Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Carl Lill Rautio/Vähä-Rautio
Olisko kenelläkään tietoa Kalle Vähä Raution sukutaustasta?
Oli naimisissa Kirsti/Kristiina Pekantyttären kanssa.(Hiski)
Tämä Kalle on varmaan sama mies/sotilas ja joka selvisi onnekkaasti Trondheimin reissun tunturimatkalta.
Kalle kuolee hiskin mukaan Sievissä 1758 ex. sotilaana; gla.afsk.sold gratgratialist Carl Rautjo.
Kerran nappasin netistä oheisen jutuntyngän, mutta sivua ei kuitenkaan enää ole, tai en ainakaan löytänyt:
"Sukututkija "xx" tuli tammikuussa 2004 apuun selvittäen, että Skogin talossa Alavetelissä samaan aikaan 1740-luvulla on ollut tämä lastenopettaja, varasotilas Henric/Heikki Carlsson/Carlinpoika ja 1730 syntynyt varasotilas Simo Carlinpoika. Pojat ovat mahdollisesti veljeksiä. Carl Lill Rautiolle noihin aikoihin on syntynyt 24.01.1730 nuorin poika Simo. Kalajoen ja Alavieskan kirkonkirjat alkavat vuodesta 1782". Carlin ja Christinan lapsista on luettelo. Heidän vanhimmasta pojastaan Juhosta lähtee sukuhaara Kyösti Kallioon ja kuudennesta lapsesta Henrickistä tuli Haapajärven seurakunnan lukkari"
Oliko Kalle kotoisin Sievin naapurikylästä Rautiosta, ja kukahan oli isä?
- Jari -
Alpo Rantala
07.01.14, 20:31
Kyselehän sukuhakurin puolella Seppo Parttimaalta. Hän on tutkinut nuo Raution haarat melko tarkkaan.
Alpo Rantala
Joo, arvelin vaan täältä vinkkejä saavani. Useita vuosia olen sukuhakuria seurannut ja kukaan ei ole tästä henkilöstä kysellyt siellä mitään...Tosin en siis minäkään...
- Jari -
Samasta Karlista olen minäkin etsinyt tietoja jo pitemmän aikaan, mutta mitään hänen alkuperästään en ole löytänyt. Sotilasrullista kylläkin sen mainitsemasi lahjaeläkkeen.
Netissä oli tietoa, että hänen vaimonsa saattoi olla Riipan sukua Alavetelistä.
Tieto löytyy geni.comin sivuilta haulla.
Tapaus muistuttaa samassa kylässä asunutta Yrjö Reeniä ja hänen vaimoaan Maria Tescheä, joiden alkuperä ainakin minulle on myös tuntematon.
Muuta yhteistä heillä oli se, että Yrjö itse oli lukkari ja Karlin poika oli lukkari.
Alpo Rantala
09.01.14, 14:40
Liitteellä Seppo Parttimaan tutkimuksen 2 ensimmäistä perhetaulua Carl Rautiosta.
Alpo Rantala
khanhisalo
09.01.14, 19:24
Minulla on tällainen tieto, mutta vain siis Henrik Rivanderin kohdalta:
Henrikin tieto saatua ja Britan tieto Alavetelin puhtaaksi kirjoitetut rippikirjat 1725-1753.
Simoa ei noista rippikirjoista löydy.
I Henrik Kallenpoika Rivander, Wahrgiar.k. = täydennysmies, s. 25.12.1728 Haapajärvi, k. 29.12.1803 Nivala.
Kun Henrik ja Britha menivät naimisiin, he siirtyivät Kälviän seurakuntaan,
jossa Henrik toimi mm. lastenopettajana. Sitten perhe siirtyi Haapajärven
seurakuntaan, jossa Henrik toimi lukkarina.
Henrikin poika Carl (Kaarle) Rivander toimi Pidisjärvi/Nivalan lukkarina ja hän
on Nivalan Kaarlelan suvun kantaisä
Puoliso: 12.10.1750 Brita Mattsdotter Rivander o.s. Riippa, s. 25.1.1724 Nedervetil, k. 29.11.1795 Haapajärvi.
