Margareta Torkko Berttilsdr 1650 Vähäkyrö

[Jokkel]

Jooseppi Pökkö Andersson syntynyt noin 1643 Kurikka Tuiskula, Pökön isäntä 1673-77.
vaimo Margareta Torkko Berttilsdr syntynyt noin 1650 Vähäkyrö.
vihitty n.1665
vanhemmat:
Bertil Torkko Eriksson syntynyt 1626 Vähäkyrö Selkämäki
Margetta Rövar Johansdr syntynyt 1635 Vähäkyrö Rövalda
Vihitty n.1650
Nämä tiedot sopivat jatkon kannalta, mutta kumpikin vaimo on ollut 15 vuotias saadessaan ensimmäisen lapsensa.
Mutta isäksi sopivaa vähän vanhempaa Bertil Torkkoa ei ole löytynyt.
Nämä löytyvät useammassa lähteessä. Saattaahan olla, että on suoritettu tarkistamatonta kopiointia. Jooseppi ja Margareetta löytyy Lappvärtin SAY'sta.
Vähäkyröstä ei taida löytyä SAY luetteloa tältä ajalta?
Mistähän nämä Ryövärin tiedot löytyvät?

[Matti Lund]

Jooseppi Pökkö Andersson syntynyt noin 1643 Kurikka Tuiskula, Pökön isäntä 1673-77.
vaimo Margareta Torkko Berttilsdr syntynyt noin 1650 Vähäkyrö.
vihitty n.1665
vanhemmat:
Bertil Torkko Eriksson syntynyt 1626 Vähäkyrö Selkämäki
Margetta Rövar Johansdr syntynyt 1635 Vähäkyrö Rövalda
Vihitty n.1650
Nämä tiedot sopivat jatkon kannalta, mutta kumpikin vaimo on ollut 15 vuotias saadessaan ensimmäisen lapsensa.
Mutta isäksi sopivaa vähän vanhempaa Bertil Torkkoa ei ole löytynyt.
Nämä löytyvät useammassa lähteessä. Saattaahan olla, että on suoritettu tarkistamatonta kopiointia. Jooseppi ja Margareetta löytyy Lappvärtin SAY'sta.
Vähäkyröstä ei taida löytyä SAY luetteloa tältä ajalta?
Mistähän nämä Ryövärin tiedot löytyvät?

Vähän on tuo sekavaa, mutta jos tarkoitat Isojoella asuneita (kuului Lapväärtin pitäjään) Jooseppi Antinpoikaa ja Marketta Perttelintytärtä, niin tämä Marketta oli Jalasjärven Lammin talosta kotoisin olleen Uttermossassa taloa asuneen Pertteli Eskonpojan tytär (ks. esim. Lapväärtin talvikäräjiltä 1681 Jaakko Sakarinpoika Talvitien Ilmajoen Peltoniemenkylästä todistelua hänen henkilöllisyydestään).


Pertteli Eskonpojasta ja tuonaikaisesta Jalasjärven Lammin suvusta saat helpoimmin luotettavia tietoja Markku Pihlajaniemen kirjoituksista Eteläpohjalaiset Juuret -lehdestä (selaa ko. lehden numeroitten otsikot lehden kotisivuilta).


terv Matti Lund

[Jokkel]

Tästä perheestä on kyse.
Mutta eikö tämä Marketta, Jalasjärven Lammin talosta kotoisin olleen Uttermossassa taloa asuneen Pertteli Eskonpojan tytär, ole syntynyt n.1670-1674 ?

Kun taas etsimäni Marketta on saanut ensimmäisen aikuiseksi selvinneen lapsensa Valpurin jo n. 1666. Tosin Valpurin syntymäaika perustuu Merikarvian hautaustiedon ikään.

Jooseppi ja Marketta ovat vihitty jo ennen 1663, joten Marketta pitäisi olla syntynyt 1648, todennäköisesti jo hieman aikaisemmin.

Kurikan Tuiskulassa asui Blåssilassa Berttil Clementsson, jonka lapsista ei ole tietoa. Todennäköisyys naapurin tyttären valinnasta voisi otta mahdollinen.

Tämä selitys on yhtä sekava kuin aikaisempikin, mutta niin taitaa olla asiakin.

[Matti Lund]

Tästä perheestä on kyse.
Mutta eikö tämä Marketta, Jalasjärven Lammin talosta kotoisin olleen Uttermossassa taloa asuneen Pertteli Eskonpojan tytär, ole syntynyt n.1670-1674 ?

Kun taas etsimäni Marketta on saanut ensimmäisen aikuiseksi selvinneen lapsensa Valpurin jo n. 1666. Tosin Valpurin syntymäaika perustuu Merikarvian hautaustiedon ikään.

Jooseppi ja Marketta ovat vihitty jo ennen 1663, joten Marketta pitäisi olla syntynyt 1648, todennäköisesti jo hieman aikaisemmin.

---

Tämä selitys on yhtä sekava kuin aikaisempikin, mutta niin taitaa olla asiakin.


Lammin talon Pertteli Eskonpojasta minulla on ensi havainto vuoden 1642 ruodutusluettelosta (nide 765, mf WA773). Nimi on kolmantena Jalasjärven otsikon alla (en voi tähän sitä linkitä eikä 3 mt:n kuva tähän mahtuisi, mutta jos olet SSHY:n jäsen, se saattaa löytyä heidän sivuiltaan - luullakseni sinne on digitoitu joitain rullia militaria -sarjoista?).

