Kaarinan Ladjakoski

[A.K.Johansson]

Ladjakosken Per Mattsson ja Jacobus Petri
Kaarinan pitäjän Ladjakosken (Ladialax, Koskis) tila oli tuomiokirkon Uudenkuorin tilana vielä vuonna 1530. Tuomiorovasti Magnus Nilsson oli ostanut tilan 1472 raatimies Bernt Grottelta. Latjakosken omisti vuosina 1456-71 ”Hvitte”-suku, joka vaihtoi tilan maita Paraisten Bläsnäsiin (FMU 3007, 3465). Tilahistoriaa voi seurata 1300-luvulle asti. Turun museokeskus on tehnyt vastikään alueella arkeologisia tutkimuksia (http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjhanke/read/asp/hae_liite.aspx?id=115327&ttyyppi=pdf&kunta_id=202 ). Vanha Viipurintie kulkee tilan halki.
Per Mattsson ”anasti” tämän kirkontilan ja antoi sen huomenlahjana vaimolleen Liesniemen Britalle 1536 (Oja 217, 236). Verotilaksi muutettu rälssitila palautui kruunulle noin 1553. Per Mattssonin poikapuoli Nils Michelsson (Blåfield) ei saanut tästä korvausta. Tila läänitettiin koulumestari ja virsirunoilija Jacobus Petri Finnolle (SAY Koskis 1575). Häneltä tila siirtyi Finnon lesken uudelle miehelle ja koulumestarina jatkavalle Gregorius Teittille 1589 (K. G. LEINBERG, Åbo Stifts herdaminne 1554-1640). Tilan läänittäminen Jaakko Finnolle synnyttää kysymyksiä: miksi Per Mattssonin poikapuoli ei saanut tilaa, mutta Jaakko Finnolle se annettiin eliniäksi?
Wittenbergissä ja Rostockissa opiskellut Jaakko Finno on Leinbergin tekstissä ”siiotiiolainen” (siuntiolainen?). Hänen virsiensä on sanottu ilmentävän lounaismurretta. Finnon vaimon Margareta Henrikintyttären vanhemmat ovat olleet porvari Henrik Myllär ja Agnes. He omistivat tilan Kaarinan Myllykylästä. Tila kuului myöhemmin porvari Michel Kranckille (Oja 246). Myllykylä ja Ladjakoski sijaitsevat vesiteitse melko lähellä toisiaan.
Per Mattson sai avioiduttuaan haltuunsa Liesniemen, erään tiedon mukaan osan Martböleä, mahdollisesti hänet löytää Kemiön Koustarissa 1540-luvulla. Dalby ja Koustar periytyivät Olof Draken pojille Pederille ja Mattsille (FMU 4301). Tilat siirtyivät heiltä Draken lesken Karin Svärdin kautta Fincke-suvun jäsenille.
Fincket olivat vahvasti myötävaikuttamassa Per Mattsonin huomenlahja-asiassa. Kopio kirjeestä löytyy digiarkiston voudintileistä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1645051). Mikäli olen tulkinnut tekstiä oikein, todistajina ovat olleet mm. Thomas Jönsson Ryting (vaimo Karin Fincke), Sten Henriksson Finne till Poiko (vaimo Anna Fincke), Nils Gustafsson, Pohja-Suomen vouti (Gustaf Fincken poika?), Erik Håkansson (vaimo Slatte-Fincke). Rälssimiesten ohella todistajina oli turkulaista porvaristoa.
Todistajana oli myös vouti Lasse Brok (Bråk), joka oli Per Mattsonin poikapuolen tuleva (?) appiukko. Olof Draken Ulvilan Holma (Holmagård) oli läänitettynä Lasse Persson Brokelle 1553, ja tila siirtyi hänen tyttärelleen, jonka puoliso Nils Michelsson vaihtoi sen Sauvon Saustilaan (http://www.narc.fi/suvanto). Broken mahdolliset yhteydet Satakuntaan (FMU 6440), Maskuun (vouti) ja Paraisille (jonne muutti?) ovat kiinnostavia (ks. http://www.mesterton.net/lainlukijat.htm).
SukuForumin sivuilla on aiemminkin keskusteltu Finnon suvusta. Mahdollisia kytkentöjä Fincke-sukuun voisi löytyä Kaarinan ja lähipitäjien suunnalta.
Anu Johansson
Lisätietoja:
Aulis Oja (1981/1946), Kaarina keskiajalla ja 1500-luvulla.
Henrik Impola (2011), Frälset och dess rusttjänt I Finland på 1500-talet.
KA/Digiarkisto: Voudintilit / Maarian, Ruskon, Pöytyän ja Kaarinan kuninkaantilojen, peruutettujen kirkontilojen ja rälssitilojen veroluettelo 1557-1557 (60c) / 38.

[Benedictus]

Kaarinan Ladjakosken ja Myllkykylän sijainti on aika kaukainen, vaikka huomioitaisiin merenpinnan korkeuden muutos 550 vuoden ajalta.
Ladjakoski sijaitsee nykyisen Paraisten risteyksen eli Littoinen Parainen ja vanhan Turku-Helsinki pikatien koillispuolella.
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?e=246037&n=6706099&scale=4000&tool=siirra&width=600&height=600&query=hae&hakutapa=paikannimihaku&nimi=kaarina&osoite=&kunta=kaarina&isShown=true&lang=fi
Myllykylä taasen Kakskerrassa, missä Myllarin perheellä oli muitakin omistuksia.
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?e=236437&n=6706099&scale=200000&tool=siirra&width=600&height=600&query=hae&hakutapa=paikannimihaku&nimi=kaarina&osoite=&kunta=kaarina&isShown=true&lang=fi
Jacob Finnon puoliso Margeta Henriksdr Myllar.

Margetan isä porvari Henrik Henriksson Myllar -äiti Agnes

Sisar Elisabeth Henriksdr Myllar
Puoliso Michel Eriksson Krank


Kiinnostavaa on, että Ladjakosken pohjoispuolella sijaitsee kappelimäki niminen paikka. Pappi Finnå huomioiden onko kyseessä ollut Kaarinan pitäjän kappeli Kuusiston puolella pitäjää. Kaarinan kirkkohan sijaitsee noin kymmenen kilometrin päässä Aurajoen rannalla, nykyisen Caribia hotellin takana.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1166071
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1166139
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1166205
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1166643
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1166643
Yllä näkyy Ladjakoskella:
Jacobus Finnå
vaimonsa 2.puoliso Gregorius Teet
seuraajansa Marcus Henrici Helsingius
seuraaja Joachim Stutaeus

Finno, Jacobus Petri (noin 1540–1588)

Suomalainen, Jakob Persson, Jaakko Pietarinpoika
S Varsinais-Suomi tai läntinen Uusimaa noin 1540. Oletettavasti talonpoikaista syntyperää (Paarma 1980).
Kävi ilmeisesti Turun katedraalikoulua. Ylioppilas (Iacobus Petri Finno Suecus) Wittenbergissä 23.1.1563, (Iacobus Petri Finlandensis Suecus Finno) Rostockissa tammikuu 1567; palasi kotimaahan 1568.


Yllä mainitaan Finnån alkuperäksi oletuksia, jollaisia vaikuttaisi olevan useilla muillakin tuon ajan papeilla.


Ajallisesti ei liene mahdotonta, että Jacobus Persson Finnån isä olisi tuo Ladjakosken Per Matsson.


Ulkomainen opinkäynti ja Turun rikkaimman porvarin tyttären nainti kertovat korkeasta yhteiskunnallisesta asemasta, eivät talonpoikaisjuurista.

[Benedictus]

http://runeberg.org/frfinl/0037.html
Michel Bengtsson Liesniemi, elossa 1530.
Vaimo Brita, joka oli lagman Olof Eriksson Stålarmin sisaren tytär.
Nai 1536 kirjuri Per Matssonin, jolta sai huomenlahjana Ladjakosken Kaarinasta.

Vaikuttaisi, että liesniemi on tullut Blåfieldeille Brita i Liesniemen kautta, eli oli hänen sukunsa paikka.

291 - 22.6.1485 Godeke Nilsson ja Ingeborg Andersdotter Tavast kahdesti 4- asteen affiniteetti. Kyseessä kaiketi Gödike Nilsinpoika Fincke ja Ingeborg i Liesniemi. http://fmpro.ra.se/ra/medeltid/pdf/42338.pdf

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=14865

Jacob Finnålla oli myös Paraisilla maatiloja, minkä kautta?

[A.K.Johansson]

Per Mattsson on vähän liiankin yleinen nimi, mutta kiinnostuin hänestä syystä, että tämän niminen on hallinnut tiloja mm. Kirjalassa ja Pargasbyssä. Ladjakosken aiemmilla omistajilla on ollut suhteita Paraisille, sillä "Hvittet" vaihtoivat maita Bläsnäsiin 1400-luvun jälkipuolella. Henrik i Koskis eli Henrik Smed oli velkaa turkulaisille porvareille ja tilan Gödik Hvittelle (Witte?) 1458 (FMU 2882, 3007). Bläsnäsissä on mainittu, joskin paljon myöhemmin Ljungo Thomasson Smed.
Tuo Kirjala-yhteys kiinnostaa syystä, että Lemun kirkkoherra Olaus Jacobi (Spora) sisarineen peri sieltä äitinsä tilan. Paimion Munkkilassa oli 1550-luvun lopulla Jacob Olsson ja sitten hänen leskenä oli Margareta Pedersdotter. Munkkila oli kuulunut Olof Drakelle, ja siirtyi 1580-luvulla Fincke-sukuisille (Viurilan Slangit).
Toinen kiinnostava tila on Raision "Jokis", joka siirtyi Lemun kirkkoherralle ja häneltä tämän pojille. Tilan omistaa 1570-80-luvulla Jacob Persson, joka on vuonna 1574 kirjoitettu muodossa "Jacobus Petri".
Anu Johansson

[Benedictus]

Erik Andersson Knape (http://www.juhasinivaara.fi/sinetit1600/turku/eanderssons.jpg), pormestari 1621-1628. Käskynhaltija 1629, sitten burggrefve Turun läänissä 1630. "Presiderade i rätten" viimeisen kerran marraskuussa 1633. Kuoli 1633 tai -34 ja haudattu 7.4.1634.7. Erik Olofsson (Spåre) (http://www.juhasinivaara.fi/sinetit1600/turku/eolofssons.jpg), pormestari 1629-1632, Lemo kirkkoherran poika, kuoli 1655 korkeassa iässä ja äärimmäisessä köyhyydessä..


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=850389
1600 Mårten Knape
1601 Her Olof i Lemu


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=850286
1580 M:Jacob ja 1583 M:Jacob


1585 Mårten Knap
1595-6 Mårten Knape, Knut Knape


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=849965
1572 Jacob persson
1574 Jacobus Petri


Yllä olevat M merkinnät Jacob nimen edellä voisivat viitata mester sanaan eli silloin olisi kyseessä koulumestari Jacob Finnå.


Jacob Finnå tuli takaisin suomeen opiskelunsa jälkeen 1568. Avioitui luultavasti melko pian saavuttuaan. Voitaisiin spekuloida, että Raision Jokis voisi olla avioitumisen myötä saatua omaisuutta.
Vaimon Margareta Myllarin äidin Agneksen sukua ei tunneta, kuitenkin hänellä oli hallussaan Paraisten Tennäsissä ja Lapplaxissa tiloja, jotka siirtyivät tyttärelle Margaretalle.


http://suku.genealogia.fi/search.php?searchid=1852611
Knape suvusta tässä.

[A.K.Johansson]

En tiedä, onko tuota Per Mattssonin huomenlahjakirjettä käsitelty jossain ennen, mutta ajattelin vielä listata kirjeessä mainitut henkilöt. Toivottavasti joku oikaisee mahdolliset virheet. Kirjeessä siis mainitaan Ivar Flemming, Thomas Jönsson (Ryting), Sten Henriksson (Finne), Torsten Salomonsson, Nils Gustafsson (Fincke?), Lasse Brok, Erik Andersson (Rääf?), Erik Håkansson (Slang), Olavus Jönsson (?), Erik Flemming Halikosta, Peder van Aken (Turun pormestari), ? Cappa ? ja "Lille Jörgen". Selkeät kytkennät Fincke-sukuun ja turkulaisiin porvareihin. Olisiko Pikku-Yrjö Britan veli?
Kirjeessä mainittu Erik Andersson tai hänen ensimmäinen vaimonsa ja Liesniemen Brita omistivat maata Kemiön Engelsbystä, samoin Knut Henrikssonin (Kalmusnäs) ensimmäinen vaimo. Onko Engelsby periytynyt Britalle Bitz-suvun kautta? Olof Drake oli ollut naimisissa Henrik Bitz vanhemman tyttären Birgitan kanssa. Engelsbyn osti Henrik Bitz (nuorempi) Klaus Bitzin leskeltä.
Jos Liesniemen Brita oli Stålarm-sukuinen, olisi ymmärrettävää, miksi Henrik Classon Hornin poika Jöran Henriksson sai Liesniemen; hänen äitinsä oli Elin Arvidsdotter Stålarm.
Kiitos Benedictus - lyhyessä ajassa tietoa on tullut roimasti lisää!
AJ

[Benedictus]

Yritin etsiä varmaa tietoa kuka oli Brita till Liesniemi, mutta mitäänselvää vastausta ei löydy.
Ramsey kertoo, että äidin veli oli Olof Eriksson Stålarm, muttei kuka oli isä.

Brita peri Liesniemen, koska miehensä mainitaan sillä nimellä ja pojat omistivat sen.
Britan 2. puoliso kirjuri Per Matsson ei liene ollut rälssimies, joten mahdollinen poikansa Jacob Persson Finnå ei siten olisi perinyt myöskään äitinsä rälssimaita.
Kiinnostavaa, että Finnå suku käytti tuota nimimuotoa tai muunnosta useampia sukupolvia.
Jacob Finnån poika oli siis Johannes Finnonius.

Voisiko Finnå ja Fincke nimet oli mukaelmat?
Gödick Fincken vaimo Ingeborg Liesniemi olisi ajallisesti sopiva Britan tädiksi ellei sitten äidiksi.

[Aimo]

Mitä tämä FMU 2493 tarkoittaa ?

Göstav Nilsson utställer på Liesniemi gård 1442 åt sin hustru Anna Michelsdotter morgongåvobrev, varmedelst han ger henne nämnda sitt arvegods Liesniemi.

Anfört i ett reduktionskommissionens den 10 mars 1687 till landshövding Lorentz Creutz utgivet brev angående Söderlax i Tövsala socken, vilket brev ingår i volymen ”Reduktions- och Lidqvidations Commissionernas brev”, fol. 109, i Finlands riksarkiv.


Toisaalta tiedetään että Gustaf Nilsinp Stiernkors ja Anna Mickelintr Blåfield olivat aviossa runsaat sata vuotta myöhemmin.

Aimo

[Benedictus]

Uskonpuhdistuksen jälkeen kuningas Kustaa Vaasa hankki itselleen maat, jotka hänen isänsä eno Sten Sture oli aikoinaan omistanut. Vuodesta 1531 Saustila oli kruunun maanvuokraajien käytössä vuoteen 1556 saakka. Kuningas Kustaa teki vaihtokaupan, jossa Saustilan isännäksi tuli Nils Mickelsson, Blåfield-suvun kantaisän Benkt Jönnssonin pojanpoika. Mickelsson kuoli vuonna 1562, ja hänen leskensä, Ingeborg Broke, avioitui uudelleen Olof Swartin kanssa. Saustilan uusi isäntä Swart oli merkittävä mies, hän palveli kuninkaan hovissa mm. Erik XIV:n hovimestarina. Saustila oli Swartin aikana kruunun ratsutila, ja tätä palvelua vastaan tila oli myös vapautettu veroista. Eräiden omistajanvaihdosten jälkeen Saustila siirtyi vuonna 1703 Kaarle XII:n henkivartijalle, majuri Anders Lindblomille. Hän joutui kuitenkin jättämään Saustilan päädyttyään Pultavan taistelun jälkeen Turkkiin. Tila jäi autioksi, koska tilan emäntäkin joutui pakenemaan, sillä venäläiset tekivät tuhojaan Sauvon pitäjässä.

Siis käräjillä mainittu Lars on Lars Pedersson Broke, jonka tytär on Ingeborg Broke nai Nils Michelsson Blåfieldin.
Tämän kuoltua nai Igeborg Olof Svartin, joka mainitaan myös Telmisaaren omistajana.
Onko käräjäpaperissa mainittu Mats B... , Mats Nilsson Blåfield?
http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/quote.gif (http://suku.genealogia.fi/newreply.php?do=newreply&p=90707)
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=90707&highlight=olof+swart#post90707

Göstav Nilsson utställer på Liesniemi gård 1442 åt sin hustru Anna Michelsdotter morgongåvobrev, varmedelst han ger henne nämnda sitt arvegods Liesniemi.

291 - 22.6.1485 Godeke Nilsson ja Ingeborg Andersdotter Tavast kahdesti 4- asteen affiniteetti. Kyseessä kaiketi Gödike Nilsinpoika Fincke ja Ingeborg i Liesniemi. http://fmpro.ra.se/ra/medeltid/pdf/42338.pdf

http://runeberg.org/frfinl/0114.html

Lainaus:
Edellisestä voitaisiin hahmoitella tauluja seuraavasti:

I Matias Kogh, jolla ainakin tytär:

II N.N. Matiaantytär Kogh, pso Lauri Vitikanpoika Tholk, joilla tyttäret:

III.1 N.N. Laurintytär, pso Sääksmäen kihlakunnantuomari Håkan Knutsson
III.2 N.N. Laurintytär, pso Niilo Olavinpoika Tavast, josta lapsia:

IV.1 Olavi Niilonpoika Tavast, pso Ingeborg Valdemarintytär, joilla lapset:
V.1 Niilo Olavinpoika Tavast, pso (tai ainakin avioliitto aie) Margareta Sigfridintytär
V.2 Metta Olavintytär Tavast, pso I Erik Bidz, pso Jeppe Pederinpoika
IV.2 Elin Niilontytär Tavast, pso Niilo Olavinpoika (Stjärnkors)
IV.3 Katarina Niilontytär Tavast, pso Gödike Fincke

Eli sekä Niilo Olavinpojan ja Margaretan (sekä 3. että 4. polvessa sukulaisuus) että Metan ja Jeppe Pederinpojan (4 . polvessa sekä verisukulaisuus että sukulaisuus) /englannin kieliset termit affinity ja consanguinity/ avioliiton esteille on haettu lupa. Miten termit pitäisi tarkalleen ottaen tulkita?

Edellä olevaa sukujohtoa sopii kritisoida ja siitä ei ainakaan ilmeisesti paljastu mitään, mutta se antaa viitteitä, mitä rantoja voisi olla tuon sukulaisuuden takana. __________________
terveisin
Antti Järvenpää
http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/quote.gif (http://suku.genealogia.fi/newreply.php?do=newreply&p=94891)

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=14815

[Pekka Hellemaa]

Jo J. W. Ruuth on aikanaan pohtinut Per Mattssonin ja Jacobus Petri Finnon mahdollista sukulaisuutta. Hänen Kansallisarkistossa säilytettävässä kokoelmassaan on sukukaavioluonnos, jossa Per Mattsson on merkitty Jaakko Finnon isäksi. Syystä tai toisesta luonnos on jäänyt pelkäksi työhypoteesiksi; Ruuth ei palaa siihen tuotannossaan.

Valitettavasti emme tiedä, mihin Ruuth perusti teoriansa. Ilmeinen yhdistävä tekijä näiden kahden miehen välillä on Ladjakoski, joka siis peruutettiin Per Mattssonilta kruunulle vuonna 1553. Juhana III läänitti sen Jaakko Finnolle 13.7.1571(1243:43-43v (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1845670)). Finno sai Ladjakosken (ja Hahdenniityn) palkkatilakseen - hän ei perinyt sitä Per Mattssonilta. Miksi hän sai juuri Ladjakosken? Oliko hänellä "sukulaisoikeus" siihen? Tätä ajatusta vastaan sotii se, että tila ei jatkossa periytynyt Finnon jälkeläisille vaan kulkeutui palkkatilana koulumestarilta toiselle.

SAY:ssa on asian pohdinnan kannalta pari mielenkiintoista merkintää. Per Mattsson nimittäin mainitaan Ladjakoskella (Koskis) vielä jatkossakin; vuosina 1575 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1166139) ja 1584 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1166205). Kyseisten vuosien voudintileistä olen kuitenkin löytänyt Ladjakoskelta vain Jaakko Finnon(1287:33v (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1847560), 1430:42 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1857260) ja 1435:38 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1857720)). Mihinkähän nuo SAY:n merkinnät mahtavat perustua? Löytäisikö joku selityksen? Ovatko ne todiste isän ja pojan yhtaikaisesta oleskelusta tilalla?

Kun Turun raastuvanoikeudessa 6.4.1636 käsiteltiin Henrik Jaakonpoika Finnon ja Hartvig Speitzin välistä kiistaa Myllärin talon aitoista, kertoi asiassa todistanut vanha Turun porvari Jöran Isoij palvelleensa "hos s. mäster Jakobs moder". Tämän johtolangan perusteella tiedämme, että Jaakko Finnon äiti on jossain vaiheessa jäänyt leskeksi, muutoinhan Jören olisi sanonut palvelleensa tämän miestä (siis Jaakon isää Pietaria tai mahdollista isäpuolta) tai Jaakko Finnoa (jos äiti olisi asunut hänen luonaan). Ainakaan nämä äitiin liittyvät pikku detaljit eivät kumoa teoriaa, jonka mukaan Per Mattsson oli Finnon isä ja Birgitta i Liesniemi hänen äitinsä. Pariskunnan avioliittokin solmittiin sopivasti nelisen vuotta ennen Jaakko Finnon arvioitua syntymää (noin 1540).

Anu Johansson mainitsi viestissään Raisiossa sijaitsevan Jokkinen(Jokkis)-nimisen tilan. Sen vaiheista ei löydy apuja Finnon juurten tutkimiseen, sillä tila ei ollut perintöä. Jaakko Finno osti tämän 7/32 savun kokoisen verotalon vuonna 1572.(Leinberg, K. G.: Asiakirjoja, jotka valaisevat Suomen kameralisia oloja 1500- ja 1600-luvuilla. Todistuskappaleita Suomen historiaan. III. Asiakirjoja, jotka valaisevat Suomen kameralisia oloja. 3 vihko. Helsinki 1899. s. 88)
Juhana III vapautti Finnon 8.6.1575 päivätyllä kirjeellään tilaan liittyvistä päivätyö- ja kyyditysvelvoitteista.(K. G. Leinberg: Handlingar rörande Finska skolväsendets historia. Fjerde samlingen. Jyväskylä 1901. s. 11-12)
Helpotuksista huolimatta talo oli autiona vuonna 1580 ja Finno myi sen Mårten Knapelle vuonna 1584. Seuraavana vuonna uuden omistajan hallinnoima Jokkinen oli edelleen veronmaksukyvytön.(SAY (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=850286))

Aiemmin tänään Benedictus pohdiskeli "Finnå"-nimeä. Lisänimet Finno ja Suomalainen on liitetty Jaakko Pietarinpoikaan vasta hänen kuolemansa jälkeen. Jaakon elinaikana Finnoa käytettiin hänen synnyinseutunsa - ei siis suvun tai synnyintalon - määrittäjänä. Wittenbergin yliopiston matrikkelissa hän on "Jacobus Petri Finno Svecus". Se, että tämä latinan kielinen Finno viittaa nimenomaan kansallisuuteen, paljastuu Rostockin yliopiston matrikkelista, jonka vastaava merkintä on "Jacobus Petri Finlandensis, Suecus". Molemmat merkinnät kertovat Jacobus Petrin olevan (Varsinais-) Suomen alueelta Ruotsista - ei missään nimessä Suomenojalta (Finnå). Vasta Jaakon jälkeläiset alkoivat käyttää Finnoa (ja Finnonista) lisä- ja sukunimenään; se siis ei ole Ficken nimivariantti.

[Benedictus]

Kiitokset Pekka Hellemaalle valaisevasta esityksestä.

1.Jo J. W. Ruuth on aikanaan pohtinut Per Mattssonin ja Jacobus Petri Finnon mahdollista sukulaisuutta. Hänen Kansallisarkistossa säilytettävässä kokoelmassaan on sukukaavioluonnos, jossa Per Mattsson on merkitty Jaakko Finnon isäksi. Syystä tai toisesta luonnos on jäänyt pelkäksi työhypoteesiksi; Ruuth ei palaa siihen tuotannossaan.

Kiinnostavaa, ettei Ruuth selvittänyt asiaa enempää. Eikö hän löytänyt riittävän varmaa lähdettä vai jäikö asia vain muuten kesken tärkeämpien tutkimusten tieltä. Pitää muistaa, että Ruuthin aikaan ei ollut tietokoneita ja tuolloisten tutkijoiden työ on ollut käsittämättömän suuritöistä ja silti tuloksiltaa "massiivista".

2.Valitettavasti emme tiedä, mihin Ruuth perusti teoriansa. Ilmeinen yhdistävä tekijä näiden kahden miehen välillä on Ladjakoski, joka siis peruutettiin Per Mattssonilta kruunulle vuonna 1553. Juhana III läänitti sen Jaakko Finnolle 13.7.1571(1243:43-43v (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1845670)). Finno sai Ladjakosken (ja Hahdenniityn) palkkatilakseen - hän ei perinyt sitä Per Mattssonilta. Miksi hän sai juuri Ladjakosken? Oliko hänellä "sukulaisoikeus" siihen? Tätä ajatusta vastaan sotii se, että tila ei jatkossa periytynyt Finnon jälkeläisille vaan kulkeutui palkkatilana koulumestarilta toiselle.

Ladjakoski (Hahdenniittyä en löytänyt) oli siis läänitetty palkkatila 1571.
Finno mainitaan (Toropainen, Genos 2005) Turun kaupungin vuoden 1571 hopeaveroluettelossa hopeaveron maksajana (”Mestar Jacop Scholmestar Silffuer haffr han leffuererat 6 ½ lodde, Löst öre peningar 20 mk”)
Turun tuomiokapitulin jäsen vuodesta 1571.

Jacob Finnå vaikuttaisi melkoisen varakkaalta 1571, vaikka oli ollut vasta 3 vuotta Suomessa opiskelunsa jälkeen.

Ladjakoski oli tuomiokirkon Uudenkuorin tilana 1530, sitten Per Matssonin hallussa ja huomenlahjana 1536.
Voidaan pohtia miten Ladjakoski tuli Per Matssonille, saiko sen kuningas Kustaalta vai peruutuksena ja millä perusteella, miksi siirtyi taas kruunulle 1553, vaikka oli huomenlahja?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1166071
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1166139
1563 K.M.Arff. och egitt
-oli siis Erik kuninkaan omaa perintöä, siis peritty isä Kustaalta.
-Oliko kirjuri Per Matsson syyllistynyt johonkin?

Kiinnostavaa, että Jacob Finnå palasi Suomeen samana vuonna 1568, jolloin 30.9.1568 Juhana Herttuasta tehtiin Kuningas Juhana III.
Vaikuttaisi, että Jacob Finnå kuului Juhanan kannattajiin, mitä puoltaa myös myöhemmät kuninkaalta saadut asemat.
Voisi hyvinkin olla, että Juhana halusi antaa Finnålle menettyjä etuja läänityksenä.

Tila tavallaan periytyi Jacob Finnålta leskelle ja tämän toiselle puolisolle Grels Mårtensson Teetille.
Teet, Gregorius Martini (noin 1560 - 1615).

Voidaan ajatella, että Ladjakoski kuului Finnån perhepiirille 1571-1615, tuolloin se varmaankin katsottiin jo vakiintuneet koulumestarin palkkatilaksi, koska kuitenkin oli kruununtila,eikä ollut enää perusteita antaa sitä Finnån lapsille.
Huomattavaa, että Ladjakoski oli mös Joachim Stutaeuksen palkatilana, tämän vaimo taasen oli Grels Mårtensson Teetin tytärpuoli.


3.SAY:ssa on asian pohdinnan kannalta pari mielenkiintoista merkintää. Per Mattsson nimittäin mainitaan Ladjakoskella (Koskis) vielä jatkossakin; vuosina 1575 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1166139) ja 1584 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1166205). Kyseisten vuosien voudintileistä olen kuitenkin löytänyt Ladjakoskelta vain Jaakko Finnon(1287:33v (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1847560), 1430:42 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1857260) ja 1435:38 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1857720)). Mihinkähän nuo SAY:n merkinnät mahtavat perustua? Löytäisikö joku selityksen? Ovatko ne todiste isän ja pojan yhtaikaisesta oleskelusta tilalla?


Olisiko tuo Per Matssonin näkyminen noinkin myöhään viite, että on ollut vuosia muualla, mahdollisesti Saksassa, palaten Juhanan myötä Suomeen, ollen poikansa tilalla vanhuksena.


4.Kun Turun raastuvanoikeudessa 6.4.1636 käsiteltiin Henrik Jaakonpoika Finnon ja Hartvig Speitzin välistä kiistaa Myllärin talon aitoista, kertoi asiassa todistanut vanha Turun porvari Jöran Isoij palvelleensa "hos s. mäster Jakobs moder". Tämän johtolangan perusteella tiedämme, että Jaakko Finnon äiti on jossain vaiheessa jäänyt leskeksi, muutoinhan Jören olisi sanonut palvelleensa tämän miestä (siis Jaakon isää Pietaria tai mahdollista isäpuolta) tai Jaakko Finnoa (jos äiti olisi asunut hänen luonaan). Ainakaan nämä äitiin liittyvät pikku detaljit eivät kumoa teoriaa, jonka mukaan Per Mattsson oli Finnon isä ja Birgitta i Liesniemi hänen äitinsä. Pariskunnan avioliittokin solmittiin sopivasti nelisen vuotta ennen Jaakko Finnon arvioitua syntymää (noin 1540).



Oikeuden käynti oli 1636. Vanha porvari Jöran Isoij kertoi palvelleensa Jacob Finnån äitiä, kiista oli kuitenkin Myllarien aitoista, voisiko olla tarkoitetun vaimon äitiä Agnesia.
Jos tarkoitettiin Finnån äitiä, niin jos tämä oli Brita i Liesniemi niin oli jo 1536 leski Michel Blåfieldin jälkeen.
Tyttärensä Anna Michelsdotter nai 1546 Gustaf Nilsson Stiernkorsin.
Voidaan päätellä, että Brita Lieniemi olisi ollut naimisissa jo 1526 paikkeilla eli olisi syntynyt noin 1500-luvun alkuvuosina.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1307610
ainakin vielä 1571 Kemiön Engelsbyssä mainitaan Brita Liesniemen lb.


Milloin Brita i Liesniemi olisi kuollut?

Jos porvari Jörani oli palveluksessa niin olisi voinut olla 15 v. 1571.



Tiedetään, että Myllarien talo Turussa oli Henrik Finnån omistuksessa. Toisaalta Henrik Finnå käräjöi Grels Mårtensson Teetin jälkeen talosta, jota asui Joachim Stutaeuksen leski.
Lainaus:

Herra Henrik oli sisäänjättämässään kirjoituksessa laskenut mukaan monia ihmeellisiä asioita ja lahjatavaroita, joita oli löydetty hänen edesmenneen isänsä mestari Jaakobin jäämistöstä, joita ei ollut löydetty perinnönjaon yhteydessä ja jotka eivät olleet tulleet hänen sisarustensa hyväksi, mistä hän nyt vieritti vastuun Hartwigille. Ja kun alkuperäiset perinnönjakoasiakirjat olisivat tuhoutuneet tulipalossa, löytyi yksi kopio perinnönjaon toimituskirjasta siten, että sen jälkeen kun irtaimisto on jaettu 28.5.1589 ja kiinteä omaisuus on sen jälkeen jaettu lasten ja heidän äitinsä Margaretan kesken, olivat perilliset 29.10.1605 saaneet vastaanottaa perintöosansa, mihin olivat julistaneet olevansa tyytyväisiä kuten oikeaksi todistettu kopio heidän tunnustuskirjastaan 29.10.1605 osoittaa.



http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=9459&highlight=stutaeus&page=15


Alla vielä Jacob Finnån pojan Johanneksen vaimon tietoa.

Piikkiön käräjät 1635
Sovittelu Walborg Henriksdr (i Breidilä i Pemar) ja Michell Thomasson (i Storgården)välillä 15 dukaatista ja kultasormuksesta, jotka Walborgin poika Erich Mårtensson antanut edesmenneelle Jören(Johan?) Mångssonille(i kalmusnäs?)

1642 mainitaan ensimmäisellä tilalla Mårten Grelsson varmaankin Grels Mårtenssonin poika.
Toisella tiallamainitaan Mårten Grelsson ja äiti Margareta Henriksdotter.
1.tilalla mainitaan Mårten Jöransson ja vaimo Margareta ja sitten vaihtelevasti Grels tai Jöran.

2. tilan Grels Mårtenssonin vaimo Margareta Henriksdotter lienee sama Margareta Henriksdotter, joka karhusi Hämeenkyrön khr Henrikus Finnolta entisen miehensäJohannes Finnoniuksen perintöjä.
Turun raastupa 1643
Sahl:Johannis Jacobi Finnoniuksen leski Malin Henriksdr (af Proila? och Pemar sochn) pyytelee miehensä perintöjä Turun talosta, jota Henrich Finno (i Kyrö) hallinnut 37 vuotta.
Ylläoleva nimilienee Paimion Stor Breidilä?

[Liisa R]

Mielenkiintoinen aloitus, Anu Johansson! Kiitoksia siitä.
On ihmeellistä, kuinka paljon me tiedämme Henrik Mylläristä ja hänen tyttärestään Margareetasta ja kuinka vähän Jaakko Finnosta, hänen vanhemmistaan tai sisaruksistaan. Emme edes, oliko sellaisia. Tai varmaa tietoa siitä, mistä hän oli kotoisin.
En minäkään pidä häntä maalaispoikana Pusulasta. Niin kuin Benedictuskin huomautti, hän on liian varakas sellaiseksi. Omaisuutta tietysti lisäsi vaimon perimä omaisuus. (Milloinkahan avioliitto on solmittu?)
Pekka Hellemaa oli lukenut Ruuthin arkistoa. Minäkin olen tutustunut siihen.
Arkiston osiosta VIII 0n poimittu seuraava JW Ruuthin pohdiskelu (suomeksi)
"Vuoden 1586 tonttiäyriluettelon mukaan Mestari Jaakolla oli Mätäjärven korttelissa turkisaitta ( 2 äyriä) ja tuulimylly (2 äyriä) Turkisaitta on mainittu heti Mats Kohman aitan jälkeen. Mahtoikohan Jaakko Finno siis omistaa sen mahdollisesti Mätäjärven korttelissa olleen entisen luostarintalon (klostergården) ja tämä turkisaitta olisi kuulunut siihen." Varmuudeksi tämä loppuosa myös ruotsiksi: Månne Jakob Finno sålunda kunnat äga i Mätäjärvikvarteret belägna f.d.klostergården och denna fällbod hört därunder?VarsinaisSuomen voudintilit 1459; s.26
Tuulimylly mainitaan tonttiäyriluettelossa jo 1575. VA 1279;6
Kaarinan Koskeahan hän ei omistanut, vaan se oli palkkatila, Ja Grels Teitti virkaan tullessaan vaati itselleen ne samat edut, jotka edeltäjällä oli ollut.
Liisa R

[Liisa R]

Mielenkiintoinen aloitus, Anu Johansson! Kiitoksia siitä.