Vanhemmat: Matts Jakobsson Riippa, s. 02.1687 Nedervetil, k. 16.10.1742 Karleby ja Maria Andersdotter Riippa o.s. Jolkka, s. noin 1698 Nedervetil, k. 06.12.1781.
t,Keijo H
Alpo Rantala
09.01.14, 20:42
Hanhisalo on oikeassa Rivanderien suhteen. Niin sen kuuluukin olla. Ainoa miinus on Henrik Karlinpojan k. 29.12.1803 kuolinpaikka. Oikea on Haapajärvi. Minulla on lähes koko Rivanderin "sukujohto", koska serkkuni on Kaarlelan sukua ja on myös Kaarlela sukunimeltään. Myös omien esivanhempieni nimiä vilahtelee tuossa sukuhaarassa. Tuossa Seppo Parttimaan selvityksessä on Rivanderien jälkeläiset melkein kokonaan. Mikä sitten otetaan Kaarlelan suvun "kantaisäksi". Määrääkö sen ensimmäinen "sukunimen" eli talon nimen omaava mieshenkilö, vai kaukaisin, suoraan isälinjassa oleva esi-isä? Jokainen voi mielestäni ottaa "kantaisäksi" sopivaksi katsomansa ,kunhan merkitsee sen näkyviin, että tämä on minun sukututkimuksessani suvun kantaisä.
Samasta Karlista olen minäkin etsinyt tietoja jo pitemmän aikaan, mutta mitään hänen alkuperästään en ole löytänyt. Sotilasrullista kylläkin sen mainitsemasi lahjaeläkkeen.
Netissä oli tietoa, että hänen vaimonsa saattoi olla Riipan sukua Alavetelistä.
Tieto löytyy geni.comin sivuilta haulla.
Tapaus muistuttaa samassa kylässä asunutta Yrjö Reeniä ja hänen vaimoaan Maria Tescheä, joiden alkuperä ainakin minulle on myös tuntematon.
Muuta yhteistä heillä oli se, että Yrjö itse oli lukkari ja Karlin poika oli lukkari.
Mullakin tämä sama pariskunta on sukupuussa ja heidän jälkikasvua menee Toholammen kautta Haapavedelle äitini isän puolelle.
Mariaa on ihmetelty joskus ja mistä moinen sukunimi "Tesch". Liekkö sitä pappi napsinut lyhemmäksi?
Rehnin Yrjö taisi olla sotilas ennen lukkaris virkaa.
Mutta mitä tulee tuohon Rautio juttuun, niin tuossa sukuliitteessä mainitaan, että " Raution SAY- luettelossa on 1712 merkitty swåg. Carl. Hän on Jaakko Jaakonpoika Raution vaimon Margaretan veli ja tuolloin 25-vuotias.
Lueskelin henkikirjoja Raution osalta muutamalta vuodelta ja en kyllä poika Jaakolle löytänyt Marketta nimistä vaimoa!!? Jaakon isällä Jaakko Erkinpojalla oli kyllä Marketta Martintytär niminen vaimo. Enkö nyt huomaa jotain?? vai missä tökkii?
Oheen henkkareita Erkki Joosepinpoikaan asti...
Hk. 1713:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12210020
Hk. 1712:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10988799
Hk. 1711. (Poika) Jaakko ja äitinsä Marketta:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10964566
Hk. 1710. (Poika) Jaakko ja äitinsä Marketta:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12875043
Hk. 1709, Jaakko (Erkinpoika) ja vaimo ja Jaakko poika:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11402646
Hk. 1708:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12169510
Hk. 1704:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10698136
Hk.1702.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12162589
Hk.1698:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772598
Hk. 1686:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12669793
Hk.1677:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12649084
- Jari -
Tuo Raution talossa ollut svåger Karl saattoi olla Karl Rautio, mutta mistä selviää, että hän oli Margaretan veli. Hän voisi olla myös isännän sisaren mies.
Karl sai lapsen v. 1715 eli hän oli pestautunut sen jälkeen. Jos taas hän oli ollut aiemminkin sotilas, niin silloin hän ei olisi henkikirjoissa.
Norjan sotaretki aloitettiin elokuun 3 v. 1718 ja takaisin tulivat ensimmäiset tammikuun alussa v. 1719 Ruotsiin Händöliin ja senkin jälkeen sotilaat joutuivat olemaan Ruotsissa jonkun aikaa. Karl oli saanut seuraavan lapsen jo 20.2.1720 eli sen mukaan Karl oli saapunut kotiin Norjan retkeltä toukokuussa eli neljä kuukautta Händölin jälkeen eli todella nopeasti.