Tuomiokirjoista tässä edelleen kaksi esimerkkiä, jotka vahvistavat sanomani, että Jooseppi Antinpojan vaimo Marketta Perttelintytär oli ko. Pertteli Eskonpojan tytär, toisessa linkissä reposteltavan Valpuri Perttelintyttären sisko (muitakin samanlaisia kirjauksia löytyy):


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3726761

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3726524

-------------------------------------------

Tunnusta nyt näiden viesti äläkä ota tällöin päätä sekoittamaan mahdollisia netistä löytyviä vääriä arvauksia tai toissapäivänä sepitettyjä perimätietoja.

Kuten sanoin Markku Pihlajaniemen kirjoituksista löytyy näistä riittävästi luotettavaa tietoa, jos nämä tuomiokirjatekstit eivät kielitaidon puolesta Sinulle aukea. Tekstissä on kyllä mukana useita suomenkielisiäkin sitaatteja, koska henkilöitten sanomisia siinä kovasti "repostellaan".

terv Matti Lund

[Jokkel]

Nuo kumpikaan tuomiokirja ei tosiaan kieli- ja lukutaidollani aukene:)
Tämä Jooseppi Pökkö on 9.isoisäni, joten aika kauas jo mennään.

Nämä tiedot on kaivettu pääosin SAY'sta ja rippikirjoista.
Karin Olofdr Soroila on kuollut 1758 51 vuotiaana. Tästä laskien syntymävuosi olisi 1707. Vihitty 1733, jolloin aikaisin syntymäaika voisi olla 1718. Mutta tämä ei ole oikein mahdollista, kun isä Olof on todennäköisesti kuollut 1712 ja Karinilla on nuorempikin sisko Brita joka lienee syntynyt 1711 ja on kuollut 1785 74 vuotiaana. Heillä oli myös veli Henrik joka lienee syntynyt 1691
Karinin ja Britan äiti oli Walborg Josepintytär. s.noin 1666. Vihitty n.1690.

Tämän lähes saman kertoo: Raimo E. Harjun KUKA KUKIN OLI MERIKARVIALLA JA SIIKAISISSA 1750-1756.
Tuo Torkko oli mainittu em. tekstissä. Samoin etunimi oli Walborg, mutta se taisi olla samassa taloudessa asuvan siskon nimi.

Tällä perusteella Walborg'n äidin Margetta Berttilsdr pitäisi olla syntynyt viimeistään 1651. Lammin Margetta on syntynyt 1668-1673, eli parikymmentä vuotta liian myöhään.

Hankin käsiini tuon M.Pihlajaniemen kirjoituksen Lammin kestikievaritalo Jalasjärvellä.
Siellä mainittu Perttu Eskonpoika ei oikein sovi tämän Margitin isäksi. Kuolintapa oli aika harvinainen. Puolisoksi oli kerrottu Walborg Antintytär, mutta SAY'ssa oli Erkintytär.

Asutuksen yleisluettelot > Lappväärtti 1655-1674 s.4
Ömåsa Öhman 1669
Bertill Eskilsson ja 1h.

Asutuksen yleisluettelot > Lappväärtti 1675-1694 s.8
Uttermosa Gammalgård el. Utter 1675
Bertill Eskillsson, h.Walb. Ericksdr, s.Isak ja Marja Brusijdr
1676 Bertil ja Isak
1677 Bertil, Isak ja s.Per Bärtilsson
1680-81 vain Bertil
1681 Bertil ilmeisesti teloitettiin?
1683 Walb.ea, dr Brita ja m.Marcus Eskilsson.
1688 isännäksi siirtyi Thomas Bertilsson
1688 merkitty sr.Marg. (voisi olla syntynyt 1668-1673)

Tässä kaikessa on noin yhden sukupolven heitto?

[Matti Lund]

Nuo kumpikaan tuomiokirja ei tosiaan kieli- ja lukutaidollani aukene

Kyllähän sinänsä kielitaidottomat sukututkimuksen harrastajat oppivat ajan oloon tunnistamaan lisä- ja etunimet ja tulkitsemaan ne yhtä oikein kuin kielitaitoinen sukututkijakin.

Toisin sanoen, jos olet nyt harrastanut jo joitakin vuosia, tunnistit kai useasti toistuvat tutut nimet leipätekstin seasta?

M Lu


Tällä perusteella Walborg'n äidin Margetta Berttilsdr pitäisi olla syntynyt viimeistään 1651. Lammin Margetta on syntynyt 1668-1673, eli parikymmentä vuotta liian myöhään.


Jooseppi Antinpojan vaimo, Pertteli Eskonpojan tytär Marketta Perttelintytär on ainakin syntynyt todennäköisesti 1640 -luvulla päätellen tuomiokirjan ja veroluetteloitten tiedoista. Hänen avioitumisvuottaan en osaa vielä nyt arvioida riittävällä luotettavuudella.

M Lu


Hankin käsiini tuon M.Pihlajaniemen kirjoituksen Lammin kestikievaritalo Jalasjärvellä.
Siellä mainittu Perttu Eskonpoika ei oikein sovi tämän Margitin isäksi. Kuolintapa oli aika harvinainen. Puolisoksi oli kerrottu Walborg Antintytär, mutta SAY'ssa oli Erkintytär.