On ihmeellistä, kuinka paljon me tiedämme Henrik Mylläristä ja hänen tyttärestään Margareetasta ja kuinka vähän Jaakko Finnosta, hänen vanhemmistaan tai sisaruksistaan. Emme edes, oliko sellaisia. Tai varmaa tietoa siitä, mistä hän oli kotoisin.

En minäkään pidä häntä maalaispoikana Pusulasta. Niin kuin Benedictuskin huomautti, hän on liian varakas sellaiseksi. Omaisuutta tietysti lisäsi vaimon perimä omaisuus. (Milloinkahan avioliitto on solmittu?)

Pekka Hellemaa oli lukenut Ruuthin arkistoa. Minäkin olen tutustunut siihen.
Arkiston osiosta VIII 0n poimittu seuraava JW Ruuthin pohdiskelu (suomeksi)
"Vuoden 1586 tonttiäyriluettelon mukaan Mestari Jaakolla oli Mätäjärven korttelissa turkisaitta ( 2 äyriä) ja tuulimylly (2 äyriä) Turkisaitta on mainittu heti Mats Kohman aitan jälkeen. Mahtoikohan Jaakko Finno siis omistaa sen mahdollisesti Mätäjärven korttelissa olleen entisen luostarintalon (klostergården) ja tämä turkisaitta olisi kuulunut siihen." Varmuudeksi tämä loppuosa myös ruotsiksi: Månne Jakob Finno sålunda kunnat äga i Mätäjärvikvarteret belägna f.d.klostergården och denna fällbod hört därunder?VarsinaisSuomen voudintilit 1459; s.26
Tuulimylly mainitaan tonttiäyriluettelossa jo 1575. VA 1279;6

Kaarinan Koskeahan hän ei omistanut, vaan se oli palkkatila, Ja Grels Teitti virkaan tullessaan vaati itselleen ne samat edut, jotka edeltäjällä oli ollut.

Liisa R

[Pekka Hellemaa]

Hyvä Benedictus, et löytänyt Hahdenniittyä siksi, että muistin nimen väärin. Oikea nimi on Hahdenniemen niitty. Pahoittelen sekaannusta. Tässä läänityskirje niittyineen kokonaisuudessaan:
Wij Johann then tridie medh Gudz Nådhe, Swerigis, Götiss och Wendis &c. konung Göre wetterligit att wij aff Gunst och Nådhe haffue wndt och effterlatidt, som wij och nu her medh, (Osz till enn behagligh tidh vnne och effterlathe wår tro wndersåthe, Hr Jacop Petri Skålemestare j åbo en gårdh wdi Nummis Sochnn benempd Koskis Så att han samme hemman medh alle åhrlige wtskylder och rättighetter såm thär aff wtgöras böör och plägar niuthe bruke och beholle må Wdi lijke måtte haffue wij gunstelighen effterlatidt honom en engh liggiandes wdi Reeszo Sochnn benämph Hagdennemi huilken engh framlidne her Sten j Åbo till förende hafft haffuer &c.; Dher wår beffalningzmänn Fougter och alle andre såm för wåre skuld wele och skåle göre och lathe måge wette sigh effterrätte, jcke görendes för:de Her Jacob här emott nogiedtt hinder eller förfongh Schriffuit på wårt Konung:e Slått Stockholm then 13 Julij Anno &c. 1571. I. R. S.
(K. G. Leinberg: Handlingar rörande Finska skolväsendets historia. Fjerde samlingen. Jyväskylä 1901. s. 10.)

Anu Johansson mainitsi jo tämän viestiketjun avauksessa, että Per Mattssonin katsottiin anastaneen Ladjakosken. Aarne Läntinen (Kuninkaan "perintöä ja omaa" (arv och eget). Kameraalihistoriallinen tutkimus Kustaa Vaasan maaomaisuudesta Suomessa vuosina 1531–1560. Studia Historica Jyväskyläensia 21. Jyväskylä 1981. s. 96.) kertoo asiasta seuraavaa:
Kaarinan Koski (Ladjakoski) mainitaan jo v:na 1378. Tuomiorovasti Maunu Särkilahti osti sen ja antoi Pyhäinmiesten prebendalle, jolle se kuului uuden ajan alussa. Sen jälkeen kirjuri Pietari Matinpoika Liesniemestä anasti sen itselleen ja antoi vaimolleen Britalle v:na 1536 huomenlahjaksi. Brita-rouva oli Sauvon Liesniemen herran Mikko Pentinpojan leski. Kuningas kiinnitti huomionsa Kosken epäselvään saantoon ja peruutti sen itselleen Juho Niilonpojan lampuotivoutikaudella Pietari Matinpojan poikapuolelta, Liesniemen Niilo Mikonpojalta, jolle sen oli kuitenkin suoritettava tilasta korvaus. Se näyttää jääneen kuitenkin saamatta. Koskesta tehtiin v:na 1571 Turun koulumestarin palkkatila, joka kuului ensin koulumestari Jaakko Pietarinpoika Suomalaiselle.

Aiemmin esiin ottamani SAY-merkinnät Per Mattssonista Ladjakoskella vuosina 1575 ja 1584 jäivät sen verran kaivelemaan, että etsin jälkimmäisen alkuperäismerkinnän. Per Mattsson tosiaankin löytyy Ladjakoskelta vuoden 1584 maakirjasta (1431:98v (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1857423)) ja tarvittaessa varmaankin myös vuodelta 1575.

Joku Per Mattsson on siis huseerannut Ladjakosken lampuotina(?) sinä aikana, kun tila on ollut Finnolle läänitettynä. Olettakaamme, että tämä Per Mattsson on sama mies kuin mielenkiintomme kohteena oleva kirjuri, vaikka hänet on tähän maakirjaan kirjattu ilman titteliä. Merkintä todistaisi, että Per Mattsson oli elossa vielä 1585 ja toimi poikansa lampuotina (Jännä ajatus!). Lisäksi se todistaisi, että Brita i Liesniemi on elänyt tätäkin pidempään. Hänen kuolinaikansa selvittämisestä saattaisi olla jotain apua tämän palapelin rakentelussa. Benedictus jo löysikin hänestä elonmerkkejä vuodelta 1571 ja päätyi hänen elinkaartaan analysoidessaan siihen, että hän olisi syntynyt 1500-luvun alkuvuosina. Ikänsä puolesta Brita siis sopii Finnon äidiksi.

[A.K.Johansson]

Noista SAY:n vuosiluvuista ja etenkin vuodesta 1584 olen sitä mieltä, että tuona vuonna nimiin liittyy jotkut kameraaliset syyt. Monesti tuntuu siltä, että henkilö on kuollut jo monta vuotta aiemmin. Tila on saattanut olla perikunnan hallussa.
Kaarinan pitäjän historiassa kerrotaan, että Koski (Ladjakoski) lahjoitettiin majoitusmestari Per Eriksson Balkille (jo 1647 mainittu tilalla; kung. bref 30.4.1649 ks. SAY). Tilaa on kutsuttu jopa säteriksi Per Balkin aikana. Isänsä kuoltua tytär sai vahvistuksen tilaan (Innamaa 81-82). Per Balck on mainittu mm. 1648 Kaarinan Ravattulassa (SAY). Ramsayn mukaan Balk teloitettiin ampumalla 1663 (?). Hänen leskensä oli Magdalena Persdotter (Ravattulasta?).
”Rautalan” Per Mårtenssonilla oli 1620-luvulla yksi Ravattulan tila hallussaan. Olisiko Rautala Paimion Rauta-alho? Per Mårtenssonin vaimo oli Sigfrid Jacobsson Spåran tytär, joka sai perintönä osuuden tilasta. Rauta-alhoon kytkeytyy myös Margareta Villnäs (Flemming?), jolla oli omistuksia Kaarinan rannikon tiloilla 1500-luvun puolivälissä.
Jos etsii Balk-sukuun kytkentää, sellaisenkin voisi löytää: Måns Nilsson Balk oli naimisissa Brita Flemmingin kanssa. Tämä selittäisi sen, miksi huomenlahjakirjeessä mainitaan Torsten Salomonsson (Britan toinen mies).
Anu Johansson

[Benedictus]

Turussa eläessä ja sattumalta piharakentamista tekevänä ja maantieteilijänä on tullut vastaan monia paikkoja.
Voisi uskoa jopa sattumien summaa, sillä rakensin Ladjakosken pihan taakse suuren talon pihatyöt kymmenkunta vuotta sitten. Siksi onkin vielä hämmentävämpää, että kun selvisi tuo Jacob Finnon niittynautinnan nimi, niin olen hoidellut vuosikausia eräitä puutarhoja Haahdenniemen tiellä, joka sattuu sijaitsemaan Merimaskussa, Taattisten järven pohjoispuolelta lähtevänä.

Jos huomioidaan maankohoaminen, niin Haahdenniemen länsi ja lounaispuolella on suuret meriniityt, joista on varmaankin 1500-luvulla saatu heinää karjanrehuksi Turkuun.

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?e=219305&n=6715719&scale=8000&tool=siirra&width=600&height=600&lang=fi

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?e=220065&n=6711979&scale=200000&tool=siirra&width=600&height=600&lang=fi

Kannattaa huomata, että Hahdenniemeä vastapäätä länsipuolella on vanha rälssitila Tammisaari, liittyyköä se jotenkin Hahdenniemeen, en osaa sanoa.

Steno Christopheri (K 1570)

Steno Christophori, Sten Kristoffersson
Turun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5107) tuomiokirkon taloudenhoitaja 1540–1543, uudelleen päätoimisesti ainakin 1555–1561, sivutoimisesti todennäköisesti 1569 asti päätoimenaan Turun tullikirjurin tehtävät 1562–1567. Aiemmin herra Steno oli Pyhän Eerikin prebendaatti 1541–1553, kamarikirjuri Tukholmassa 1544–1548 ja Turun hospitaalin vouti 1556.
Herra Stenolla oli Raisiossa läänitystilanaan Lietsala, joka hänen jälkeensä siirtyi koulumestarille.
K Turku 1570.
P Gertrud Larsdotter / Kerttu Laurintytär, asui leskenä Turussa ainakin vielä 1574. Edesmenneen herra Stenin vaimo Gertrud (”hustru Gertru saligh her Stens”) mainitaan Turun kaupungin vuoden 1571 hopeaveroluettelossa mitään omistamattomana köyhänä leskenä, jolle ei määrätty maksettavaksi hopeaveroa (Toropainen, Genos 2005).


Kuten alla olevasta Hellemaan laittamasta alkuperätekstistä näkyy oli Hahdenniemi eng Raisiossa, eli nykyisessä Merimaskussa ja kuului aiemmin Herr Stenille.


Wij Johann then tridie medh Gudz Nådhe, Swerigis, Götiss och Wendis &c. konung Göre wetterligit att wij aff Gunst och Nådhe haffue wndt och effterlatidt, som wij och nu her medh, (Osz till enn behagligh tidh vnne och effterlathe wår tro wndersåthe, Hr Jacop Petri Skålemestare j åbo en gårdh wdi Nummis Sochnn benempd Koskis Så att han samme hemman medh alle åhrlige wtskylder och rättighetter såm thär aff wtgöras böör och plägar niuthe bruke och beholle må Wdi lijke måtte haffue wij gunstelighen effterlatidt honom en engh liggiandes wdi Reeszo Sochnn benämph Hagdennemi huilken engh framlidne her Sten j Åbo till förende hafft haffuer &c.; Dher wår beffalningzmänn Fougter och alle andre såm för wåre skuld wele och skåle göre och lathe måge wette sigh effterrätte, jcke görendes för:de Her Jacob här emott nogiedtt hinder eller förfongh Schriffuit på wårt Konung:e Slått Stockholm then 13 Julij Anno &c. 1571. I. R. S.
(K. G. Leinberg: Handlingar rörande Finska skolväsendets historia. Fjerde samlingen. Jyväskylä 1901. s. 10.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=849928
Yllä on mielestäni Lietsalan yökunna tilat, muttei tilaa jossa olisi mitään herr Sveniiin liittyvää?
Ylläolevan tiedon mukaan Lietsala siirtyi koulumestarille.

[Benedictus]

Per Mattson sai avioiduttuaan haltuunsa Liesniemen, erään tiedon mukaan osan Martböleä, mahdollisesti hänet löytää Kemiön Koustarissa 1540-luvulla. Dalby ja Koustar periytyivät Olof Draken pojille Pederille ja Mattsille (FMU 4301). Tilat siirtyivät heiltä Draken lesken Karin Svärdin kautta Fincke-suvun jäsenille.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1305006
2. tilalla Per Mattson

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1307606
Kiinnostavaa, etä Koustarin toinen tila Clemet Olsson Finne ja Henrik Finne paikka.
1.tilalla 1562 h.Birgitta
Dalby
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1307567
Henrik Olsson ja N.Finne, tarkoittaako Henrik Olsson Finne?

http://runeberg.org/frfinl/0121.html
Ketä nämä Finnet ovat?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1315364

[Benedictus]

Lainaan alle kaksi Johanssonin viestin osaa.
Huomenlahjakirjeen henkilöt ovat varmasti Britan ja puolisonsa lähipiiriä.
Miten?

Fincket olivat vahvasti myötävaikuttamassa Per Mattsonin huomenlahja-asiassa. Kopio kirjeestä löytyy digiarkiston voudintileistä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1645051). Mikäli olen tulkinnut tekstiä oikein, todistajina ovat olleet mm. Thomas Jönsson Ryting (vaimo Karin Fincke), Sten Henriksson Finne till Poiko (vaimo Anna Fincke), Nils Gustafsson, Pohja-Suomen vouti (Gustaf Fincken poika?), Erik Håkansson (vaimo Slatte-Fincke). Rälssimiesten ohella todistajina oli turkulaista porvaristoa.
Todistajana oli myös vouti Lasse Brok (Bråk), joka oli Per Mattsonin poikapuolen tuleva (?) appiukko. Olof Draken Ulvilan Holma (Holmagård) oli läänitettynä Lasse Persson Brokelle 1553, ja tila siirtyi hänen tyttärelleen, jonka puoliso Nils Michelsson vaihtoi sen Sauvon Saustilaan (http://www.narc.fi/suvanto).

En tiedä, onko tuota Per Mattssonin huomenlahjakirjettä käsitelty jossain ennen, mutta ajattelin vielä listata kirjeessä mainitut henkilöt. Toivottavasti joku oikaisee mahdolliset virheet. Kirjeessä siis mainitaan Ivar Flemming, Thomas Jönsson (Ryting), Sten Henriksson (Finne), Torsten Salomonsson, Nils Gustafsson (Fincke?), Lasse Brok, Erik Andersson (Rääf?), Erik Håkansson (Slang), Olavus Jönsson (?), Erik Flemming Halikosta, Peder van Aken (Turun pormestari), ? Cappa ? ja "Lille Jörgen". Selkeät kytkennät Fincke-sukuun ja turkulaisiin porvareihin. Olisiko Pikku-Yrjö Britan veli?
Kirjeessä mainittu Erik Andersson tai hänen ensimmäinen vaimonsa ja Liesniemen Brita omistivat maata Kemiön Engelsbystä, samoin Knut Henrikssonin (Kalmusnäs) ensimmäinen vaimo. Onko Engelsby periytynyt Britalle Bitz-suvun kautta? Olof Drake oli ollut naimisissa Henrik Bitz vanhemman tyttären Birgitan kanssa. Engelsbyn osti Henrik Bitz (nuorempi) Klaus Bitzin leskeltä.
Jos Liesniemen Brita oli Stålarm-sukuinen, olisi ymmärrettävää, miksi Henrik Classon Hornin poika Jöran Henriksson sai Liesniemen; hänen äitinsä oli Elin Arvidsdotter Stålarm.

Mies antoi lain mukaan vaimolleen huomenlahjan, joka piti olla joko irtainta tai kiinteää omaisuutta, ei yhdistelmää molemmista.

Laki myös määräsi miten ison osan mies voi antaa huomenlahjana vaimolleen omaisuudestaan.

Miten huomenlahjan todistajista määrättiin, oliko se kunniatehtävä vai olivatko todistajat lähipiiriä, joka todistamalla antoi oikeuden huomenlahjaan?

Huomenlahja meni aina naisen lapselle tämän kuoltua, ei antajan miehen lapselle, jos oli eri avioista lapsia.

Voisiko olla, ettei Britan poika Nils Michelsson Blåfield siksi saanut korvausta Ladjakoskesta, koska ei ollut sen omistaja vaan äitinsä Brita.
Jos Jacob Persson Finnå oli Britan ja Per Matssonin poika niin vain Jacobilla olisi ollut oikeus Ladjakoskeen perillisenä, jos tilaa ei olisi peruutettu Kuninkaalle.

[Pekka Hellemaa]

Ladjakosken tilasta ja sen kylkiäisenä kulkevasta Hahdenniemen niitystä on yllättävän paljon tietoa tyrkyllä. Olin suorastaan yllättynyt siitä materiaalin määrästä, mitä vuosien varrella on mukaan tarttunut. Kaikki löytämäni asiakirjat ja artikkelit vahvistavat sen, että Ladjakosken tila ja sen kylkiäisenä kulkeva Hahdenniemen niitty olivat osa Turun koulun rehtorin palkkaa. Mistään en löytänyt pienintäkään vihjettä siitä, että Finno olisi saanut tilan perintönä.

Ladjakosken ja Hahdenniemen vaiheisiin liittyviä kuninkaan kirjeitä:

6.7.1571 Kustaa Nilssonille oli aikanaan luvattu korvaus siitä, että Kustaa Vaasa oli peruuttanut Ladjakosken kruunulle. Kustaa Nilsson odotteli vielä korvaustaan.(1)

13.7.1571 Juhana III läänitti Ladjakosken tilan ja Hahdenniemen niityn koulumestari Jacob Petrille.(1243:43-43v (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1845670))

6.7.1579 Läänityskirje Jakob Petrille. Hän saa edelleenkin pitää Ladjakosken Lyypekin, joka hänellä onkn jo joitain vuosia ollut.(2)

3.8.1593 Kaarle herttua läänitti Ladjakosken Turun koulumestarille Mestari Grelsille. Joku Thomas Simonsson oli kolme vuotta aiemmin onnistunut sen valheellisen kertomuksen avulla ottamaan haltuunsa. Mainitaan, että tila oli kuulunut Turun koululle: "... af ålder hafuer leghat till Åbo Skola, Teslikest och på Haghdeniemi Engh, som och der till lijdt hafuer, Och hafuer förbe:de M. Grels, haft här medh sigh någre beuiss och withnesbyrd, ath förbe:de godz och Engh, hafuer af vhrminnes hefd, legath och lydt till förbe:de Åbo Skola."(3)
13.7.1594 Kuninkaan kirje, jossa ilmeisesti käsitellään Teitin palkkaetuja, mm. Hahdenniemen niittyä. Kirjeeseen viitataan vuoden 1598 tilikirjassa.(1577:37 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1876984))

2.5.1614 Kustaa II Adolfin Hahdenniemen niittyyn liittyvä kirje Turun koulumestrarille. M. Joachimus Stuthaeus on valittanut, että joku Isak Nilsson on yrittänyt keplotella Turun koululta itselleen Hahdenniemen niityn, jota Stutaeus ja hänen edeltäjänsä olivat ennen nauttineet: "... Isach Månsson, hafwer igenom orätt berättelse weled vndangå ifrå Scholan then Engen Hachdem Nimi, som han och hans Antecessores före honom nuttidt hafwe; Där opå han och hafwer faste Bref och beskedh ...". Stutaeus pyysi vahvistusta sille, ettei kyseinen Isak eikä kukaan muukaan voi niittyä viedä.(4)
Tengstömin muinoin laatimasssa kirjassa(5) on runsaasti asiaa Ladjakosken tilasta ja Hahdenniemen niitystä. Poimin tähän lopuksi tämän keskustelun teemaan sopivan näytteen.
Noin vuonna 1609 Turun koulun silloinen rehtori Stutaeus esitti todisteita siitä, että koululla oli oikeus Ladjakosken tilaan. Hän mm. viittaa joihinkin kuninkaan kirjeisiin ja kirjoittaa lisäksi: "... Koskis Gods hafuer så när i 40 åhr legat under Åbo Scholestugu, ..."
ja pyytää, että saisi edelleen jäädä "under Scholestugun, såsom mona Antecessores uthi så monge åår thet therunder haft och niutit hafue ...".

(1) K. G. Leinberg: Handlingar rörande Finska kyrkan och presterskapet. Första samlingen. 1535-1627. Jyväskylä 1892. s. 122.
(2) K. G. Leinberg: Handlingar rörande Finska kyrkan och presterskapet. Första samlingen. 1535-1627. Jyväskylä 1892. s. 176.
(3) K. G. Leinberg: Handlingar rörande Finska skolväsendets historia. Tredje samlingen. Jyväskylä 1889. s. 17.
(4) K. G. Leinberg: Handlingar rörande Finska skolväsendets historia. Tredje samlingen. Jyväskylä 1889. ss. 24-25.
(5) (engström, Jacob: Handlingar, till upplysning i Finlands Kyrko-Historie. Fjerde häftet. Utgifne såsom Bihang till Åbo Erke-Stifts Circulaire-Bref för år 1824. Åbo 1825. ss. 13–21.

[Benedictus]

Pekka Hellemaan hienot tiedot antavat ajatusta Ladjakoskesta.

Uutta on, että Ladjakosken tilaa mainitaan Lyypekiksi 1579. Tarkoittaako se, että Ladjakoskella oli myös joku toinen muun niminen tila, eli olisi ollut ainakin kaksi tilaa ja mahdollisesti eri omistajia?

lainaus:
Verotilaksi muutettu rälssitila palautui kruunulle noin 1553. Per Mattssonin poikapuoli Nils Michelsson (Blåfield) ei saanut tästä korvausta. Tila läänitettiin koulumestari ja virsirunoilija Jacobus Petri Finnolle (SAY Koskis 1575).
lainaus:
Brita-rouva oli Sauvon Liesniemen herran Mikko Pentinpojan leski. Kuningas kiinnitti huomionsa Kosken epäselvään saantoon ja peruutti sen itselleen Juho Niilonpojan lampuotivoutikaudella Pietari Matinpojan poikapuolelta, Liesniemen Niilo Mikonpojalta, jolle sen oli kuitenkin suoritettava tilasta korvaus. Se näyttää jääneen kuitenkin saamatta.

6.7.1571 Kustaa Nilssonille oli aikanaan luvattu korvaus siitä, että Kustaa Vaasa oli peruuttanut Ladjakosken kruunulle. Kustaa Nilsson odotteli vielä korvaustaan.(1)

13.7.1571 Juhana III läänitti Ladjakosken tilan ja Hahdenniemen niityn koulumestari Jacob Petrille.(1243:43-43v (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1845670))

6.7.1579 Läänityskirje Jakob Petrille. Hän saa edelleenkin pitää Ladjakosken Lyypekin, joka hänellä onkn jo joitain vuosia ollut.(2)

Noiden lainausten mukaan Ladjakosken korvausta odotti Nils Michelsson Blåfield.
6.7.1571 mainitaan, että korvaus oli luvattu Kustaa Nilssonille eli oliko Stiernkors? Oliko myös vävy?
Siis siinä ei mainita Nils Michelssonia?

Hyvin kiinnostavaa, että tuo maininta korvauksista on siis 6.7.1571.
Toisaalta läänitys Jacob Petri Finnålle tapahtuu 7 päivää myöhemmin eli 13.7.1571.

Olisiko mahdollista, että tuona 7 päivä aikana on sovittu korvauksista eli ettei korvata, vaan lahjoitetaan länityksenä eli verovapaana Jacob Persson Finnån käyttöön, joka Finnå olisi edustanut perheen intressejä.

Oliko tuossa 1571 määrätty, että lahjoitus on koululle vai Jacob Finnålle?

1579 mainitaan, että Finnå saa edelleen pitää Ladjakosken.
Tuo siis viittaisi, että tila on Finnån henkilölle annettu eikä koululle.
Vasta Finnån jälkeen tila muuttuu koulun tilaksi.

Mielestäni tuohon aikaan monien pitäjien pappilat syntyivät siten,että vaikutusvaltaisen papin pappisjälkeläiset asuivat jollain tilalla, joka pikku hiljaa muuttui pappilaksi, joka sitten jossain käänteessä hankittiin seurakunnan haltuun.
Ladjakoski oli kruununtila, eli sen oli helppo muuttua koulun tilaksi, Finnån "perheen" haarojen aikana.

Per Matssonin nimen esiintyminen Ladjakoskella hyvinkin puoltaa sukusuhdetta, vaikka sattumiakin voi olla sukujutuissa, niin eivät ole yleensä niitä vaan useimiten takaa löytyy syy.

Onkohan Turusta olemassa mitään tilaa tai muuta, jonka voisi kuvitella olevan Jacob Finnån oman suvun omistuksia, eikä Myllareiden?

Pohdin Ladjakosken kokoa tilana.
Tila sijaitsee siis nykyisen Paraisten tien risteyksessä, etelä rinteessä, aivan kiinni vanhassa Viipurintiessä eli sieltä oli jo 1500-luvulla hyvä tie yhteys Turkuun.
Toisaalta tilan ja meren eli Kuusiston Salmen väliin jää laaja peltoaukea, jota halkoo iso puronotko.
Nykyisen Paraisten tien päässä Kuusiton Salmen rannalla nykyisen sillan paikoilla on erinomainen ranta, jos ajatellaan laitureita ja tavaran kuljetusta.
Voisi kuvitella, että Ladjakoski alue olisi ulottunut Kuusiston Salmen rantaan saakka.
Varmaan ainakin raskasta tavaraa kuljetettiin sen kautta, koska rannasta oli hyvä ja turvallinen meriyhteys Turkuun.
Nykyisen sillan paikalla oli aiemmin saari nimeltään Papinholma. Saaren pohjoispuolella Rauhalinnanmäen kohdalla oli Jacob Finnån aikaan merenranta, mihin tuli myös tuo puronotkon muodostama lahdelma.

Ladjakoski on ollut maataloudellisesti erittäin hyvä paikka mailtaan, etelärinne peltoja ja runsaita reheviä niittyjä, lisäksi vesipitoinen puro karjaa varten.

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?e=246051&n=6704901&scale=8000&tool=siirra&width=600&height=600&lang=fi

[Pekka Hellemaa]

Bendictuksen tuoreimmasta viestistä huomaan, että olen täydellisesti sotkenut yhden läänityskirjeen referaatin, sillä kirjoitan 13.7.1579 Läänityskirje Jakob Petrille. Hän saa edelleenkin pitää Ladjakosken Lyypekin, joka hänellä onkn jo joitain vuosia ollut.(2)
Läänityskirjeessä ei suinkaan puhuta Lyypekki nimisestä tilasta. Tosiasiassa siinä todetaan, että Finno saa edelleenkin pitää Ladjakosken, joka hänellä onkin jo joitain vuosia ollut. Lisäksi tilan mainitaan olevan hyvitys siitä suuresta vahingosta, jonka Finno kärsi, kun joutui Lyypekissä vangituksi.

Pahoittelen aiheuttamaani sekaannusta!


Benedictus jäi myös pohtimaan 6.7.1579 päivätyn kirjeen sisältöä, joten kopsaan sen tähän kokonaisuudessaan.

Kon. Johans bref till Bertil Eriksson att låta ransaka om M. Peder Särkilaks' giftermål o. a. Dat. d. 6 Juli 1571.Från Svenska Kammararkivet. Åkermarcks Copiaebok af Donationsbref N:o 1.
Johan etc. Wår gunst tillförenne etc. Wij gifwe tig tilkenne Bertill Ericksson, att thenne Oss Elskelig wår tro vndersåthe Göstaf Nilsson till Sarckelax hafwer af oss ödmiukeligen begäret thesse 2 gårdar Tammisto och Söderlax liggiandes i Töfwesahls Sochn i Norre Finland, som vnge Petter v: Åchen hans framlidne Broders M. Peder Särkelax fordom Canick i Åbo dotters Man sålde Anno 1545. Wår K: herr fader (Salig ihugkommelse) för 240 mk. ortiger och ett Stenhuus i Åbo, Och hafwer samme Göstaff Nilsson berättat att förb:te vnge Petter von Åhes hustru intet ächte wara skall i thz hennes Moder med förbe:te M. Peder Serkelax intet war lagligen fest eller gifft, Thesslijkes haf:r och thenne Göstaf gifwit tillkenne om engård Koskis i S. Karine S:n, som wår Sal: K: Herr fader ifrån Nils Michelson hans Hustrus broder och så för någre åhr skall hafwa latit wedkennes, på wederlag thärföre the än intet wederlag ännu bekommit hafwe, så är wår wilie och befallning, att tu här om granneligen skall late ransake om förbe:te M: Peder Serkelax med sin hustru war lagligen fest och gifft, och för [hvad] orsak skuld wår herr Fadher then gård Koskis hafwer latit wedkennes ifrå förbe:te Nils Michelson gifwandes wår tienere Rassmus Lodwikson här om tilkenne, dat: Stockh. 6 Julij 1571.

[Benedictus]

Kiitoksia Pekka Hellemaalle, kiinnostavaa löytää aina uutta tietoa esi-isästä.

Millainen tarina tuo Lyypekin vangitseminen mahtaa olla? Onkohan siitä missään tietoa?

Tuo kirje 1579 on hyvin mielenkiintoinen, harmi kyllä minun kyvyiläni ei noita ruotsinkielen kiemuroita osaa tulkita. Onkohan ketään, joka viitsisi vaivautua kääntämään tekstin suomeksi. Juuri Ladjakosken osuus ei oikein auennut minulle.

[Pekka Hellemaa]

Kopioin tähän viestiin kaksi Leinbergin julkaisemaa asiakirjaa kokonaisuudessaan, jotta keskustelu ei olisi pelkästään niistä tekemieni tulkintojen varassa.

1. Kuninkaan kirje, jolla Ladjakoski 6.7.1579 määrätään edelleenkin Finnon läänitykseksi(K. G. Leinberg: Handlingar rörande Finska kyrkan och presterskapet. Första samlingen. 1535-1627. Jyväskylä 1892. s. 176.):228. Förläningsbref för Poenitentiarius i Åbo Jakob Petri på Koskis gård i S:t Karins socken. Dat. 6 Juli 1579.
Från Svenska Kammararkivet. Åkermarcks Copiaebok af Donationsbref N:o 2. - Jfr Handlingar till upplysning i Finlands Kyrkohistoria. Fjärde häftet, sidd. 13-14.
Jahan then Tredie etc. Wår gunst tillförende, Wij lathe tig första Erich Hendersson att Wij nådigist haffwe effterlatit thenne Wår tro Vndersåthe Her Iacob Petri Penitentiarius vdij Åbo, må ännu häreffter som här till (Oss till behagelig tijdh) niuthe och behålle then gårdh Kåskis vdi S:te Karin Sochn som wij honom för någre åhr seden Vthaf gunst så och för then store skade han leedh, då han bleff fången till Lybk förlänt haffve; Tu skalt fördhenskuld icke tillstädie att göre honom ther oppå någet hinder, Vthan lathe honom för:de gårdh obehindredt effter wårt och vnderskeffne breff, niuthe bruke och behålle. Ther tu hafwer tigh effterrätte. Skriffwith på wårt Kong:e Slott Stockholm then 6 Julij Anno 1579. Vdi Wår Regementz Tijdh på thet Elleffte.
2. Riksarkivetissa säilytettävä luettelo pappien läänityksistä ja ylläpidosta Suomessa vuonna 1582(Leinberg, K. G.: Asiakirjoja, jotka valaisevat Suomen kameralisia oloja 1500- ja 1600-luvuilla. Todistuskappaleita Suomen historiaan. III. Asiakirjoja, jotka valaisevat Suomen kameralisia oloja. 3 vihko. Helsinki 1899. ss. 101-102):M: Jacob Penetenti i Åbo haffuer till vnderhold
Spanne:ll . . . 18 pdh är - 72 t:nor
Item haffuer hann preste holmenn wid Satawa, som ligger vnder Rendamäki prestgårdh
löper
Höö . . . 12 capplas
Item är honom förländt ett K. M. Arffwe godz n. Koskis vdi S:t Karins S. pike h.
R.
Penn:r . . . 3 or
Spanne:ll . . . 13 t:nor 5 capp.
Haffra . . . 1 spann
Smör . . . 2 lisbund thz är - 2lisbund 16 mk
Flesk . . . 1 siida
Wll . . . 12 mark
Skinn . . . 8
Till årlige Slacht
Vngnött . . . 1 st.
Löp. vdij
Daler . . . 99 dal 2 mk 1 or 9 3/4 dh:r
Merkille pantavaa on, että näissä, kuten kaikissa muissakin näkemissäni lähteissä Ladjakoskesta puhutaan yksiselitteisesti läänityksenä. Pienintäkään vihjettä tilan periytymiseen ei ole. Jälkimmäinen sitaatti vahvistaa myös epäsuorasti, että Ladjakoski ei ollut Finnon omistuksessa, sillä siitä puuttuvat ne tilat, jotka hänen tiedetään omistaneen.

Asiakirjoista ilmenee, että Ladjakoski läänitettiin Finnolle vain viikko sen jälkeen, kun tilan kruunulle peruuttamisen korvaamista käsiteltiin. Oliko ajoituksella jokin syvempi merkitys? Jälkeen päin on mahdotonta selvittää, mitä kabineteissa tuolloin, kesällä 1571, keskusteltiin. Läänitettiinkö Ladjakoski Finnolle siksi, että hänellä oli siihen "sukulaisoikeus" vai siksi, että tila oli siihen tarkoitukseen sopiva ja sopivasti vapaana?

Ensimmäisessä kirjeessä mainittu Lyypekin vankeus on mielenkiintoinen aihe. Luon sille oman viestiketjun, koska sen käsittely ei kuulu tämän viestiketjun aihepiiriin.