Heikki Kallenpoika renkinä Skog' illa. Syntymäajalla 25.12.1728.
Simo Kallenpoikakin löytyy samasta kirjasta, s. 1731 ja eikös etuliite olekin "wargk.", wargeringskarl . Liekkö sitten varasotilaat veljekset...
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kaarlela/rippikirja_1750-1755_mko17-23/32.htm
Heikki oli Skogin talossa myös 1744-1749:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kaarlela/rippikirja_1744-1749_mko12-16/22.htm
- Jari -
khanhisalo
10.01.14, 22:49
Heikki Kallenpoika renkinä Skog' illa. Syntymäajalla 25.12.1728.
Simo Kallenpoikakin löytyy samasta kirjasta, s. 1731 ja eikös etuliite olekin "wargk.", wargeringskarl . Liekkö sitten varasotilaat veljekset...
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kaarlela/rippikirja_1750-1755_mko17-23/32.htm
Heikki oli Skogin talossa myös 1744-1749:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kaarlela/rippikirja_1744-1749_mko12-16/22.htm
- Jari -
Totta on, Skogin rippikirjassa 1725 – 1753 on renki Henrik Carlsson s.25.12.1728. Sitten on Simon Carlsson s.1731 vihitty 1753 Brita Eriksdotter Murick s.1736. Simon ja Brita muuttavat Murick'ista Skogin 1738.
Seuraavasta rikkirjasta heitä ei löydy, ei Skogista eikä Murick'ista.
Lähteenä on nämä puhtaaksi kirjoitetut Alavetelin rippikirjat 1725-1906
t.Keijo H
Nyt kun taas arkistot toimii, niin palaan taas alkuun. Eli, kun kysymykseeni koskien sain liitteen, jossa osavastaukseksi annettiin:
Raution SAY- luettelossa on 1712 merkitty swåg. Carl. Hän on Jaakko Jaakonpoika Raution vaimon Margaretan veli ja tuolloin 25-vuotias. Hänelle ei ole merkitty vaimoa. Tämän jälkeen en ole löytänyt hänestä SAY:ssa tai rippikirjoissa merkintöjä.
Tuota tietoa en voi pitää totena, kun kyseisenä vuonna 1712, eikä myöskään jo laittamistani linkeistä selviä Jaakko Jaakonpojan vaimon nimeä. Ainoastaan isä Jaakon Margareta/Marketta Martintytär...
Kysymys jää auki swåger Carlin suhteen. Eli nyt tulleiden tietojen pohjalta Carl/Kalle ei ole Marketan veli, kun ei ole sitä todistettua Markettaa...
Siis kenen swåger Carl voisi olla?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10988799 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10988799)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12875043 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12875043)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11402646
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12169510
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12162589 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12162589)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772598
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12669793
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12649084
- Jari -
Yksi mahdollisuus Karlin langoksi selittämiseksi voisi olla se, että hänen vaimonsa nimi oli Kirsti Pekantytär.
Raution talossa eli ja asui ennen suuria kuolonvuosia Broder Per ja hustru Lisa. Pekka ja Liisa kuolivat ennen vuotta 1698. Kirsti sopisi heidän tyttärekseen ja Karl hänen miehenään täyttäisi langon nimikkeen ainakin jollain tavalla.
Yksi mahdollisuus Karlin langoksi selittämiseksi voisi olla se, että hänen vaimonsa nimi oli Kirsti Pekantytär.
Raution talossa eli ja asui ennen suuria kuolonvuosia Broder Per ja hustru Lisa. Pekka ja Liisa kuolivat ennen vuotta 1698. Kirsti sopisi heidän tyttärekseen ja Karl hänen miehenään täyttäisi langon nimikkeen ainakin jollain tavalla.
Jep, näin voisi olla.
SAY:n mukaankaan 1712 ei ole olemassa sitä Markettaa...
- Jari -
Sain hieman lisää tietoa Karl Rautioon ja varsinkin hänen vaimoonsa Kirstiin liittyen.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24278064
Oheisessa käräjäkirjassa v. 1751 syyskuu 23 pv sivulla 656 vasemmalta alhaalta alkaen vaativat talonpoika Magnus Pennala Evijärveltä ja sotilaan vaimo Anna Karlintytär Rahjan kylästä jotain perintöön liittyvää talonpojalta Tyngän kylästä Markus Kärkiseltä.
