Mistä tietoa ruotumestarista?

[Mariaana]

Hei!

Olen pintapuolisesti tutkaillut katselmusluetteloita ja värvättyjen luetteloita Porvoon alueelta 1785 tienoilta. Silmiini ei osunut ainuttakaan ruotumestaria. Ylipäätään en löytänyt Porvoon kaupungin alueelta edes sotilaita, vain pitäjän puolelta eri kylistä.

Tietäisiköhän kukaan mistä, rippikirjojen lisäksi, voisin löytää tietoja ruotumestareista? Kuka on minäkin aikana ollut ruotumestarina ja missä? Oliko ruotumestari ikänsäkin puolesta "järjestyksen pitäjä" omassa ruodussaan kotipaikallaan vai seurasiko hän sotilaita sotaan?

t. Mariaana

[Antti Järvenpää]

Arvaanko oikein, että kysyt Rusmästaresta eli varusmestarista, joka huolehti aseista ja ammuksista.

Itse kysymykseen, mistä lähteistä he löytyvät, en osaa sanoa, jos eivät ole Wirilandereissa. Hyvä militari saitti on myös Hans Högmannin sivusto http://www.algonet.se/%7Ehogman/swegen.htm , jossa on runsaasti sotilas-asioihin liittyvää tietoa ja linkejä.

[Mariaana]

Hei!

Käsialaa tulkiten titteli on rotmästare.

Taidanpa tutustua tähän Wirilanderiin tulevaisuudessa, kiitos vihjeestä.

Pikaisella selauksella löysin Mikko Huhtamiehen tutkimuksesta Sijaissotilasjärjestelmä ja väenotot (Ala-Satakunnan alueelta 1600-luvulta) seuraavaa:

"Ruodut eivät olleet pysyviä, vaan ruodutus tehtiin joka vuosi uudestaan. Jokaiselle ruodulle määrättiin yleensä myös ns. ruotumestari, eräänlainen
ruodun esimies, joka ainakin joissain tapauksissa oli vanhempi mies. Ruotumestariksi voitiin nimittää myös huonokuntoinen palvelukseen kelpaamaton ruodun jäsen. Hänelle kuului myös nihdin kuljettaminen ja vartiointi aina katselmukseen asti. Hän oli myös ruodusta otetun
nihdin varamies, joka tämän karattua joutui itse sotaväkeen. Ruotumestari lienee alunperin ollut myös jonkinlainen sotilaallinen ryhmänjohtaja. Vaikka "Sotaväen järjestyksessä" mainitaan ruotumestarille erityyppisiä tehtäviä, ei ole näyttöä siitä, että hän olisi näitä tehtäviä myöhemmissä väenotoissa todella hoitanut. Myöhemmistä väenotto-ohjeista puuttui ruotumestarien tehtävien määrittely. "Sotaväen järjestyksen" mukaan ruotumestarin tärkein
tehtävä oli kutsuntalautakunnan informoiminen ruotunsa tilasta, hänen tuli tuntea ruodun jäsenten perhesuhteet, ikä ja veronmaksukyky. Tämän takia kaikki ruodun jäsenet kuten myös ruotumestari olivat yleensä kotoisin läheltä toisiaan. Kustaa Aadolfin "Sotaväen järjestyksen" mukaan kaikki ruotumestarit voitiin kutsua koolle myös varsinaisen väenottoajankohdan ulkopuolella selvittämään ruotunsa kokoonpano ja siinä tapahtuneet muutokset. Myös
ruoturahojen (rotepenningar) kerääminen ruodun jäseniltä kuului hänen tehtäviinsä. Ruodulta kerätyt rahat todistettiin saaduiksi ruotumestarin ja alokkaan yhteisesti allekirjoittamalla kuitilla, jolla pyrittiin eliminoimaan myöhemmät mahdolliset vaatimukset.

Ruotumestarin tuli ohjeiden mukaan valvoa myös kihlakunnasta poismuuttoa. Muutto kihlakunnan ulkopuolelle edellytti yhdessä ruotumestarin kanssa tehtyä
ilmoitusta papille: "At ingen flytter af Häradet medh mindre han tager sin rotmestare medh sigh och går til Soknepresten och låter tekna thet til minnes, hwart han flyttja will, --"

Tutkimus löytyy netistä Helsingin yliopiston sivuilta: http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/hum/histo/vk/huhtamies/

Mariaana

[Antti Järvenpää]

Hei!

Käsialaa tulkiten titteli on rotmästare.

....... Myöhemmistä väenotto-ohjeista puuttui ruotumestarien tehtävien määrittely. ......

Mariaana

Tuossa kaiketi vastaus, miksi ei löydy enään 1700-luvulla.

[tellervoranta]

Mitä olen lukenut, niin ruotujakolaitos luotiin 1680-luvulla ja Pohjanmaalla sopimukseen päästiin v.1733. Ruotujakoinen armeija säilyi Suomessa autonomian tuloon.
Teos Itärajan vartijat 3, 1600-luku, on Tom Gullberg-Mikko Huhtaniemen. Gullbergin osuuden suomentanut Marketta Klinge. Huhtaniemeltä; Ruptuurivuodet ( 1656-1658)-erään suursodan sivunäytös sekä Sotilaiden kasvatuslaitos. Suurvaltakauden sotilassiirtokunnat itäisillä voittomailla.

[Antti Järvenpää]

Vaikka en asiaa sen kummemmin tunne, epäilisin tuon opinnäytteen pohjalta, että kun kyseistä virkaa ei ole määritelty, ei sitä myöskään ole ollut. Vahvimpana vakuutena asiassa lienee se, että kyseistä virkanimikettä ei löydy 1700-luvulta ainakaan näiden sotaväkiasiantuntijoiden irjoitusten mukaan. Osa syynä moisen tehtävän/toimen lakkauttamiselle on varmaankin ollut muiden tietolähteiden kehittyminen, jolloin ei ole tarvittu minkäänlaista kylänvanhinta vakuuttamaan asioiden oikeellisuuta.

Kirkonkirjoista selvisi ikä ja perhesuhteet, verovouti tiesi taloudelliset kysymykset ja sotilasvirkamiehiä alkoi muutenkin olla sen verran, että kurinpidolliset kysymykset voitiin hoitaa sotaväen omasta toimesta. Kaiken lisäksi sotaväen otot taisivat 1700-luvulla muuttua enemmänkin sotilaan palkkaamiseksi, jossa ruotu maksoi sotilaan palkan ja antoi käyttöön sotilastorpan.

[Mariaana]

Huomenta!

Lähdeteosten määrä sen kuin kasvaa.. :) Kiitos Tellervo.

Rotmästar ainakin nimikkeenä on Porvoon kaupungissa vielä 1800-luvulla Venäjän vallan aikanakin. Näin kertoo Hiski. 1780-luvun rippikirjoissa olen myös nähnyt sanan. Nyt etsin tietoa siksi, että etsin miestä, joka on merkitty ruotumestariksi ja kadonnut minulta ja jossain vaiheessa paikalliselta yhteisöltään, myös vaimoltaan.

Täytynee tutkia syvemmältä,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,. (<- kissalta terveisiä)

Hyvää alkavaa viikkoa!
t. Mariaana