Heikki Yrjönp. Venesjärvi

[artturi]

Hei,
onko jollain tietoa, mihin tämä perhe muuttaa? Tai mitä perheen perässä lukee?
Heikki Yrjönpoika s.1750 ja Liisa Juhantytär s.1753

http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=988&pnum=91
Lukeeko, että Bborg? Voiko tarkoittaa Poria?

[aaaalto]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5467814
"svag läsare" heikko lukija, lienee Maja Stinan henkilökohtainen ominaisuus
"till B:borg" till Björneborg eli kyllä Poriin


Arno

[artturi]

Kiitokset varmennuksesta. Nyt pitää vain alkaa Porin kirjoja lueskelemaan ja tietystihän tuolta ajalta ei ole vielä muuttaneiden kirjoja.

[ametsapuro]

Heikin isä ja veli Juha on sukua joten kiinnostuin myös.
Ihan vain päättelemällä miten minä jatkaisin olisi että hakisin Porin kaupunkiseurakunnan rippikirjan nimiluettelosta räätäleitä, Henric nimisiä, sillä sukunimestä ei tiedä (ilmeisesti?). Kaupunkiseurakunnasta sillä eikö räätäli olisi mennyt kaupunkiin, jolla viittaan käsityöläisiä rajoittavaan lakiin. Jos ei löydy kaupungista niin sitten vasta katsoisin maaseurakunnasta.

Kaupunkiseurakunnasta voi hakea:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7162
tai
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5451882
tai
http://digihakemisto.appspot.com/index_ay?amnimeke=Porin+kaupunki-+ja+maaseurakunnan+arkisto&sarnimi=Kaupunkiseurakunnan+rippikirjat&aynimi=%0APorin+kaupungin+kirkonkirja+1803-1808+%28I+Aa1%3A12%29%0A&ay=331431&sartun=76684.KA&atun=184885.KA&ay2=102584

En uskalla luvata, mutta jos suinkin ehdin voin alkaa käymään läpi tuota maaseurakuntaa.
-Anne

[raimoensio]

Hei

Ainakin poika Heikki, s.1793 päätyy Pomarkun Längelmäen kylän Katajakorven lampuodiksi puolisonaan Kaisa Juhontytär Savo.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11631877

Luulen että se Poriin meno tarkoittaa vain sitä heikkoa Lukijaa.

Kaisa Heikintytär on Noormarkun Kairilassa ja muuttivat sieltä 1812 Pomarkun Laitilaan

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8766819

[salomra]

Heikki ja Liisa muuttavat Noormarkun Lammenpäällystä Sääksmäelle Uittamoon vanhuudenpäivillään. Heikki kuolee siellä 22.5.1820 ja Liisa hetkeä aiemmin, eli 9.5.1820. Tästä voi selata takaperin.

[Renkipoika]

Heikki Yrjönpoika s. 1750 kuuluu omiin esi-isiini. Olen myös yrittänyt selvittää hänen ja perheensä vaiheita, tosin vähän huonolla tuloksella. Uusia kysymyksiä on tullut vastaan enemmän kuin vastauksia.
Ensinnäkin ihmetyttää räätäli-Heikin ja Liisa-vaimon lähtö vanhoilla päivillä Noormarkun Lammenpäällystän torpasta Sääksmäelle v. 1814. Mikä voisi olla muuton syynä?

Heikin ja Liisan lapsista vain Heikin s. 1793 (myöh. Pomarkussa Kataja(korpi, Pomarkku Längelmäki)) ja Hedvigin s. 1788 elämäntaival on selvillä (Pomarkku Riutta).Hedvig palaa Noormarkussa käynnin jälkeen Riuttalle ja menehtyy keuhkotautiin v.1815. Hedvig oli perheetön.
Maija Stinan kohtalosta Poriin muuton jälkeen ei ole minkäänlaista tietoa.