[Benedictus]

Lainaus:
Merkille pantavaa on, että näissä, kuten kaikissa muissakin näkemissäni lähteissä Ladjakoskesta puhutaan yksiselitteisesti läänityksenä. Pienintäkään vihjettä tilan periytymiseen ei ole. Jälkimmäinen sitaatti vahvistaa myös epäsuorasti, että Ladjakoski ei ollut Finnon omistuksessa, sillä siitä puuttuvat ne tilat, jotka hänen tiedetään omistaneen.

Asiakirjoista ilmenee, että Ladjakoski läänitettiin Finnolle vain viikko sen jälkeen, kun tilan kruunulle peruuttamisen korvaamista käsiteltiin. Oliko ajoituksella jokin syvempi merkitys? Jälkeen päin on mahdotonta selvittää, mitä kabineteissa tuolloin, kesällä 1571, keskusteltiin. Läänitettiinkö Ladjakoski Finnolle siksi, että hänellä oli siihen "sukulaisoikeus" vai siksi, että tila oli siihen tarkoitukseen sopiva ja sopivasti vapaana?

Kun tuota Ladjakoskea korvattiin tai pohdittiin korvauksista, niin millainen suhde noilla Nils Michelssonilla ja Gustaf Nilssonilla mahtoi olla Juhana kuninkaaseen? Eli mahtoivatko saada korvausta vai ei?

Harmittavaa, ettei Ladjakoskella näkyvästä Per Matssonista pysty päättelemään onko sama kuin kirjuri Per Matsson, toisaalta tuntuisi lookiselta, että isä olisi vanhoilla päivillään pojan tilalla eläkkeellä ja samalla hoitamassa sitä pojan puolesta.

Onko noista Jcob Finnån omistamista tiloista tarkempaa listaa, eli mitä kaikkia tiloja ja kiinteistöjä hän omisti?
Voisi niistä löytää vihjettä vanhemmista?

[Pekka Hellemaa]

Onko noista Jcob Finnån omistamista tiloista tarkempaa listaa, eli mitä kaikkia tiloja ja kiinteistöjä hän omisti?
Voisi niistä löytää vihjettä vanhemmista?
Jaakko Finno omisti ainakin kolme taloa: yhden Raision Jokkisissa, toisen Paattisten Paijulassa ja kolmannen Paraisten Tennäsissä. Kaksi ensin mainittua Finno osti talonpojilta, joten niiden avulla hänen juuriaan on turha hakea. Tennäs oli Finnon vaimon perintöä.

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=761572

Say ei antanut mitään tietoa Paatisten Paijulasta, eli lienevät olleen vain lampuotien viljelyssä.

Tavallaan on kiinnostavaa, ettei Jacob Finnon hallusta löydy mitään perittyä kiinteistöä vanhemmilta.

Voidaan olettaa, että Finnå oli varakkaiden vanhempien jälkeläinen.
Yleensä varakkuus tuolloin tarkoitti myös kiinteistöjä eli maatiloja.

Tuo voisi tarkoittaa:
1. perheellä ei ollut maatiloja
-porvareita ja vain kaupunki kiinteistöjä
-pappeja ilman maaseutu kiinteistöä
2. perheen maatilat olivat jossain muualla
3. perheellä muitakin lapsia, jotka perivät kiinteistöt
-opiskelin katsottiin saaneen osansa
-kiinteistöt muille sisaruksille, papille rahana tai tavarana.
-kiinteistöt aatelismaata, aateliset sisarukset perivät, pappi ei.
4. lapset sisaruspuolia, kiinteistöt muille, Finnålle raha tai tavara

Aiemmin mainittiin, että vanha porvari Isoij oli ollut Finnån äidin palveluksessa. Porvari viittaa kaupunkiin samoin palveluksessa olo tuollain ilmaistuna. Mikähän sanamuoto on alkuperäisessä dokumentissa.

Voisiko viittausta tulkita, että Jacob Finnon äiti asui Turussa jossa hänellä oli palveluskuntaa.

Kirjuri Per Matsson on kirjattu mahdollöiseksi isäksi.

Ketä muita Perejä olisi Finnån syntymän aikaan Turun seudulla, jotka sosiaalisesti ja taloudellisesti olisivat sopivat Finnån isäksi?
Jo yksin varallisuutta pitää olla runsaasti, koska vastavalmistunut pappi saattoi naida Margareta Myllarin.
Margareta Myllarin nainti oli kallis naimakauppa, eikä rakkausliitto, joten tämä jo rajaa suurinman osan Pereistä pois laskuista.
Kuka Per olisi, jonka leski asuisi Turussa ja jolla olisi palveluskuntaa, ehkä porvarin leski.

[A.K.Johansson]

Olen selaillut Paraisten SAY-luetteloita. Keitä mahtavat olla Paraisten Koikkulan perijät 1550-luvulla? Henrik Olsson peri kylän yhdestä tilasta pääosan, Peder Smidhin lapset Turussa 2 tankoa ja Pederin sisar yhden. Tunteeko joku porvari Peder Smediä?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5203632
Anu Johansson

[A.K.Johansson]

Jatkan nyt tässä osuudessa Ladjakosken Per Mattssonista, kun Jaakko Finnoa käsitellään toisessa ketjussa.
Käsitykseni Ladjakoksen Per Mattssonista ovat jumittuneet Olof Drakeen ja pojilleen jättämään Kemiön Koustariin, jossa Per Mattsonia ei enää vuoden 1556 jälkeen mainita. Per Mattsson ei ollut aivan vähäpätöinen henkilö; huomenlahjakirjeen todistajina olleiden useiden Fincke-suvun edustajien läsnäolo kertoo siitä, että suku antoi tukensa liitolle, ja samalla kenties toivoi saavansa ”kaupasta” myös jotain. Vaikka Per Mattsson ehti olla ehkä 20 vuotta naimisissa Britan kanssa, saattaa olla, ettei heillä ollut yhteisiä perillisiä. Per on saattanut olla toki naimisissa aiemmin, ja yhteys Jacob Finnoon voi löytyä myös sukulaisten kautta?
Per Mattsonin lesken Liesniemen Britan löytää monista Sauvon kylistä 1550-70-luvulta, samoin kuin Stålarm-sukuun kuuluneen Lasse Hanssonin (mm. Neidsaar, Hintsholma, Järgsala, Savisalo). Eräs Britan hallussa ollut tila, jossa ei tietääkseni ollut Stålarmien omistuksia, oli Kemiön Engelsby. Tila siirtyi Britalta tyttären Annan kautta Brita Gustafsdotterille. Miten Engelsby oli Britalle periytynyt?
Engelsbyssä oli 1540-luvulla runsaat 12 tankoa veromaata ja runsaat 13 tankoa rälssimaata (SAY). Vuonna 1571 rälssitiloilla mainitaan Brita Liesniemen lampuoti, Knut Henrikssonin (Kalmusnäs) lampuoti sekä Halikon Joensuun rouvan lampuoti. Viimeksi mainittu tila on saattanut mennä Hogenskildin kautta Kristin Jacobsdotter Krummelle (Åminne). Vastaava omistuskuvio tapahtui Kemiön Rugnolan osalta. Kristin Krumme oli enemmän kuin kiinnostunut myös Jacob Olsson Spåran perillisten kaupan olleista tiloista. Olen sitä mieltä, että kyse ei ollut vain Hornien laajasta maanhankintaoperaatiosta vaan siitä, että näissä tapauksissa suku yritti saada haltuunsa maat, joihin sillä oli esittää edes jonkinmoinen perintöoikeus.
Henrik Bitz nuoremman vaimon Anna Hansdotter Tottin ja tämän toisen puolison Clemet Högenskildin ja näiden tyttären Annan lampuoteja (i Åkerö) tapaa mm. Paraisilla Kirjalassa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6939151

Henrik Bitz nuorempi osti Knut Klasson Bitzin leskeltä Engelsbyn, Vikin ja Rugnolan. ”Birgitta Kristersdotter (Oxenstjerna) säljer för 1100 mark svenska penningar åt lagman Henrik Bitz sina morgongåvogods Viks gård, Rugnola och Engelsby i Kimito socken.” (FMU 5140)

Siirtyikö Engelsby kokonaan vaiko vain osa siitä Henrik Bitz nuoremman vaimolle Anna Hansdotter Tottille ja jäikö osa muille Bitzien perillisille?

Kemiön Engelsby johdatti ajatukset Liesniemen Britan kautta Per Mattssoniin ihmetellessäni aiemmin Skäggbölen omistustaustoja. Engelsby on voinut periytyä Brita Liesniemelle Per Mattsonilta, jos hän on ollut Olof Draken perillinen. Drake oli ollut naimisissa Birgitta Henriksdotter Bitzin kanssa. Isänsä kuoltua Matts ja Peder saivat mm. Kemiön Dalbyn ja Koustarin sekä tilan Naglarbystä (Stora Tuna), ja huomattava osa omaisuudesta meni Karin Svärdille, jolta omaisuus siirtyi sisarensa kautta Fincke-suvulle.

Vielä mielenkiintoisemmaksi asian tekee se, että Engelsbystä peri myös Mårten Jönsson i Böle (Kemiö), jonka vaimon Brita Mattsonin isänä Tapio Vähäkangas pitää Villilän Matts Olofssonia. Onko nyt vain sattuma, että toinen Olof Draken pojista oli Matts Olofsson, joka on mainittu voutina Nousiaisten Nymäsissä, joka on ollut Bitzien omaisuutta kuten Kemiönkin tilat. - Ja kun katsotaan, keitä Villilässä oli Matts Olofssonin ja Jacob Perssonin jälkeen: Gödik Fincke.
Anu Johansson

[A.K.Johansson]

Otan esille erään tiedon siitä huolimatta, että sitä on käsitelty jo Stuut-suvun keskustelupalstalla. Kerttu Innamaa kirjoitti Kaarinan pitäjän II osan historiassa (s. 90) siitä, miten aateliset suhtautuivat reduktioon. Kreivitär Anna Maria Kruus joutui näyttämään toteen, että hän oli Prinkkalan perintöoikeuden omistaja. Kreivitär ilmoitti kuninkaalle, että hänen sukunsa oli omistanut Prinkkalan jo 150 vuotta. Hän oli tuonut esille, että Prinkkalan Kirsti oli perinyt Lapinluoto-nimisen saaren, jonka Gregorius Stuth oli pantannut porvari Heikki Myllärille 10 talarista. ”Kirsti taas oli Myllärin perijä ja kreivitär edelleen tämän perijä.” Itse kohde on saattanut olla Kuusistonsalmen Papinholma (Papinluoto?), josta on ”kivenheitto” Ladjakoskelle. http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=202010002

Antti Järvenpää kirjoitti 7.2.2012 sukuforumilla:”Hellemaan Pekka kaivoi tuon alkuperäisen dokumentin joskus esille, ja kun katsoimme sitä joukolla lävitse, huomasimme, että Kaarinan historian kirjoittajat ovat tehneet hätäisen tulkinnan, sillä Lapinlotho oli vain panttina mainitulla turkulaisella porvarilla. Oikeasti Brikkalan Kirsti lunasti mainitun pantatun luodon porvari Mylläriltä Greger Stuutin lähimpänä perijänä, ja tätä kautta se sitten päätyi kreivittärelle.”
”Dokumenttia ihmeteltyämme jäin itse lopulta siihen käsitykseen, ettei Kirsti-rouva ollut välttämättä mitään sukua kirkkoherra Stuutille. Kun hän lunasti Lapinluodon Henrik Mylläriltä, ei oikeudessa ollut läsnä yhtäkään perijää eikä valkojaa. Lunastusoikeus perustui rakennuskaaren 26 kappaleeseen eli siihen, että kyseinen luoto sijaitsi salmessa lähimpänä hänen omistamiaan Brinkkalan maita.”

Asiassa kiinnostaa se, miksi kreivitär käytti asiakirjaa todistaakseen olevansa oikeutettu Prinkkalaan. Hänen sukutaustansa olisi voinut pitää selvänä, ja miksi hänen piti esittää olevansa sukua Henrik Myllärille? ”Kirsti taas oli Myllärin perijä ja kreivitär edelleen tämän perijä.” Tiedetäänkö, kenestä Kirstistä on ollut kyse?
Anna Maria Kruus oli kreivi Karl Mauritz Lewenhauptin leski. Häntä ennen Prinkkala oli kuulunut mm. Jesper Mattsson Kruusille. Hans Eriksson oli saanut tilan kuninkaalta 1560-luvulla. Matts Larssonin (till Edeby) tytär Brita Mattsdotter Kruus oli ollut naimisissa Hans Erikssonin pojan Krister Hanssonin kanssa.
Miten ”Prinkkalan Kirsti” olisi ollut sukua Henrik Myllärille? Liittyykö tähän Paraisten Tennäs, jossa ennen Henrik Mylläriä on 1540-luvulla mainittu Matts Larsson? Kruus? Oliko Lars Finne sukua Matts Larssonille? Oliko Prinkkalan Kirsti Kirstin Larsdotter Finne vaiko joku myöhempi Prinkkalan Kirsti?

Paraisten Tennäsiä ja Kaarinan Myllykylää hallitsivat ilmeisesti osin samat henkilöt tai suvut. Tennäsissä on mainittu 1540-luvulla Per Jönsson Rut, Morten Henriksson sekä Matts Larsson, jonka tila siirtyi vuoteen 1556 mennessä Henrik Myllärin haltuun. Myllykylässä Morten Henrikssonin tila siirtyi Michel Krankille, Michel Larssonin tila ensin Henrik Myllärille, sitten Michel Krankille sekä Lars Michelssonin tila, joka oli pitkään viljelemättä (SAY, Parainen/Tennäs, Prinkkala; Kaarina/Myllykylä).

Tuossa Stuut-sukua koskevassa keskustelussa on viitattu myös Villilä-sukuun: ”Laitilan isäntä Michell Larsson käytti sinettiä, joka on kuin yläosa Laurentius Torstanin Villilä-suvun vaakunasta.” (Benedictus 26.11.13).

Tennäsin Per Jönsson Ruuthilla (Rut) on arveltu olleen kytkös Villilän sukuun (vaakuna). Jos Ladjakosken Per Mattsson kuului myös Villilä-Geet sukuun äitinsä puolelta, voisi myös Jacob Finnon vaimo, Margareta Henrikintytär Mylläri olla samaa sukua.
Anu Johansson

[Pekka Hellemaa]

Meidän (Antti Järvenpää, Liisa R ja minä) näkemyksemme on, että Kerttu Innamaa on tulkinnut virheellisesti Kaarinan kesäkäräjillä 1691 esitetyn kirjeen, jonka läänin maaherra oli 15.11.1690 kirjoittanut kuninkaalle. Kirje näyttää tältä:

”Jagh Henrich Simonssonn till Konunge Befallningman på Åboo såch:, och Häradz Höfdinge uthj Pijck häradt. Bekennes och medh dhetta mit öpne breff giör witterligit, att åhren efter Christi Börds Ettusend fembhundret, sextijo och på dhet siunde, then 15 Julij then tijdhings Sommerting fult medh then menige men af S:t Catharine Sochn, i Heickkile Ladugårdh uthj Kongl: Maij: min allernådigste Herres Landzfogtes thersammastedz, then Erliga Mans Anders Arfedhsons, sampt flere godhe Mäns närwaro; Tå Komme för rätta Tolf häradz: synemän som H Claes Flemming till Swidia, hade nämpt opå senaste Laghmans tingh, emillan Hustru Kirstin i Brinckala, och Thomas i Manpä, the ther hade synt och ransaket om een Öö benembt Lapinlotho, som een Präst ben:dh H Gregers Stuth, fordom Kyrckoherde uthj Tavaste Kyro för några åhr sedan Henrich Möllere Borgare uthj åboo för Tijo [daler] pantsatt hade, hwilken öö for:ne Henrich Möllere nu sedan uthj medler: tijdh nyttiat och sigh till godho brukat hafer. Så effter thet att ingen fans som närware byrdemen och arfwingar war till samma Lapinlotho än förb:de hustru Kirstin i Brinckala; Therföre upbar för:de Henrich Möllere af för:ne hustru Kirstin här för rätta fyretijo marck örtg. igen för the Tijo [daler] förb:de H Gregers Stuth af Henrich på samma Öö hafwer anammat; Och hade för:ne Tolf synemen granneligen sigh medh gambla män besport och ther om ransaket och uthj sammigh förfaret, at för:ne Lapinloto under Brinckala Kommit och ther under fordom lijtt och legat hafwer, hwilka synemän ransakade och witnade, att her ligger näst widh Brinckala holme och Landh; hwilket witne iagh och skat till the tolf B som tu uthj nembden säto, the samme woro och mästa parten ther opå synemen, som äre, Henrich i Widukala, pppp. The ther grenneligen ransakade witnade och eftter sworo, at ofttab:te Lapinloto ligger nest wedh Brinckala Landh. Och eftersom Sweriges beskrifna Lagh uthj bygninge balken i thet 26 Cap: ther om förmåler, at ligger flotholme i sunde, hafe then her honom fast gither wedh Lande sitt. Ty dömbde iagh för:ne Lapinlotho för:de hustru Kirstin och hennes Arfwingar under Brinckala niuta, bruka och behålla, föruthan een fierdedehl som Thomas i Manpä tillKommer, liggandes norden på samma Öö, sampt et stycke Engh om Trij winterlass som Högb:te? Kongl: Maij:tt tillhörer, liggandes wester på Öönn; hwilket the hwar: udj synnerheet som före skrifit ståår, niuta, bruka och behålla måge och skohle wedh hwars tree marck för een der?- som ther upå wjdare tahla eller klandra. Och thet till yttermehra wisse och större förwaring henger iagh mitt Signet her nedanföre; Gifin och skrifit Loco et tempore ut Supra”

Meidän tulkintamme mukaan
Henrik Mylläri oli ottanut Lapinluodon kirkkoherra Stuutilta 10 taalarin pantiksi.
Kirsti rouva lunasti luodon itselleen rakennuskaareen, ei siis perintöoikeuteen vedoten. Kaarinan historiassa esitetystä väittämästä huolimatta, kirjeessä ei viitata Henrik Myllärin ja Kirsti rouvan keskinäiseen sukulaisuuteen.Yllä olevasta kirjeen kopiosta voi kuka tahansa tehdä omat päätelmänsä.

Uskoisin, että "vaimo Kirsti Brinkkalasta" viittaa Kristiina Eerikintytär Stålarmiin, joka oli Hannu Eerikinpoika Prinkkalan puoliso.

[A.K.Johansson]

Kiitos asiakirjasta. Selvensi asiaa. Brinkkalaan kuului 1500-luvun loppupuolella Monnoinen, Iisala (Iisakka), Tiilisali, Paavola ja ilmeisesti myös Auvaisissa ja Ylilemussa oli suvulla omistuksia. Oli rantaa ja saaria (Kaarinan pitäjän historia I, 75, 231, 247).
Anu Johansson

[Kivipää]

Menikö se niin, että Brinkkalan Hannun sisar oli Tahvion Peder Mårtensson Friisin vaimo?
_____________
Matti Pesola

[Benedictus]

Paraisten Tennäsiä ja Kaarinan Myllykylää hallitsivat ilmeisesti osin samat henkilöt tai suvut. Tennäsissä on mainittu 1540-luvulla Per Jönsson Rut, Morten Henriksson sekä Matts Larsson, jonka tila siirtyi vuoteen 1556 mennessä Henrik Myllärin haltuun. Myllykylässä Morten Henrikssonin tila siirtyi Michel Krankille, Michel Larssonin tila ensin Henrik Myllärille, sitten Michel Krankille sekä Lars Michelssonin tila, joka oli pitkään viljelemättä (SAY, Parainen/Tennäs, Prinkkala; Kaarina/Myllykylä).

Tuossa Stuut-sukua koskevassa keskustelussa on viitattu myös Villilä-sukuun: ”Laitilan isäntä Michell Larsson käytti sinettiä, joka on kuin yläosa Laurentius Torstanin Villilä-suvun vaakunasta.” (Benedictus 26.11.13).

Tennäsin Per Jönsson Ruuthilla (Rut) on arveltu olleen kytkös Villilän sukuun (vaakuna). Jos Ladjakosken Per Mattsson kuului myös Villilä-Geet sukuun äitinsä puolelta, voisi myös Jacob Finnon vaimo, Margareta Henrikintytär Mylläri olla samaa sukua.
Anu Johansson

Anu Johansson avaa yllä eräitä kutkuttavia ajatuksia.

Kirkkoherrat
Laurentius Thorstani Geet k.1544,käytti Villilä-suvun vaakunaa
Mårten Friis,lahjoitti kuninkaalle Danskilan Maskusta.

Gregorius Michaelis Stuth (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2401) 1549 † 1561
Henricus Olai (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=989) 1561 † 1611
Abrahamus Henrici (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=9) 1611 † 1615
Henricus Jacobi Finno (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=648) 1615 † 1650

Kyrön käräjät 12.3.1600
Mickel Larsson Laittilan ja siskontytär Walborg Henrikintyttären välistä perinnönjakoa. Kyse Walborgin äidin Brita Larsintyttären perinnöstä Laitilasta, jotka isoäiti antanut Britalle eli 17 taalerista, jotka Mickelin pojanpoika Henrik Jönsson maksanut omasta pussistaan Walborgille.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1668496

Vaikuttsi aika vahvalta, että Brita Larsdotter Laitilan puoliso olisi ollut Hämeenkyrön khr Henrikus Olai.

Hämeenkyrö oli eräs vauraimpia seurakuntia ja sen papeiksi hakeutui vain arvokkaita pappeja, jotka vaikuttaisivat olevan sukua keskenään.

Miksi Henrik Jacobsson Finnå olisi eksynyt juuri Hämeenkyröön?
Oliko hänellä sukuoikeus seurakuntaan?
Jos edeltäjä Henricus Olai oli Laitilan vävy, Huittisten khr Tacku lanko ja mahdollisesti Ilmajoen khr Mathias Laurentii Stutaeus lanko, voisiko olla, että Laitilan Lars Erikssonin vaimo oli Gregorius Micaelis Stuutin tytär, sillä Larsin poika oli myös Michell.

Oliko Laurentius Thorstani Lars Eriksson Laitilan isoisä? Tällä tiedetään ainakin yksi poika.
Oliko Mårten Friis sukulainen? Mahdollisesti Laurentiuksen lanko?

Mistä Gregorius Stutille oli tullut tuo pantattu Lapinluoto Brinkalan edustalla?

Oloiko Henrik Finnålla suvun jäsenenä oikeus Hämeenkyröön?

Lainaus:
Vielä mielenkiintoisemmaksi asian tekee se, että Engelsbystä peri myös Mårten Jönsson i Böle (Kemiö), jonka vaimon Brita Mattsonin isänä Tapio Vähäkangas pitää Villilän Matts Olofssonia.

Paraisten Tennäsiä ja Kaarinan Myllykylää hallitsivat ilmeisesti osin samat henkilöt tai suvut. Tennäsissä on mainittu 1540-luvulla Per Jönsson Rut, Morten Henriksson sekä Matts Larsson, jonka tila siirtyi vuoteen 1556 mennessä Henrik Myllärin haltuun. Myllykylässä Morten Henrikssonin tila siirtyi Michel Krankille, Michel Larssonin tila ensin Henrik Myllärille, sitten Michel Krankille sekä Lars Michelssonin tila, joka oli pitkään viljelemättä (SAY, Parainen/Tennäs, Prinkkala; Kaarina/Myllykylä).

Lainaus Hellemaa:
Meidän tulkintamme mukaan
Henrik Mylläri oli ottanut Lapinluodon kirkkoherra Stuutilta 10 taalarin pantiksi.
Kirsti rouva lunasti luodon itselleen rakennuskaareen, ei siis perintöoikeuteen vedoten. Kaarinan historiassa esitetystä väittämästä huolimatta, kirjeessä ei viitata Henrik Myllärin ja Kirsti rouvan keskinäiseen sukulaisuuteen.Yllä olevasta kirjeen kopiosta voi kuka tahansa tehdä omat päätelmänsä.

Uskoisin, että "vaimo Kirsti Brinkkalasta" viittaa Kristiina Eerikintytär Stålarmiin, joka oli Hannu Eerikinpoika Prinkkalan puoliso.

Kiinnostavaa,että Brinkalan Kristiina Eriksdotter Stålarm lienee, jos oikein lasken, Ladjakosken Brita Eriksdotterin serkun tytär.

Lainaa:
Alkuperäinen lähettäjä Heikki Jokipii http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/viewpost.gif (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=64506#post64506)
Luulen, ja olen jopa aika varma, että olen löytänyt tämän J. W. Ruuthin mainitseman lähteen.

Vihjeen sain Porvoon historia I:stä (s. 298), jossa kerrottiin, miten tehtiin ylimääräinen peltojen mittaus ja läpikäynti Porvoon uudelleen perustamisen yhteydessä vuonna 1586. Eli kyseessä on Porvoon läänin maantarkastuskirja (3419a).

Se on tässä, Saxbyn kohdalta:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2011841

Aukeaman oikeanpuoleisella sivulla löytyy merkintä (numerolla 6), josta osaan (tai luulen osaavani) lukea tämän verran:

”[…] såsåm Bertill Matzson Jöns Perssons morsfaar köpt hade [...] 12 alnar Jordh [...]”

Osaako joku lukea enemmän? Eri asia on sitten, paljonko tämä asiassa eteenpäin auttaa. Nimet kuitenkin kutkuttavasti ”stemmaisivat”.

***

Gertrud Bertilintyttären sinetin v. 1565 kuvaa jo Hausen: siinä on vinoneliöitä allekkain alenevassa sarjassa 7-5-3-1 eli se on se Villilän suvun vaakuna/sinetti. Joku hämärä mielikuva minulla on, että joskus sinettejä voitiin lainatakin?

***

Jos Tapio Vähäkangas on sattunut lukemaan näitä tuumailuja ja hänellä olisi aikaa kommentoida, olisin kovasti kiitollinen.

Vastaan lyhyesti: En ole perehtybyt Ruuth-sukuun. Muistan jonkun vanhan sukututkijan maininneen, että J.W.Ruuthin selvitys suvustaan ei ole luotettava. Gertrud Bertilintyttären sinetti vastaa todella Villilän suvun vaakunaa. Se ei ole lainattu, koska siinä näkyvät selvästi hänen nimikirjaimensa. Henrik Svärdin jälkeläisten selvityksen yhteydessä en huomannut polkua Järl Jönsinpojan kautta Villilästä Porvooseen.
Tapio Vähäkangas

Lainaus Heikki Jokipii:
Tarkasti ottaen tässä on tietysti kaksi kysymystä

a) kuuluiko Gertrud Bertilintytär Grönfelt-sukuun (vai mihin, vrt. Villilän suvun vaakuna, josta edellä)

ja

b) oliko hänen isänsä Helsingin porvari Bertil Mattson?

Ne ovat osittain toisistaan riippumattomia. On aivan mahdollista, että "Helsingin porvari" Bertil Mattson olisi Gertrudin isä, varsinkin kun tämä "Helsingin porvari" ei oikeastaan ehtinyt olla sitä kuin korkeintaan muutaman vuoden, mutta oli ollut sitä ennen ainakin yli 10 vuotta Porvoon porvari. Gertrudin on oikeastaan pitänyt paitsi syntyä niiin avioituakin ennen v. 1550, eli Gertrudin ei ole tarvinnut Porvoosta lähteäkään (ellei piipahduksia lähikyliin lasketa).

Mielenkiintoinen on muuten tieto, että Per Jönsson Ruuthin ja Gertrudin poika Jöns Persson käytti (nimeä Ruta ja) äitinsä vaakunakuviota, 16-ruutuista (Impola mt. s. 209). Miksi? Tuskin pelkästään isälleen suuttuneena?

Häntä kutsutaan nimillä

- hustru Gertrud till Hornhatt (1562)
- hustru Gertrud i Kiala (1563)
- hustru Gertrud i Borgå (1566)
- hustru Gertrud i Järnböle (1567)

Häntä kutsutaan Erik Olofinpojan (Stålarm) leskeksi 25.1.1566

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=10264
Heikki Jokipii pohtii tässä ketjussa aiheita, jotka jotenkin tuntuvat liittyvän Ruuth ja Villilä sukuun, ja Turun suuntaan.

Onko Paraisten Tennäsin Per Jönsson Rut sama kuin Porvoon Per Jönsson Ruuth?

[Benedictus]

Kakskerta;Myllykylä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1166059
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1166127
tässä Henrik Mylnar, vielä 1579 Henrik

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1166196
Henrik, 1582 vävy Michel Krank

Parainen,Tennäs
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5203405
Per Jönsson Rut
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6938648
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5325640
Agnis, s.Henrik Mylnars efterleverska 1577
1589 Per Rasmusson, canslierskr. vävy
1594 Mester Grels, Jacob Finnån lesken mies eli vävy.

Noissa kahdessa tilassa herättää huomiota, että Myllykylä mainitaan Henrik Myllarin omana, kun taas Tennäs mainitaan Per Jönsson Rutin ja sitten Agniksen , Myllarin lesken tilana.

Onko ajateltava, että Agnis on sukua Per Jönsson Rutille, ja itse suoraan Tennäsin omistaja.

Hämeenkyrön, vuonna 1544 kuolleen khr Laurentius Thorstani Geetillä tiedetään olleen sisaren , josta Ramsey ei tiedä nimeä. Tämä nai Turkulaisen porvarin.
Hon gift med fattig borgare i Åbo och brukar köphandel.
http://runeberg.org/frfinl/0150.html
Tämän tyttären ja porvari Henrikin poika oli Autis-suvun alkaja.
http://runeberg.org/frfinl/0018.html
Tässä yhteydessä Ramsey mainitsee tyttären äidiksi Karinin Villilän suvusta.
Tämä Thorsten Henriksson kuoli n.1585.

Onko vain sattumaa vai olisiko niin, että Hämeenkyrön khr Laurentius Thorstani Geetin nuorempi sisar oli sama kuin Agnis, porvari Henrik Mylnaren vaimo, jonka äiti oli Karin Villilä.

Per Jönsson Ruuthin vaimo Gertrud Bertilsdotter, joka käytti Villilä-suvun vaakunaa saattaisi olla Agniksen sisarpuoli?, sillä äiti Karin mainitaan Magnus Frillen testamentissa 1508, ja puolisoa ei enää sen jälkeen.
Jos Agnis oliis syntynyt 1508 ennen ja kuollut 1580-luvulla, olisi hyvinkin ollut 1550-60 luvulla avioituneiden tyttärien ja pojan äiti.

Ajallisesti tilannetta pohtien syntyy ajatus, että oliko Per Jönsson Ruuthilla mahdollisesti Jacob niminen poika ensimmäisestä aviosta?

[Kivipää]

Olen selaillut Paraisten SAY-luetteloita. Keitä mahtavat olla Paraisten Koikkulan perijät 1550-luvulla? Henrik Olsson peri kylän yhdestä tilasta pääosan, Peder Smidhin lapset Turussa 2 tankoa ja Pederin sisar yhden. Tunteeko joku porvari Peder Smediä?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5203632
Anu Johansson

Eräs Peder Smed näkyy Maskun Humikkalassa. Onko hän sama mies kuin sivulla näkyvä Per Jonsson?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1344064

[Kivipää]

Henrik Impolan kirjan (s. 370) mukaan Autuisten Torsten Henrikinpojan äiti oli Brita Torstenintytär eli Hämeenkyrön (Lauri Torsteninpoika) ja Vesilahden (Juhana Torsteninpoika) kirkkoherrojen sisar. Seppo Suvanto kirjoittaa Naantalin historia I:ssä, että veljekset Lauri ja Juhana omistivat peräkkäin osaa Maskun Villilästä (=Isoperhe). Heidän isänäitinsä oli Villilän Hannu van Arstenin tytär. Pappisveljesten isä Torsten Björninpoika käytti vielä Geet-suvun vaakunakuviota (vuohi), mutta pojat omivat Villilän tunnuksen (16 ruutua).

Torsten Henrikinpojan vaimo oli Barbro Olofintytär (Lille/Wildeman), jonka veljenpoika Henrik oli mm. Piikkiön kihlakunnantuomarina 1607-12 ja veljentytär Brita aviossa Anders Botilan kanssa. Andersin toinen vaimo oli Anna Jaakontytär (Geet), joka omisti Luonnonmaan Keitilää, kuten myös Autuisten Elina Torstenintytär (pso. Gödik Fincke), Anders Botilan 1. vaimon serkku.

Villilässä vaikutti myös rälssimies Matti Ollinpoika, joka oli äidinäitinsä kautta Jägerhorn (af Storby)-sukua. Matti oli ilmeisesti jotain sukua Köönikkälän Jaakko Perinpojan (Svärd) kanssa. Jaakolla oli omistuksia myös Kemiön Brännbodassa. Matin isänäiti oli Turun pormestarin Olof Jaakonpojan sisar. Olofillahan oli linnunpää-kuvio vaakunassaan.
_______________
Matti Pesola

[Benedictus]

Torsth, Jöns Laurentii (K 1566)

Johannes / Jons Larsson / Laurentii
Ilmeisesti kotoisin Hämeenkyröstä. V Hämeenkyrön kirkkoherra Laurentius Torstani (Geet -rälssisukua) ja Anna N.N. ("hustru Anna" mainitaan kirkkoherran äitinä 1559; vanhempien ei tunnustettu olleen laillisessa avioliitossa).
Vesilahden (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5116) kirkkoherra ainakin jo 1554. Jöns Laurentii tehosti kirkkokuria seurakunnassaan.
Kirkkoherra Jöns omisti Maskun Villilän 1559 asti ja muitakin maatiloja. Hän luovutti kuningas Kustaa Vaasalle kaksi omistamaansa maatilaa ja sai kuninkaan kirjeellä 20.9.1557 maksuksi kymmenen puntaa viljaa (ruista ja ohraa) vuodessa kahdeksan vuoden ajan. Juhana-herttua luovutti kirjeillään 25.2.1558 ja 12.1.1559 herra Jönsin elatukseksi niin ikään viljaa ja muita maataloustuotteita (yksityiskohtainen luettelo) ja 1559 kuningas osti kirkkoherralta mainitun Villilän tilan Maskusta.
Jöns Laurentii oli yksi niistä Turun hiippakunnan kirkkoherroista, jotka kuningas Kustaa Vaasa määräsi valvomaan vuorityötä (jota kuningas yritti panna alulle).
K Vesilahti 1566 (jolloin mainitaan vainajana).
P Birgitta (Biritt) N.N., eli leskenä 1567.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1344071
Viillilän rälssitilalla asuu 1557 nainen Karin Hansdotter
-onko Karin Villilä, Thorsten Björnsson Geetin vaimo?