Markku on käsitykseni mukaan tulkinnut aivan oikein Pertteli Eskonpojan vaimon nimen: Valpuri Antintytär. Niin se esiintyy tuomiokirjoissa useamman kerran. Markulla on esimerkiksi itseäni erinomaisempi erotuskyky suttuisissa teksteissä.

Sen sijaan vaimonnimi "Valpuri Erkintytär" esiintyy Uttermossassa ainoastaan vuoden 1675 henkikirjassa ja sen perässä on jonkinlainen korjaus ja suttua, josta nyt itselläni olevasta vedoksesta en saa selkoa, sillä se ei ole oikein terävä, ja pitää ensi viikolla tarkastaa paremmasta vedoksesta, lukeeko siinä jotain asiaa valaisevaa. Suttu, joka vaikuttaa yliviivatulta 4-5 kirjaimen tekstiltä, alkaa selkeän "D:":n jälkeen, joka markkeeraa Erkintyttären tytär -osaa lyhenteenä. Siinä on ehkä lukenut "siuk" (sairas).

Vaimon nimi häipyy tämän jälkeen henkikirjasta Pertteli Eskonpojan teloitukseen ja teilaamiseen asti.

Syykin selviää: tuomiokirjoissa kerrotaan, että Pertteli Eskonpojan vaimo Valpuri Antintytär oli karannut Uttermossasta Turun lääniin eikä ollut tullut takaisin. Tai hän oli käynyt yhdessä välissä noutamassa joitain tavaroitaan, mutta häipynyt sen jälkeen uudestaan toiseen maakuntaan. Perttelin kuoleman jälkeen näkyy lesken nimi, mutta ilman patronyymiä: Valpuri. Valpuri pelkäsi kuollakseen Pertteli Eskonpoikaa, ymmärrettävistä syistä, joita siinä tuomiokirjaotteessakin ilmenee, ja palasi takaisin vasta kun Pertteli oli teloitettu.

Patronyymi Antintytär on luotettavampi ja vuoden 1675 henkikirjassa todennäköisimmin patronyymivirhe.

Lisäksi sekoitan Sinun muutenkin sekaista pakkaasi entisestään:

Vuoden 1674 henkikirjassa Pertteli Eskonpojan vaimon nimeksi on kirjattu Marketta Mikintytär, siis ei mitään Valpuria. Tyttärenä siinä näkyy Priita Perttelintytär.

Päätelmä henkikirjoista ja tuomiokirjasta olisi, että Valpuri Antintytärtä edelsi Pertteli Eskonpojan vaimona Marketta Mikintytär, jolle Perttelin lapset olisivat. Tämä Marketta olisi kuollut noin 1674 ja Pertteli olisi avioitunut noin 1675 Valpuri Antintyttären kanssa. Valpurille olisivat kuitenkin pian selvinneet ne hirveydet, joihin Pertteli Eskonpoika oli syyllistynyt ja joista hänet teloitettiin, joten Valpuri karkasi henkensä kaupalla pois Uttermossasta turvallisemmille sijoille.



M Lu



Asutuksen yleisluettelot > Lappväärtti 1675-1694 s.8
Uttermosa Gammalgård el. Utter 1675
Bertill Eskillsson, h.Walb. Ericksdr, s.Isak ja Marja Brusijdr
...
Tässä kaikessa on noin yhden sukupolven heitto?

Siis Pertteli Eskonpoika on avioitunut lähellä vuotta 1640 ja hänen lapsensa ovat syntyneet ennen vuotta 1670, koska ensimmäisellä vaimolla on todennäköisesti synnytysikä loppunut sitä ennen. Siis Perttelille on syntynyt lapsia kuten Jooseppi Antinpojan vaimokin joskus jo 1640 -luvulla.

terv Matti Lund

[Matti Lund]

Siis Pertteli Eskonpoika on avioitunut lähellä vuotta 1640 ja hänen lapsensa ovat syntyneet ennen vuotta 1670, koska ensimmäisellä vaimolla on todennäköisesti synnytysikä loppunut sitä ennen. Siis Perttelille on syntynyt lapsia kuten Jooseppi Antinpojan vaimokin joskus jo 1640 -luvulla.

terv Matti Lund

Pertteli Eskonpojan liikkeitä on vaikea jäjittää Lammin vuoden 1642 tapauksen jälkeen ja ennen Uttermossan 1660 -lukua. Löytyy kuitenkin yksi selvä pointti: Pertteli Eskonpoika Ilmajoen Jalasjärveltä anoi vuoden 1649 Närpiön syyskäräjillä pitkään autiona maanneen Mikki Matinpojan autiota Teuvassa ylösotettavaksi ja sai käräjien ja maaherran luvan yritykselleen. Tila oli aivan alkutekijöissään, eli katselmoijat eivät löytäneet sieltä yhtään pystyssä olevaa asumusta. Pertteli anoi sitä nimenomaan kruununtilana otettavaksi, ei perintötilaksi lunastettavaksi. (ks. vuodelta 1649, mf ES1923) Pertteli Eskonpojan nimi sitten näkyy muutamana vuotena veroluetteloissa Teuvassa.