Viimeksi olen yrittänyt tutkia Kaisan kohtaloa. Kaisa jää leskeksi 1. avioliitosta Matts Bertilsson Stenbackan kanssa . Mitähän tarkoittaa Matin kohdalla merkintä ”Åbo slott”? Mitä on tapahtunut?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8766819
Tässä vaiheessa Kaisalla on neljä lasta, Maria, s. 1803, Mikko s. 1806, Liisa s.1810 ja Kaisa s. 1812
Kaisa näyttääkin kuolevan vajaa vuoden vanhana.

Seuraavan kerran löydänkin Kaisa Heikintyttären Pomarkusta uuden perheensä kanssa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11
Myöhemmin v.1827 perhe muuttaa Stenback-nimisenä Ahlaisiin. Tuomas ja vaimo sekä kolme lasta.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8768547 Ulosmuuttaneet numero 6.

Ahlaisista en löydä perheestä, en kenestäkään, minkäänlaista merkintää. (Ahlaisten RK 1828-). Vain Tuomaksesta löytyy jatkotietoa.

Mysteeriä lisää vielä se, että Kaisa Heikintyttären 2. pso Tuomas palaa Pomarkkuun v.1840 leskenä ja avioituu Pomarkun Honkakoskelta Törmältä olevan teuvalaislähtöisen Johan Malmin tyttären Maja Lisan s. 1797 kanssa vuonna 1939!!.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8766974

Lisää ihmetystä aiheuttaa Maja Lisan avioituminen ahlaislähtöisen aviomiehen vihkitiedot v.1839 ovat kertakaikkiaan perin merkillisillä tiedoilla: Thomas Jacobsson Kelokorpi Ahlaisista Reikkiön kappelista?????
http://hiski.genealogia.fi/hiski/5bbl3t?fi+0409+vihityt+318


Oikea muuttoilmoitus Tuomakselta tulee v.1840
http://hiski.genealogia.fi/hiski/5b26so?fi+0409+smuutt+735

Tuomaksen poismeno näkyy v. 1854. Sukunimeksi nyt muotoutut Rantala. Vaimo on Maja Lisa Juhontytär
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11765108

Todella monta epäselvää kohtaa. Kaikkinainen lisätieto olisi todella enemmän kuin tarpeen.

[raimoensio]

Matti taitaa olla linnassa kärsimässä jotain tuomiota. Rikoskirjaa en löytänyt; eikö ole säilynyt?

Hvittis on Huittinen eikä Ahlainen ja kappeli taitaa olla Keikyä

[Renkipoika]

Kiitos raimoensio hyvästä oikaisusta. Jotenkin olen käsitellyt tuota Hvittistä Ahlaisten pitäjänä enkä edes osannut ajatella Huittista. Ei ihme ettei Ahlaisista tietoja löytynyt. Erityisesti ihmetytti Reikkiön kappeli. Keikyä (Keikkiö) tuntuisi sopivalta.
Huittisten kirjoja en ole koskaan tutkinut, mutta täytyypä nyt jossain vaiheessa selata, jos vaikka löytyisi lisätietoa. Ainakin Kaisan poismeno täytyisi löytää. Samoin lasten jatkovaiheet kiinnostavat. Todennäköisesti muutossa olivat lapset Mikko Matinp, Liisa Matintytär ja Juho Tuomonpoika, joista jälkimmäinen tulee Pomarkkuun takaisin.

eli nyt täytyy muuttaa nuo kaikki Ahlais-viitteet aikaisemmasta tekstistä Huittiseksi ja samalla korjata tuo virheellinen vuosi 1939 , pitää olla tietenkin olla 1839. Tutkinta jatkuu!