Lisäksi mainitaan :
Jacob Persson
Mats Olsson

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1345034
hustru Gertrud enka
Melkoisen sekava sivu.
Kuningas kerrotaan ostaneen Vesilaxin Jöns herran tilan.
Osa ostosta näkyisi myöhemmin Thorsten Henrikssonin hallussa, joka siis oli Hämeenkyrön khr Laurentiuksen sisaren poika.

Kuka on 1557, 1576-8 mainittu Jacob Persson?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1342788
Tilat Thorsten Henrikssonin hallussa.

Geitilä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1344104
Miksi Geitilää mainitaan faderne gods Thorsten Henrikssonin tapauksessa, vaikka isänsä piti olla porvari Turussa.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1345125
hustru Gertrud enka ja Thorsten Henriksson

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1342843

http://runeberg.org/frfinl/0019.html

[Benedictus]

Pppismatrikkelissa on siis virhe ja kyseessä on Torstensson eikä Larsson Vesilahden kirkkoherrana.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1345034

Kiinnostavia kysymyksiä:
Onko 1567 mainittu Birgitta siis veljesten sisar Brita Thorstensdotter.

Kuka on tuo Gertrud enkia?

Onko Tuo Jacob Persson siis Svärd vai kuka. Alemmalla tilalla, joka myyntiin kuninkaalle on Jacob Gönikeks. Yllä pari tilaa Jacob Perssonilla.

Miten tuo Porvoon Gertrud Bertilsdotter liittyy Villilään, koska käytti Villilä vaakunaa?

[Kivipää]

Tuo lienee Jacob Pe(de)rsson (till Köönikkälä), joka oli isänsä puolelta Villilä-sukua (Peder V.) Jakobin äidinisä oli Jakob Valdemarsson (=Jeppe Folmersson).

Villilän Matts Olofssonilla oli tytär Gertrud, joka leskeytyi vuonna 1580.

[Benedictus]

Kiitos Kivipäälle tarkoista tiedoista.Auttavat tälläistä ei aateli tietoista tajuamaan tilojen periytymistä.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1345125

Kukahan on tämä 1572 mainittu Gertrud enkia, joka näkyy sekä Geitilässä , että Nissilässä?
Gertrudia seuraa Thorsten Henriksson.

Miten aiaa pitäisi pohtia, jos Tennäsin Per Jönsson Rut on sama kuin Porvoon Per Jönsson Ruuth, jolla oli poika Jöran Persson, joka käytti sukunimeä Ruta?

[A.K.Johansson]

”Matz i Nynäs för Willile godz som han haffer och Jacops (+jotain?) i Gönikla” – lukee Kaarinan, Maarian, Ruskon, Raision, Maskun ja Lemun apuveroluettelossa vuodelta 1561 (103), s.7. Miehet omistivat yhdessä 1/3 Maskun Villilää.
Johannes Tiainen (alias Jöns Torstensson ?) oli lahjoittanut kuninkaalle 1557 ilmeisesti 2/3 Villilää (2 delen aff bymålet).
Matts Olofssonin vävy Arvid Mattsson (ilm. leski Gertrud) hallitsi ilmeisesti hetken tilaa Jacob Pedersson Köönikkälän ohella. - Onko Torsten Henriksson saanut enonsa kuninkaalle lahjoittamat tilat takaisin, kun hänellä näyttäisi olleen hallussaan jälleen 1580-luvulla kaksi tilaa, jotka sitten 1600-luvulla ovat siirtyneet Fincke-suvun haltuun.
En tunne suvun taustoja, mutta olisikohan Villilän jako 1/3 ja 2/3:een tapahtunut jo 1400-luvun alkupuolella?
Villilän tytär & Hans van Arsten > 2/3 Jöns Hansson > Lars ja Jöns Jönsson; > olisiko jommankumman tytär avioitunut Björn Geetin kanssa?
Villilän tytär & Hans van Arsten > 1/3 tytär > Jarl Jönssön ja tytär Christina;
Geet-suvun ja Villilä-suvun yhteinen lenkki näyttäisi olevan Björn Geet, joka avioitui Villilän tyttären kanssa. Torsten Henriksson on ollut Björnin pojantyttärenpoika.
A.K.Johansson

[A.K.Johansson]

- Pitäisi olla nopea rustaamaan tekstiä, mutta ehkä näin paloittainkin tämä toimii. Jatkan oletuksiani, jotka toki voivat jäädäkin sellaisiksi.
Oletan, että Ladjakosken Per Mattsonin isä olisi ollut Olof Draken poika Matts Olofsson. Drake oli myynyt omaisuuttaan ja lopuista suuri osa siirtyi Fincke-suvulle, joten poikien omaisuus kutistui vähiin (1490 Koustar, Dalby..). Jos Matts Olofsson olisi syntynyt noin 1475 (jolloin Birgitta Henriksdr Bitz oli kuollut), Matts olisi saattanut olla elää 1550-60-luvulle.
Lähden siitä, että Matts piti osaa Villilää hallussaan, koska se oli kuulunut hänen ensimmäiselle vaimolleen, josta ei ole tietoa. Toisesta avioliitosta olevat lapset eivät Villilää perineet (”kahiluotolaiset”). Per Mattssonkaan ei sitä perinyt, koska kuoli ilmeisesti ennen isäänsä.
Matts Olofssonin Villilä-sukuinen vaimo on saattanut kuulua sisarusparveen, jossa on ollut ainakin neljä sisarusta: Ingrid, joka oli naimisissa Bertilin kanssa, edesmennyt Mariet, joka oli ollut naimisissa Lindvidin kanssa, ja jonka osuuksista Per Mattsson niminen henkilö sai osansa. Kyseessä on ilmeisesti ollut Per Mattssonin äidille tullut sisarenosa, eli kyseinen Per on ollut yhden sisaren poika. Lisäksi sisarussarjaan oli kuulunut nimeltä mainitsematon tytär, jolla oli ollut Per niminen mies, ja heillä poika Jöns Persson. Jöns Persson sekä Ingrid asuivat Nousiaisten Toroisissa. Jöns asui siellä ilmeisesti vielä 1540-luvullakin, ja yksi hänen pojistaan on saattanut olla Mårten Jönssön. http://extranet.narc.fi/DF/detail.php?id=6236
Nämä Toroisten Isotalon sisarukset ovat todennäköisesti eläneet noin 1480-1520-luvulla, joten yksi heistä olisi voinut olla Matts Olofssonin vaimo, jonka perintöosuuteen kuului Toroinen - ja ilmeisesti myös Villilä. Matts Olofsson toimi 1540-50-luvulla voutina Nyynäisissä, joka sijaitsee Toroisista jonkin matkaa Kuuvajoenvartta alaspäin. Nyynäisten Henrik Klassonin vaimo Lucia Olofsdotter testamenttasi yhden Toroisten tilan (ilm. Kauppila), ja erässä tätä testamenttia koskevassa asiakirjassa on mainittu myös Jöns Hansson av Villilä (FMU 3106,2832,2458). Toroisten Isotalo on ollut erittäin vauras tila.
- Toroisista löytyy mielenkiintoinen sattuma Tennäs-keskusteluun liittyen: Anna Maria Kruus piti hetken hallussaan 1600-luvun lopulla ilmeisesti juuri Djäknen lahjoittamaa ja luostarilta peruutettua Kauppilaa. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=793667
A.K.Johansson

[A.K.Johansson]

Miten siis Paraisten Tennäs, Yli-Kirjala ja Nousiaisten Toroinen voisi kytkeytyä Villilä-sukuun?
- Voisiko olla mahdollista, että Per Jönssön Rutin vaimo Gertrud Bertilsdotterin isä olisi ollut naimisissa ensin Toroisten tyttären kanssa, ja Gertrud olisikin tästä avioliitosta. Gertrud olisi siis ”Villilä-Toroinen” äitinsä puolelta. Porvari Bertil Mattsson on kuollut ennen vuotta 1555 (www.adelsvapen). Mistä hän mahtoi olla kotoisin?
Tämä mahdollistaisi sen, että Henrik Myllärin vaimo Agnes voisi olla Gertrudin sisar, ja heillä olisi ollut yhteinen perittävä Tennäsissä. Matts Larsson?
Tämä Toroisten yhteys tarkoittaisi myös sitä, että Per Mattsson olisi näiden serkku.
Yli-Kirjalassa samaan aikaan Per Mattsonin kanssa mainittu Mårten Jönsson voisi jopa olla Toroisten Jöns Perssonin poika, jonka toinen poika näyttäisi olleen Matts (SAY 1540 Nousiaisten Toroinen). Kirjalan SAY-sivut ovat todella sekavat. Jos Jacob Spåran lapset perivät äitinsä perintöä Kirjalasta, voisi kyseeseen tulla myös Jöns Perssonin isä Per, jota ei Toroisten perinnössä enää 1525 mainittu. Silloin Jacob Spåran lapset toisesta avioliitosta olisivat myös "Villilöitä" - mikä tekisi jotenkin järkeenkäyväksi sen asian, että Jacobus Petrin Raision tila siirtyi Lemun kirkkoherran Olaus Jacobssonille - jos ei ihan perhepiirissä niin suvussa kuitenkin. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=802308
A.K.Johansson

[A.K.Johansson]

Tätä kun vähän vielä veivasi, alkoi tulla esille todella mielenkiintoisia linjoja.
Jos Villilän tyttären ja Hans van Arstenin lapset olivat Jöns Hansson ja tytär Hansdr, oli tällä tyttärellä tytär Christina ja poika Jarl Jönsson (FMU 2852). Elin Henriksdr Svärdin miehellä Jarl Jönssonilla oli omistuksia mm. Mynämäen Kivikylässä ja Piikkiön Hadvalassa (3990, 4069), joten voisi ajatella, että kyse on samasta henkilöstä. Heillä kerrotaan olleen tytär, joka oli naimisissa siuntiolaisen Jesperin kanssa ja näillä poika Nils Jespersson, joka toimi Piikkiössä voutina 1556-59. Nimet kuulostavat sen verran samanlaiselta, että uskaltaisin olettaa, että kyseessä on Jesper Nilsson (Cruus af Edeby; ks. Adelsvapen), jolla oli pojat Nils ja Lars, ja Larsilla poika Matts, joka taas avioitui Lepaan Anna Björnsdr:n kanssa. Eli kovin kaukaa ei vaimoa tarvinnut hakea...
Matts Larsson mainittiin samaan aikaan Per Jönsson Rutin kanssa siis tuolla Tennäsissä, ja Mattsin jälkeen tila siirtyi Henrik Myllärille.
Christina Jönsdr on mitä todennäköisimmin ollut esittämäni Toroisten-Villilän haaran äiti. Kun Toroisten myöhempien omistajien luettelosta löytää myös Anna Maria Kruusin, ja että hän esittää (sittenkin jossain?) olevansa Henrik Myllärin perijän perijä, löytyisi näille hyvinkin ymmärrettävä selitys.
A.K.Johansson

[Kivipää]

”Matz i Nynäs för Willile godz som han haffer och Jacops (+jotain?) i Gönikla” – lukee Kaarinan, Maarian, Ruskon, Raision, Maskun ja Lemun apuveroluettelossa vuodelta 1561 (103), s.7. Miehet omistivat yhdessä 1/3 Maskun Villilää.
Johannes Tiainen (alias Jöns Torstensson ?) oli lahjoittanut kuninkaalle 1557 ilmeisesti 2/3 Villilää (2 delen aff bymålet).
Matts Olofssonin vävy Arvid Mattsson (ilm. leski Gertrud) hallitsi ilmeisesti hetken tilaa Jacob Pedersson Köönikkälän ohella. - Onko Torsten Henriksson saanut enonsa kuninkaalle lahjoittamat tilat takaisin, kun hänellä näyttäisi olleen hallussaan jälleen 1580-luvulla kaksi tilaa, jotka sitten 1600-luvulla ovat siirtyneet Fincke-suvun haltuun.
En tunne suvun taustoja, mutta olisikohan Villilän jako 1/3 ja 2/3:een tapahtunut jo 1400-luvun alkupuolella?
Villilän tytär & Hans van Arsten > 2/3 Jöns Hansson > Lars ja Jöns Jönsson; > olisiko jommankumman tytär avioitunut Björn Geetin kanssa?
Villilän tytär & Hans van Arsten > 1/3 tytär > Jarl Jönssön ja tytär Christina;
Geet-suvun ja Villilä-suvun yhteinen lenkki näyttäisi olevan Björn Geet, joka avioitui Villilän tyttären kanssa. Torsten Henriksson on ollut Björnin pojantyttärenpoika.
A.K.Johansson

Seppo Suvannon (Naantalin historia I) mukaan Björn Geet avioitui Hans van Arstenin tyttären kanssa.

Henrik Impola arvioi Jacob Pe(de)rsson Köönikkälän isän olleen erään tietyn Pederin (i Villilä, 1518). Jacobin vaakunakuvio oli sama kuin Finckenberg-suvulla (puolikuu ja tähti). Hän oli ilmeisesti sukua Villilän Matts Olofssonille, mutta mikä mahtoi olla heitä yhdistävä linkki? Äitinsä puolelta Matts oli naantalilaista porvarissukua kuin myös Luonnonmaan Isonkylän (Jägerhorn) sukua. Kuka lienee ollut isänsä Olof, jonka äiti oli rälssimies Olof Jakobssonin (Turun pormestari, linnunpää-vaakuna) sisar. Pormestarin veli oli tukholmalainen porvari Matts Jakobsson. Näillä veljeksillä oli vuoteen 1458 yhteisiä omistuksia Sauvon Marikessa.
_____________
Matti Pesola

[A.K.Johansson]

Näitä olen itsekin arvuutellut. Olisiko tässä kyseessä kaksi eri Matts Olofssonia. Nyynäinen, Engelsby ja Koustar kytkeytyvät Bitzeihin ja Djäkneihin. Toroistenkin taustoista saattaa löytyä Djeknejä, Skelgejä.
Mitä tulee Jacob Persson Köönikkälään, olisi mahdollista, että Christina Jönsdotterilla olisi ollut myös poika. Tällöin tämä Peder elinaikanaan ja hänen jälkeen Jacob Persson ja Matts Olofsson olisivat vastanneet tämän 1/3 Villilä-perinnön hoidosta.
A.K.Johansson

[Benedictus]

Miten siis Paraisten Tennäs, Yli-Kirjala ja Nousiaisten Toroinen voisi kytkeytyä Villilä-sukuun?
- Voisiko olla mahdollista, että Per Jönssön Rutin vaimo Gertrud Bertilsdotterin isä olisi ollut naimisissa ensin Toroisten tyttären kanssa, ja Gertrud olisikin tästä avioliitosta. Gertrud olisi siis ”Villilä-Toroinen” äitinsä puolelta. Porvari Bertil Mattsson on kuollut ennen vuotta 1555 (www.adelsvapen (http://www.adelsvapen)). Mistä hän mahtoi olla kotoisin?
Tämä mahdollistaisi sen, että Henrik Myllärin vaimo Agnes voisi olla Gertrudin sisar, ja heillä olisi ollut yhteinen perittävä Tennäsissä. Matts Larsson?
Tämä Toroisten yhteys tarkoittaisi myös sitä, että Per Mattsson olisi näiden serkku.
Yli-Kirjalassa samaan aikaan Per Mattsonin kanssa mainittu Mårten Jönsson voisi jopa olla Toroisten Jöns Perssonin poika, jonka toinen poika näyttäisi olleen Matts (SAY 1540 Nousiaisten Toroinen). Kirjalan SAY-sivut ovat todella sekavat. Jos Jacob Spåran lapset perivät äitinsä perintöä Kirjalasta, voisi kyseeseen tulla myös Jöns Perssonin isä Per, jota ei Toroisten perinnössä enää 1525 mainittu. Silloin Jacob Spåran lapset toisesta avioliitosta olisivat myös "Villilöitä" - mikä tekisi jotenkin järkeenkäyväksi sen asian, että Jacobus Petrin Raision tila siirtyi Lemun kirkkoherran Olaus Jacobssonille - jos ei ihan perhepiirissä niin suvussa kuitenkin. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=802308
A.K.Johansson


Lainaa:
Alkuperäinen lähettäjä Heikki Jokipii http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/viewpost.gif (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=64506#post64506)
Luulen, ja olen jopa aika varma, että olen löytänyt tämän J. W. Ruuthin mainitseman lähteen.

Vihjeen sain Porvoon historia I:stä (s. 298), jossa kerrottiin, miten tehtiin ylimääräinen peltojen mittaus ja läpikäynti Porvoon uudelleen perustamisen yhteydessä vuonna 1586. Eli kyseessä on Porvoon läänin maantarkastuskirja (3419a).

Se on tässä, Saxbyn kohdalta:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2011841

Aukeaman oikeanpuoleisella sivulla löytyy merkintä (numerolla 6), josta osaan (tai luulen osaavani) lukea tämän verran:

”[…] såsåm Bertill Matzson Jöns Perssons morsfaar köpt hade [...] 12 alnar Jordh [...]”

Osaako joku lukea enemmän? Eri asia on sitten, paljonko tämä asiassa eteenpäin auttaa. Nimet kuitenkin kutkuttavasti ”stemmaisivat”.

***

Gertrud Bertilintyttären sinetin v. 1565 kuvaa jo Hausen: siinä on vinoneliöitä allekkain alenevassa sarjassa 7-5-3-1 eli se on se Villilän suvun vaakuna/sinetti. Joku hämärä mielikuva minulla on, että joskus sinettejä voitiin lainatakin?

***

Jos Tapio Vähäkangas on sattunut lukemaan näitä tuumailuja ja hänellä olisi aikaa kommentoida, olisin kovasti kiitollinen.

Vastaan lyhyesti: En ole perehtybyt Ruuth-sukuun. Muistan jonkun vanhan sukututkijan maininneen, että J.W.Ruuthin selvitys suvustaan ei ole luotettava. Gertrud Bertilintyttären sinetti vastaa todella Villilän suvun vaakunaa. Se ei ole lainattu, koska siinä näkyvät selvästi hänen nimikirjaimensa. Henrik Svärdin jälkeläisten selvityksen yhteydessä en huomannut polkua Järl Jönsinpojan kautta Villilästä Porvooseen.
Tapio Vähäkangas

Lainaus Heikki Jokipii:
Tarkasti ottaen tässä on tietysti kaksi kysymystä

a) kuuluiko Gertrud Bertilintytär Grönfelt-sukuun (vai mihin, vrt. Villilän suvun vaakuna, josta edellä)

ja

b) oliko hänen isänsä Helsingin porvari Bertil Mattson?

Ne ovat osittain toisistaan riippumattomia. On aivan mahdollista, että "Helsingin porvari" Bertil Mattson olisi Gertrudin isä, varsinkin kun tämä "Helsingin porvari" ei oikeastaan ehtinyt olla sitä kuin korkeintaan muutaman vuoden, mutta oli ollut sitä ennen ainakin yli 10 vuotta Porvoon porvari. Gertrudin on oikeastaan pitänyt paitsi syntyä niiin avioituakin ennen v. 1550, eli Gertrudin ei ole tarvinnut Porvoosta lähteäkään (ellei piipahduksia lähikyliin lasketa).

Mielenkiintoinen on muuten tieto, että Per Jönsson Ruuthin ja Gertrudin poika Jöns Persson käytti (nimeä Ruta ja) äitinsä vaakunakuviota, 16-ruutuista (Impola mt. s. 209). Miksi? Tuskin pelkästään isälleen suuttuneena?

Häntä kutsutaan nimillä

- hustru Gertrud till Hornhatt (1562)
- hustru Gertrud i Kiala (1563)
- hustru Gertrud i Borgå (1566)
- hustru Gertrud i Järnböle (1567)

Häntä kutsutaan Erik Olofinpojan (Stålarm) leskeksi 25.1.1566

Oliko niin, että ylläolevan Erik Olofsson Stålarmin tytär oli Brinkkalan Hans Erikssonin vaimo?

[Benedictus]

Porvoo Hornhatt:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1448573
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1453800
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1459006
Kiala:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1448575
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1453793
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1458991
Jernböle:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1453758
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1459006
-kuka on taas tuo 1585 mainittu Jac. Persson?

[Liisa R]

No nyt putosin kehityksen kelkasta!

Olen aina uskonut, että se Matts Larsson, joka oli naimisissa Anna Björnintyttären kanssa Lepaalta ja asui Harvialassa, oli sama kuin se Matts Larsson, joka piti käräjiä nuijasodan jälkeen Ylä-Satakunnassa. Häntä sanottin
Riksrådiksi ja hän oli Kruus af Edeby- sukua.
Ei hän kyllä voinut asua Tennäsiä. Noilla 1637 käräjillä sanottiin, että Henrik Myllärin talo oli aina ollut lampuotitalo.

LiisaR

[Benedictus]

Lisäys Gertrud Bertilsdotterin tiloihin. Vaihtotilat isänperintöä.

Tarkis:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1448567

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1453749

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1458869

Tjusterby:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1448581
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1453785
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1458966
Huhtis:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1453801
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1459009

Helsingin pitäjän Turholm:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=201432
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=204378
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=200852

http://runeberg.org/frfinl/0372.html
Kiinnostavaa, että Ramsey arvelee Tennäsin Per Jönsson olevan saman kuin Porvoon Per Jönssonin.

Vaikuttaisi, että Per Jönssonin Porvon tilat ovat joko omaa hankintaa tai sitten vaimon perintötiloja.

Jos Per Jönsson Rut ja Porvoon Per Jönsson Ruuth ovat sama henkilö, olisi Tennäs joko Per Jönssonin perintötila tai sitten 1. vaimonsa perintötila.
Onkohan Tennäsistä tietoa taaempaa?

Olisiko Henrik Myllarin vaimo Agnis Per Jönsson Ruuthin ja 1. vaimon tytär, jolloin täyssisarensa oli Helsingin pormestarin vaimo Märta Persdotter.
Mielestäni ajallisesti ajatus toimii.
Agnis olisi saanut Tennäsin äidinperintönään.

[A.K.Johansson]

Tennäsin Matts Larsson voi olla joku aivan muukin, mutta toki hän olisi voinut omistaa verotilan Paraisillakin. Henrik Myllärikin asui varmaan jossain muualla.
”Mats Larsson skrev sig först till Niemenpää o senare till Harviala, båda i Vånå (Vanaja), Tavastehus län, vilka han kommit i besittning av genom sitt äktenskap med en dotter till riksrådet Björn Klasson (Lepasätten). I Vånå kyrka finns hans gravsten.” http://sok.riksarkivet.se/sbl/Presentation.aspx?id=11829
Matts Larssonin vaimon perintö oli Järl Jönssonin ja tämän vaimon peruja.

”Jarl Jönsson och hans syster Kristina frisäger sin morbror Jöns Hansson i Villilä från allt tilltal beträffande arvet efter sina föräldrar, sedan han åt dem upplåtit Kakkarais gods på Syvensala näs (i Masko socken) jämte allt deras lösörearv.” (FMU 2832 ja ks. 2832) Tässä näyttää siltä, että sisarukset olisivat saaneet osansa perinnöstä, mutta tätä sopii epäillä, koska Björn Geetin jälkeläisillä oli 2/3 Villilästä. Toki on mahdollista, että Kivipään mainitseman kahden veljen jälkeläiset ovat vasta jakaneet tilan. Se, että Anna Kruus esiintyy tuolla Toroisissa tukisi sitä, että suvun juuret juontuvat Jarl Jönssonin ja tämän sisaren haaran suuntaan. Slatte- ja Fincke-sukukytkentöjä löytyy muuten Kruus-suvustakin.
A.K.Johansson

[TapioV]

Tennäsin Matts Larsson voi olla joku aivan muukin, mutta toki hän olisi voinut omistaa verotilan Paraisillakin. Henrik Myllärikin asui varmaan jossain muualla.
”Mats Larsson skrev sig först till Niemenpää o senare till Harviala, båda i Vånå (Vanaja), Tavastehus län, vilka han kommit i besittning av genom sitt äktenskap med en dotter till riksrådet Björn Klasson (Lepasätten). I Vånå kyrka finns hans gravsten.” http://sok.riksarkivet.se/sbl/Presentation.aspx?id=11829
Matts Larssonin vaimon perintö oli Järl Jönssonin ja tämän vaimon peruja.

”Jarl Jönsson och hans syster Kristina frisäger sin morbror Jöns Hansson i Villilä från allt tilltal beträffande arvet efter sina föräldrar, sedan han åt dem upplåtit Kakkarais gods på Syvensala näs (i Masko socken) jämte allt deras lösörearv.” (FMU 2832 ja ks. 2832) Tässä näyttää siltä, että sisarukset olisivat saaneet osansa perinnöstä, mutta tätä sopii epäillä, koska Björn Geetin jälkeläisillä oli 2/3 Villilästä. Toki on mahdollista, että Kivipään mainitseman kahden veljen jälkeläiset ovat vasta jakaneet tilan. Se, että Anna Kruus esiintyy tuolla Toroisissa tukisi sitä, että suvun juuret juontuvat Jarl Jönssonin ja tämän sisaren haaran suuntaan. Slatte- ja Fincke-sukukytkentöjä löytyy muuten Kruus-suvustakin.
A.K.Johansson
Mats Larssonin omistukset Harvialassa ym. eivät tulleet Henrik Svärdin tyttären Elinin (mies Järl Jönsinpoika) vaan Ragnhildin kautta. Hänen jälkeläisensä saivat Vanaja-Janakkalan maat haltuunsa, myös Elinin ja Järlin osuuden.
T.V.

[A.K.Johansson]

Kiitos Tapio Vähäkangas. Jätän nämä keskiajan syvimmät vedet asiantuntijoille. Nousiainen on kuitenkin houkutteleva kohde; se on kuin kehto, jota vähän keikuttaa, ja sieltä nousee aina esille jotain uutta.
Anu Johansson

[Benedictus]

Jos ajatellaan vain teoriana, että Henrik Myllarin vaimo Agnis oliisi ollut Per Jönsson Ruuthin tytär 1. aviosta N:N: kanssa, jonka sisar oli Helsingin pormestari Lars Michelssonin vaimo Märtha Persdotter Ruuth, mitä muuta viitettä tähän voisi olla kuin Tennäsin omistuksen siirto.

Mitä muita tiloja Per Jönsson Rut on omistanut Paraisilla, entä tämä Jacob Hansson/Jönsson Jute i Bollböle i Pargas slottsliggare i Åbo 1558-60.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5203826
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6939904
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5325938
-kuka oli tuo Erik Torkilsson?

Onko tuo Bollbölen Jacob Per Jönssonin veli? Aika ja nimi sopivat.

Miten Myllykylä siirtyy Henrik Myllarille?

[Liisa R]

Tukholman kaupungin raastuvanoikeudessa esiintyi Tukholman porvari Erik Henriksson Uudeltakujalta ja sanoi, että hän oli tullut vanhaksi ja halusi selvittää perintöasiansa ja perillisensä järjestykseen.
"Kysyttäessä hän kertoi, että hän ei ollut koskaan saanut mitään perintöä edesmenneiden vanhempiensa jälkeen, vaan hänen veljensä, edesmennyt Henrik Mylläri, Turun porvari ,oli ottanut käsiinsä heidän molempien perintöosan, kun hän eli ja jonka hänen lapsensa nyt omistavat"
Tämä juttu on Stockholms stads tänckeböcker-teoksen v. 1584 - 1588 sivulla 4

Myllykylä oli siis edellisen mukaan Henrik Myllärin perintöä.

Nähtävästi Tennäsin yksi talo oli vastaavasti Agneksen perintöä, jota Henrik Mylläri sitten lisäsi ostamalla. Vuonna 1556 Henrik Mylläri omisti 5 1/2 tankoa ja yhden tilan ja 1570 kaksi tilaa, omansa ja Per Jönsson Ruthin tilan, jota ainakin vuodesta 1567 oli viljellyt Mats Nilsson Spinck.
Kolmatta tilaa viljeli Mats Wåghals ja hänen jälkeensä Clas Mattson, nähtävästi poika.
Gregorius Teitti osti sitten kolmannenkin tilan ja viljeli kaikkia kolmea yhtenä
1600-luvun alusta.

Liisa R

[A.K.Johansson]

Per Jönssonin poika Jöran sai ainakin Mågbytä haltuunsa. Kun katsoo tuota kylää, siellä on myös mielenkiintoisia nimiä. Oliko tila Jöranin vaimon vai hänen itsensä perimä? Henrik Mattsson niminen mies johdatti ajatukset takaisin Kaarinaan - Auvaisiin ja Ilpoisiin. Kun mietin aikoinani Margareta Villnäsin taustoja, huomasin, että hän omisti näistä kylistä saman verran maata jonkun Morten Henrikssonin kanssa.
Kuka oli Morten Henriksson, joka näyttäisi hallinneen yhtä Myllykylän tilaa. Kaarinan historiassa Henrik Myllärin kerrotaan yhdistäneen kaksi tilaa, jotka sitten menivät Krankille, joka sitten hankki vielä kolmannenkin tilan omistukseensa.
A.K.Johansson

[A.K.Johansson]

Tulin Margareta Villnäsin osalta sellaiseen käsitykseen, että hän olisi voinut olla jonkun Geet-sukuisen leski. Hän omisti myös samoja tiloja kuin Karunan Henrik Simonsson Smed, joka oli muistaakseni esittänyt, että Kaarinan Kakkarainen oli ollut hänen perintöään. Olen ajatellut, että Margareta olisi voinut saada Villnäs-johdannaisen Torsten Björnssonin vaimon perimän tilan myötä. Brita Torstensdotterin miestä Henrikkiä pidettiin köyhänä porvarina. Oliko tämä enemmän arvolataus kuin tosiasia. Jos Henrik Myllärikin kuului Smed-sukuisiin? Ilmeisesti velkojensa takia Henrik Smed myi aikoinaan Ladjakosken. Kuka oli Brita Geetin Henrik-porvari?
Tässä voi sinyt olla saman suvun eri haaroista, kun Henrik Mylläri (Geet) ja Agnes (Villilä) naitettiin.
A.K. Johansson

[Benedictus]

Tukholman kaupungin raastuvanoikeudessa esiintyi Tukholman porvari Erik Henriksson Uudeltakujalta ja sanoi, että hän oli tullut vanhaksi ja halusi selvittää perintöasiansa ja perillisensä järjestykseen.
"Kysyttäessä hän kertoi, että hän ei ollut koskaan saanut mitään perintöä edesmenneiden vanhempiensa jälkeen, vaan hänen veljensä, edesmennyt Henrik Mylläri, Turun porvari ,oli ottanut käsiinsä heidän molempien perintöosan, kun hän eli ja jonka hänen lapsensa nyt omistavat"
Tämä juttu on Stockholms stads tänckeböcker-teoksen v. 1584 - 1588 sivulla 4

Myllykylä oli siis edellisen mukaan Henrik Myllärin perintöä.

Kiitos Johanssonille tuosta poiminnasta, minulla oli jossain tuo käräjä ote, mutten löytänyt sitä.

Siinä siis selviää, että Henrik Myllarin veli oli Erik Henriksson, sekä se, että kyseessä oli molempien yhteisten vanhempien perintöosa.

Selviääkö siitä, että Myllykylän tila kuului juuri heidän perintöönsä?

Yllä mainitaan teoksen vuodet 1584-88 eli sen mukaan Henrik Myllar oli jo vainaja.

http://runeberg.org/frfinl/0150.html
Autisten Thorsten Henriksson peri tilansa enoltaan Hämeenkyrön kirkkoherra Laurentius Thorstani Geetiltä, mikä selittänee hänen asemansa.

Olisiko niin, että jos Henrik Myllar ja Erik Henriksson olivat Thorsten Henrikssonin veljiä, niin tuon aatelismaan perinnän takia ei häntä mainittaisi Erikin perintöasiassa.
Tietenkin edellyttäen, että Henrik Myllarin isä oli juuri tuo köyhä porvari joka nai Brita Thorstensdotter Geetin.

Johanssonin havainto paneekin koko asetelman uusiksi, koska silloin Henrik Myllar olisi ollut Hämenkyrön khr Geetin siskonpoika, jonka tyttärenpoika Henrik Finnå oli myös Hämeenkyrön kirkkoherra.

Tämä johtanee siihen, että Henrik Myllar Geet-Villilä sukua, olisi nainut Agniksen Ruuth-suvusta.

JOS khr Lautentius Geetillä oli tytär, joka liittyy Stutaeus ja Laitila sukuun, niin Henrik Finnån suuntautuminen Ylä-Satakuntaan erämaa papiksi selittyisi sitäkin peremmin.

[Benedictus]

Lainaus Pekka Hellemaa:

Jaakko Finnon kuoltua Teit sai hänen virkansa ja nai hänen vauraan leskensä Margareta Henrikintytär Myllärin. Naimakaupan myötä hän sai nautinnan Finnon omaisuuteen, mutta tiesi ennemmin tai myöhemmin sen siirtyvän Finnon perillisille. Niinpä hän pian avioliiton solmittuaan kaappasi perillisiltä kaksi tilaa itselleen. Koululaitoksen historian (K. G. Leinberg, Handlingar rörande Finska skolväsendets historia. Första samlingen. Jyväskylä 1884.) asiakirja numero 112 paljastaa miten hän sen teki:
Wij Johan den tredje med Guds nåde etc. Göre veterligt, att efter det denne Wår undersåte, Mester Greels Scholmestare i Åbo hafver tagit sig tu förlamade hemman till att bruka, som en tid lång hafva legat öde, benämnde Tipälä uti wårfrukyrkosocken och Tännääs, liggande uti Pargas socken i Söderfinland, Och på det han desto bättre må komma samme hemman till makt igen. Derföre hafve Wij af ynnest och nåde undt och efterlåtit, såsom Wij och nu med detta Wårt öppna bref nådeligen unne och efterlåte, att han må (oss till behaglig tid) vara fri skjutsfärder, dagsverken, gärder och gästningar. Der Wåre Cammarerer, Befallningsmän, Fogdar och alle andre måge veta sig att efterrätta. Icke görandes för:de Mester Greels här emot något hinder, förfång eller meen. Skrifvet på Wårt Slott Upsala, den 14 Novembris år etc. 1590, uti Wårt Regementr tid, på det tredje och tjugunde etc.
Jaakko Finno oli ostanut Tiipilän 1580-luvun alussa ja Tennäs oli, aivan niin kuin Antti arveli, alkujaan Henrik Myllärin vaimon, Agnesin perintöä, kuten KA mikrofilmi FR 319 sivu 214 vuodelta 1562 todistaa:
Hindrick Myller haffuer tesse epter:ne skat godz, huilkit är hans hustrus arff och wtgor the aff cronones skath. Pargas sochn. Thennesby 5 1/2 stongh Jordh thz är 2/4 Röcker Och the wppå Boor en Bonde.
Agnesin jälkeen Tennäsin peri hänen tyttärensä Margareta, joka tuolloin oli Jaakko Finnon vaimo.(KA Hagan kihlakunnan kesäkäräjät 20.7.1637: 264 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3786212).)