Siis tämän mukaan Perttelin asuinpaikka oli noin vuoteen 1648 asti Jalasjärvi, sitten joitakin vuosia Teuva ja lopulta Uttermossa. Lasten syntymäpaikka on siis vanhimmassa päässä Ilmajoen Jalasjärvenkylä, keskiosalta Teuva ja aivan nuorimmalta osalta Lapväärtin Uttermossa. Marketta Perttelintyttären syntymäpaikka on siis aika varmasti Jalasjärvi, mutta tarkkaa ajankohtaa myöhemmin syntyneitten syntymäpaikan vaihtumisesta ei muulta osin voida näillä tiedoilla määrittää.


terv Matti Lund

[Markku Pihlajaniemi]

Hei
Olen seurannut vähän huonosti tätä foorumia. Mutta nyt satuin tämän keskustelun havaitsemaan.
Perttu Eskonpoika (tai Pertteli Eskonpoika, jos niin halutaan kirjata) oli ennen Uttermosalle asettumistaan porvarina Kristiinankaupungissa. Kristiinankaupungin raastuvanoikeudessa 8.11.1665 Isak Månsson huudatti Perttu Eskonpojan pantteja 6 kpl skuutteja. Raatimies Jacob Andersson tiesi, että ne oli pantattu Ilmajoelta olevalle isännälle Matti Sipinpojalle (on Säntti).
Sitten Lapväärtin käräjillä 17.-18.9.1675 edesmenneen Matti Sipinpoika Säntin perilliset Ilmajoen pitäjästä vaativat Uttermossalta olevalta Perttu Eskonpojalta, joka oli entinen porvari Kristiinankaupungista, yli 200 kuparitaalaria, mikä oli laillisesti tuomittu. Tätä vastaan Perttu oli pantannut talonsa kaupungissa.

[Simotei]

Bertil Eskilsson oli Kristiinankaupungin alkuaikojen porvareita. Hän esiintyy jo 1652 kaupungin henkikirjassa. Lapväärtin käräjillä 26-27.8.1657 määrättiin Mats Hendersson Puskamarkista ja Mickel Jönsson Lapväärtistä arvioimaan porvari Bertil Eskilssonin omaisuus.

Olen myös kirjannut muistiinpanoihini Lapväärtin käräjät 1695, jossa Thomas Bertilsson perii saataviaan Uttermossasta edesmenneen isänsä Bertil Eskilssonin talosta.

-Simo-

[Matti Lund]

Hei
Olen seurannut vähän huonosti tätä foorumia. Mutta nyt satuin tämän keskustelun havaitsemaan.
Perttu Eskonpoika (tai Pertteli Eskonpoika, jos niin halutaan kirjata) oli ennen Uttermosalle asettumistaan porvarina Kristiinankaupungissa. Kristiinankaupungin raastuvanoikeudessa 8.11.1665 Isak Månsson huudatti Perttu Eskonpojan pantteja 6 kpl skuutteja. Raatimies Jacob Andersson tiesi, että ne oli pantattu Ilmajoelta olevalle isännälle Matti Sipinpojalle (on Säntti).
Sitten Lapväärtin käräjillä 17.-18.9.1675 edesmenneen Matti Sipinpoika Säntin perilliset Ilmajoen pitäjästä vaativat Uttermossalta olevalta Perttu Eskonpojalta, joka oli entinen porvari Kristiinankaupungista, yli 200 kuparitaalaria, mikä oli laillisesti tuomittu. Tätä vastaan Perttu oli pantannut talonsa kaupungissa.

Kiitos tästä herätyksestä. Itse asiassa asia on tullut tutuksi jo senkin kautta, kun olen kahlannut läpi Kristiinankaupungin historian I:n mainion luvun, jonka Anneli Mäkelä on kirjoittanut Kristiinankaupungin vaiheista sen perustamisesta isoonvihaan asti. Olin vain tilapäisesti unohtanut asian, kun siitä on kovasti aikaa, kun tästä olen lukenut.

Sinun kannattaa tutustua tähän kaupunkihistoriaan, sillä Mäkelällä on siinä esimerkillinen ote, joka antaa myös tukea sukututkijalle, vaikka on koko ajan otettava huomioon, että se on kaupunkiporvariston toiminnallista historiaa eikä varsinaista sukuhistoriaa, vaikka sukuhistoriallisella aspektilla on siinä hyvin merkitsevä rooli.

Siinä on taulukoita ja otteita raastuvanoikeuden pöytäkirjoista, jotka antavat myös jäljitystietoa Pertteli Eskonpojan Kristiinankaupungin vaiheista.

Mäkelän kirjoittamasta osuudesta noukin seuraavia (nämä ovat ruotsinkielisestä painoksesta):

Raastuvanistunto 2.7.1654 Hannu Laurinpoika kantanut Pertteli Eskonpoikaa vastaan ankkurista, jonka kantaja oli jättänyt huostaan pienpolttaja Juhalle Turkuun, kun taas vastaaja väittää, että on saanut sen pantiksi 20 taalarin velasta (s. 333)

Raastuvanistunto 26.4.1658, Hans Plagman ja Lorentz Gierdt Turusta, Turussa päivätty velkavaatimus 644 ja 100 taalaria sekä Kristiinankaupungissa 533:24, 240, 129 ja 7 taalaria, tekee 1653:24, vastaaja myöntää 1516 taalaria ... marssi vaatimusten sataessa raastuvasta ulos. Laiva, josta hän omisti ½, Antti Hannunpoika ja Luukas Heikinpoika kumpikin neljänneksen, takavarikoitiin veloista Turkuun. (s. 333)