Mikäli ymmärsin oikein, niin vastaaja Kärkinen maksoi Magnukselle ja Annalle 10 ( ehkä 30 ) taaleria ja 24 äyriä kuparia vuoden 1724 osituksen toimituskirjan mukaan, jonka Kärkisen edesmennyt isä Jaakko oli saanut perintöosanaan Raution talosta, jonka taas Raution talo oli selvitetty olleen velkaa sisarelleen Karinille? ( kenties kuitenkin Kirsti ) ja, jonka pojanpoika Magnus ja tytär Anna olivat.
Henkikirjoja katsomalla Tyngän Kärkisen talossa oli isäntänä vuodesta 1701 alkaen Sipi Kärkinen ja hänellä vaimo Kirsti vuodesta 1702 eteenpäin ( Kirsti syntyi v. 1677 ). Näyttäisi siltä, että Sipi Kärkinen kuoli v. 1711 ja Kirsti oli merkitty v. 1712 langoksi eli veljen vaimoksi.
Evijärven henkikirjoissa oli lankona Jaakko Raution talossa Carl vuosina 1712-13. Tämän mukaan Kirsti oli merkitty kahteen taloon samaan aikaan?
Käräjäkirjan ja henkikirjojen perusteella voisi päätellä, että Sipi Kärkinen Tyngästä oli ollut naimisissa Kirsti Pekantytär Raution kanssa v. 1702-10 ja Sipin kuoltua Kirsti oli mennyt naimisiin sotilas Karl Raution kanssa Evijärvellä kotitalossaan. Ensimmäisen lapsen Juhon he saivat v. 1712.
Näin se voisi mennä.
Edellisessä kirjoituksessani on paljon virhepäätelmiä. Siinä kirjoitetaan Karlin ensimmäisen vaimon Karinin perinnöstä.
Oheisesta osoitteesta löytyy se vuoden 1724 osituksen toimituskirja, joka mainitaan käräjäkirjassa v. 1751 syyskuu 23 pv
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24621470
Käräjäkirjassa v. 1724 elokuu 10-13 pv sivulla 1648 kirjoitetaan, että Juho Juhonpoika Rautio Raution kylästä omasta ja Jaakko Jaakonpojan Tyngän kylästä puolesta sen lankonsa sotainvalidin sotilaan Karl Jaakonpoika Raution väitteestä, jota he eivät voi kieltää, että hän oli kuuden vuoden ajan ollut ilman mitään laillisuutta sotilas sen asumalle 1/4 syntymäkodille ja samoin hänen vaimonsa Karinin ja hänen kahden lapsensa, jotka ovat elossa, heidän perintöosansa isänsä isiltä. Juho Juhonpoika tuomitaan antamaan maan tavan mukaisesti syytinkimaata sotilaalle puoli tynnörinalaa peltoa ja niittyä, sekä yhden lehmän, mutta tulevia perintövaatimuksia varten nimettiin nimismies Eric Fortell, sekä lautamiehet Matti Kukko ja Paavo Typpö, jotta perinnönjako suoritetaisiin tasapuolisesti lain mukaan.
jne...
Tekstin perusteella voisi tehdä paremmat päätelmät Karl Jaakonpoika Rautiosta ja hänen vaimoistaan.
Karl oli siis ollut kaksi kertaa naimisissa. Ensimmäisen kerran Karin Jaakontytär Raution kanssa, jonka kanssa hänellä oli kaksi elossa olevaa lasta, Juho Karlinpoika Rautio ja Anna Karlintytär Rautio v. 1724. Muita ei ollut elossa myöskään vuonna 1751, jonka todistaa saman vuoden käräjäkirja. Karl oli invalidisoitunut ( palelluttanut itseään ) marssilla lumimyrskyssä yli tuntureiden takaisin Norjasta v. 1718.
Karin oli Jaakko Jaakonpoika Raution sisko, joka ilmaantui henkikirjoihin Raution 1/4 talossa v. 1706. Asia todetaan myös käräjäkirjassa v. 1751. Karin oli voinut kuolla isovihan aikana, joka oli ehkä aiheuttanut käräjille menon.
Karlin toinen vaimo oli Kirsti Pekantytär.