Tiedetään, että Tennäsin tila oli Agneksen perintötila.

Mahtaisiko mistään löytyä tietoa, kuka oli omistaja ennen Henrik Myllaria, Agneksen puolisoa.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5203405
Yllä näkyy Mats Larsson , joka lienee bonde, mutta kuka on tuo suluissa oleva Henrik Mölnaren alla.Merkittiinkö bonde noin vai voisiko olla aiempi omistaja?

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=778632

Jacob Finnå osti Paattisten Tipilän tilan, joka Hellemaan mukaan meni Grels Theetille.

Yllä Näkyy Jacob Finnå 1588 saakka, sitten joku Jören Linder ja sitten 1591 Grels Theet, Margareta Myllarin puoliso.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=777495

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=782191
Tipilän Pajulan henkilöt vaikuttavat aika sekavilta, mutta kiinnostavilta.
Siellä näkyy Grels Theet. Jören Linder, h. Agnes, joku her Henri?

Mikähän tuo juttu oikein on?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=783612
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=785157

Monesti tilat siirtyivät suvun sisällä, vaikka ostoilla.

Olisiko Tiipilän osto sellainen.
Kenelle se meni Grels Theetin jälkeen, vaikka SAY ei näytä Hartvig Speitsiä?

[Pekka Hellemaa]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=778632

Jacob Finnå osti Paattisten Tipilän tilan, joka Hellemaan mukaan meni Grels Theetille.

Yllä Näkyy Jacob Finnå 1588 saakka, sitten joku Jören Linder ja sitten 1591 Grels Theet, Margareta Myllarin puoliso.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=777495

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=782191
Tipilän Pajulan henkilöt vaikuttavat aika sekavilta, mutta kiinnostavilta.
Siellä näkyy Grels Theet. Jören Linder, h. Agnes, joku her Henri?

Mikähän tuo juttu oikein on?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=783612
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=785157

Monesti tilat siirtyivät suvun sisällä, vaikka ostoilla.

Olisiko Tiipilän osto sellainen.
Kenelle se meni Grels Theetin jälkeen, vaikka SAY ei näytä Hartvig Speitsiä?


Tiipilän sijaan olisi syytä puhua Paijulasta. Paijulan kylä perustettiin 1570-luvun lopulla siirtämällä sinne puolen manttaalin verotilan sekä Paavolan että Tiipilän kylästä. Parissa vuodessa molemmat tilat päätyivät veronmaksukyvyttömiksi. Jaakko Finno hankki ne 1580-luvun alkupuolella itselleen ja sai 20.3.1583 päivätyllä kuninkaan kirjeellä niistä muodostetulle yhden manttaalin verotilalle vapautuksen päivätöistä, kyydityksistä ja kestityksestä.(1440:107 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1843680))

Väinö Perälän yhteenveto (Perälä, Väinö: Paattinen 1359-1959. Turku 1959.) Paijulasta on tällainen: Hänen [Jaakko Suomalainen] nimissään tilat olivat 1583-1588. Seuraava Maarian kirkkoherra Gregorius Teitti hallitsi tiloja 1588-1595 ja vuodesta 1595 oli Paijulan talojen isäntänä turkulainen porvari Yrjänä Lintu.
SAY:stä löytämäsi "Linder" on siis Perälän mukaan "Lindu".

Maakirjat eivät tarjoa aivan yhtä yksiselitteistä kuvaa kuin Perälä. Niissä tilaa hallinnoivat
ulkokyläläiset 1571-84
M. Jacob 1585-88
Jören Lindu 1689 ja 1601-14
M. Grels Martini 1591-1600 ja 1616Yksi ulkokyläläisistä oli Jaakko Finno, jolla tila oli viimeistääm 1583, kuten yllä olevasta linkistä ilmenee.
Linnun esiintyminen maakirjassa jo 1590, aiheuttaa päänvaivaa. Oliko hän tuolloin Finnon lesken lampuoti?
Yhtälailla ongelmallista on se, että Teit mainitaan tilalla vuosina 1596, 1600 ja vielä kuolemansa jälkeen 1616, vaikka tila Perälän mukaan kuului jo Linnulle.

Voimme kuitenkin olla varmoja siitä, että Teit jossain vaiheessa myi Paijulan, sillä Henrik Finno valitti Turun raastuvanoikeudessa 24.9.1636, etteivät lapset olleet perineet Paijulaa, koska se oli myyty vieraalle.

Lopuksi toivoisin vielä, että lopultakin luopuisit Finnon lisänimelle keksimästäsi kirjoitusasusta. Pelkään näet, että tämä "Finnå" jatkuvan toistamisen vuoksi leviää erilaisiin sukutietokantoihin. Olen jo aiemmin takertunut tähän asiaan, samoin on tehnyt ainakin Matti Lund.

[Benedictus]

Lainaus:
Tiipilän sijaan olisi syytä puhua Paijulasta. Paijulan kylä perustettiin 1570-luvun lopulla siirtämällä sinne puolen manttaalin verotilan sekä Paavolan että Tiipilän kylästä. Parissa vuodessa molemmat tilat päätyivät veronmaksukyvyttömiksi. Jaakko Finno hankki ne 1580-luvun alkupuolella itselleen ja sai 20.3.1583 päivätyllä kuninkaan kirjeellä niistä muodostetulle yhden manttaalin verotilalle vapautuksen päivätöistä, kyydityksistä ja kestityksestä.(1440:107 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1843680))

Väinö Perälän yhteenveto (Perälä, Väinö: Paattinen 1359-1959. Turku 1959.) Paijulasta on tällainen: Hänen [Jaakko Suomalainen] nimissään tilat olivat 1583-1588. Seuraava Maarian kirkkoherra Gregorius Teitti hallitsi tiloja 1588-1595 ja vuodesta 1595 oli Paijulan talojen isäntänä turkulainen porvari Yrjänä Lintu.
SAY:stä löytämäsi "Linder" on siis Perälän mukaan "Lindu".

Maakirjat eivät tarjoa aivan yhtä yksiselitteistä kuvaa kuin Perälä. Niissä tilaa hallinnoivat
ulkokyläläiset 1571-84
M. Jacob 1585-88
Jören Lindu 1689 ja 1601-14
M. Grels Martini 1591-1600 ja 1616Yksi ulkokyläläisistä oli Jaakko Finno, jolla tila oli viimeistääm 1583, kuten yllä olevasta linkistä ilmenee.
Linnun esiintyminen maakirjassa jo 1590, aiheuttaa päänvaivaa. Oliko hän tuolloin Finnon lesken lampuoti?
Yhtälailla ongelmallista on se, että Teit mainitaan tilalla vuosina 1596, 1600 ja vielä kuolemansa jälkeen 1616, vaikka tila Perälän mukaan kuului jo Linnulle.

Voimme kuitenkin olla varmoja siitä, että Teit jossain vaiheessa myi Paijulan, sillä Henrik Finno valitti Turun raastuvanoikeudessa 24.9.1636, etteivät lapset olleet perineet Paijulaa, koska se oli myyty vieraalle.

Lopuksi toivoisin vielä, että lopultakin luopuisit Finnon lisänimelle keksimästäsi kirjoitusasusta. Pelkään näet, että tämä "Finnå" jatkuvan toistamisen vuoksi leviää erilaisiin sukutietokantoihin. Olen jo aiemmin takertunut tähän asiaan, samoin on tehnyt ainakin Matti Lund.

1600 Tipilässä mainitaan Grels Theet ja 1601 Jören Linder, jonka nimen päällä on jokin määre, onko se fougde vai mikä?

Grels Theetillä ei kai ollut omia lapsia, olenko käsittänyt oikein, eli onko tietoa ketkä perivät hänen oman omaisuutensa, Finno-suku kai sai jotain omiaan ja Hartvig Speitz, sisaruksineen veikö muut vai oliko vielä Theet-suvun jäsenet osilla?

Henrik Finno käräjöi vielä vuosien päästä perinnöistä eli jotain filunkia niissä oli.

Kiitos Hellemaalle tuosta Finno nimen oikaisusta, En tiedä miten olen saanut käsityksen, että Jacob Finno kirjoitti nimensä tuolla tavalla.

Kuten on tullut esille, niin pyrin käyttämään henkilöistä sitä alkuperäistä nimeä, jota henkilö varmimmin on itse käyttänyt eli Jacob Finnon tapauksessa se on Jacobus Petri tai Jacob Finno, muttei missään tapauksessa Jaakko Suomalainen vai onko hänellä ollut tuo nimi joskus käytössä, etten taas yleistä liikaa.

Henrik Finno omisti Myllarin taloa vuosikymmenet. Onkohan mitään tarkkaa tietoa, missäkohtaa tuo talo sijaitsi ja kenellä tontti oli ennen Myllareita?

[Benedictus]

Herra Henrik oli sisäänjättämässään kirjoituksessa laskenut mukaan monia ihmeellisiä asioita ja lahjatavaroita, joita oli löydetty hänen edesmenneen isänsä mestari Jaakobin jäämistöstä, joita ei ollut löydetty perinnönjaon yhteydessä ja jotka eivät olleet tulleet hänen sisarustensa hyväksi, mistä hän nyt vieritti vastuun Hartwigille. Ja kun alkuperäiset perinnönjakoasiakirjat olisivat tuhoutuneet tulipalossa, löytyi yksi kopio perinnönjaon toimituskirjasta siten, että sen jälkeen kun irtaimisto on jaettu 28.5.1589 ja kiinteä omaisuus on sen jälkeen jaettu lasten ja heidän äitinsä Margaretan kesken, olivat perilliset 29.10.1605 saaneet vastaanottaa perintöosansa, mihin olivat julistaneet olevansa tyytyväisiä kuten oikeaksi todistettu kopio heidän tunnustuskirjastaan 29.10.1605 osoittaa.



http://suku.genealogia.fi/showthread...utaeus&page=15 (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=9459&highlight=stutaeus&page=15)


Alla vielä Jacob Finnån pojan Johanneksen vaimon tietoa.

Piikkiön käräjät 1635
Sovittelu Walborg Henriksdr (i Breidilä i Pemar) ja Michell Thomasson (i Storgården)välillä 15 dukaatista ja kultasormuksesta, jotka Walborgin poika Erich Mårtensson antanut edesmenneelle Jören(Johan?) Mångssonille(i kalmusnäs?)

1642 mainitaan ensimmäisellä tilalla Mårten Grelsson varmaankin Grels Mårtenssonin poika.
Toisella tiallamainitaan Mårten Grelsson ja äiti Margareta Henriksdotter.
1.tilalla mainitaan Mårten Jöransson ja vaimo Margareta ja sitten vaihtelevasti Grels tai Jöran.

2. tilan Grels Mårtenssonin vaimo Margareta Henriksdotter lienee sama Margareta Henriksdotter, joka karhusi Hämeenkyrön khr Henrikus Finnolta entisen miehensäJohannes Finnoniuksen perintöjä.
Turun raastupa 1643
Sahl:Johannis Jacobi Finnoniuksen leski Malin Henriksdr (af Proila? och Pemar sochn) pyytelee miehensä perintöjä Turun talosta, jota Henrich Finno (i Kyrö) hallinnut 37 vuotta.
Ylläoleva nimilienee Paimion Stor Breidilä?

Ylläolevan mukaan oli Myllarin talo siis siirtynyt Henrik Finnolle 1606 tai 1605 eli lienee saanut sen perintönään.

[Benedictus]

Pekka Hellemaa ja Liisa Rajala ovat tehneet hienon yhteen vedon Henrik Myllarista Oulun Hellman seuran kesäkokoukseen.
Siinä on uusinta tietoa,joten lainaan sen tänne nähtäväksi.

http://personal.inet.fi/yhdistys/oulun.hellman/suku/txt/misc/HenrikMyllari.html

Henrik Henrikinpoika Mylläri, k. noin 1572

Pekka Hellemaa, Liisa Rajala

Henrik Mylläri oli turkulainen laivuri, raatimies ja pormestari. Hän edusti kaupunkiaan myös valtiopäivillä.
Henrik syntyi noin 1510, kun Ruotsi vielä kuului Kalmarin unioniin. Hänen Henrik-niminen isänsä on todennäköisesti Kaarinan Kakskerran Myllykylästä kotoisin, koska Henrik oli perinyt sieltä tilan.[1] Näin ollen Myllykylän keskiaikaisista isännistä löytyy Henrik Myllärille hyviä esi-isäkandidaatteja: Juho Mylläri toimi Kaarinassa lautamiehenä 1427 ja hänen poikansa Pietari 1462–1473.[2] Sukulaisuussuhdetta heihin ei asiakirjojen puuttumisen vuoksi kuitenkaan voida osoittaa.
Henrik Mylläri kuoli noin vuonna 1572. Hän maksoi hopeaveroa vielä 1571, mutta 1573 kerätty hopeaveron lisäosa jäi hänen leskensä Agnesin maksettavaksi.[3]
Henrikistä käytettiin lisänimeä Mylläri (Myllar, Myller, Mjölnar, Möllare, ...), vaikkei hän ammatiltaan ollut mylläri. Lisänimi lieneekin juonnettu Henrikin kotipaikasta, Myllykylästä.
Sisarukset
Henrikin sisaruksista tunnetaan ainoastaan Erik-niminen veli, joka toimi porvarina Tukholmassa. Sikäläisen raastuvanoikeuden 27.1.1584 päivätty pöytäkirja kertoo vapaasti käännettynä seuraavaa:
Tukholman pormestari Lars Eriksson ja tämän appipuoli, porvari Erik Henriksson ovat tehneet sopimuksen Larsin rakkaan Margareta-vaimon isän- ja äidinperinnöstä, johon kuului kivitalo tontteineen ja irtaimistoineen. Margaretan isä oli ollut Per Påvelsson ja äiti Agda, joka leskeksi jäätyään oli avioitunut Erik Henrikssonin kanssa. Erik, joka oli asunut tätä Nygrändin varrella ollutta perintötaloa, kertoi olevansa edesmenneen Turun porvarin Henrik Myllärin veli ja jääneensä ilman vanhempainperintöä, kun kaikki oli mennyt Henrik-veljelle.
Lars ja Erik sopivat, että ikääntynyt Erik luovuttaa itselleen kuuluvan talon osan kuten kaiken muunkin omaisuutensa Lars Erikssonille syytinkiä ja asianmukaisia hautajaisia vastaan. Erik Henrikssonin osuus Nygrändin kivitalosta velkojen vähennyksen jälkeen oli vajaa 30 taalaria.

Ylläolevasta lainauksesta käy selville, että pormestari Lars Eriksson oli Myllarin vävypuoli.
Pormestarin poika Erik Larsson aateloitiin nimellä Erik von der Linden.
Tämän poika Lorentz omisti Taivassalossa suuren joukon tiloja, jotka myöhemmin myytiin aateloidulle porvari Ulfvenkloulle.
Oliko Ulfenklou Erik von Lindenin vävy?

[Benedictus]

Lainaus:
1536:

En tiedä, onko tuota Per Mattssonin huomenlahjakirjettä käsitelty jossain ennen, mutta ajattelin vielä listata kirjeessä mainitut henkilöt. Toivottavasti joku oikaisee mahdolliset virheet. Kirjeessä siis mainitaan Ivar Flemming, Thomas Jönsson (Ryting), Sten Henriksson (Finne), Torsten Salomonsson, Nils Gustafsson (Fincke?), Lasse Brok, Erik Andersson (Rääf?), Erik Håkansson (Slang), Olavus Jönsson (?), Erik Flemming Halikosta, Peder van Aken (Turun pormestari), ? Cappa ? ja "Lille Jörgen". Selkeät kytkennät Fincke-sukuun ja turkulaisiin porvareihin. Olisiko Pikku-Yrjö Britan veli?
Kirjeessä mainittu Erik Andersson tai hänen ensimmäinen vaimonsa ja Liesniemen Brita .

Vaimo Brita, joka oli lagman Olof Eriksson Stålarmin sisaren tytär.

1.Ivar Joakimsson Flemming, vaimo Metta Gottskalksdotter till Nynäs
miniä Tre Rosor

2.Thomas Jönsson Ryting,vaimo Katarina Gödicksdotter Fincke

http://runeberg.org/frfinl/0381.html
vävyt: Muurla, Stålarm, Krumme, Abel von Minden

3.Sten Henriksson , vaimo Anna Knutsdotter Kurck, Malin Persdotter Fleming
http://runeberg.org/frfinl/0122.html
Äiti Ingfrid Stensdotter Finne
äidin kälyjä:Ille Margareta Hermansdotter Fleming, äidinsisarentyttärien miehet:Muurla,Knut Kappe, Per Hermansson Fleming-tämän vävy Erik Olofsson Stålarm.
http://runeberg.org/frfinl/0128.html

4.Torsten Salomonsson Ram, vaimo Brita Johansdotter Fleming
miniä, Elin Eriksdotter Stålarm, vävy Per Eriksson Fleming till Viljais

5.Nils Gustafsson Fincke?
http://runeberg.org/frfinl/0117.html

6.Lasse Brok

7. Erik Andersson Rääf?, vaimo Margareta Eriksdotter Fleming
http://runeberg.org/frfinl/0382.html

8.Erik Håkansson Slang,vaimo Margareta Gödicksdotter Fincke
http://runeberg.org/frfinl/0429.html
äiti, Valborg Henriksdotter Fleming

9.Olavus Jönsson

10.Erik Flemming Halikosta, Turun pormestari.Poika Per Fleming, jonka vävy Cristianus Agricola.
http://runeberg.org/frfinl/0131.html

11.Peder van Aken (Turun pormestari)

12.Cappa, Onko Knut Kappe?, vaimo Nilsdotter Muurla,
Anoppi Elin Stensdotter Finne, jonka 2.puoliso Per Fleming till Friskala.
http://runeberg.org/frfinl/0241.html
13.Lille Jörgen

Yllä on luetteloa Per Mattssonin huomenlahjan nimet. Aiemmin on ollut käsitys,e ttä nimet viittaavat Fincke sukuun, se mitä tuosta selvästi käy ilmi on Fleming suvun runsaus.
Erityisesti kiinnittää huomiota Turun pormestari Erik Fleming ja eräät muut pormestarit.

Väsyin kesken, mutt tuosta olisi hyvä jatkaa. Onko Per Matssonin nimi Per Flemingeiltä ?

[mjauhi]

Olin laatimassa juuri samaista listaa, joten tässä muutama lisäys&korjaus:

1. Ivar Fleming http://www.adelsvapen.com/genealogi/Fleming_nr_4 tab.9
(son av Joakim, tab 5), till Sundholm i Nykyrke socken, och Nynäs i Nousis socken
Gift med Märta Gottskalksdotter, (av tillbakaseende Ulfsläkten) i hennes 2:a gifte (gift 1:o med Ragvald Knutsson Pik), överlevde sin senare man, dotter av Gottskalk Arendsson till Nynäs och Sjöholm och Elin Nilsdotter (Sparre).

2. Thomas Jönsson (Ryting) http://www.adelsvapen.com/genealogi/St%C3%A5larm_nr_32 tab.16
Erik Johansson (son av Johan Olofsson, Tab. 12). Slottsloven på Keksholm. Död på Keksholm 1594-05-20. Gift omkr. 1577 med Sara Ryting i hennes 2:a gifte, dotter av slottsloven på Stockholms slott Tomas Jönsson (Ryting) och Carin Gödikesdotter (Finke
Karin Gödiksdotter. — Var 1536 gift med Tomas skrivare eller Tomas Jönsson (Ryting) till Gesterby i Kimito sn i Egentliga Finland, vilken 1530—1535 var fogde i Söderfinland, 1535 —1547 fogde på Åbo slott och dog 1550. Karin Gödiksdotter sålde 1553 ett stenhus i Stockholm, som hon ägt tillsammans med mannen. Nämnes 1584 bland främmande på Åbo slott. Var död 16.7 1587. Hennes sätesgård var ovannämnda Gesterby. Ärvde efter dottersonen Nils Krummes död omkring 1572 Örboholm i Västerljungs sn i Hölebo hd i Södermanland, som hon dock sålde 28.6 1574 och bytte mot brodern Jörans gods Perno gård och Mälikkäla i Reso sn samt gods i Virmo och Bjernå snr i Egentliga Finland. Innehade vidare gods i Kimito, Sagu, Pikis, Pemar, Lundo, Reso, Vemo, Virmo och Bjernå snr i Egentliga Finland, i Ulvsby sn i Satakunda samt i Padasjoki sn i Tavastland .
http://www.adelsvapen.com/genealogi/Fincke tab.4

3. Sten Henriksson Finne
vanh. Henrik Finne ja Ingrid Stensson Poiko. Ingridin vanh. Sten Henriksson Poiko/Renhuvud ja Anna Gödekesdr. Fincke
http://www.adelsvapen.com/genealogi/Fincke tab II
Dotter, gift med fogden på Korsholm, Sten Henriksson Finne, uradel, i hans l:a gifte. Deras dotter Elseby ingafs 1480 till Nådendals kloster med godset Palojoki i Sagu, hvilket hennes mormor, „hustru Katrin i Villiais" fått i arfsförlikning 1467 (9).

1.pso. Anna Knutsdr. Kurk , vih 11.11.1509 =>
isä Knut Eriksson Häradsh: i Norrbotten
isä Erik Axellson till Näs 1450-70 väpnare
pso Cecilia Olofsd Stenbock
2.pso. Malin Persdr. Fleming
Malin, levde änka 1546. Gift med Sten Henriksson Finne i hans 2:a gifte (gift 1:o 1532 med Anna Knutsdotter i hennes 2:a gifte, dotter av riksrådet Knut Eriksson Kurck, och Elin Klasdotter Kurck), död 1539. Han blev 1536 adlad och fick upptaga sitt mödernevapen: ett älghuvud.

4. Torsten Salomonsson (Ram) http://www.adelsvapen.com/genealogi/Ram_nr_155 tab 1
Ragvald Halvarsson. Landsfogde i Österbotten 1545. Gift med Märta Torstensdotter, som levde 1572, dotter av amiralen Torsten Salomonsson (Ram), som blev adlad 1525-04-01, och Brita Johansdotter (Fleming).

5. Nils Gustafsson till Särkilahti http://www.adelsvapen.com/genealogi/Stiernkors_nr_39 tab.2
Gustaf Nilsson (son av Nils Pedersson, Tab. 1), till Stor-Särkilaks. »Rappade» på 1520-talet många gods från Åbo domkyrka, bland dem Tenhola i Lemo socken och Sjusholm i Töfsala socken. Gjorde adlig rusttjänst och har bland adeln bevittnat konung Gustaf I:s testamente 1560. Fick bekräftelse på frälserätt för Tenhola och Sjusholm 1569. Arvskifte efter honom och hans hustru förrättades 1588-08-12. Gift 1546 med Anna Michelsdotter, dotter av Mickel Bengtsson (Blåfield) och hans hustru Brita.
http://juhansuku.blogspot.fi/2011/01/nuoremmasta-stiernkors-suvusta.html, jonka mukaan Nils Gustafsson oli Pietari Särkilahden veli!!!!

6. Lasse Pedersson Broke

7. Erik Andersson (Rääf) http://www.adelsvapen.com/genealogi/R%C3%A4%C3%A4f_i_Finland_nr_58
Erik Andersson till Sjölaks i Kimito socken. Fogde över arv och eget i Finland 1532-07-11. Tillika fogde i Söder-Finland 1537-06-06. Kallas 1537 »välbördig sven». Köpte 1537, såsom närmaste bördeman, Raukkala i Lundo socken. Landsfogde i Norr-Finland 1540. Avsked 1545. Död omkring 1572 [A1]. Gift med Margareta Fleming, som levde änka 1577, dotter av borgmästaren Erik Fleming och Anna Engelbrektsdotter

8.Erik håkansson (Slang)http://www.adelsvapen.com/genealogi/Slang_nr_106

Lasse (Nilsson) Finne ,eli 1480

p:so Valborg Henriksdr. Fleming, jonka 2. p:so
Håkan Tidemaninpoika( Slang)
Valborg ilmeisesti peri Lassen Turun talon
Valborg till Viurila , äidin perintö; eli 1484

Lapset: Bertill Håkansson, vouti
Erik Håkansson, linnanvouti
Brita Håkansdr, k.på Muurla gård, p:so
Olof Hansson till Muurla

Eli Valborg Henriksdr. Flemingin 1. avio Lasse Finne. 2. avio Håkan Tidemansson, josta aviosta Erik Håkansson
Håkan Tidemansson. Levde 1505 och möjligen 1519, därest han är identisk med en likanämnd fogde i Borgå län. Gift med Valborg Fleming i hennes 2:a gifte (gift 1:o med borgaren i Åbo Lasse Finne, som levde 1480), död före 1555, dotter av väpnaren Henrik Claesson (Fleming) och hans 2:a fru Elseby Månsdotter, av adliga Viurilasläkten. Hennes arvgods voro Viurila i Halikko socken, Voltis i Pemars socken, Pyhäranta i Vemo socken och Böle i Uskela socken, varjämte hon lämnade till sina söner Kårlaks i Pargas' socken, Kurkisalo i Sagu socken, Majala i Halikko socken och Perkiö i Lokalaks' socken.
Barn:
Bertil Håkansson. Fogde. Död före 1555. Se Tab. 2
Erik Håkansson. Slottsfogde. Död 1579. Se Tab. 5

Kappas. Aika loppuu. Täytyy jatkaa myöhemmin

Tutkimisiin

[mjauhi]

Jatkuu edellisestä:

8. Erik Håkansson ,http://www.adelsvapen.com/genealogi/Fincke
Margareta. — Blev troligen kort före jul 1541 gift med Erik Håkansson (Slang) till Viurila i Halikko sn i Egentliga Finland, vilken nämnes 1535—1579. Margareta var död 4.5 1580, då arvskiftet efter syskonen Jöran och Brita ägde rum.

9. Olavus Jönsson, http://www.adelsvapen.com/genealogi/Horn_af_Kanckas_nr_12,tab 3
Mätta Gregersdotter, till Kynämäki samt Helga i Bjernå socken, vilket hon jämte torpet Löfböle i samma socken 1559 efter sin mans död avstod till hertig Johan mot gods i Lemo by i Huhtis by, död omkr. 1590. Gift med Olof Jönsson till Helga, av adl. Lemosläkten, död före 1545-02-09.

10. Erik Fleming, http://www.adelsvapen.com/genealogi/Fleming_nr_4 ,tab 6

Erik (son av Joakim, tab 5), till Svedja, Kvidja, och Yläne samt Pikkala i Sjundeå socken, Vartsala och Runagård i Sagu socken. Född 1487 på Kvidja (?). Tjänade i sin ungdom utomlands och blev efter sin hemkomst landsfogde i Norra Finland 1512. Häradshövding i Piikkis domsaga 1517. Utmärkte sig i befrielsekriget mot konung Kristian, råkade i fångenskap på Åbo slott 1521, men lyckades rymma.
förhjälpte Mikael Agricola till utgivandet av Nya testamentet på finska och har själv författat psalmen nr 382 i gamla svenska psalmboken. Gift med Hebbla Siggesdotter Sparre, som levde änka 1570, dotter av riksrådet Sigge Laurentsson den yngre (Sparre af Rossvik), och hans 2:a fru Kerstin Månsdotter (Natt och Dag).

Barn: Per Eriksson Fleming, tab 32
Per (son av Erik, tab 31), till Viljais i Rimito socken. Död 1560-03-03. Gift 1:o med sin faders sysslings dotter Margareta Ram, dotter av befallningsmannen på Kastelholm Torsten Salomonsson (Ram) och Brita Johansdotter Fleming. Gift 2:o 1557 med Margareta Nilsdotter i hennes 2:a gifte (gift 1:o med borgaren Knut Kappe), död i barnsäng 1558, dotter av Nils Muurla i Åbo och Elin Stensdotter Finne, av finsk uradel.

Perin tytär: Elin, död före 1608. Gift 1:o 158(3) med biskopen i Reval Christian Agricola, född 1550-12-11 i Åbo, adlad 1584-05-12, död sonlös 1586-02-00 och begraven i Revals domkyrka. Gift 2:o 1588-11-17 med Hans Johansson (Stålarm).

11.Peter van Aken, Turun pormestari

12. Knut Kappe, kts yllä Per Erikson Fleming, 2. avioliitto
Poiko frälssinä v.1557

13. Lille Jörgen ?

Per Mattsonin huomenlahja-asiakirjassa mainittu Michell Bengtssonistä( Brita till Lieslahden 1. aviomies) on lyhyt sukuselvitys edellisellä sivulla. Tosin ylösalaisin .
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1645051

Kannattaa käyttää adelsvapenia lähteenä. On uusin ja välttää aikaisemmat sudenkuopat(Ramsay&nettisukupuut)

Tutkimisiin mjauhi

[Aimo]

Jatkuu edellisestä:


Kannattaa käyttää adelsvapenia lähteenä. On uusin ja välttää aikaisemmat sudenkuopat(Ramsay&nettisukupuut)

Tutkimisiin mjauhi


adelsvapenin "tuoreudesta" esimerkkinä Fleming-sivusto, jossa lähteeksi mainitaan ainoastaan Gustaf Elgenstierna, Den introducerade svenska adelns ättartavlor. 1925-36.

Tästä voidaan siis otaksua että esim. Erik Anthonin artikkelia Vem var Magnus Flemings maka? Genos 26, 1955 ei ole otettu huomioon. Tämä Elin Nilsdr Kurki Magnus Flemingin vaimona on käsittääkseni eräs useimmin mainituista virheistä joita paljon puhutuissa nettisukupuissa esiintyy.

TAB 14

Magnus (son av Klaus, tab 3), till Villnäs i Villnäs kapellförsamling. Väpnare. Levde 1450. 'Han gav Kulho gård i S:t Karins socken, till Svartmunkeklostret i Åbo, vilket gods hans son Herman Fleming likväl sedermera anammade, men, sedan denne dött och medan hans barn voro omyndiga, tillvällade sig munkarna åter berörda gods.' Gift med Elin Nilsdotter, av äldre Kurckätten, dotter av riddaren och riksrådet Nils Hermansson Kurki, till Villnäs, och Cecilia Filpusdotter.

[mjauhi]

adelsvapenin "tuoreudesta" esimerkkinä Fleming-sivusto, jossa lähteeksi mainitaan ainoastaan Gustaf Elgenstierna, Den introducerade svenska adelns ättartavlor. 1925-36.

Tästä voidaan siis otaksua että esim. Erik Anthonin artikkelia Vem var Magnus Flemings maka? Genos 26, 1955 ei ole otettu huomioon. Tämä Elin Nilsdr Kurki Magnus Flemingin vaimona on käsittääkseni eräs useimmin mainituista virheistä joita paljon puhutuissa nettisukupuissa esiintyy.

TAB 14

Magnus (son av Klaus, tab 3), till Villnäs i Villnäs kapellförsamling. Väpnare. Levde 1450. 'Han gav Kulho gård i S:t Karins socken, till Svartmunkeklostret i Åbo, vilket gods hans son Herman Fleming likväl sedermera anammade, men, sedan denne dött och medan hans barn voro omyndiga, tillvällade sig munkarna åter berörda gods.' Gift med Elin Nilsdotter, av äldre Kurckätten, dotter av riddaren och riksrådet Nils Hermansson Kurki, till Villnäs, och Cecilia Filpusdotter.

Jaha. Vastauksestani, jonka 1. version onnistuin kadottamaan bittitaivaaseen, jäi puuttumaan: Uusin, tosin ei virheetön; maininta.

Tuli mieleeni ehdotus, voisiko joku aloittaa viestiketjun vaikka "yleisissä", jossa käsiteltäisiin juuri näitä nettitutkimuksen salakuoppia. Se olisi opiksi ja ja ojennukseksi meille "nuoremmille". Nimeksi sopisi vaikka "Suo siellä ,vetelä täällä".

Tällaisesta sivusta moni huomaisi, että juuri hänen sukutaulussaan esiintyvä henkilö on siellä ja osaisi korjata asian. Hyvät lähdeviitteet ohjaisivat oikeaan suuntaan ja lisäisivät kiinnostusta etsiä tietoa alkuperäislähteistä.

ps. kuka se Magnuksen oikea vaimo oli?

Tutkimisiin

[Aimo]

Täytyy varoa, ettei hairahdu ketjun aiheesta kauas. Toki on niin että aatelissukujen helppokäyttöisistä internet-lähteistä Adelsvapen on useissa tapauksissa uudempaa tietoa sisältävä kuin esim. Anrep ja Ramsay. Yleensä Adelsvapen-sivusto perustuu Elgenstiernaan, joissain tapauksissa myös sitä tuoreempiin tutkimuksiin. Esimerkilläni halusin vain tuoda esiin, että ei voi olla uusinta tietoa kyseessä, jos lähde on vuosilta 1925-36 ja tunnustettua tässä huomioimatonta tutkimustietoa on julkaistu 1955. Mikä on oikein tai väärin, on sitten asia johon en uskalla ottaa kantaa. Adelsvapenin esimerkiksi valitsemassani Fleming-sivussa ei kuitenkaan ole kysymys lähdekritiikistä, jossa Anthonin 1955 Genos-artikkeli olisi todettu pätemättömäksi ja siksi pitäydytty Elgenstiernaan. Tässä tapauksessa vain ei ilmeisesti ole ehditty kirjata uudempaa tutkimustietoa mukaan.

Aimo

[Benedictus]

Kiitoksia huomioista. En edes yrittänyt kaivella oikeita tai vääriä lähteitä tehdessäni tuota Ladjakosken Per Matssonin huomenlahjakirjeen henkilögalleriaa.

Idea oli se, että aiemmin on pohdittu, että henkilöitä yhdisti Finske suku.

Kuten karkeasta ja osin vääränkin tiedon omaavasta lsitauksesta näkyy, kaikkeista keskeisin suku onkin Flemingit. Erityisesti Villilän haara.

Onkin Ilmeistä, että Flemingit edustavat Per Matssonin sukua ja Finsket luultavasti Liesniemen Britan sukua, noin karkeasti jakaen.

Per Matssonin äiti lienee Fleming, ja isä Mats varmaankin varakas porvari.
http://runeberg.org/frfinl/0131.html

http://runeberg.org/frfinl/0128.html
Tässä olevat Per Fleming ja isänsä Herman ovat mahdollisia Per Matssonin äidin isäksi.

Ajallisesti Herman saattaisi olla parempi. Tyttäriensä avioliittoja oli monta, joten jonnekin voi mahtua yksi Matskin.

Kiinnostavaa on, että Margareta Hermansdotter Flemingillä oli puoliso Didrik Hansson, tuo nimi passaa Dirikkalan talon nimeen, kun vielä on kyse Finno-suvun juurista.
Olisiko mahdollista, että Per Matsson oli Margaretan tyttärenpoika, ajallisesti voisi sopia kuvioon?