RI 8.12.1659, Anders Murick Kokkolasta kantoi velasta (s. 334)
RI 4.1.1661, Filpus Ekman Porista kantoi velasta
RI 11.5.1661, taas Anders Murick
RI 18.5.1663, Hans Plagman ja Lorentz Gierdt Turusta, vaativat 453:08 taalaria, vastaaja myöntää 363 taalaria
RI 8.5.1665 kantajana Vilppu Martinpoika Turusta, 38 taalaria pitää maksaa (s. 334)

Tapaus Säntti

RI 21.4.1658 Matti Säntti vaatii 3 lästiä tervaa, 4 leiviskää voita ja kontanttia, yhteensä 202:24 taalaria (s. 324)
RI 26.2.1676 Matti Säntin kuolinpesä 202:24 taalarin vaatimuksesta edelleen maksamatta suoritetun laskun mukaan 34:04 taalaia kr (s. 329)


RI 8.3.1670 Lauri Klemetinpoika vaatii 40 taalaria, 2 leiviskää voita (s. 326)
RI 20.3.1671 Klemetti Paavonpoika Kurikasta vaatii 20 taalaria
RI 2.8.1675 Niku Pietarinpoika Teuvasta vaatii 17 riikintaalaria ja 80 taalaria (s. 328).

Asunnon ja kaupunkitilojen omistuksesta (s. 317):

RI 17.10.1670 Pertteli Eskonpoika osti tontin ja aitan Mikael Henrikinpojalta
RI 25.2.1677 Pertteli Eskonpojan kartano, jossa Hans Bochmöller asui vuokralaisena, huudatettiin tarjokkaille 1671 Turun porvarien veloista

RI 30.4.1673 Henrik Bertilinpoika osti Pertteli Eskonpojan kartanon

Pertteli Eskonpojan porvariksi tuloajankohdasta on hieman epäselvyyttä. Raastuvanistunnossa 8.11.1652 on porvarioikeudet suotu Pertteli Henrikinpojalle ja Mäkelän laatimassa taulukossa on sen perässä kysymysmerkki (s. 312). Tämähän sopisi Pertteli Eskonpojan tuloajankohdaksi. Asia vaatii tarkemman tutkinnan.

Näistä voidaan jäljittää karkeasti Perttelin päävaiheet Kristiinankaupungin porvarina. Vaikuttaa täpärästi velkaa velan päälle "pisneksen" pyörittämiseltä, jossa Kauhajoen, Kurikan ja Teuvan tervan rahtaaminen Tukholmaan ei ole lyönyt riittävästi leiville, mutta lopullinen tuomio vaatii kyllä tarkempaa lähdetietojen analysointia.

Olisiko sitten Markun ja minun esi-isä Säntin Matti jäänyt Perttelin pisneksistä vähän nuolemaan näppejään, Matin tervat Tukholmaan ja osa myyntihintaa päätynyt harakoille tai Turun porvareille.

terv Matti Lund

[Simotei]

Pitää korjata hieman, että Kristiinan ensimmäinen manttaalilista on vuodelta 1654 ja muistiinpanoissani oli kysymysmerkkejä Bertilin kohdalla liittyen samaan aikaan seudulla vaikuttaneeseen entiseen kersantti Bertil Eskilsson Smofisk nimiseen mieheen. Ilmeisesti tämä Smofisk oli kuitenkin eri henkilö ja hänellä oli enemmän tekemistä Närpiön ja Korsnäsin suunnalla.

[Matti Lund]

...

Olen myös kirjannut muistiinpanoihini Lapväärtin käräjät 1695, jossa Thomas Bertilsson perii saataviaan Uttermossasta edesmenneen isänsä Bertil Eskilssonin talosta.

-Simo-

Kristiinankaupunki näyttää kovasti vetäneen puoleensa Uttermossan väkeä.

Lapväärtin talvikäräjillä 1686 (s. 83, mf ES2082) leski Valpuri Antintytär Uttermossasta valitteli, ettei kykene ylläpitämään taloaan vävynsä Markku Eskonpojan kanssa, joka asuu väliin Kristiinankaupungissa, väliin Uttermossassa. Siksi hän ottaa taloa asumaan nuorimman poikansa Tuomas Perttelinpojan, joka on nyt täysi-ikäinen, ja kun hänen vanhempi veljensä oleskelee siellä ja täällä ulkomailla, eikä ole varmuutta siitäkään, onko hän enää elossa. Markku protestoi tätä vastaan, sillä Tuomas oli myynyt jonkin aikaa sitten oikeutensa pitäjänkirjurille Lauri Mikaelinpojalle ja tämän veljelle, mikä kauppa oli tuomittu perillisten valituksesta raukeamaan. Päätökseksi tuli, että kun Tuomas on poika talossa, niin hän jää taloon, mikä on varmempaa, kun taas Markku Eskonpoika on vain vävy. Tuomas ja Markku myös sopivat kädenpuristuksella riitansa .Muutamia vuosia Tuomas Perttelinpoika sitten näyttää asuneen Uttermossan taloa.