Käräjäkirjojen perusteella en osaa sanoa, mistä Karl Jaakonpoika oli kotoisin. Hän oli siis sotilaana 1/4 manttaalin Raution talossa ja samassa talossa myös lankona v. 1712-13 eli Jaakko Jaakonpojan siskon mies. Jaakko Jaakonpoika näytti muuttaneen Tyngän kylään Kärkisen taloon isovihan aikana tai jälkeen ja hänen entinen tilansa Raution kylässä kuului Juho Juhonpojalle, joka joutui antamaan syytinkimaata Karl Jaakonpojalle.
Kiitos "Jokimies". Hieno löytö :)
En ollut tätä 2-vuotta vanhaa juttua selvitellyt enää ollenkaan.
Eilen koitin kirjautua forumille vastatakseni, mutta meikäläisen harva pää ei antanut ulos salasanaa sitten millään :oo:
Nyt sitten muistikin pelaa.
Kirsti Pekantytär oli Karlin toinen vaimo...
Siis Per/Pekka Raution ja Lisan tytär. Asusteliko Pekka ja Lisa Erkki Raution talossa?
Eli oliko Pekka ja Erkki veljet ja veljeksien isä Erkki Erkinpoika ja äiti Kaisa Pekantytär...
Jos Kirsti on Pekka Erkinpoika Raution tytär, niin taitaa mennä sitten isälinjaa tuonne Raution talon ekaan isäntään 1547...
Mutta pitää taas lueskella ainaki henkkarit läpi ja lähekkäisimmiltä vuosilta.
- Jari -
Totta on, Skogin rippikirjassa 1725 – 1753 on renki Henrik Carlsson s.25.12.1728. Sitten on Simon Carlsson s.1731 vihitty 1753 Brita Eriksdotter Murick s.1736. Simon ja Brita muuttavat Murick'ista Skogin 1738.
Seuraavasta rikkirjasta heitä ei löydy, ei Skogista eikä Murick'ista.
Lähteenä on nämä puhtaaksi kirjoitetut Alavetelin rippikirjat 1725-1906
t.Keijo H
Herätän tämän vanhan keskustelun! Kaipaan faktoja ja mielipiteitä siitä, olenko jäljillä vai miltä tämä haiskahtaa.
Olen Karin Simonsdotterin jälkeläinen suorassa naislinjassa...
Rivandereillahan on Haapajärvellä rk 1777- eräs pig. Carin Simosdr, syntymäaika on 12.3.1756 (viimeinen numero hieman sotkuinen)
Ja olen vuosia jo etsinyt kuka on tämä Carin, sillä häntä ei aiemmin löydy Haapajärveltä.
Löytyi se fakta, että Rivanderit ovat olleet Alavetelissä ja muuttaneet sieltä Haapajärvelle v.1768.
Ja Alavetelissä ovat syntyneet vuosina 1756 ja 1757 tyttäret, joiden vanhemmat ovat Simon Carlsson ja Brita Ericsdotter Murick.
Britan ja Simonin vihkitieto löytyy 6.11.1753.
Toisen tytön nimi on Maria ja toisen Carin (Catharina), Carinin syntymäaika on 12.3.1757.
Simon Carlsson kuolee.
Äiti Brita Ericsdotter avioituu uudelleen, sotilas Matts Orianderin kanssa. He lähtevät Teerijärvelle, sinne lähtee myös tytär Maria joka avioituu myös (Aspfors-Kolam)
Carin on merkitty poismuuttaneeksi 1776.
Minne meni Carin?
Voisiko hän olla pig. Carin Simonsdr, lukkariperhe Rivanderin talossa Haapajärvellä?
Jos nimittäin Simon Carlsson ja Henric Carlsson ovatkin veljeksiä, olisiko se enää ihme? Syntymäajan heittäminen vuodella voi mennä ihan väärinkirjaamisen piikkiin, onhan sisko Maria syntynyt vuonna 1756.
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=36607&pnum=28&fbclid=IwAR0OMrMQaSkqEuJQ6WV2UB9FqEBgj5JiA7gt6P3-Gd1KfUiP-kRKSLp8D0Y
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=36607&pnum=99&fbclid=IwAR0XUthWwccdgx1MgnFf7U2rsifwZAmICFfgYGF4g r5o4HEftQQl7xrua6c
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=36669&pnum=9
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=36669&pnum=6
Jos on lisälinkkejä tai -vinkkejä Simonista, niin laittakaa kernaasti esille, kiitän!
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.