[A.K.Johansson]

Pitänee perehtyä uudemman kerran asiaan. Itse arvelin, että huomenlahjakirjeessä on vahva kytkös Fincke-sukuun. Aivan hyvin Per Mattson saattaa liittyä Fleming-sukuun. Toisaalta - harvassa ovat ne aatelissuvut, joissa ei Flemingejä olisi.

[Kivipää]

Minulla on käynyt mielessä sellainenkin ajatus, että Per Matsson on saattanut olla Ispoisten Sigfridin ja Kemiön Norrsundvikin Olofin veli tai velipuoli.

[Benedictus]

Pekka Hellemaa oli lukenut Ruuthin arkistoa. Minäkin olen tutustunut siihen.
Arkiston osiosta VIII 0n poimittu seuraava JW Ruuthin pohdiskelu (suomeksi)
"Vuoden 1586 tonttiäyriluettelon mukaan Mestari Jaakolla oli Mätäjärven korttelissa turkisaitta ( 2 äyriä) ja tuulimylly (2 äyriä) Turkisaitta on mainittu heti Mats Kohman aitan jälkeen. Mahtoikohan Jaakko Finno siis omistaa sen mahdollisesti Mätäjärven korttelissa olleen entisen luostarintalon (klostergården) ja tämä turkisaitta olisi kuulunut siihen." Varmuudeksi tämä loppuosa myös ruotsiksi: Månne Jakob Finno sålunda kunnat äga i Mätäjärvikvarteret belägna f.d.klostergården och denna fällbod hört därunder?VarsinaisSuomen voudintilit 1459; s.26
Tuulimylly mainitaan tonttiäyriluettelossa jo 1575. VA 1279;6
Kaarinan Koskeahan hän ei omistanut, vaan se oli palkkatila, Ja Grels Teitti virkaan tullessaan vaati itselleen ne samat edut, jotka edeltäjällä oli ollut.
Liisa R

Yllä Liisa R mainitsee entisen luostaritalon, joka mahdollisesti kuului Jacob Finnolle.

http://runeberg.org/frfinl/0037.html
Tässä Bengt Jönsson vaihtaa vaimonsa suostumuksella Nousiaisten Pouttun Naantalin luostarin kanssa kivitaloon Turussa.

Olisiko tämä Luostarin kivitalo, Brita i Liesniemen 1. puolison Michel Bengtssonin peruja tullut Britalle ja siirtynyt Jacob Finnolle?

Jostain syystä en ole aiemmin katsonut Sauvon Liesniemen tietoja, jotka SAY antaa väärään sivuun, sieltä löytyy Brita i Liesniemi ja tieto myös leskeydestä.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1070092

On siis sivulla 141.
Tuossa näkyy Brita ,joka mainitaan leskenä Liesniemessä 1663.
Ramsey kertoo myös yllä, että Brita ei lähettänyt ryttarea munstringeniin 1562, koska poika Nils Michelsson oli juuri kuollut.

Brita mainitaan Liesniemessä vielä 1575.

Luultavasti tila siirtyi noihin aikoihin Henrik Classon Hornille, jonka vaimo oli Britan sukulainen.

Onkohan tietoa, mitä aluetta myöten Mätäjärven kortteli rajattiin.
Eli missä tuo tuulimylly olisi sijainnut. Tähtitornin mäellä vai luostarin mäellä?
Kivitalot olivat erittäin harvinaisia Turussa tuohon aikaan, eli mistähän talosta oli kyse?

Lainaus Hellemaa:
Kun Turun raastuvanoikeudessa 6.4.1636 käsiteltiin Henrik Jaakonpoika Finnon ja Hartvig Speitzin välistä kiistaa Myllärin talon aitoista, kertoi asiassa todistanut vanha Turun porvari Jöran Isoij palvelleensa "hos s. mäster Jakobs moder". Tämän johtolangan perusteella tiedämme, että Jaakko Finnon äiti on jossain vaiheessa jäänyt leskeksi, muutoinhan Jören olisi sanonut palvelleensa tämän miestä (siis Jaakon isää Pietaria tai mahdollista isäpuolta) tai Jaakko Finnoa (jos äiti olisi asunut hänen luonaan). Ainakaan nämä äitiin liittyvät pikku detaljit eivät kumoa teoriaa, jonka mukaan Per Mattsson oli Finnon isä ja Birgitta i Liesniemi hänen äitinsä. Pariskunnan avioliittokin solmittiin sopivasti nelisen vuotta ennen Jaakko Finnon arvioitua syntymää (noin 1540).

Brita on jäänyt leskeksi ennen 1563 ja mainitaan viimeksi 1575 Lieniemessä.
Porvari Jören Isoi saattoi siis vielä 1575 aikaan olla Britan palveluksessa eli jos oli 15v. niin olisi ollut alle 80 vuotias 1636.
Tieto kyllä viittaisi, että Britalla oli talo Turussa, jossa asui.

Henrik Finno omisti äitinsä perheen Myllarin talon, mutta kenen oli tuo talo, jossa Jacob Finnon leski ja uusi puoliso Gregorius Teet asuivat?

[Benedictus]

Kirjuri Per Matssonin vaimon Brita i Liesniemen suku on ollut hakusessa, tiedetään vain, että Britan eno oli Olof Eriksson Stålarm.

http://runeberg.org/frfinl/0037.html

Liesniemi on aivan selvästi ollut Brita i Liesniemen omaa perintöä, koska hän näkyy siellä vielä 1575 ja koska hänet mainitaan ratsumiehen varustajana 1563, poikansa Nils Michelsson Blåfieldin kuoltua.

Kirjuri Per Matssonin huomenlahjakirjan allekirjoittaneissa ovat useimmat Fincke-suvun jäseniä, mikä antaa viitteen, että Brita kuului kyseiseen sukuun, kuten Johansson on täällä esittänytkin.

Kun katsotaan Fincke-suvun jäseniä, jotka huomenkirjassa esiintyvät, voidaan tehdä ajallinen analyysi ja siitä päätellä kenen tytär Brita olisi ollut.

Antti Järvenpää lainaus:
291 - 22.6.1485 Godeke Nilsson ja Ingeborg Andersdotter Tavast kahdesti 4- asteen affiniteetti. Kyseessä kaiketi Gödike Nilsinpoika Fincke ja Ingeborg i Liesniemi. http://fmpro.ra.se/ra/medeltid/pdf/42338.pdf

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=14865

Ylläolevan mukaan Gödice Finsken ja Ingeborg Andersdotter Tavastin eli Liesniemen jälkeläisistä on kyse huomenkirjan allekirjoittaneissa.

Liesniemi lienee siis Anders Tavastin omistama tila, joka periytyi tytär Ingeborgille ja siten Fincke suvulle.

http://runeberg.org/frfinl/0117.html

1. huomio kiinnittyy Anders Gödiksson Finckeen, jolla vaimo Brigitta, Anders kuolee ennen 1536, paikaksi mainitaan Kemiön Rungola.

Ajallisesti tuo Anders Fincke on ainoa suvussaan, joka sopii Brita i Liesniemen isäksi ja äidinkin nimi sopii kuvioon. Britan poika oli Nils, mikä passaa kokonaisuuteen, koska Gödiken isä oli Nils.

Ajallisesti Anders Fincken lesken Brigitan uusi mies porvari Mats Gröp ei oikein sovi Per Matssonin isäksi.

2.Katarina Gödiksdotter Fincke, Puoliso huomenlahjan kirjoittaja Thomas Ryting. Olisi siis tädin mies.

3.Margareta Gödicksdotter Fincke, puoliso huomenlahjan kirjoittaja Erik Håkansson Slang. Olisi siis tädin mies.

4.Sten Henriksson Finne, jonka äidin äiti N. Gödikesdotter Fincke, Anders Fincken pikkuserkku.
5. Knut Kappe, onko Cappa, edellisen Sten Henriksson Finnen serkun puoliso.

Tässä pikaisesti otettu otos, joka aika vahvasti viittaa, että Brita i Liesniemen isä olisi ollut tuo Anders Gödiksson Fincke ja äiti Brigita Eriksdotter Stålarm.

[Kivipää]

Henrik Impolan rälssikirjassa Liesniemen Britan isäksi kaavaillaan Sauvon Savisalon rälssitilan omistanutta Nilsiä. Impola on tullut siihen tulokseen siksi, koska Brita peri Savisalon (veljensä?) Jöran Nilssonin jälkeen. Impolan arvion mukaan kyseinen Nils oli ollut avioliitossa Erik Botvidssonin (Stålarm) tyttären kanssa.

Brita omisti Sauvosta useita rälssitiloja, kuten Hindsholmin, Järksalan, Lillbyn, Neidsaaren, Bölen, Päisterpään, Savisalon, Västerbyn ja Ylistaron sekä rälssitilat Kemiön Engelsbystä ja Laitilan Veckasta. Näistä useimmat olivat Britan äidinperintöä Stålarm-suvun puolelta. Britasta löytyy asiakirjamainintoja vuoteen 1579 saakka.
___________
Matti Pesola

[A.K.Johansson]

Hienoa Benedictus. Anders Gödiksson näyttäisi sopivan Brita Liesniemen isäksi.
Tiloja on periytynyt Britalle Stålarmien kautta, mutta eivät suinkaan kaikki. Liesniemen Britan voisi arvella perineen aviomieheltään Per Mattsonilta Päisterpään. Päisterpäätä ovat omistaneet Köönikkälän Jacob Persson ja Bölen Mårten Jönsson (1537). Mårten Jönssonin vaimon Britan isä oli Matts Olofsson, joka omisti Maskun Villilää 1/3 yhdessä Jacob Perssonin kanssa. Pidän edelleen Per Mattssonia ja Matts Olofssonia Olof Draken ja hänen puolisonsa Birgitta Henriksdotter Bitzin poikien Pederin ja Mattsin jälkipolvina (suoraan tai 1-2 sukupolven kautta).
Päisterpään kuten Kemiön Engelsbyn ja mahdollisesti Sauvon Ylistaronkin taustalla voisi olla yhteys Bitz-sukuun (ja Nyynäisten jakoon). Päisterpään aiemmista omistajista kannattaa tuoda esille Henrik Görtzhagen, joka omisti myös Sauvon Hintsholmaa. Tilat ovat tulleet todennäköisesti hänen omistukseensa ensimmäisen vaimonsa Elin Olofsdotter Flögin myötä (FMU 2842, 3012,3039). Henrik Görtzhagenin toinen vaimo Johanna Bengtsdotter avioitui Görtzhagenin jälkeen vielä Henrik Nilsson Tavastin kanssa. Tämän sisarpuoli Katarina Nilsdotter Tavast oli Gödik Fincken (vanh.) puoliso. – Joten Päisterpää voisi olla tullut Britalle tätäkin kautta.
A.K.Johansson

[Benedictus]

Uskoisin, että Henrik Impola on oikeassa Sauvon Savisalon Nilsin vaimon suhteen , että oli Erik Botvidsson Stålarmin tyttären puoliso.

Koska Brita i Liesniemi liittyy Liesniemeen ja erityisesti huomenkirjan allekirjoittaneiden takia vaikuttaisi, että Britan äiti oli Anders Gödiksson Fincken puoliso ja Savisalon Nilsin puoliso olisi ollut tämän sisar, toinen Stålarmin tytär eli Brita olisi perinyt serkkunsa.

Toisaalta, Gödik Finckellä oli poika Nils, joka Ramseyn mukaan oli kuollut nuorena. Onkohan tuosta Savisalon Nilsistä muuta tietoa, josko olikin tuo Nils Fincke.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1070071

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1070073

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1069813

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1070064

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1069756
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1069760

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1070088
-?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1070090

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1070090
-?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1307610

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1370198
-?

Yllä Brita i Liesniemen tiloista.

[Benedictus]

http://runeberg.org/frfinl/0131.html

Mikähän selittää, että Erik Fleming i Halikko eli Turun pormestarin perhe näyttää olevan toisen osan huomenlahjasta kirjoittaneiden yhteys toisiinsa.

Erikin vävy oli myös Henrik Gröp, mahdollisesti Mats Gröpin veli.

Tyttären Margaretan puoliso Erik Andersson Rääf.

Pojan perin puoliso Margareta Torstensdotter Ram.

Sisaren poika taasen oli Sten Henriksson Finne.

[Kivipää]

Tuolla Ramsayn Fleming-sivulla näkyy myös Piikkiön Oorlahtea havitellut Hans Fleming, jonka vävyosastolla näkyy Görtzhagen-sukua, johon Anu J. tuossa muutama viesti sitten viittasi.

Seppo Suvannon Naantalin historia I:ssä Lapilan talon vaiheiden yhteydessä mainitaan Gödik (Henrikinpoika) Fincken ja Kaarina Nilsintyttären (Tavast) tytär Elina ja tämän todennäköinen tyttärentytär Birgitta Eerikintytär, joka v. 1510 myi Merimaskun Koverin Nyynäisten rouvalle Anna Hannuntyttärelle. Samalla Birgitta sitoutui luovuttamaan puolet perintötilastaan Lemun Ahtisista, jos Anna-rouva menettäisi Koverin.
______________
Matti Pesola

[Benedictus]

Yön yli nukuttua asiaa katsoo uusin silmin ja silloin syntyy tuosta huomenkirjasta uusi ajatus.

Ylläolevan mukaan Gödice Finsken ja Ingeborg Andersdotter Tavastin eli Liesniemen jälkeläisistä on kyse huomenkirjan allekirjoittaneissa.

Liesniemi lienee siis Anders Tavastin omistama tila, joka periytyi tytär Ingeborgille ja siten Fincke suvulle.

http://runeberg.org/frfinl/0117.html

1. huomio kiinnittyy Anders Gödiksson Finckeen, jolla vaimo Brigitta, Anders kuolee ennen 1536, paikaksi mainitaan Kemiön Rungola.

Ajallisesti tuo Anders Fincke on ainoa suvussaan, joka sopii Brita i Liesniemen isäksi ja äidinkin nimi sopii kuvioon. Britan poika oli Nils, mikä passaa kokonaisuuteen, koska Gödiken isä oli Nils.

Ajallisesti Anders Fincken lesken Brigitan uusi mies porvari Mats Gröp ei oikein sovi Per Matssonin isäksi.

Jos Anders Fincken Brigita leski on Brita i Liesniemen äiti, joka nai porvari Mats Gröpin, niin silloin on mahdollista, että Turun porvari Henrik Gröp olisi hänen poikapuolensa, Mats Gröpin poika.
-onkohan Henrik Gröpin isän nimeä tiedossa?

Jos Henrik oli Matsin poika, niin toinen Matsin poika olisi hyvinkin voinut olla Per Matsson, Brita i Liesniemen puoliso.
Silloin Per Matsson olisi naitettu äitipuolen Brigitta Stålarmin tyttärelle 1. aviosta, mikä oli tuolloin aika tavanomainen tapa.

Tällöin Pormestari Erik Fleming olisi ollut veljen appiukko, ja huomenkirjan todistajat veljen vaimon sukulaisia.

Koska oelmme pohtineet olisiko Ispoisten Sigfrid Matsson Per Matssonin veli, yllä oleva tekisi heistä Mats Gröpin poikia ja myös Henrik Gröpin veljiä.
Pohdin, olisiko Ispoisten Biritta ajallisesti sama kuin Mats Gröpin vaimo Brigitta?
Luulen, että juuri mahtuisi ajallisesti kuvioon, jos Brita i Liesniemi olisi syntynyt 1500-luvun alussa eli olisi ollut noin 80-85 v. kuollessaan.

[TapioV]

Yön yli nukuttua asiaa katsoo uusin silmin ja silloin syntyy tuosta huomenkirjasta uusi ajatus.

Ylläolevan mukaan Gödice Finsken ja Ingeborg Andersdotter Tavastin eli Liesniemen jälkeläisistä on kyse huomenkirjan allekirjoittaneissa.

Liesniemi lienee siis Anders Tavastin omistama tila, joka periytyi tytär Ingeborgille ja siten Fincke suvulle.

http://runeberg.org/frfinl/0117.html

1. huomio kiinnittyy Anders Gödiksson Finckeen, jolla vaimo Brigitta, Anders kuolee ennen 1536, paikaksi mainitaan Kemiön Rungola.

Ajallisesti tuo Anders Fincke on ainoa suvussaan, joka sopii Brita i Liesniemen isäksi ja äidinkin nimi sopii kuvioon. Britan poika oli Nils, mikä passaa kokonaisuuteen, koska Gödiken isä oli Nils.

Ajallisesti Anders Fincken lesken Brigitan uusi mies porvari Mats Gröp ei oikein sovi Per Matssonin isäksi.

Jos Anders Fincken Brigita leski on Brita i Liesniemen äiti, joka nai porvari Mats Gröpin, niin silloin on mahdollista, että Turun porvari Henrik Gröp olisi hänen poikapuolensa, Mats Gröpin poika.
-onkohan Henrik Gröpin isän nimeä tiedossa?

Jos Henrik oli Matsin poika, niin toinen Matsin poika olisi hyvinkin voinut olla Per Matsson, Brita i Liesniemen puoliso.
Silloin Per Matsson olisi naitettu äitipuolen Brigitta Stålarmin tyttärelle 1. aviosta, mikä oli tuolloin aika tavanomainen tapa.

Tällöin Pormestari Erik Fleming olisi ollut veljen appiukko, ja huomenkirjan todistajat veljen vaimon sukulaisia.

Koska oelmme pohtineet olisiko Ispoisten Sigfrid Matsson Per Matssonin veli, yllä oleva tekisi heistä Mats Gröpin poikia ja myös Henrik Gröpin veljiä.
Pohdin, olisiko Ispoisten Biritta ajallisesti sama kuin Mats Gröpin vaimo Brigitta?
Luulen, että juuri mahtuisi ajallisesti kuvioon, jos Brita i Liesniemi olisi syntynyt 1500-luvun alussa eli olisi ollut noin 80-85 v. kuollessaan.
Tapahtuiko lipsahdus? Ketään Anders Tavastia ei Anthoni tunne sukuselvityksessään.
T.V.

[A.K.Johansson]

Fincke- ja Tavast-sukuiset ovat kovin usein ilmeisesti löytäneet puolisonsa omasta lähipiiristään. Katarina Nilsdotter Tavast avioitui Gödik Fincke (vanh) kanssa (FMU 3332), ja mikäli olen oikein ymmärtänyt, heidän tyttärensä avoitui Jöns Jönsson Renkosen kanssa. Seuraavasta sukupolvesta syntyi nuorempi Fincke suku. Gödik Nilsson Fincke (nuor.) avioitui 1485 Ingeborg Andersdotter Tavastin kanssa ja myöhemmin 1518 Margareta Gustavsdotterin kanssa (FMU 5958).
”Katolisenajan läheiset avioliitot (RA) 291 - 22.6.1485 Godeke Nilsson ja Ingeborg Andersdotter Tavast kahdesti 4- asteen affiniteetti ” http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=14865
Kun tuossa on mainittu 4-asteen affiniteetti, voi se Gödiken osalta tarkoittaa Jöns Larsson Renkosen aviota Johanna Bengtsdotter Djäknen kanssa. Johanna Bengtsdotterin toinen mies Henrik Görtzhagen vaihtoi vuonna 1440 Sauvon Österön Liesniemeen, mikä sopii avioliiton solmimisaikaan (FMU 2373). Kenelle Liesniemi siis jäi, ilmeisesti Tavasteille, mutta miten Gustaf Nilsson (Stiernkors) lahjoitti saman tilan sata vuotta myöhemmin 1540-luvulla (virhe FMU 2493) vaimolleen Anna Michelsdotterille (Liesniemen Britan ja Michel Bengtsonin tyttärelle)?
Johannan kolmas aviomies oli siis Henrik Tavast (Nilsson?). Henrikillä on siis ollut poika Anders ja hänellä tytär Ingeborg, mahdollisesti myös poika Jacob, joka avioitui Arvid Arvidsson Hyvikkälän tyttären kanssa 1514 (FMU 5780). Jos Henrik Tavast oli Ingeborgin isoisä, 4. asteen sukusiteitä Renkosiin pitäisi kai etsiä Nils Tavastin tai Henrik Tavastin vaimon/vaimojen vanhemmista?
A.K.Johansson

[Benedictus]

Kiitos Tapio V oikaisusta. Tarkoitin Anders Finckeä. Aamulla taisi osa ajatuksista olla unessa.

[Kivipää]

Entä jos Liesniemen Brita oli Erik Botvidssonin (Stålarm) tytär eli Arvid ja Olof Erikssonin sisar?

[Benedictus]

Ajallisesti Brita i Liesniemi ei oikein vaikuta sopivalta Olof Eriksson Stålarmin sisareksi vaan juuri Ramseyn mukaan sisarentyttäreksi, jolloin passaa juuri Anders Fincken ja Birgitta Olofsdotter Stålarmin tyttäreksi.

Andders Fincken leski nai Mats Gröpin, jonka poikia voisivat olla pormestari Henrik Gröp ja kirjuri Per Matsson.
Esitin eilen, että Ispoisten Sigfrid voisi olla myös Mats Gröpin poika.

Sitä vastaan on esitys, että tämä olisi sama kuin Sigfrid Laukko.

Lainaus Impola:
Panttaus on tietenkin eri asia kuin omistus. Ratkaisevia ovat kuitenkin sanat: "till släkten igen", jotka osoittavat että Karin Eriksdotter ei kuulunut Ispoisten perillisiin.

Ramsayn käsitystä, jonka mukaan Laukon Sigfrid oli sama henkilö kuin Ispoisten Sigfrid Mattsson, on mielestäni vaikea kumota, kun otetaan huomioon Laukon, Osalan, Oorlahden ja Ispoisten omistussuhteet. Omasta puolestani olen koettanut saada selvyyttä näihin omistussuhteisiin otaksumalla Sigfridin olleen kolmesti naimisissa. Kaikki tämä on kuitenkin vain todennäköisyyspohjaista teoriaa, joten Ispoisten sukua kannattaa edelleen tutkia.

Sigfrid-kirjurin on todellakin täytynyt olla varsin nuori 1530, mutta hän näyttää kuitenkin jo solmineen toisen avioliittonsa. Lähteissä oleva aukko 1537-1551 herättää kyllä huomiota mutta tuskin riittää kumoamaan Ramsayn teoriaa. Almquistin teoksesta (Den civila lokalförvaltningen IV) saa hyvän kuvan siitä miten vähän tiedetään voudeista ennen 1550-lukua. Kirjureista tiedetään tietenkin vielä paljon vähemmän.

Henrik Impolan mukaan Sigfrid Matsson olisi ollut jo 1530 aviossa.

Lainaus Kivipää:
Minulla on käynyt mielessä sellainenkin ajatus, että Per Matsson on saattanut olla Ispoisten Sigfridin ja Kemiön Norrsundvikin Olofin veli tai velipuoli.

Anu Johansson mainitsi jo tämän viestiketjun avauksessa, että Per Mattssonin katsottiin anastaneen Ladjakosken. Aarne Läntinen (Kuninkaan "perintöä ja omaa" (arv och eget). Kameraalihistoriallinen tutkimus Kustaa Vaasan maaomaisuudesta Suomessa vuosina 1531–1560. Studia Historica Jyväskyläensia 21. Jyväskylä 1981. s. 96.) kertoo asiasta seuraavaa:
Kaarinan Koski (Ladjakoski) mainitaan jo v:na 1378. Tuomiorovasti Maunu Särkilahti osti sen ja antoi Pyhäinmiesten prebendalle, jolle se kuului uuden ajan alussa. Sen jälkeen kirjuri Pietari Matinpoika Liesniemestä anasti sen itselleen ja antoi vaimolleen Britalle v:na 1536 huomenlahjaksi. Brita-rouva oli Sauvon Liesniemen herran Mikko Pentinpojan leski. Kuningas kiinnitti huomionsa Kosken epäselvään saantoon ja peruutti sen itselleen Juho Niilonpojan lampuotivoutikaudella Pietari Matinpojan poikapuolelta, Liesniemen Niilo Mikonpojalta, jolle sen oli kuitenkin suoritettava tilasta korvaus. Se näyttää jääneen kuitenkin saamatta. Koskesta tehtiin v:na 1571 Turun koulumestarin palkkatila, joka kuului ensin koulumestari Jaakko Pietarinpoika Suomalaiselle.
Lainaus Hellemaa:
Aiemmin esiin ottamani SAY-merkinnät Per Mattssonista Ladjakoskella vuosina 1575 ja 1584 jäivät sen verran kaivelemaan, että etsin jälkimmäisen alkuperäismerkinnän. Per Mattsson tosiaankin löytyy Ladjakoskelta vuoden 1584 maakirjasta (1431:98v (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1857423)) ja tarvittaessa varmaankin myös vuodelta 1575.

Joku Per Mattsson on siis huseerannut Ladjakosken lampuotina(?) sinä aikana, kun tila on ollut Finnolle läänitettynä. Olettakaamme, että tämä Per Mattsson on sama mies kuin mielenkiintomme kohteena oleva kirjuri, vaikka hänet on tähän maakirjaan kirjattu ilman titteliä. Merkintä todistaisi, että Per Mattsson oli elossa vielä 1585 ja toimi poikansa lampuotina (Jännä ajatus!). Lisäksi se todistaisi, että Brita i Liesniemi on elänyt tätäkin pidempään. Hänen kuolinaikansa selvittämisestä saattaisi olla jotain apua tämän palapelin rakentelussa. Benedictus jo löysikin hänestä elonmerkkejä vuodelta 1571 ja päätyi hänen elinkaartaan analysoidessaan siihen, että hän olisi syntynyt 1500-luvun alkuvuosina. Ikänsä puolesta Brita siis sopii Finnon äidiksi.
------------
Per Matssonin vaimo Brita i Liesniemi mainitaan leskenä 1563 Liesniemessä. Kivipään mukaan Britasta löytyy tietoa 1579 saakka. Ikä sopii ajatukseen, että olisi syntynyt 1500-luvun alkupuolella.

Yllä Impola epäilee tavallaan tuota Sigfrid Laukon ja Sigfrid Matssonin yhdistämistä samaksi henkilöksi.

MItäpä jos unohdetaan Sigfrid Laukko ja katsotaan vain Ispoisten Sigfrid Matssonia. Hänestä kai eka tiedot ovat 1548 eteenpäin eli voidaan ajatella, että silloin on tullut toiminta ikään.

http://runeberg.org/frfinl/0132.html

Sigfrdin pojat Måns ja Henrik ovat aktiivisia vasta 1570-luvulla, mikä sopii, että ovat syntyneet 1540-50 luvuilla.

Onko madollista, että Sigfrid Matsson olisi Mats Gröpin ja Birgitta Eriksdotter Stålarmin poika eli syntynyt ennen 1536, jonka vuoden Ramsey mainitsee. Milloin Anders Gödiksson Fincke kuoli ei selviä.

Jos Birgitta Stålatm oli Sigfrid Matssonin äiti, niin Sigfridin pojat olisivat olleet Per Matssonin veljen lapsia ja Henrik Sigfridsson siirtyminen 1586 jälkeen Ladjakoskelle olisi aika luontevaa, jos ajatellaan, että Jacob Finno oli Per Matsonin poika eli olisi ollut Henrik Sigfridssonin serkku.
Ladjakoskella mainitaan Henrik Thomasson ja Henrik lb. mikään ei kait estä etteikö Henrik Sigfridsson olisi jo ennen 1586 olla Jacob Finnon tilaa viljelemässä. Tilojen välimatka ei ainakaan ollut niin iso etteikö toimisi.

Kysymys onkin: miten menevät Ispoisten Sigfridin vaimot tässä ratkaisussa. Onko kuinka varmaa, että vaimoja oli useita?

[Kivipää]

Jos jollain on helposti käsillä Erik Anthonin kirja Finlands medeltida frälse och 1500-talsadel vuodelta 1970, niin siitä voisi katsoa mitä Anthoni mainitsee Sauvon Liesniemen yhteydessä.

[mjauhi]

Hienoa Benedictus. Anders Gödiksson näyttäisi sopivan Brita Liesniemen isäksi.
Tiloja on periytynyt Britalle Stålarmien kautta, mutta eivät suinkaan kaikki. Liesniemen Britan voisi arvella perineen aviomieheltään Per Mattsonilta Päisterpään. Päisterpäätä ovat omistaneet Köönikkälän Jacob Persson ja Bölen Mårten Jönsson (1537). Mårten Jönssonin vaimon Britan isä oli Matts Olofsson, joka omisti Maskun Villilää 1/3 yhdessä Jacob Perssonin kanssa. Pidän edelleen Per Mattssonia ja Matts Olofssonia Olof Draken ja hänen puolisonsa Birgitta Henriksdotter Bitzin poikien Pederin ja Mattsin jälkipolvina (suoraan tai 1-2 sukupolven kautta).
Päisterpään kuten Kemiön Engelsbyn ja mahdollisesti Sauvon Ylistaronkin taustalla voisi olla yhteys Bitz-sukuun (ja Nyynäisten jakoon). Päisterpään aiemmista omistajista kannattaa tuoda esille Henrik Görtzhagen, joka omisti myös Sauvon Hintsholmaa. Tilat ovat tulleet todennäköisesti hänen omistukseensa ensimmäisen vaimonsa Elin Olofsdotter Flögin myötä (FMU 2842, 3012,3039). Henrik Görtzhagenin toinen vaimo Johanna Bengtsdotter avioitui Görtzhagenin jälkeen vielä Henrik Nilsson Tavastin kanssa. Tämän sisarpuoli Katarina Nilsdotter Tavast oli Gödik Fincken (vanh.) puoliso. – Joten Päisterpää voisi olla tullut Britalle tätäkin kautta.
A.K.Johansson

Henrik Görtshagen. Haluaisin tietää, mistä on tieto, että Elin Olofsdr. Flög olisi hänen 1. vaimonsa (FMU 2842,3012,3039) eivät sitä kerro. Tähän asti olen olettanut, että Henrik Görthagenin 1. vaimo olisi Gord Gardsin tytär.

Jos näin on, tulee mielenkiintoista. Olof Flögin äiti oli Cristina Eskilsdr. Fincke hänen 2. aviossaan Hartvig Flögin kanssa. (1.oo Martin Djäken, ei Mårten Abrahamsson Leif Tennaren mukaan).

Cristina Eskilsdotterin isä Eskill oli Karin Ficken veli, jonka oo oli Olof Jönsson Tavast .

Sten Henriksson Poikon 1400-luvulta vanhemmat ovat olleet kateissa, mutta jos olettaa, että isä oli Henrik Görtshagen ja äiti Elin Olofsdr. Flög , se antaisi uutta tietoa Poikon ja Viljaisten tilojen alkuvaiheista.

Benedediktukselle: Sten Henrikson Finne ei ollut Per Flemingin siskonpoika!!!!!

Tutkimisiin

[A.K.Johansson]

Valitan puuttuneita tietoja, ja sitäkin, ettei tämä oikein kuulu tähän keskusteluketjuun.
Olen yrittänyt selvittää Vibrud Kortummen vaimon Ingeborgin taustoja ja vastaan on tullut myös Olof Flög, joka ei mielestäni ollut Kortummen perijöitä, vaan Ingeborgin lasten edunvalvoja.
Olof Flögin isoisä on todennäköisesti Markvard Flögh, joka osti Kaarinan Hulkkion tilan 1322 (FMU 308). Hänen hallussaan oli myös Makasto Kaarinasta. Hulkkio tuomittiin (!) 1445 Hans Henrikssonille (FMU 2649). Vuonna 1456 Hans Henriksson yhdessä Viipurissa asuneen veljensä Knutin kanssa vaihtoi tilan Naantalin luostarin kanssa. Tässä yhteydessä hän mainitsee äidikseen Elin Olofsdotterin (FMU 3014). Tämän jälkeen Hans ja hänen poikansa Michel luovuttavat Räntämäen Halisten (Hallis) tilan Henrik Tavastin vaimon Johannalle (FMU 2920). Vähän aikaisemmin rouva Valborg ja tämän mies Pedes Ka(i)ris luovuttivat vastaavasti Halisten tilansa Henrik Gorieshagenin leskelle Johannalle 1450. Henrik G. kuoli ilmeisesti 1449. Halisten tilat periytyivät Henrik Tavastin lapsille (FMU 3039).
Vuonna 1484 piispa Konrad selvitteli erästä Räävelin suolalastia (FMU 3996). Tässä yhteydessä mainitaan Henrik Görtzhagenin isä Hans Görtzhagen. Lienee melko selvää, että Hulkkisten ja Hallisten tiloja omistanut turkulainen porvari Hans Henriksson on porvari Henrik Görtzhagen nuoremman isä, ja Hansin isä on Henrik Gorieshagen, Kastelholman vouti, äiti Elin Olofsdotter. Hulkkio on todennäköisesti periytynyt Flög-suvulta Görtzhageneille. Hulkkiosta näyttää käydyn kiistaa, ja osan peri Elin Laurensdotter, Anders Erikssonin vaimo, joka kertoi perineensä osan tilasta edesmenneeltä lapseltaan ja osan huomenlahjana (edelliseltä mieheltä?), yhteensä runsaat 7 tankoa. Hansin äidin osuus näyttää olleen pienempi, kenties sisarosuus.
A.K.Johansson

[Benedictus]

Koska en ole kovin kiinnostunut noista aatelissuvuista, pakkaa meneen sekasin.
Sten Henriksson Finnen eno Henrik Finne oli pormestari Erik Flemingin lanko.

Sivuseikka, pääasia: Miksi Erik Flemingin porukkaa oli huomenkirjeen allekirjoittajissa.

Kuka oli Mats Gröp?
Entä Henrik Gröp?

Miksi Jacobus Petrin jälkeläiset käyttivät Finno ja Finnonius nimeä sukunimenä? Haluttiinko sillä viitata mahdolliseen kantasuvun nimeen?