Mutta sitten Närpiön vuoden 1691 talvikäräjillä (s. 61, mf ES2083) valittelee vaimo Ventla Laurintytär Teuvasta, että koska Tuomas Perttelinpoika Uttermossasta, uhkaa kokonaan siirtyä Kristiinankaupunkiin ja myydä Uttermossan talon ventovieraalle, on hän taloon enemmän oikeutettu, kun hänen miehensä on myös vanhempi veli. Tuomas Perttelinpoika vastasi, ettei hänen vanhemmasta veljestään Pietari Perttelinpojasta ole taloa pitämään, kun tämä on matkannut pois kruunun sotamiespalvelukseen ja Tuomas todisti perinnönjakoluettelolla 2.11.1685, että Pietarille oli langennut 15 taalaria 16½ äyriä kr ja hän oli maksanut Ventlalle 43 taalaria. Tuomas sanoi, että talo oli suurissa kruununrästeissä ja vapaavuosilla otettu ja on maakirjassa kruununtalona. Ventlan vaatimus lastensa puolesta todettiin perusteettomaksi.

Epämääräisyyksiä Pertteli Eskonpojan vaimojen suhteen ei ole omiaan hälventämään tuo vuoden 1686 juttukaan, puhutteleehan Perttelin leski Valpuri Antintytär vävyä ja poikaansa ihan ominaan, ei poikapuolinaan, joten olisivatko monet eri vaimojen nimet sittenkin yksi ja sama vaimo Valpuri Antintytär? Tai voidaan tuo juttu nähdä myös Valpuri Antintytärtä huomattavasti varmistavana ja selventävänä. Siinä myös puhutaan Uttermossan talosta Valpuri Antintyttären ansaintamaana ja äidiksi siinä ilman varauksia häntä koko ajan puhutellaan.


terv Matti Lund

[Jokkel]

Olisiko alkuperäisen kysymyksen vastaus:

Eskil Jakobsson syntynyt noin 1587 Jalasjärvi ja kuollut noin 1654 Jalasjärvi.
Eskil avioitui tuntemattoman henkilön kanssa.
Hänen lapsensa olivat:
Matts Eriksson syntynyt noin 1619, kuollut noin 1696 Kurikka, ja haudattu 26.1.1696.
Matts avioitui puolisonaan Agneta Klemsntsdr. Agneta syntynyt noin 1619 Ilmajoki?.
Brita Eskilsdr syntynyt noin 1622 Jalasjärvi?, kuollut 1685 Ilmajoki, ja haudattu 5.4.1685.
Bertil Eskilsson syntynyt noin 1620 Jalasjärvi ja kuollut 1681 Jalasjärvi?.
Bertil avioitui puolisonaan Walborg Andersdr 1675. Walborg syntynyt noin 1650 Jalasjärvi?.
Bertil avioitui seuraavaksi puolisonaan Margetta Michaelsdr noin 1640. Margetta syntynyt noin 1620 Jalasjärvi? ja kuollut 1674 Jalasjärvi Uttermoosa.
Lapsi tästä avioliitosta oli:
Margareta Bertilsdr syntynyt noin 1645 Vähäkyrö?.
Margareta avioitui puolisonaan Jooseppi Pökkö Andersson, jonka vanhemmat olivat Anders Nisula Josepsson ja Gertrud Thomasdr, noin 1665. Jooseppi syntynyt noin 1643 Kurikka Tuiskula ja kuollut 1677 Isojoki.
Lapset tästä avioliitosta olivat:
Walborg Pökkö Josepsdr syntynyt noin 1666 Kurikka, kuollut 1.1.1754 Merikarvia Peippu, ja haudattu 27.1.1754.
Walborg avioitui puolisonaan Olof Soroila Henriksson noin 1690. Olof syntynyt noin 1670 Isojoki? ja kuollut 1712 Isojoki Kådesjärvi.
Anna Pökkö Josepsdr syntynyt noin 1675 Isojoki Stoorå.
Margareta avioitui seuraavaksi puolisonaan Matts Mattsson 1687. Matts syntynyt noin 1640 Kurikka?.
Lapset tästä avioliitosta olivat:
Margetta Mattsdr syntynyt noin 1687 Kurikka Tuiskula.
Margetta avioitui puolisonaan Jakob noin 1707 Isojoki. Jakob syntynyt noin 1687 Kurikka?.
Liisa Mattsdr syntynyt noin 1690 Isojoki Stoorå.
Hans Pökkö Mattsson syntynyt noin 1693 Isojoki Stoorå.

[Matti Lund]

Olisiko alkuperäisen kysymyksen vastaus:
...
Lapsi tästä avioliitosta oli:
Margareta Bertilsdr syntynyt noin 1645 Vähäkyrö?.
...

Aika lailla pielessä tuo hahmotelmasi on paikka paikoin.

Sinun kannattaa ensiksikin paremmin tutustua Jalasjärven Lammiin lukemalla Markku Pihlajaniemen selvityksen järkeä käyttäen ja nollaamalla ensin harhaanjohtavat tiedot, jotka kaiketi mieleesi ovat iskostuneet tämän pohjalle ja joista et ole ilmeisestikään vielä päässyt irti ylläolevasta päätellen.

