 ja hänen ja Elin Pyylittären vanhin lapsi, tytär Elin, on syntynyt noin 1665 Kuhmon Korpisalmella.

[Jaska]

Minulta taitaa puuttua yksi sukupolvi:


http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=14789&pnum=48
1. Olli Häkkinen + Juliana Mansueti (KATERMA)
2a. Jaakko Ollinpoika + Riitta ?
2b. Mikael Ollinpoika + Sofia Mikotar
2c. Juhani Ollinpoika + Anna Liimatatar?

http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=14789&pnum=57
2d. Olli Häkkinen + Elina [KORJ.] (KORPISALMI)
3d. Kaarina, Samuel, Matti, Juhani, Riitta, Kirsti

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=14789&pnum=125
2b. Mikael Ollinpoika + Sofia Mikotar
3b. Olli, Elina, Sofia, Kustaa

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1593&pnum=147
3b. Kustaa Mikaelinpoika + Elina Hildutar (KORPISALMI, MIKKOLAN TORPPARI)
4b. Anna, Sofia, Kustaa, Mikael

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=5924&pnum=216
4b. Mikael Kustaanpoika, äiti Elina + Marketta Haverinen (MUJEJÄRVI NURMES)


Ollin ja Julianan pojat Olli ja Mikael olisivat syntyneet joskus 1600-luvun puolimaissa. Nuorin Mikael (4b) on syntynyt 1728. Voiko väliin jäävässä lähes 70 vuodessa olla vain yksi sukupolvi, Kustaa Mikaelinpoika (ja siis toisen Mikaelin isä), joka olisi syntynyt joskus 1685 tienoilla? Vai onko jotain jäänyt löytämättä?

Todella huonosti noita Häkkisten lapsia pystyy seuraamaan kirkonkirjoista. Liittyneekö siihen, että välillä on käyty eri kunnassa ja maakunnassa asumassa ja kaskeamassa?

[Sukututkija JaSKa]

Näinpä se minullakin menee tuo sukujuonto. Jos joku keksii jotain muuta, otan minäkin milelläni tiedon vastaan. Ja Olofin ja Julianan poika Olofin vaimo on ainakin minulla Kerstin Pyylitär ei siis Elina.

[Jaska]

Näinpä se minullakin menee tuo sukujuonto. Jos joku keksii jotain muuta, otan minäkin milelläni tiedon vastaan. Ja Olofin ja Julianan poika Olofin vaimo on ainakin minulla Kerstin Pyylitär ei siis Elina.
No minulla oli siinä alkuperäisessä viestissäni Kirsti, mutta sitten joku puhui Elinasta, joten katsoin "uudestaan" ja ajattelin, että ehkä ne alkukoukerot ovatkin "hustru"-lyhenne tai jotain. Kiitos vahvistuksesta! :)

Hyvä jos sinulla on yhtä pitkä sukupolviväli tuossa - eihän se tavattoman pitkä ole, mutta aloin vähän ihmetellä...

[Sukututkija JaSKa]

No se joku, joka sekoittaa pakkaa ihan tarkoittamattaan, olen ihan minä ite :eek: Kyllä minulla on koko ajan ollut Kerstin ja jostain ihmeestä olin tuonne aikaisempaa kirjoitukseeni säheltänyt Eliniä. Suokaa anteeksi! My mistake :D:

[Jaska]

No se joku, joka sekoittaa pakkaa ihan tarkoittamattaan, olen ihan minä ite :eek: Kyllä minulla on koko ajan ollut Kerstin ja jostain ihmeestä olin tuonne aikaisempaa kirjoitukseeni säheltänyt Eliniä. Suokaa anteeksi! My mistake :D:
Aina roiskuu kun rapataan! ;)

Tässä on tarkastelu kahdesta Häkkis-näytteestä ja N1c1-haploryhmän savolaisen pääryhmän 4x15-ryhmästä (DYS464 = 15 15 15 15):

Häkkisten isälinjat ja savolainen ryhmä 4×15
http://www.elisanet.fi/alkupera/Hakkiset.pdf

[Sukututkija JaSKa]

Kiitos Jaakko tiedosta, ahmin tuon suurella mielenkiinnolla.

[AndersH]

Tuosta Pyylittärestä mainitsen että Pyyli on paikannimenä tunnettu Heinävedeltä. Näköjään on jollain ollut henkilönimenäkin, olisiko ollut joku renki josta ei ole jäänyt jälkiä asiakirjoihin.... tässä Aakustin julkaisussa sivulla 46 kerrotaan Pyyli ja Luikonlahti nimistä.

http://gamma.nic.fi/~sakinseu/aakustit/Aakusti_1_2008_korjattu.pdf

[Sukututkija JaSKa]

Onko kukaan tutkinut tarkemmin noita Kuhmon ja Nurmeksen yhteyksiä. Nurmeksen Mujejärvellä asustelee Johan Häkkinen puolisonsa Carin Lappalaisen kanssa 1720- luvulta alkaen ? Kuka mahtaisi olla Johanin isä vai voisiko Johan olla alunperin Kuhmosta Olof Olofinpoika Häkkisen ja Christin Pyylitären noin 1670-80 syntynyt Johan- poika?? Olen jostain merkinnyt Johanin puolisoksi Sophia Toivosen mutta mitään tietoa pariskunnan jatkotaipaleesta minulla ei ole. Kuhmon henkikirjoissa Korpisalmella esiintyy 1700- luvun alussa Johan Häkkinen puolisonsa Carinin kanssa. Tila tulee veronmaksukyvyttömäksi ja arvailenkin, että olisiko pariskunta muuttanut Nurmeksen puolelle.....

[Sukututkija JaSKa]

Täytyypi korjata: olen tulkinnut ehkä väärin tuon Johanin puolison Sophia Toivosen. Sophia taitaa olla Johanin Mats veljen ensimmäinen puoliso. Joka tapauksessa Sophia ilmeisemmin kuolee jo noin 1698.

[Makiarip]

Tässäpä linkki Eliniin, jota olen sovitellut Julianan ja Oloff Häckisen tyttäreksi.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/rippikirja_1683-1711_ik92/56.htm

Hei, luin nyt 10 vuotta myöhemmin tätä viestiketjua ja Elinin sovittamista Häkkisten sukuun. Mielestäni hän voisi olla Olli ja Kirsti Häkkisen tytär, koska varsin pitkään lasten nimiksi annettiin ensimmäiselle pojalle isänisän nimi, ensimmäisellä tyttärelle isänäidin nimi, toiselle pojalle äidinisän nimi, toiselle tyttärelle äidinäidin nimi. Poikkeuksena joskus taloon tulleen vävyn lasten nimet päinvastaisessa järjestyksessä.

Pariskunnan vanhin poika on saanut isänisän nimen Anders, toinen poika on saanut äidinisä Oluf, sitten tytär Christin, vanhempi sisar on saattanut olla Walbor, mutta kuollut pienenä, jne.

Tutkin Pikkaraisen sukua, joka on tullut Kuhmoon pian 1700 jälkeen Korpisalmen Mikkolaan (no 6). Heikki Pikkaraisen vaimo on Elin Häkitär joka mainitaan äitinä vielä 1720-1730-luvun taitteessa. He ovat luultavasti tulleet joko Paltamon suurpitäjän alueelta tai Oulunsuusta, jossa on useampi Pikkarala/Pikkarainen-talo. Oulun lähistöllä on myös Häkkisiä.

Äitini on Pikkarainen, Kuhmosta Lieksaan tulleesta sukuhaarasta.