[TapioV]

Valitan puuttuneita tietoja, ja sitäkin, ettei tämä oikein kuulu tähän keskusteluketjuun.
Olen yrittänyt selvittää Vibrud Kortummen vaimon Ingeborgin taustoja ja vastaan on tullut myös Olof Flög, joka ei mielestäni ollut Kortummen perijöitä, vaan Ingeborgin lasten edunvalvoja.
Olof Flögin isoisä on todennäköisesti Markvard Flögh, joka osti Kaarinan Hulkkion tilan 1322 (FMU 308). Hänen hallussaan oli myös Makasto Kaarinasta. Hulkkio tuomittiin (!) 1445 Hans Henrikssonille (FMU 2649). Vuonna 1456 Hans Henriksson yhdessä Viipurissa asuneen veljensä Knutin kanssa vaihtoi tilan Naantalin luostarin kanssa. Tässä yhteydessä hän mainitsee äidikseen Elin Olofsdotterin (FMU 3014). Tämän jälkeen Hans ja hänen poikansa Michel luovuttavat Räntämäen Halisten (Hallis) tilan Henrik Tavastin vaimon Johannalle (FMU 2920). Vähän aikaisemmin rouva Valborg ja tämän mies Pedes Ka(i)ris luovuttivat vastaavasti Halisten tilansa Henrik Gorieshagenin leskelle Johannalle 1450. Henrik G. kuoli ilmeisesti 1449. Halisten tilat periytyivät Henrik Tavastin lapsille (FMU 3039).
Vuonna 1484 piispa Konrad selvitteli erästä Räävelin suolalastia (FMU 3996). Tässä yhteydessä mainitaan Henrik Görtzhagenin isä Hans Görtzhagen. Lienee melko selvää, että Hulkkisten ja Hallisten tiloja omistanut turkulainen porvari Hans Henriksson on porvari Henrik Görtzhagen nuoremman isä, ja Hansin isä on Henrik Gorieshagen, Kastelholman vouti, äiti Elin Olofsdotter. Hulkkio on todennäköisesti periytynyt Flög-suvulta Görtzhageneille. Hulkkiosta näyttää käydyn kiistaa, ja osan peri Elin Laurensdotter, Anders Erikssonin vaimo, joka kertoi perineensä osan tilasta edesmenneeltä lapseltaan ja osan huomenlahjana (edelliseltä mieheltä?), yhteensä runsaat 7 tankoa. Hansin äidin osuus näyttää olleen pienempi, kenties sisarosuus.
A.K.Johansson
Henrik Görtzhagenista polveutui rälssisuku, joka ei käyttänyt sukunimeä. Ramsay s. 172. Hän oli ensin naimisissa Raaseporin voudin Kort Gartzin tyttären kanssa ja Valdemar Djäkn toisen tyttären kanssa, koska he olivat Gartzin lasten holhoojia ja Valdemarin poika puolestaan Henrik Görtzhagenin lasten holhooja. Toinen vaimo oli Johanna Bengtintytär (Djäkn, Lydekenpoikien suku). Henrik Götzhagen ilmoittaa veljekseen Jakob Görtzhagenin. FMU 2060, 2096, 2097. Jakob Görtzhagenin poika oli Hans Görtzhagen (REA 552, 607; FMU 3481), koska hän jatkoi porvarina Turussa. Hänen poikiaan olivat Henrik, Herman ja Johannes. Viimeksimainitut pappeja. Henrikillä puolestaan oli Hans, Berndt, Erik ja Katarina. FMU 4911, 4912. Kts myös Genos 2004:53-57.
T.V.

[A.K.Johansson]

Halusin tuoda vain esille, että Kastelholman voudilla Henrik Gorieshagenilla (k. 1449?) on ollut poika Hans Henriksson (Ramsaylla ilmeisesti Johannes), joka kertoo äitinsä olevan Elin Olofsdotter ja veljensä "predendatus" Knut. Hansin vaimo on ollut Katarina ja pojista Henrik Hansson toimi myös kauppaporvarina (FMU 3480). Koska Hans Henriksson peri Kaarinan Hulkkiota, voi siitä vetää johtopäätöksen, että äiti olisi Olof Flögin tytär, koska Hulkkio oli kuulunut Markvard Flögille. En tiedä, onko Markvard Flögin taustaa etsitty, mutta juuri samoihin aikoihin, kun hän teki maakauppoja Kaarinassa, mainitaan eräs Marquart von Cusuelde, lyypekkiläisporvari, joka parin gotlantilaisporvarin kanssa oli velkaa viipurilaisvoudille (FMU 321). Munsterin lähellä on Coesfeld, joka on aikoinaan kirjoitettu muodossa Cosuelda.
Kort Gartzin perintöä koskevaa tietoa (FMU 2060) voisi joku vanhaa saksaa osaava tulkita: "..Woldemar Degen und Hinricus Goryeshagen underwisen wille, nach dat se selegen Coerders kinder vormunder sint..." - Voi sekin mahdollista, että Henrik Gorieshagen vanhempi olisi ollut naimisissa neljä kertaa.
A.K.Johansson

[TapioV]

Halusin tuoda vain esille, että Kastelholman voudilla Henrik Gorieshagenilla (k. 1449?) on ollut poika Hans Henriksson (Ramsaylla ilmeisesti Johannes), joka kertoo äitinsä olevan Elin Olofsdotter ja veljensä "predendatus" Knut. Hansin vaimo on ollut Katarina ja pojista Henrik Hansson toimi myös kauppaporvarina (FMU 3480). Koska Hans Henriksson peri Kaarinan Hulkkiota, voi siitä vetää johtopäätöksen, että äiti olisi Olof Flögin tytär, koska Hulkkio oli kuulunut Markvard Flögille. En tiedä, onko Markvard Flögin taustaa etsitty, mutta juuri samoihin aikoihin, kun hän teki maakauppoja Kaarinassa, mainitaan eräs Marquart von Cusuelde, lyypekkiläisporvari, joka parin gotlantilaisporvarin kanssa oli velkaa viipurilaisvoudille (FMU 321). Munsterin lähellä on Coesfeld, joka on aikoinaan kirjoitettu muodossa Cosuelda.
Kort Gartzin perintöä koskevaa tietoa (FMU 2060) voisi joku vanhaa saksaa osaava tulkita: "..Woldemar Degen und Hinricus Goryeshagen underwisen wille, nach dat se selegen Coerders kinder vormunder sint..." - Voi sekin mahdollista, että Henrik Gorieshagen vanhempi olisi ollut naimisissa neljä kertaa.
A.K.Johansson
En näe mitään syytä yhdistää 1456 esiintyvää Hans Henrikssonia vouti ja tuomari Henrik Görtzhageniin (Görieshagen). Hän ei esiinny Henrik Görtzhagenin perillisenä, toisin kuin Albrekt ja Jakob Henriksson. Ramsay on liittänyt ?-merkillä Johannes G. Henrikin pojaksi. Johannes suuntasi kirkolliselle uralle, koska lähti opiskelemaan ulkomaiseen yliopistoon. Siksi häntä puolestaan ei voi yhdistää 1571 mennessä kuolleeseen turkulaiseen porvariin.
T.V.

[Benedictus]

Heitin ajatuksen, että porvari Mårten Persson, Valborg Olofsdotter Kyrön 1. puoliso olisi ollut mahdollisesti kirjuri Per Matssonin poika ja siten mahdollisesti Jacobus Petri Finon veli.

Mitä tiedetään porvari Mårten Perssonista?

Milloin hänet mahdetaan mainita ensikerran lähteissä?

[Pekka Hellemaa]

Milloin hänet mahdetaan mainita ensikerran lähteissä?
Mika Kallioisen mukaan Mårten Petersson mainitaan Turun porvarina 1530-1563.

[Benedictus]

Kiitoksia. tuo vastaus kyllä pilasi hyvän ideani Per Matssonin pojasta, mutta herätti uuden kysymyksen?

Kuka oli Mårten Perssonin 1. vaimo?

Mårten Stodiuksen äiti Elisabeth Mårtensdotter Kyrö oli 9.11. 1590 syntyneen professori Mårtenin äiti eli voidaan todeta, että Elisabeth oli syntynyt ennen 1563, jos tuo vuosi tarkoittaa Mårten Perssonin kuolin vuotta, Elisabeth oli siis Mårtenin syntyessä vähintään 27 vuotias.

Tuntuu hyvin kummalta, että rikkaan porvarin tytär naitettiin vasta liki kolmikymppisenä.

Oliko Elisabetilla jo puoliso ennen linnakirjuri Henrik Hanssonia?

Toisaalta jos porvari Mårten Persson mainitaan jo 1530, niin ei hän varmaankaan ollut silloin naimisissa Valborg Olofsdotter Kyrön kanssa, joka lienee ollut nuorempi, jos verrataan veljiensä ikään, esim. veli Porin khr kuoli 1583.

Kuka olisi ollut Mårten Perssonin vaimo 1. ja oliko heillä lapsia?
Ketä noin 1530-50 luvulla syntyneitä Mårtenin lapsia tunnetaan Turussa?

Heitän ajatuksen(saa AMPUA alas). 1530 Mårten Personilla vaimo 1. jonka kanssa lapsi Sigfrid Mårtensson, jolla poika n.1550 Sigfrid Sigfridsson, jolla poika Mårten Sigfridsson.

[Benedictus]

Miltähän ajalta tiedetään Valborg Olofsdotter Kyrön toiminnasta Turussa johtamassaan Kyrön kauppahuoneessa?

Milloin mahtoi kuolla?

[Benedictus]

Palaan Ladjakoskeen.

Onkohan kuinka varmaa, että Jacobus Petri Finno olisi asunut myös Ladjakoskella, vaikka se oli läänitetty hänelle, oli hänellä varmaankin myös kaupunkitalo, toisaalta sen ajan kaupunki lienee ainakin osan vuotta ollut hankala asua eli lienee ainakin osin asunut Ladjakoskella.

Osaisiko Pekka Hellemaa antaa tähän näkemystä?

Vaimonsa myötä Finnolla oli ainakin Myllarin talo, mutta oliko muitakin?

Kenen talo oli tuo Joachim Stutaeuksen asuma, joka jäi leskelle Brita Henriksdotterille?

[Pekka Hellemaa]

Palaan Ladjakoskeen.

Onkohan kuinka varmaa, että Jacobus Petri Finno olisi asunut myös Ladjakoskella, vaikka se oli läänitetty hänelle, oli hänellä varmaankin myös kaupunkitalo, toisaalta sen ajan kaupunki lienee ainakin osan vuotta ollut hankala asua eli lienee ainakin osin asunut Ladjakoskella.

Osaisiko Pekka Hellemaa antaa tähän näkemystä?

Vaimonsa myötä Finnolla oli ainakin Myllarin talo, mutta oliko muitakin?


Pidän varsin epätodennäköisenä, että Finno missään vaiheessa olisi asunut Ladjakoskella. Hänellä oli niin paljon virkatehtäviä Turussa ja Maariassa, että ne pitivät hänet tiukasti Turkuun sidottuna.

Mylläriltä perityn kaupunkikartanon lisäksi hänellä oli vaimonsa perintönä myös Paraisten Tennäs. Hänen itse ostamiaan tiloja olivat ainakin Jokkinen Raisiossa ja Paijula Paattisista.

[Benedictus]

Matka Turusta Ladjakoskelle ei liene olut tuolloinkaan kovin pitkä ja hankala, koska Viipurin tie menee Ladjakosken pihan reunassa.
Vaikka tiet tuoloin eivät olleet kovin hyviä, niin lähellä kaupunkia ne varmaan olivat parhaassa kunnossa.

Ajattelisin, että Ladjakoski olisi ollut Finnon maaseutu asuntona ainakin osan vuotta hänen perheensä käytössä ja asumispaikkana.

Asiaan liittyy kartalla näkyvä Ladjakosken pohjoispuolella oleva kappelinmäki.
Onkohan sitä koskaan tutkittu?

Kaarinan kirkko on Aurajoen rannalla.

Onkohan siinä ollut kappelikirkko jossain vaiheessa?

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?e=246230&n=6706204&scale=8000&tool=siirra&width=600&height=600&lang=fi

Mikä talo se mahtoi olla josta Henrik Finno käräjöi Stutaeuksen kuoltua?

[Benedictus]

Jacobus Petri Finnon lanko eli vaimonsa Margareta Myllarin sisaren Valborgin puoliso oli porvari Hans Skotte.
Hans Skotte hallitsi Kulhon saarta, voidaan sanoa vastapäätä Ispoista, jossa oli isäntänä Sigfrid Matsson, jota olemme ehdottaneet Ladjakosken kirjuri Per Matssonin veljeksi.

Kummallinen kiemura näyttää olevan se, että Hans Skotten kuoltua mestaaamalla Kuningas Erikin toimesta, Kulho annettiin 1566 Skotten lesken Valborgin jälkeen Ragvald Halvarssonille eliniäksi, joka oli Märta Torstensdotter Ramin puoliso.
Torsten Ram taas oli eräs kirjuri Per Matssonin huomenlahjan allekirjoittajista.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1166142

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1166211

http://runeberg.org/frfinl/0344.html
Yllä olevan mukaan Ragvald Halvarsson oli elossa vielä 1582?

Ragvald Halvarssonin poika Hans Ragvaldsson oli naimisissa Ulvilan khr Martinus Olain tyttären Rakelin kanssa. Tämän täti ja isänsä sisar oli Turun porvari Kyrön kauppahuoneen pomo Valborg Olofsdotter.
Olen esittänyt, että Valborg Olofsdotter olisi ollut myös Ispoisten Sigfrid Matssonin viimeinen puoliso Valborg.

Kiinnostavaa on, että khr Martinus Olain 2. puoliso oli Margareta Persdotter.
<Oliko Rakel Mårtensdotter 1. vaimon vai Margareta Persdotterin tytär, ei ole tiedossani.
Ajallisesti voisi pitää mahdollisena, että tämä olisi kirjuri Per Matssonin tytär ja siis nahdollisesti Jacobus Petri Finnon sisar.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=583177
Tässä Hans Ram mainitaan Penäsissä 1590.Vaimo olisi mahdollisesti syntynyt 1560-luvun lopuilla.

[A.K.Johansson]

Palaan kertaalleen keskustelun alkuasetelmaan, eli kuka oli Ladjakosken Per Mattsson, joka avioitui Liesniemen Britan kanssa. Brita oli oletettavasti Brita Andersdotter (Fincke-Tavast-sukuinen), kuten Benedictus on esittänyt. Huomenkirjettä on käsitelty aiemmin.
Per Mattson –niminen henkilö on mainittu Kemiön Koustarissa (1553-56 SAY), joka jäi Dalbyn ohella Olof Draken pojille. Per Mattsson mainitaan siis Kaarinan Ladjakoskella (Koski 1540-45, 1566-68, 1575, 1584), ja samanniminen henkilö Paraisten Yli-Kirjalassa samoina vuosina (Över-Kirjala 3 ½ st 1542, 1545, 1566-68, 1570, 1575, 1584). Brita oli leski jo 1562, joten verottajan tietoihin on kirjattu perikunnan nimi, kuten on ollut tapana tehdä vielä pitkään myöhemminkin.

Jos Per Mattsson olisi ollut Olof Draken pojanpoika, heidän jälkeläisten olettaisi perineen joitain Bitz-suvun tiloja, joita olivat mm. Lemun Nyynäinen, Kemiön Vik, Mainiemi, Engelsby, Rugnola, Paimion Kyllelä, Halikon kihlakunnan alueella Böle, Äijälä, Kytö ja vuoden 1482 perinnönjakoasiakirjassa mainitaan myös Koustar (mm. FMU 3904, 3587, 5173, 5901, 5140). Ongelma on vain siinä, ettei Per Mattsonin lapsia tunneta, vaikka on todennäköistä, että hän oli ollut naimisissa jo aiemmin.

Paimion Munkkila oli ollut Olof Draken ja Birgitta Bitzin hallussa. Drake myi tilan 1477 tuomiorovastille sillä edellytyksellä, että hänen perillisensä saisivat sen niin halutessaan lunastaa (FMU 3690). Tilalla mainitaan Jakob Olssonin lesken Margareta Pedersdotterin jälkeen mm. Markus Tavast (1586), Jacob Persson ”Burke” (Kurke?), Thomas Tavast (1591), ratsastaja Hans Markusson (SAY).

Munkkilan Jacob Persson ei ole virsirunoilija Finno, vaan todennäköisesti Köönikkälän Jakob Persson ”Kurki”. Markus Tavast voisi olla Päisterpään Matts Markussonin perillisiä, mahdollisesti sama henkilö kuin Halisten tilan Markus Mattsson (1580-luvulla), ja Thomas Tavast sama kuin Halisten Thomas Markusson (noin 1600). Palaan näihin myöhemmin.

Päisterpäässä rälssiä omistavat ainakin 1560-luvulle asti Matts Markusson ja Per Skrivare. Olen alkanut epäillä, että Päisterpään Per ”Siffridsson” voi olla virheellisesti luettu, jolloin kyseessä on Per Mattsson ”Skriffuare”. Liesniemen Brita, Per Mattssonin leski ilmestyy Päisterpäähän 1560-luvun alussa, samaan aikaan Jöran Mattsson.

Päisterpään omistus on saattanut periytyä Birgitta Jakobsdotter Kurjelta, joka hallitsi myös osaa Nyynäistä, Köönikkälää ja Mannaa. Birgitta Jacobsdotterin tytär Elseby oli Jacob Perssonin äiti. Suuri osa Päisterpäätä jäi Jacob Persson Köönikkälän pojalle Per Jacobssonille. Mainiemen perivät Påvel Frille ja Karin Jacobsdotter, Jacob Perssonin tytär (Brita i Mainiemi ?). Engelsbyssä mainitaan Liesniemen Britan lampuoti 1564 samoin kuin myös Högenskildin lampuoti, ja ilmeisesti toisella tilalla Per Jakobsson 1561 alkaen.

Bitzit saivat Nyynäisten tilan haltuunsa vaihtamalla osan Falckenbergiin. Kenen kanssa Falckenberg vaihdettiin (ks. FMU 5420)? Nousiaisten ja Lemun rajalla Kuuvajoen laaksossa sijaitsevat sekä Toroinen, josta eräs Per Mattsson sai ilmeisesti äitinsä perintöä, että Falckenberg. - Mistä Jacob Perssonin vaakuna on peräisin?

Nyynäisten voudin Matts Olofssonin ja Köönikkälän Jacob Perssonin yhteinen Maskun Villilän 1/3 omistus tulisi selitetyksi, jos jo 1510-luvulla mainittu Peder i Villilä voidaan todeta samaksi henkilöksi kuin Ladjakosken Peder Mattsson alias Peder Skrivare (ks. esim. FMU 5277). Elseby Jakobsdotterin puoliso olisi siten ollut Per Mattsson Drake.

Per Mattsson on voinut syntyä 1490-luvulla. Jos hänellä on ollut veli tai velipuoli Olof Mattsson, Jacob Persson Köönikkälä ja Nyynäisten vouti Matts Olofsson ovat olleet serkkuja. Olof Draken ja ilmeisesti Birgitta Bitzin poika (syntynyt 1460-70-luvun taitteessa) Matts Olofsson (vanhempi) on avioitunut 1/3 Villilää perineen tyttären kanssa. Nuoremman Matts Olofssonin isän äiti olisi siten naantalilaisen porvarin Olof Jacobssonin sisar, ja Matts Olofsson nuorempi olisi äitinsä puolelta Jägerhorn-sukua (Härmälä).

Vielä Paimion Munkkilaan ja Margareta Pedersdotteriin, jonka mies Jakob Olsson oli kuollut 1559. Kyseessä täytyy olla Jakob Olsson Spåra. Kun Juva oli vaihdettu Liedon Moisioon, hänen kaksi poikaansa ylläpitivät tilaa; vuonna 1560 Moisiossa mainitaan vain pojat Sigfrid ja Thomas. Jacob (Mattson) on joku muu henkilö. Jacob Olsson Spåran toisen vaimon perilliset perivät Paraisten Kirjalasta tilan. Kun yksi Kirjalan tila on ollut Per Mattsonin nimissä, tämäkin vahvistaa Margareta Pedersdotterin taustaa.
Anu Johansson

[Benedictus]

Lainaus Pekka Hellemaa:

3.8.1593 Kaarle herttua läänitti Ladjakosken Turun koulumestarille Mestari Grelsille. Joku Thomas Simonsson oli kolme vuotta aiemmin onnistunut sen valheellisen kertomuksen avulla ottamaan haltuunsa. Mainitaan, että tila oli kuulunut Turun koululle: "... af ålder hafuer leghat till Åbo Skola, Teslikest och på Haghdeniemi Engh, som och der till lijdt hafuer, Och hafuer förbe:de M. Grels, haft här medh sigh någre beuiss och withnesbyrd, ath förbe:de godz och Engh, hafuer af vhrminnes hefd, legath och lydt till förbe:de Åbo Skola."(3)

Kukahan oli tuo Thomas Simonsson, joka n.1590 oli saanut Ladjakosken valheella itselleen.
Tuonkokoisen tilan kaappaus ei voinut olla pikkujuttu.

Vasta 3 vuoden päästä Finnon lesken mies sai tilan takaisin. Olisi kiinnostavaa tietää mikä oli se "valhe"?
Voisiko olla, että tämä Thomas Simonsson oli Finnon sukulainen?

2.5.1614 Kustaa II Adolfin Hahdenniemen niittyyn liittyvä kirje Turun koulumestrarille. M. Joachimus Stuthaeus on valittanut, että joku Isak Nilsson(onko väärä nimi?) on yrittänyt keplotella Turun koululta itselleen Hahdenniemen niityn, jota Stutaeus ja hänen edeltäjänsä olivat ennen nauttineet: "... Isach Månsson, hafwer igenom orätt berättelse weled vndangå ifrå Scholan then Engen Hachdem Nimi, som han och hans Antecessores före honom nuttidt hafwe; Där opå han och hafwer faste Bref och beskedh ...". Stutaeus pyysi vahvistusta sille, ettei kyseinen Isak eikä kukaan muukaan voi niittyä viedä.(4)

Kukahan tässä oleva Isak Månsson mahtaa olla?
Kiinnostavaa, että koulumestarin tiloja yritetään kaapata, vaikka luulisi niiden omistuksen olevan hyvin selvän.

Laitan tähän lainauksen Härmälästä:

Tapion kommentin jälkeen ryhdyin itsekin tutkimaan Maskun Härmälän tilan vaiheita ja olen nyt lukenut Ojan kirjoittamasta Maskun historia-kirjasta alueen historiasta ja kirjassa kerrotaan, että Härmälän kylästä on maininta vuodelta 1450 sekä vuodelta 1556, että kylässä olisi vain yksi talo, Härmälä.

Maskun historia-kirjassa mainitaan myös, että tilan omistaa 1400-luvun lopussa Botilda Filpuksentytär (omaa sukua Jägerhorn af Storby). Hänen toinen aviomiehensa Klement Maununpoika (Klemet Månsson) on kotoisin Maskun Härmälästä. Myöhemmissä asiapapereissa mainitaan Bothildan asuvan Härmälässä.

Bothildan kuoltua hänen poikansa ensimmäisestä avioliitosta, Wenne-suvun tyttären kanssa avioitunut Per Gunnarinpoika perii tilan ja hänen jälkeensä Per Gunnarinpojan poika, Turun arkkiteini Jacob Perinpoika Wenne. Hänen kuolemansa jälkeen vuonna 1531 Härmälä siirtyy Jacobin sisarille Margareta Perintyttärelle (Pitkän-Markun puoliso) sekä Valpuri Perintyttärelle (Naanatalin luostarin nunna). Naisten kuoltua vuonna 1549 Härmälä siirtyy heidän lähimmille perillisilleen, joista toinen on Seikelän tilan Niilo Maununpoika ja toinen Villilän Mats Olafinpoika (Maskun historiassa mainitaan, että heidän kytköksensä Margaretaan ja Valpuriin on epäselvä, mutta kirjan mukaan he ovat ilmeisesti Bothildan tytärten lapsia).

Arkkiteini Jacob Wennen poika, Johannes Jacobi Wenne on syntynyt ennen vuotta 1530, jolloin pappien ensimmäistä kertaa sallittiin menevän avioon, eikä näin ollen ollut laillinen perimään isänsä Härmälää. Johannes Wenne saa kuitenkin myöhemmin Turun raastuvassa päätöksen, jossa hänen todetaan laillisessa avioliitossa syntyneeksi. Hänen ollessaan Rauman kirkkoherrana hän ottaa tilan haltuunsa ja lahjoittaa vuonna 1556 uutta virkanimitystä tavoitellessaan Härmälän kruununprinssi Erikille. Samaa sanoo myös Tapio Vähäkangas Genosin julkaisuissaan (Peder Dansken jälkeläiset,1998, sekä Vielä Wenne suvusta, 2000).


Maskun historia-kirjassa ei puhuta, että Härmälässä olisi toinen talo, vaan vasta vuonna 1566 Härmälä jakautui kahteen taloon (Isotalo ja Vähätalo) ja kuitenkin REAssa mainitaan Härmälän joutuneen kirkolle vuoden 1450, kun Katarina Ulfin/Olofintytär luovutti edelliseltä mieheltä saamansa Härmälän kirkolle. (REA 551,553. kuten Tapio viestissään kertoi.).

Nämä tiedot ovat jotenkin ristiriitaisia. Olisiko kirkon omaisuutta oleva tila (kuten REAssa mainitaan) mahdollista periytyä Maskun hirtoria-kirjan mainitsemalla tavalla? Kun toistakaan taloa Härmälän kylässä ollut Maskun historian mukaan.

Lisäksi minua ihmetyttää, mistä sukututkijat ovat saaneet selville Heikki Maunonpoika Härmän taustoista, syntymisestä vuoden 1490 paikkeilla Maskussa, isästään noin vuoden 1460 paikkeilla syntyneestä Mauno Härmälästä ja veljestään Juho Maunonpoika Härmälästä, jonka sanotaan olevan Maskun Härmälän rälssitilallinen vuosina 1540-1556 (Maskun historian mukaan Härmälä on tuolloin Seikelän Niilo Maununpojan ja Villilän Mats Olafinpojan sekä Johannes Wennen omistuksessa) ja toisesta veljestään Seikelän isännästä Niilo Maununpoika (netin sukututkimuksissa Niilo Maunonpoika mainitaan Seikeleän isäntänä, mutta Maskun historaissa Niilon Maununpojan kerrotaan olevan syntynyt Seikelään).
Ja voisiko Maskun historia-kirjassa mainittu Maunu olla myös sukututkimuksissa mainittu Mauno (Måns-nimen voi käsittääkseni suomentaa Mauno tai Maunu)?

Löytäisiköhän Kimmo sen lähdeteoksen, josta mainitsit? Kun kovasti vaivaavat päätäni nämä seikat.

Johan tuli kysymyksiä. Ehkäpä joku osaa avittaa minua näissä. :)
Kiittäen,
Katri

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6939135
tuossa näkyy yhdellä tilalla Ragvald Halvarsson, Hans Ramin isä.

Kummallista, että Ragvald Halvarsson ja poikansa liittyy moniin tiloihin, jotka ovat tämän ja Ispoisten suvun lähellä.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6939151

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6938972
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5203502
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1305006
Per Matssonin vaimo Brita i Liesniemi mainitaan leskenä 1563 Liesniemessä. Kivipään mukaan Britasta löytyy tietoa 1579 saakka. Ikä sopii ajatukseen, että olisi syntynyt 1500-luvun alkupuolella.

MItäpä jos unohdetaan Sigfrid Laukko ja katsotaan vain Ispoisten Sigfrid Matssonia. Hänestä kai eka tiedot ovat 1548 eteenpäin eli voidaan ajatella, että silloin on tullut toiminta ikään.

http://runeberg.org/frfinl/0132.html

Sigfrdin pojat Måns ja Henrik ovat aktiivisia vasta 1570-luvulla, mikä sopii, että ovat syntyneet 1540-50 luvuilla.

Onko madollista, että Sigfrid Matsson olisi Mats Gröpin ja Birgitta Eriksdotter Stålarmin poika eli syntynyt ennen 1536, jonka vuoden Ramsey mainitsee. Milloin Anders Gödiksson Fincke kuoli ei selviä.

Jos Birgitta Stålarm oli Sigfrid Matssonin äiti, niin Sigfridin pojat olisivat olleet Per Matssonin veljen lapsia ja Henrik Sigfridsson siirtyminen 1586 jälkeen Ladjakoskelle olisi aika luontevaa, jos ajatellaan, että Jacob Finno oli Per Matsonin poika eli olisi ollut Henrik Sigfridssonin serkku.
Ladjakoskella mainitaan Henrik Thomasson ja Henrik lb. mikään ei kait estä etteikö Henrik Sigfridsson olisi jo ennen 1586 olla Jacob Finnon tilaa viljelemässä. Tilojen välimatka ei ainakaan ollut niin iso etteikö toimisi

Anders Gödiksson Finsken leski Birgitta Stålarm nai porvari Mats Gröpin, jonka pojaksi Per Matsson sopii ajallisesti erinomaisesti.
Heidän yhteiseksi pojakseen sopisi silloin Ispoisten Sigfrid Matsson, jolloin Ispoisten Biritta olisi Biritta Stålarm-Sigfridin äiti.

Mats Gröpin 1. vaimo Per Matssonin äiti voisi olla suvusta, josta Per Matssonille tulisi noita maita.

[Benedictus]

3.8.1593 Kaarle herttua läänitti Ladjakosken Turun koulumestarille Mestari Grelsille. Joku Thomas Simonsson oli kolme vuotta aiemmin onnistunut sen valheellisen kertomuksen avulla ottamaan haltuunsa. Mainitaan, että tila oli kuulunut Turun koululle:

Kuka olisi ollut tuo Thomas Simonsson?

Eräs Thomas Simonsson tulee silloin mahdolliseksi. Ajallisesti tekee tiukkaa,mutta ei liene silti mahdoton.
Hän taas avaa uusia ajatuksia Jacobus Petri Finnon sukupiiriin.

Tämä henkilö voisi olla Paraisten tuleva kirkkoherra Thomas Simonsson Corvinus.

Corvinus, Thomas Simonis (K 1631)

Tomas Simonsson
S Turku. V Turun kaupungin porvari Simon Jonsson (”Korpo Simon”) ja N.N.
Paraisten (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5077) kirkkoherra 1620–1630; Maarian (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5061) sijaiskirkkoherra 1630, ei astunut virkaan; Paraisten ehkä sijaiskirkkoherra 1630–1631.
Kun Turun hiippakunnan uusi piispa Isaacus Rothovius (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2135) oli suomen kieltä taitamattomana anonut kuninkaalta suomenkielisen palkkapitäjänsä Maarian vaihtamista Paraisiin, Kustaa II Aadolf määräsi kirjeellään 9.1.1630 Paraisten pastoraatin piispan prebendaksi ja seurakunnan kirkkoherran Thomas Simonis Corvinuksen siirrettäväksi Maarian kirkkoherraksi. Herra Thomas kuitenkin pyysi saada jäädä Paraisille piispan sijaiskirkkoherraksi, ja hän käyttää itsestään tammikuussa 1631 virkanimeä diaconus.
Peri isältään kaupunkitalon Turussa.
K ilmeisesti Parainen jo 1631.
P Agneta Eliaedotter, eli leskenä vielä 1645 Finnbyssä leskentilanaan äidiltään perimänsä ”torppa”, johon sai verovapauden 1634, PV Paraisten aiempi kirkkoherra Elias Simonis (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=516) ja Agneta Klemetsdotter

Thomas Simonis mainitaan 1620 Paraisten kirkkoherrana.

Parainen oli ns. rikas seurakunta, jonka piispakin halusi haltuunsa, siksi voidaan varmasti sanoa, että Thomas Simonssonin täytyi olla jo vakaassa asemassa, senlisäksi, että nai edeltäjänsä tyttären, saadakseen seurakunnan itselleen.

Tämän perusteella Thomas Simonssonin on pitänyt olla jo pitempään jossain papillisessa virassa, ollakseen sopiva kirkkoherraksi.

Hän kuolee jo 1631, joten saattoi hyvinkin olla jo nuorimies 1590, jolloin tämän niminen henkilö hallitsi Ladjakoskea.

Thomas Simoniksen isäksi mainitaan Korpo Simo niminen porvari Turusta, äitiä ei tunneta.
Onko tämä tieto varma?

Mielestäni, jossain jutuissa on ollut jotain Korpo Simosta.

Jos Thomas Simonsson Corvinus oli Ladjakosken Thomas, olisi tuo "valhe" sukulaisuus mahdollisen äidin kautta Jacobus Petriin tai mahdollisesti tämän vaimoon Margareta Henriksdotter Myllariin.

Margareta Myllarin äiti oli Agnes N.

Elias Simonis (K noin 1584)

Elias Simonsson
Paraisten (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5077) kirkkoherra 1558, jolloin oli mukana rovastinkäräjillä ja kuittasi viljakymmenykset Paraisten pappilassa 12.8. Kuitin mukaan Elias Simonis oli kantanut kymmenykset Paraisilta 20.1.1559. Hänet mainitaan kirkkoherrana vielä 1584.




K Parainen noin 1584.
P Agneta (Agnes) Klemetsdotter, K leskenä Turku 1619 ja vietiin haudattavaksi Paraisille 5.3.1619, PV Paraisten Kassorin (Kaskisaaren) tilan omistaja, aatelismies Klemet Mattsson (Esping) ja N.N. Agneta Klemetsdotter oli saanut kuninkaallisella kirjeellä 10.9.1586 korvausta kuluistaan ja 17.7.1594 kuningas Sigismundin kirjeellä verovapauden kahteen perintötilaansa Paraisilla.


Voidaan todeta, että Agnes Eliasdotter oli Thomas Simonssonin vaimo, jonka puoliso näkyy Paraisten Finby/Bläsnäsissä vasta 1623.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4526737


Kiinnostavaa, että Elias Simoniksen edeltäjällä olisi ollut yhteys Korppooseen.


Clemens Laurentii (K 1558)

Clemens / Klemet Larsson
Paraisten (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5077) kirkkoherra, mainitaan 1656. Mahdollisesti sama henkilö kuin Korppoon kirkkoherrana 1554 mainittu Clemens Laurentii (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=432). Clemens Laurentii teki inventaarion Paraisten pappilassa 3.8.1557. Hänen (”Her Clemett j Pargas”) elatustaan käsiteltiin Juhana-herttuan kirjeessä 26.11.1557.
K Parainen ennen 12.8.1558.


Kuinkahan varmaa on, että Agnes Clemetsdotter oli Clemet Matsson Espingin tytär?


Elias Simoniksen poika oli Jeremias Agricola, Taivassalon khr.


Agricola, Jeremias Eliae (K 1622)

Jeremias Eliasson
S oletettavasti Parainen. V Paraisten kirkkoherra Elias Simonis (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=516) ja rälssimies Klemet Mattsson Espingin tytär Agneta Klemetsdotter.
Turun katedraalikoulun kollega (apuopettaja, hypodidascalus), mainitaan 1588; Taivassalon (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5103) kirkkoherra appensa Matthias Michaelis Carpelanin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=401) jälkeen ainakin jo kesällä 1593, jolloin 19.6. allekirjoitti ("Ieremias Agricola pastor Töffsal") Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa;
K Taivassalo 1622 (ennen 31.10.).
P Karin Mattsdotter Carpelan eli leskenä miehensä jälkeen (hänen elatustaan koski Kustaa II Aadolfin 31.10.1622 päivätty kirje), PV Taivassalon edellinen kirkkoherra Matthias Michaelis Carpelan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=401) ja Margareta Eriksdotter Krank.