Nyt kiinnostaa tietää, että mikä lähde Sinun mielessäsi nyt oikein kummittelee, kun löydät yhä uudestaan näiden henkilöiden syntymäpaikaksi Vähänkyrön, vaikka mielestäni näitten Pertteli Eskonpojan lasten tai muuten häneen liittyvien henkilöiden syntymäpaikat sijoittuvat minulle tunnettujen asiakirjojen mukaan sektorille, jossa olevat asuinkylät on ripoteltu linnuntietä mitaten ~55 km ... ~110 km Vähänkyrön eteläpuolelle, alkupiste Jalasjärvikin noin 70 km:n päässä,

eli pysytään väljästi ottaen vinoviisikulmiossa:

Jalasjärvi -Teuva - Kristiinanaupunki - Uttermossa - Isojoki.

Tähän ei Vähäkyrö hyvin sopeudu. Minä pyydän, että paljastat Sinun Vähänkyrön korttisi, käännät sen kuvapuolen ja isket pöytään, niin päästään oikeellisuuden haussa ehkä eteenpäin.


terv Matti Lund

[Jokkel]

Tuossa taisi olla pari virhettä, Ensimmäistä yleensä sanotaan tietokonevirheeksi, eli Berttilin vaimojen järjestys oli vaihtunut. Toinen virhe oli huolimattomuutta. Vähäkyrön piti olla Jalasjärvi.
------------------------------------------------------------------------
Eskil Jakobsson syntynyt noin 1587 Jalasjärvi ja kuollut noin 1654 Jalasjärvi.
Eskil avioitui tuntemattoman henkilön kanssa.
Hänen lapsensa olivat:
Matts Eriksson syntynyt noin 1619, kuollut noin 1696 Kurikka, ja haudattu 26.1.1696.
Matts avioitui puolisonaan Agneta Klementsdr. Agneta syntynyt noin 1619 Ilmajoki?.
Brita Eskilsdr syntynyt noin 1622 Jalasjärvi?, kuollut 1685 Ilmajoki, ja haudattu 5.4.1685.
Bertil Eskilsson syntynyt noin 1620 Jalasjärvi ja kuollut 1681 Jalasjärvi?
Bertil avioitui puolisonaan Margetta Michaelsdr noin 1640. Margetta syntynyt noin 1620 Jalasjärvi? ja kuollut 1674 Jalasjärvi Uttermossa.
Bertil avioitui seuraavaksi puolisonaan Walborg Andersdr 1675. Walborg syntynyt noin 1650 Jalasjärvi?.
Lapsi tästä avioliitosta oli:
Margareta Bertilsdr syntynyt noin 1645 Jalasjärvi
Margareta avioitui puolisonaan Jooseppi Pökkö Andersson, jonka vanhemmat olivat Anders Nisula Josepsson ja Gertrud Thomasdr, noin 1665. Jooseppi syntynyt noin 1643 Kurikka Tuiskula ja kuollut 1677 Isojoki.
Lapset tästä avioliitosta olivat:
Walborg Pökkö Josepsdr syntynyt noin 1666 Kurikka, kuollut 1.1.1754 Merikarvia Peippu, ja haudattu 27.1.1754.
Walborg avioitui puolisonaan Olof Soroila Henriksson noin 1690. Olof syntynyt noin 1670 Isojoki? ja kuollut 1712 Isojoki Kådesjärvi.
Anna Pökkö Josepsdr syntynyt noin 1675 Isojoki Stoorå.
Margareta avioitui seuraavaksi puolisonaan Matts Mattsson 1687. Matts syntynyt noin 1640 Kurikka?.
Lapset tästä avioliitosta olivat:
Margetta Mattsdr syntynyt noin 1687 Kurikka Tuiskula.
Margetta avioitui puolisonaan Jakob noin 1707 Isojoki. Jakob syntynyt noin 1687 Kurikka?.
Liisa Mattsdr syntynyt noin 1690 Isojoki Stoorå.
Hans Pökkö Mattsson syntynyt noin 1693 Isojoki Stoorå.[/quote]

[Matti Lund]

Kristiinankaupunki näyttää kovasti vetäneen puoleensa Uttermossan väkeä.

Lapväärtin talvikäräjillä 1686 (s. 83, mf ES2082) leski Valpuri Antintytär Uttermossasta valitteli, ettei kykene ylläpitämään taloaan vävynsä Markku Eskonpojan kanssa, joka asuu väliin Kristiinankaupungissa, väliin Uttermossassa. Siksi hän ottaa taloa asumaan nuorimman poikansa Tuomas Perttelinpojan, joka on nyt täysi-ikäinen, ja kun hänen vanhempi veljensä oleskelee siellä ja täällä ulkomailla, eikä ole varmuutta siitäkään, onko hän enää elossa. Markku protestoi tätä vastaan, sillä Tuomas oli myynyt jonkin aikaa sitten oikeutensa pitäjänkirjurille Lauri Mikaelinpojalle ja tämän veljelle, mikä kauppa oli tuomittu perillisten valituksesta raukeamaan. Päätökseksi tuli, että kun Tuomas on poika talossa, niin hän jää taloon, mikä on varmempaa, kun taas Markku Eskonpoika on vain vävy. Tuomas ja Markku myös sopivat kädenpuristuksella riitansa .Muutamia vuosia Tuomas Perttelinpoika sitten näyttää asuneen Uttermossan taloa.

Mutta sitten Närpiön vuoden 1691 talvikäräjillä (s. 61, mf ES2083) valittelee vaimo Ventla Laurintytär Teuvasta, että koska Tuomas Perttelinpoika Uttermossasta, uhkaa kokonaan siirtyä Kristiinankaupunkiin ja myydä Uttermossan talon ventovieraalle, on hän taloon enemmän oikeutettu, kun hänen miehensä on myös vanhempi veli. Tuomas Perttelinpoika vastasi, ettei hänen vanhemmasta veljestään Pietari Perttelinpojasta ole taloa pitämään, kun tämä on matkannut pois kruunun sotamiespalvelukseen ja Tuomas todisti perinnönjakoluettelolla 2.11.1685, että Pietarille oli langennut 15 taalaria 16½ äyriä kr ja hän oli maksanut Ventlalle 43 taalaria. Tuomas sanoi, että talo oli suurissa kruununrästeissä ja vapaavuosilla otettu ja on maakirjassa kruununtalona. Ventlan vaatimus lastensa puolesta todettiin perusteettomaksi.

Epämääräisyyksiä Pertteli Eskonpojan vaimojen suhteen ei ole omiaan hälventämään tuo vuoden 1686 juttukaan, puhutteleehan Perttelin leski Valpuri Antintytär vävyä ja poikaansa ihan ominaan, ei poikapuolinaan, joten olisivatko monet eri vaimojen nimet sittenkin yksi ja sama vaimo Valpuri Antintytär? Tai voidaan tuo juttu nähdä myös Valpuri Antintytärtä huomattavasti varmistavana ja selventävänä. Siinä myös puhutaan Uttermossan talosta Valpuri Antintyttären ansaintamaana ja äidiksi siinä ilman varauksia häntä koko ajan puhutellaan.


terv Matti Lund

Tämä vaimo- ja äitijuttu taisi jäädä Sinulta noteeraamatta.

Näissä siis Valpuri Antintytär sanoo nuorempaa poikaansa Tuomas Perttelinpoikaa ja vanhempaa poikaansa Pietari Perttelinpoikaa omiksi pojikseen, ja lisäksi sanoo vävyään Markku Eskonpoikaa omaksi vävykseen.

Siten "järjellä ajatellen" tämä sulkee pois vuoden 1674 henkiveroluettelon tiedon sukukuviosta: siinä esiintyvä vaimo Marketta Pertteli Eskonpojan alla ei olekaan Perttelin oma vaimo, vaan jonkun muun vaimo, joka asuu vuoden 1674 Perttelin talossa. Ehkä "varaemäntä", kun Valpuri Antintytär oli karannut naapurimaakuntaan kuten käräjäpöytäkirja kertoi.

terv Matti Lund

[Matti Lund]

Pitää korjata hieman, että Kristiinan ensimmäinen manttaalilista on vuodelta 1654 ja muistiinpanoissani oli kysymysmerkkejä Bertilin kohdalla liittyen samaan aikaan seudulla vaikuttaneeseen entiseen kersantti Bertil Eskilsson Smofisk nimiseen mieheen. Ilmeisesti tämä Smofisk oli kuitenkin eri henkilö ja hänellä oli enemmän tekemistä Närpiön ja Korsnäsin suunnalla.

"Jokken" pitää tosiaan hyvin noteerata myös nämä Simon kommmentit.

Pertteli Eskonpoika näkyy Kristiinankaupungin henkiveroluettelossa jo 1654 kuten Simo toteaa.

Tätä ennen Pertteli Eskonpoika on ainakin vuodet 1649-50 Teuvalla. Hän on saattanut tulla sinne vähän aikaisemminkin, mutta siitä ei saada tarkkaa tietoa, koska Pertteli ei ole ollut veromaksajana sitä ennen ja siten merkintää siitä ei ole saatavissa.

Sinun kannattaa nyt hetimmiten tarkastaa Kristiinankaupungin henki- ja kymmenysveroluettelot vuosilta 1651-53, saadaksesi selville Perttelin tulovuoden, mutta itse epäilen vuotta 1652. Silloin ei kylläkään porvarivalan vannojien joukosta löydy Kristiinankaupungin historia I:n mukaan Pertteli Eskonpoikaa, vaan Pertteli (Bertil) Henrikinpoika. Senniminen räätäli on henkiveroluettelossa pian Eskonpojan alapuolella.

Nähtävästikin Pertteli Eskonpojalle ja hänen vaimolleen Valpuri Antintyttärelle on syntynyt lapsia, niin poikia kuin tyttäriäkin vähintäänkin kolmella eri paikkakunnalla niin pitäjän kuin seurakunnankin puolesta:

Ilmajoen Jalasjärvenkylä
Närpiön Teuva
Kristiinankaupunki

Jalasjärven vaihtumisesta Teuvaan on vaikea antaa täsmällistä vuotta, mutta Teuvan vaihtumista Kristiinankaupunkiin voinee tarkentaa veroluetteloitten avulla.


terv Matti Lund

Ps. oli toisiaan olemassa aikalainen Bertil Eskilinpoika Småfisk, joka oli kotoisin Närpiön Korsnäsistä. Hän oli pitkään poissa kotipaikkakunnalta kruunun venemiehenä ja oli edennyt armeijan leivissä aliupseeriksi asti. Palattuaan sotaretkiltä hän yritti saada takaisin isältään jäänyttä taloa Korsnäsissä, muttei onnistunut, vaan joutui tyytymään siihen, että pääsi asumaan appensa taloa Rangsbyssä (tiedot löytyvät käräjäpöytäkirjoista rullalta ES1922).

Sama