Huomaa, että Margareta Krankin veljen Turun pormestari Michel Krankin vaimo oli Jacobus Petrin vaimon Margareta Myllarin sisar.



http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5325640
Tässä hustru Agnis, kuolleen Henrik Myllarin leski, verovapaus. Tilalla myöhemmin vävyt Michel Krank, kansliasihteeri Per Rasmusson ja Grels Theet.
Henrik Myllar kuolee noin 1571-73 välillä.


Finno, Henricus Jacobi (K 1650)

Henrik Jakobsson
S oletettavasti Turku 1570-luvun loppupuolella tai aivan 1580-luvun alussa. V Turun katedraalikoulun teologian lehtori ja rehtori, Maarian kirkkoherra Jacobus Petri Finno (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=649) (Suomalainen) ja Turun kaupungin porvarin Henrik Myllärin tytär Margareta Henriksdotter hänen 1. avioliitossaan.
Jacobus Finno:

K ruttoon Turku syyskuu 1588, haudattiin sukuhautaan Turun tuomiokirkon kuoriin naisten puolen penkkien alle.
P Margareta Henriksdotter hänen 1. avioliitossaan, K 1605, PV Turun kaupungin porvari Henrik Myllar ja Agnes N.N.
Margareta Henriksdotterin P2 huhtikuu 1590 Finnon seuraaja Turun katedraalikoulun rehtorina ja Maarian kirkkoherrana, myöhemmin Maarian pastoraatin säilyttäen Turun kirkkoherra, maisteri Gregorius Martini Teet (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2453) hänen 1. avioliitossaan, K 1615.


Tässä on kummallisuus, että Henrik Finnno on syntynyt noin 1580, oliko hän vanhin lapsista ei ole selvillä, päätellen hänen opiskeluistaan se on mahdollista.



Tämä viittasi siihen, että Jacobus Petri Finno on avioitunut melko myöhään, vasta 1570-luvulla. Tämä voisi tarkoittaa, että puolisonsa Margareta Henriksdotter Myllar oli syntynyt vasta 1550-luvulla, ehkäpä vasta 1560-luvulla.



Tämä taas viiitaisi siihen, että Margareta Myllarin äiti ei välttämättä ole sama kuin vanhempien sisarten äiti, sillä Valborg Myllar oli aviossa jo 1563, jolloin kunings Erik mestautti hänen 1. puolisonsa.


Voidaan siis epäillä, että Henrik Myllarin leski Agnes olisi vain Jacobus Finnon anoppi, kun vielä Tennäsin tilakin meni Margaretan 2. puolisolle Grels Theetille.


Pohdin tässä sitä mahdollisuutta, että olisiko Agnes Myllarin leski avioitunut 1573 jälkeen Paraisten khr Elias Simoniksen kanssa, saaden ainakin yhden tyttären Thomas Simonsson Corvinuksen vaimon Agnis Eliasdotterin.


Elias Simoniksen poika Jeremias ei ajallisesti mahdu kuvioon, eli olisi 1. vaimon poika, samoin kuin Elias Simoniksen seuraajan Petrus Johanniksen vaimo.


Olisiko Elias Simoniksella ollut vaimo 1. Agnes Clemetsdotter ja 2. vaimo Agnes Clemetsdotter.
Kummatkin mahdollisesti Esping sukua, toisen isä khr Clemet ja toisen Kassorin Clemet.


Jos jo 1590 Ladjakosken Thomas Simonsson olisi ollut Agnes Eliasdotterin puoliso, olisi teoriani mukaan hän ollut Jacobus Finnon vaimon sisarpuolen puoliso.



Well. tässä pähkäily teoria. Saa ampua alas.

[A.K.Johansson]

Tämä seuraava juttuni ei ehkä edistä keskustelua, toisaalta on varmaan hyvä tuoda esille erilaisia näkemyksiä. Olen kiinnostunut Per Mattsonista syystä, että hän sopisi Munkkilan Margareta Pedersdotterin isäksi.

Matts Gröp on itselleni lähes tuntematon henkilö. Ramsayn mukaan Matts Gröp avioitui Anders Gödiksson Fincken lesken Birgitan (Stålarm) kanssa 1536. Birgitan tytär Liesniemen Brita olisi siis ollut toisessa aviossaan äitinsä toisen puolison pojan kanssa (jos oikein ymmärsin). Anders Fincken isä Gödik Nilsson oli naimisissa ensin Ingeborg Andersdotterin (Tavast) kanssa ja toistamiseen Margareta Gustafsdotter Slatten kanssa, jonka äiti oli Brita Svärd, joka oli Olof Draken kolmannen vaimon Karinin sisar. Kovin on läheltä puolisot taas haettu.

Mutta tähän tarinaan, jonka ajattelin lisätä edellisen juttuni jatkoksi. Vaikka on arveltu, että Karin Pedersdotter Svärdin perintöä siirtyi sisarensa Britan lapsille, jäi Olof Drakelta kaksi poikaa, Matts ja Per. He kutsuivat Karinia äidikseen isän kuoltua (1490), mutta jos he olisivat olleet Karinin lapsia, olisiko kirjallista sopimusta isän perinnöstä tehty. Jos pojat olivat Birgitta Henriksdotter Bitzin lapsia, he olisivat syntyneet 1460-luvulla, viimeistään noin 1470. Olen etsinyt mahdollisia tapauksia, jotka voisivat liittyä Draken poikiin. Tässä muutamia joskaan mitään vakuutta ei siis niiden liittymisestä Draken poikiin ole.
Eräs Peder Draghe "en smadreng frijboret aff Findland" oli Tukholman raadin edessä selvittämässä 1491 kivenheittämisjupakkaa (FMU 4378). Tapausta selvittämässä oli Didrik Hansson. Jos tämä olisi ollut Per Olofsson Drake, hän olisi ehkä ollut yli 20-vuotias, joten olisiko häntä kutsuttu häntä enää ”pikkurengiksi”? Suomessa syntynyt ”vapaasyntyinen” pikkurenki sopisi paremmin Matts Olofssonin pojaksi. Toisen kerran Didrik Hanssonin tapaa jutussa, jossa eräs Per Skrivare on lähetetty 1507 Turkuun noutamaan rahoja (FMU 5277). Montako Per Skrivarea Turussa on toiminut?
Svärdeillä oli omistuksia Ulvilassa, joten mielenkiintoinen maininta löytyy vuodelta 1497 Ulvilasta (FMU 4745). Joku Per Olsson Ulvilan Söderbystä kehottaa ”vävyänsä” nostamaan asian tämän sisaren perintöä koskien (?). Mikä erityisesti jutussa kiinnostaa on se, että Per Olssonilla on valtuus hoitaa asiaa myös veljensä puolesta, kunnes tämä tulee takaisin kotiin Norjasta. Jos Matts Olsson oli Sunnevan poika, hänen äitinsä on saattanut olla norjalainen.
Erään Matts Olssonin edesmenneen vaimon Christinan perinnöstä oli kyse v. 1515, kun Paavali Luukkaanpoika Laitilasta ilmoitti äitinsä ja tätinsä puolesta, että he olivat saaneet osuutensa sisaren perintöön (FMU 5808). Villilän Jöns Hanssonin sisaren nimi oli Kristiina, joten suvussa on saattanut olla muitakin Kristiinoita. Eräs Per Mattsson sai osuutensa Tukholman talosta 1525. Jutussa mainitaan Toroisten Ingrid, edesmenneen Marietten sisar ja näiden kummankin sisarenpoika Jöns Persson (FMU 6236). Olen tässä ketjussa tästä jo aiemmin kirjoittanut.
Vaikka nämä edellä esitetyt tapaukset eivät ehkä todista, että juuri Ladjakosken Per Mattsson olisi Olof Draken Matts Olssonin pojanpoika, ne saattavat osoittaa, että Olof Draken pojat toimivat Ulvilan suunnalla. Kaupunki oli saamassa tuohon aikaan kaupankäyntioikeudet.
Anu Johansson

[A.K.Johansson]

Edelliseen korjaus, että siinä lopussa piti lukea Matts Olosson poika (ei pojanpoika). Ja tämä seuraava ei välttämättä liity Per Mattssoniin, vaan ehkä Matts Markussoniin.

Paimiossa Munkkilan prebendatilalla mainitaan 1560-luvulla Markus Tavast ja Thomas Markusson noin 1600. Huomasin, että myös eräällä Maarian Halisten tilalla 1500-luvun jälkipuolella mainitaan Tuomas Mulli (vrt. Kaijriala 1540 Thomas Mulli); 1586 Markus Mattson, Thomas Markusson, Henrik Thomasson jne (SAY). Hoitivatko kirkontiloja samat lampuotisuvut? Vai onko vain sattumalta tiloilla samoja nimiä?

Kun porvari Hans Henriksson myi poikansa Michel Hanssonin kanssa Halisista tilan Henrik Görtzhagenin leskelle Johanna Bengtsdotterille, tila meni Henrik Tavastin perillisille. Henrik Nilsson Tavastin yksi puoliso oli Birgitta Jacobsdotter Kurki. Kiertyykö ketju Hans Henrikssonista ja hänen äidistään Elin Olofsdotterista (Flög?) Johanna Bengtsdotteriin, Henrik Tavastiin ja/tai hänen vaimojensa kautta Tuomaisiin, Markuksiin ja Matteihin?

Kun myös Piikkiön Hadvalan Mullissa (!) on 1557-79 mainittu peräkkäin Markus Mattsson ja Matts Markusson ja kun Mulli siirtyi vuonna 1674 Anders Gyllenkrokin haltuun, ei voi olla pohtimatta voisiko kyse olla juuri siitä tilasta, jonka Bengt Krok osti puolisonsa perillisiltä. Tähän sukuun kuului myös Olof Flög. Mielenkiintoista on myös se, että Matts Markusson Hietamäen tyttären Elisabetin tytär avioitui Carl Gyllenflögin kanssa, joka on kertonut olevansa Henrik Görtzhagenin jälkeläisiä. Vielä kun tähän lisätään se, että Henrik Görtzhagen omisti aikoinaan myös Päisterpäätä, herää ajatus, että joku yhteys asioilla täytyy olla.

Anu Johansson

[Benedictus]

Kun myös Piikkiön Hadvalan Mullissa (!) on 1557-79 mainittu peräkkäin Markus Mattsson ja Matts Markusson ja kun Mulli siirtyi vuonna 1674 Anders Gyllenkrokin haltuun, ei voi olla pohtimatta voisiko kyse olla juuri siitä tilasta, jonka Bengt Krok osti puolisonsa perillisiltä. Tähän sukuun kuului myös Olof Flög. Mielenkiintoista on myös se, että Matts Markusson Hietamäen tyttären Elisabetin tytär avioitui Carl Gyllenflögin kanssa, joka on kertonut olevansa Henrik Görtzhagenin jälkeläisiä. Vielä kun tähän lisätään se, että Henrik Görtzhagen omisti aikoinaan myös Päisterpäätä, herää ajatus, että joku yhteys asioilla täytyy olla.

Piikkiön Hadvalan Mullin asukkaita SAY:stä katsoessa törmäsin kiinnostavaan seikkaan, nimittäin siellä näkyy naapuri tilalla her Knut, joka on sama kuin Canutus Johannis Turun tuomiorovasti ym..
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=696906

Knuth / Knwth, Knut Johansson / Jönsson
S Eurajoki noin 1505.
Ehkä jo 1530 prebendaatti Turussa.
Ylioppilas (Canotus Braumensis, Canutus Johannis Raumensis) Wittenbergissä 1531; filosofian maisteri 29.8.1536.
Kotimaahan palattuaan Turun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5107) tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra ja tuomiokapitulin kaniikki ainakin jo 1540; Pitäjänalttarin ja Yrjänän prebendaatti; Piispa Martinus Skytten vanhuudenraihnauden takia suoritti yhdessä kanunki Michael Agricolan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=41) kanssa piispantarkastuksia eri seurakunnissa 1540-luvulla; Viipurin hiippakunnan ordinarius (piispa) 15.6.1563.

Tuosta ylläolevasta syntyy kiinnostava pohdinta, sillä Canutus Johannis mainitaan syntyneen Eurajoella n. 1505.

Tämä on hyvin kummallinen paikka lähteä piispan virkaan. Mutta pitää muistaa, että Eurajoki käsitti myös Luvian eli oli alueena aivan Ulvilan keskiaikaisen kaupungin vieressä.
Nämä Draket esim. lienevät olleen sieltäpäin. Ongelma onkin kuka voisi olla tuo Johannes Eurajoella, jonka poika nai piispa Martinus Skytten sisaren.

Toisaalta Kuusiston piispanlinnan prefektinä 1519 mainittu Gregorius Michaelis Stuttin nimi voidaan kääntä mulliksi, jälkeläisensä Joachim Stutaeuksen sinetti taisi olla mullinkuva?

Kummallista, että Gregorius Stutt nimitettiin 1537 juuri Eurajoen kirkkoherraksi, missä hänet mainitaan Matilan kylän erään tilan omistajana.

Kummallista on, että tässä on Eurajokinen Piispan lanko ja itse piispa lopuksi, sekä piispanlinnan komentaja, jonka jälkeläinen tulee korvesta Tuomiokirkon pomoksi.

Suomen viimeisin katolinen piispa oli Laukon kartanon kuuluisimman omistajan, Klaus Kurjen poika Arvid Kurki. Hänestä olisi tullut koko Ruotsin piispa, ellei olisi haaksirikkoutunut 1522. Uskonpuhdistusajan ensimmäinen piispa, Martti Skytte oli myös Kurki-sukua. Kun Kustaa Vaasa pääsi 1523valtaan, hän otti käytäntöön luterilaisen uskon, mutta takavarikoi seurakuntien omaisuuden. Vesilahden varallisuus siirtyi Vaasoille ja kivikirkko jäi kesken siitäkin huolimatta, että Vesilahden ensimmäinen luterilainen kirkkoherra oli Kustaa Vaasan perheen hyvä ystävä Juho Laurinpoika Torsth (k. 1566). Myöhemmin kirkkoherran virat kulkeutuivat Vesilahdessa suvuittain. Tunnetuimmat pappissuvut ovat Wesilaxius, Vallenius, Wegelius ja Ticklén.

http://www.vesilahdenseurakunta.fi/historiaa/


Ensimmäinen asiakirjatieto Nokian
kartanosta on vuodelta 1505. Silloin
Maskun kihlakunnan tuomari Didrik
Hannunpoika myi perintötilansa virkaveljelleen
Ylä-Satakunnan kihlakunnantuomari
Jeppe Volmarinpojalle.
Kauppahinta oli 300 markkaa.
Volmarinpoika hankki tilakaupalle
valtionhoitaja
Sten Sturen vahvistuksen.
Hän oli huonoissa väleissä
Turun piispan
kanssa ja halusi vaikutusvaltaisia vakuuksia
kaupalleen sen varalta, että
kartanoa kohtaan olisi vielä “piispallisia
intressejä”.
Jeppe Volmarinpoika muodosti
kahdesta erillisestä Nokian tilasta itselleen
asuinkartanon ja solmi avioliiton
maavouti Jöns Skytten lesken Brita Erikintyttären
kanssa. Yhteydet piispanistuimeen
säilyivät, sillä Britan ensimmäisestä
avioliitosta syntynyt poika Martti
Skytte valittiin Suomen ensimmäiseksi
luterilaiseksi piispaksi vuonna 1527.

http://nds2.ir.nokia.com/EUROPE_NOKI...TANO_SUOMI.pdf (http://nds2.ir.nokia.com/EUROPE_NOKIA_COM_3/r2/aboutnokia/downloads/brochures/pdf/nokia_manor/NOKIAN_KARTANO_SUOMI.pdf)

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=4893

Eräs Peder Draghe "en smadreng frijboret aff Findland" oli Tukholman raadin edessä selvittämässä 1491 kivenheittämisjupakkaa (FMU 4378). Tapausta selvittämässä oli Didrik Hansson. Jos tämä olisi ollut Per Olofsson Drake, hän olisi ehkä ollut yli 20-vuotias, joten olisiko häntä kutsuttu häntä enää ”pikkurengiksi”? Suomessa syntynyt ”vapaasyntyinen” pikkurenki sopisi paremmin Matts Olofssonin pojaksi. Toisen kerran Didrik Hanssonin tapaa jutussa, jossa eräs Per Skrivare on lähetetty 1507 Turkuun noutamaan rahoja (FMU 5277). Montako Per Skrivarea Turussa on toiminut?

Herman (son av Magnus, tab 14), till Villnäs. Nämnes 1476 i sin systers, Ingeborg, gåvobrev till Nådendals kloster. Var död 1490. Gift med Elin Filpusdotter, som levde änka 1490-02-21, dotter av hövidsmannen på Kastelholm Filpus Ivarsson, som i vapnet förde tre eldstfammor i blått fält, och Elin Fincke (https://www.adelsvapen.com/genealogi/Fincke), av finsk uradel.
Barn:

Magnus, levde 1490.
Catharina. Nunna i Nådendals kloster, dit hon ingavs av sin moder 1490. Var död 1531.
Per. Häradshövding. Se tab, 16.
Erik. Borgmästare i Åbo. Se Tab. 31. (https://www.adelsvapen.com/genealogi/Fleming_nr_4#TAB_31)
Margareta, efter henne skiftades arv 1547. Gift 1:o med fogden på Åbo slott Didrik Hansson, död 1512. 2:o med lagmannen i Norra Finland Henrik Stensson (Finne), av finsk uradel, halshuggen 1522 på konung Kristians befallning.Didrik Hansson oli siis Turun pormestari Erik Flemingin lanko, joka oli eräs Per Matssonin huomenkirjeen allekirjoittaja.


Hadvala on siis suoraan vastapäätä Kuusiston linnaa, Piikkiön puolella.
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?map.x=254&map.y=356&e=252105&n=6706429&scale=16000&tool=siirra&styles=normal&lang=fi&tool=siirra&lang=fi

[Kivipää]

Didrik Hanssonin puoliso Margareta ("Louhisaaren Margit") omisti maatiloja myös mm. Kaarinan Haritussa, Kakkaraisissa (nyk. Turun Koivula) ja Ilpoisissa eli aivan Ispoisten naapurissa.

[A.K.Johansson]

Halisissa sijainneet Pyhän Henrikin prebedatilat pantattiin Tuomaitten ja Markusten jälkeen Eskil Thomassonille ja Henrik Arvidssonille Eskil voisi olla Thomas Jacobsson Spåran ja hänen Mannaa perineen vaimonsa poika (Tavast?). Halisten tila, joka oli Tuomas Mullin hallussa 1540-50-luvulla ja 1600-luvun alussa Thomas Marcussonilla, oli 1642 Martin Stodiuksella. On mahdollista, että Paimion Munkkilassa mainitut Marcus Tavast ja Thomas Tavast ovat samoja henkilöitä kuin Maarian Halisissa.
Piikkiön Mullin siirtyminen Johan Henrik Axehjelmin haltuun voisi liittyä siihen, että hänen vaimonsa Catharina Burean äiti oli Margareta Martini Bång. Onko Margareta Mårten Larsson Bångin tytär? Margaretan isovanhemmat olisivat Lasse Bång ja Margareta Jacobsdotter Spåra, jonka äidiksi olen siis tarjonnut Margareta Pedersdotteria (Drake). Mulli oli kuulunut Naantalin luostarille, joten on hyvin todennäköistä, että se oli juuri se Hadvalan tila, joka siirtyi luostarille Bengt Krokin velkojen myötä (Havia 1989, 95).
Anu Johansson

[Benedictus]

Mårten Henriksson Stodiuksen isoisä oli porvari Mårten Persson Kyrö, josta taisi olla tietoa jo 1530-luvulta alkaen.

Onko varmaa, että Mårten Kyrön isännimi oli Per, löytyykö siihen vahvistusta.

Aloin vain pohtia tuota Mårten Stodiusta. Olisiko mahdotonta, jos porvari Mårten Persson olisi ollutkin Per Olofsson Draken poika, olisi Stodius silloin tuota sukua.Jos taas kirjuri Per Matsson olisi ollut Mats Olofsson Draken poika, olisivat olleet serkut.

Jos Ispoisten Sigfrid ja kirjuri Per Matsson olisivat olleet veljiä, ja serkkunsa Mårten Kyrö, voisi silloin hyvinkin Ispoisten Sigfridin vaimo Valborg olla Mårtenin leski Valborg Olofsdotter.

Kiinnostavaa, että Halisten Greula on professori Mårten Stodiuksen hallussa kuolemaansa saakka.

Kummallista, että siellä mainitaan 1664 Greulassa Salig D. Eskils lifs. freheet?
Kuka tämä on ja miksi?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=749973

[A.K.Johansson]

Kun esitin, että Sauvon Päisterpään Peder "Siffridsson" voisi olla virheellinen tulkinta "skriffaresta", niin laitan tähän pari sivua digiarkistosta.
Piikkiön voutikunnan maakirja 1566 (1058)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1833709 .
Turun linnaläänin maakirja 1540 (485a)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1685224 .
Vuoden 1537 rälssirekisterissä mainittu "Pedher Skriffuere på Lietzniem", on todennäköisesti Per Mattsson alias Päisterpään Peder "Skrivare" (ks. Impola 2011, 332).
A.K.Johansson

[TapioV]

Kun esitin, että Sauvon Päisterpään Peder "Siffridsson" voisi olla virheellinen tulkinta "skriffaresta", niin laitan tähän pari sivua digiarkistosta.
Piikkiön voutikunnan maakirja 1566 (1058)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1833709 .
Turun linnaläänin maakirja 1540 (485a)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1685224 .
Vuoden 1537 rälssirekisterissä mainittu "Pedher Skriffuere på Lietzniem", on todennäköisesti Per Mattsson alias Päisterpään Peder "Skrivare" (ks. Impola 2011, 332).
A.K.Johansson
Tässä keskusteluketjussa on metsästetty Peder Matssonia. En ole seurannut keskustelua tiiviisti, mutta kyselen, onko käsitelty sitä Peder Matssonia, joka esiintyy Anthonin En godsträta på 1550-talet, Genos 1961, s.59? Hän yritti 1569 Porson palautusta ja kuului Karin i Ekekulla jälkeläisiin. Anthoni arveli hänen isäkseen 1486 esiintyvää Mats Henrikssonia. Mielestäni tästä puutuu kuitenkin yksi sukupolvi välistä.
T.V.

[A.K.Johansson]

Per Mattsson saattaa liittyä myös Perniöön (ainakin Kemiöön), mutta en osaa yhdistää häntä Karin i Ekekullaan. Pidän Per Mattssonia Matts Olofsson Draken poikana.

Jacop Persson Köönikkälän pojat ottivat käyttöönsä Svärd-suvun vaakunan, mutta Jacob käytti itse ilmeisesti Finckenberg-suvun tapaista vaakunaa, jossa on kuu ja tähti (mistä tieto?). Hänen äitinsä oli Elseby Jacobsdotter Kurki, isänä pidän Päisterpään Peder ”Skriffreä”. Per Skrivarena tunnettu mies mainitaan sittemmin Liesniemessä, alias Peder Mattson.

Jacob Persson Köönikkälän tytär Gertrud avioitui perniöläisen Henrik Erikssonin kanssa (Lemo ja Hämeenkylä). Heidän hallussaan oli Perniön Torkkila (Impola 2011, 152). Miten Torkkila oli heille periytynyt?

Tuomari Thomas Olofsson ilmestyy keskiajan lähteisiin 1470. Hänen ensimmäisiä tuomarointitehtäviään näyttää olleen ”tuurata” Hartvig Jacobsson Garpia (FMU 3413). Asiassa mainitaan Peder Svärd ja Olof Drake.
Toisessa lähteessä oletettavasti samaa miestä tituleerataan nimellä Thomas Olofsson av Torkkila. Hänen vaakunassaan on kolme tähteä ja kuunsirppi (FMS no 224,242). Kun katsoo Perniön Torkkilaa (SAY), vaikuttaako siellä vielä 1540-luvulla samainen Thomas Olsson (90-v?), hänen jälkeensä Jöran Thomasson.

Peder Mattssonin äidin oletan olleen nimeltään Kristina, joka oli Toroisten Isotalon perillisiä. Äidiltä on saattanut tulla myös Villilää. Peder i Villilä sopii hyvin Per Mattsoniksi. Villilää Jacob Perssonin kanssa omistanut Matts Olofsson pitäisi olla vanhemman Matti Olavinpojan pojanpoika(?).

Lemun Falkenberg sijaitsi lähellä Toroisten kylää. Lucia Olofsdotter Skälge lahjoitti puolet Toroisten kylästä (Kauppila; FMU 4049). Lucia testamenttasi myös Tursanperän kylän tiluksia, jotka olivat kuuluneet Garp-suvulle. Mynämäen Tursanperää tuomittiin 1424 Jacob Jönsson Garpille (FMU 1741; FMU 3111). Myöhemmin Hartvig Dykerillä, joka oli naimisissa Katarina Jönsdotter Garpin kanssa, oli Tursanperää. Tursanperää siirtyi myös Jacob Jönsson Garpin tyttären Kristinan perillisille. Toroisten omistuksen taustalta saattaa löytyä yhteys Klas Djäkniin ja Garp-sukuun. Kyse on Svärd-Kurki-Djäkn-Garp-sukuklaanista, jonka jälkipolvia saattaa olla vieläkin enemmän kuin mitä tunnetaan.

Anu Johansson

[Kivipää]

Tässä saattaa olla kyse kahdesta eri Pe(de)r Mattsonista. Nimittäin Hauhon Porsoota v. 1569 perännyt Per Mattson oli ilmeisesti perniöläistä sukujuurta (Ekekullan Karinin jälkeläinen). Se avaa mielenkiintoisia sukukytkentäajatuksia. Perniön Paarskylässä rälssimaata omisti 1500-luvun ensimmäisellä puoliskolla Matts Henriksson ("Härkä Mattis"). Mattsin vävyksi sopivan Michel Ivarssonin poika Thomas myi v. 1574 äidinperintömaataan Paarskylästä Melkkilän Erik Bertilssonille. Erik väitti, että kyse oli hänen Karin-vaimonsa perintömaasta.

Jos/kun Karin oli Ispoisten Sigfridin pojantytär ja jos/kun Sigfrid oli Laukon Sigfrid, jonka ensimmäinen vaimo oli Ekekullan Karinin sisarentytär, niin samaan sukukuvioon liittyy todennäköisesti myös em. Per Mattson. Patronyymin ja rälssimiesaseman näkökulmasta voisi olla, että tämän Perin isä olikin tuo Härkä Mattis. Voihan olla niin, että Karinin puolisolla ja vävyllä oli sama nimi - Matts Henriksson. Paarskylän Matts Henriksson omisti rälssimaata myös Halikon Yttelässä. Sen hän myi Erik Flemingille.
_____________
Matti Pesola

[Benedictus]

Lainaus Hellemaa:
Anu Johansson mainitsi viestissään Raisiossa sijaitsevan Jokkinen(Jokkis)-nimisen tilan. Sen vaiheista ei löydy apuja Finnon juurten tutkimiseen, sillä tila ei ollut perintöä. Jaakko Finno osti tämän 7/32 savun kokoisen verotalon vuonna 1572.(Leinberg, K. G.: Asiakirjoja, jotka valaisevat Suomen kameralisia oloja 1500- ja 1600-luvuilla. Todistuskappaleita Suomen historiaan. III. Asiakirjoja, jotka valaisevat Suomen kameralisia oloja. 3 vihko. Helsinki 1899. s. 88)
Juhana III vapautti Finnon 8.6.1575 päivätyllä kirjeellään tilaan liittyvistä päivätyö- ja kyyditysvelvoitteista.(K. G. Leinberg: Handlingar rörande Finska skolväsendets historia. Fjerde samlingen. Jyväskylä 1901. s. 11-12)
Helpotuksista huolimatta talo oli autiona vuonna 1580 ja Finno myi sen Mårten Knapelle vuonna 1584. Seuraavana vuonna uuden omistajan hallinnoima Jokkinen oli edelleen veronmaksukyvytön.(SAY (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=850286))

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=849965

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=850286

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=850389

Yllä olevassa SAY sivussa mainitaan Erik Henriksson yhtenä Jokkiksen henkilönä Mårten Knapen ja Lemun khr Olof Spåran kanssa.

Tiedetään Lemun kappalaisena tuolloin olleen Ericus Henrici Björneburgeksen, jonka 1. vaimoa ei tunneta.
Vaikuttaisi ilmeiseltä, että tässä on kyse Erik kappalaisesta, hänen esiintymisensä useilla Olof Spåran tiloilla viittaa,että 1.vaimo oli Olof Sporan tytär.

Onko tilalla 1589 mainittu Erik Olofsson ,khr Olof Spåran poika, Erik Hakolana tunnettu porvari?

Olof Spåran vaimo:
P rälssimiehen tytär Elin Jörensdotter / Göransdotter, mainitaan vainajana 1609. Elin Jörensdotter oli perinyt Ytter-Kirjalan tilan Paraisilla ja Vretan Södergårdin tilan Kemiössä.

Ladjakosken kirjuri Per Matssonilla oli jotain omistuksia samoilla seuduilla?

Voisivatko Olof Spåran ja Knapen suvut liittyä Per Matssonin sukuun, jolloin syntyy yhteys Jacobus Petri Finnon ja Per Matssonin välille.

[Kivipää]

[quote=Pekka Hellemaa;233434] "3.8.1593 Kaarle herttua läänitti Ladjakosken Turun koulumestarille Mestari Grelsille. Joku Thomas Simonsson oli kolme vuotta aiemmin onnistunut sen valheellisen kertomuksen avulla ottamaan haltuunsa. Mainitaan, että tila oli kuulunut Turun koululle: "... af ålder hafuer leghat till Åbo Skola, Teslikest och på Haghdeniemi Engh, som och der till lijdt hafuer, Och hafuer förbe:de M. Grels, haft här medh sigh någre beuiss och withnesbyrd, ath förbe:de godz och Engh, hafuer af vhrminnes hefd, legath och lydt till förbe:de Åbo Skola."(3)
13.7.1594 Kuninkaan kirje, jossa ilmeisesti käsitellään Teitin palkkaetuja, mm. Hahdenniemen niittyä. Kirjeeseen viitataan vuoden 1598 tilikirjassa.(1577:37 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1876984))"

Nostin tämän Ladjakosken uudelleen esiin. Tuo mainittu Thomas Simonsson poistui verotusasiakirjoista v. 1593. Tämän Kaarle-herttuan läänityksen myötä Ladjakoskelle ilmestyi Henrik (Sigfridsson).

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1166205 (SAY Kaarina, Ladjakoski 1580-99)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1166643 (SAY Kaarina, Ladjakoski 1600-19)

[Benedictus]

Kivipään esille tuoma Thomas Simonsson sai kaivelemaan vanhoja juttuja.

Todistajana oli myös vouti Lasse Brok (Bråk), joka oli Per Mattsonin poikapuolen tuleva (?) appiukko. Olof Draken Ulvilan Holma (Holmagård) oli läänitettynä Lasse Persson Brokelle 1553, ja tila siirtyi hänen tyttärelleen, jonka puoliso Nils Michelsson vaihtoi sen Sauvon Saustilaan (http://www.narc.fi/suvanto). Broken mahdolliset yhteydet Satakuntaan (FMU 6440), Maskuun (vouti) ja Paraisille (jonne muutti?) ovat kiinnostavia (ks. http://www.mesterton.net/lainlukijat.htm).
SukuForumin sivuilla on aiemminkin keskusteltu Finnon suvusta. Mahdollisia kytkentöjä Fincke-sukuun voisi löytyä Kaarinan ja lähipitäjien suunnalta.
Anu Johansson
--------
Yllä siis vouti Lars Persson Brok, joka mainitaan jo 1529.

Thomas Simonsson yritti haltuunsa sekä Ladjakoskea, että Hahdenniemeä.
Kyseessä lienee Maarian Ihamuotilan ja Vaivaistenkylän isäntä Thomas Simonsson.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=742656
Thomas Simonssonin isä oli Simon Larsson.

Kiinnostavaa on, että Jacobus Petri Finnoa ennen Hahdenniemi kuului pappi ja vouti Steno Christonherille.

Steno Christopheri (K 1570)

Steno Christophori, Sten Kristoffersson
Turun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5107) tuomiokirkon taloudenhoitaja 1540–1543, uudelleen päätoimisesti ainakin 1555–1561, sivutoimisesti todennäköisesti 1569 asti päätoimenaan Turun tullikirjurin tehtävät 1562–1567. Aiemmin herra Steno oli Pyhän Eerikin prebendaatti 1541–1553, kamarikirjuri Tukholmassa 1544–1548 ja Turun hospitaalin vouti 1556.
Herra Stenolla oli Raisiossa läänitystilanaan Lietsala, joka hänen jälkeensä siirtyi koulumestarille.
K Turku 1570.
P Gertrud Larsdotter / Kerttu Laurintytär, asui leskenä Turussa ainakin vielä 1574. Edesmenneen herra Stenin vaimo Gertrud (”hustru Gertru saligh her Stens”) mainitaan Turun kaupungin vuoden 1571 hopeaveroluettelossa mitään omistamattomana köyhänä leskenä, jolle ei määrätty maksettavaksi hopeaveroa (Toropainen, Genos 2005).

Kuten huomataan oli Stenon vaimo Gertrud Larsdotter.

Kysymys onkin:
1.Ovatko Gertrud Larsdotter ja Ihamuotilan Simon Larsson sisarukset.
2. Ovatko he vouti Lars Broken lapsia?
3. Mikä olisi heidän suhteensa Jacobus Petri Finnoo?
4.Mikä oli Olof Draken ja Lars Broken suhde?

http://forum.genealogi.se/index.php?topic=67093.0

[Benedictus]

Kirjuri Per Matssonin vaimo Brita i Liesniemi mainitaan Stålarmin sisaren tyttärenä.
Monissa netti sukupuissa Brita i Liesniemelle on annettu isäksi Mons Ille.
Missään ei kuitenkaan tunnu löytyvän vahvistusta tälle asialle.

Britan poika tai poikapuoli Nils Michelsson Blåfield nai Lars Broken tyttären, joka tytär peri Ulvilan Holmgårdin isältään, jolle tila oli läänitetty.

Holmgård oli Olof Draken omistama. Olof Draken poikaa Mats Olofssonia on ajateltu kirjuri Per Matssonin isäksi.

Olisiko Lars Broken vaimo siis ollut Per Matssonin sisar, vai olisiko Brita i Liesniemi Lars Broken tytär, mikä ajallisesti ehkä sopisi, jos Nils Michelsson Blåfild olisi Britan poikapuoli ei tämän poika.
Tämä tarkoittaisi, että Brita olisi antanut Liesniemen sisarelleen ja tämän puolisolle.