[Renkipoika]

Tosiaan Keikyä oli oikea paikka ja nyt alkoi tietoa löytymään:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7301179 eli perhe tulee Pomarkusta v.1827 Kanniston torppaan.
Poika Mikko avioituu v. 1828
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=745745

Thomas ja Kaisa löytyvät täältä Keikyän Keldakorpi&Randa torpasta
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7301192 Keikyä Rk 1823-31. s.64

Liisa löytyy sivulta 66
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7301193

eli Thomaksen paluumerkinnät olivat oikeita ja antoivat hyvää osviittaa. Tosin tuo merkintä Kelokorpi pitäisi olla Keldakorpi.

Keikyän seuraavaa rippikirjaa 1832-1838 lähden tutkimaan lähipäivinä, jolloin Kaisan poismenokin selvinnee.
Kiitos vielä raimoensio

[Renkipoika]

Nyt kun aikansa on kahlannut ja kerännyt näitä Heikin ja Liisan lasten vaiheita niin yhteenvetona olen saanut kootuksi seuraavaa:


Kaisa Heikintytär syntynyt 13.2.1776 Kankaanpää Veneskoski Leppäruhka, kuol.1837-38.
Huittisten Keikyän rippikirjan 1832-38 II sivulta 1384 (Saappaala Keldakorpi)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7306406
näkyy Kaisan kohdalla ristinmerkki. Viimeinen ehtoolliskäynti on juhannuksena 1837 eli kuolinaika ajottuu tähän rippikirjaan. Huittisten kuolleista en löytänyt Kaisa Heikintytärtä 13.2.1776

1. avioliitto Matts Bertilssonin , s. (Kyynerjärvi?) kanssa, joista lapset
Maria, Matintytär s. 1803, avioituu Pomarkussa Längelmäeltä 20.1839 Pajuston rengin Wilh. Heikinpojan kanssa
Mikko Matinpoika s.9.10.1806 avioituu Keikyässä Vappu Jaakontyttären kanssa 1828, muuttaa Tyrväälle v.1835
Liisa Matintytär s.17.4.1810 , Keikyällä Saappaalan kylässä piikana. Ositt. tutkimatta
Kaisa Matintyt s. 1812, kuoll. 1813 Pomarkku

2. avioliitto Pomarkussa Thomas Jacobsson.
Tuomaan sukunimeksi muotoutuu Stenback, Stenbäck,. Palaa leskenä Keikyästä nimellä Ranta Keldakorpi (Hiskissä virheellisesti Kelokorpi). Tuomas myöh. uudessa avioliitossa Maja Lisa Törmän (Malm)kanssa, sukunimenä Rantala , k. v.1854). Täytyy sanoa, että länsisuomalainen sukunimikäytäntö on monimuotoista ja vaihtelevaa!

Kaisa Heikintyttären ja Thomass Jacobssonin kanssa lapsi
Johan(nes) Thomasson s. 1823, Pomarkku
Juho palaa takaisin Keikyästä Pomarkkuun ja menee naimisiin Längelmäellä: pso leski Maja Stina Johansdr, s.2.12.1816, vihitty 24.2.1850 (Harja hemman).

Maja Stina Heikintytär s. 7.3.1780 Kankaanpää Veneskoski Leppäruhka
Kankaanpäästä Poriin muuton jälkeen ei minkäänlaista tietoa. Toivottavasti joku joskus pääsee jäljille!

Hedvig Heikintytär s. 3.2.1788 Kankaanpää Veneskoski Leppäruhka Längelmäelle Matts Riutalle. Kuolee keuhkotautiin v. 1815. Perheetön.

Heikki Heikinpoika s.5.3.1793 Kankaanpää Veneskoski Leppäruhka. Muuttaa Pomarkuun ja avioituu Kaisa Iso-Savon kanssa. Kaisa k. 9.11.1848. Pomarkku Längelmäki
lapset:
Johanna s. 28.6.1823 pso Inberg Isak Juhonpoika Korkiakoski s. 07.04.1823
Abraham s. 28.3.1825 pso Hedvik Juhontytär Harja s. 09.02.1824
Maja Christina s. 8.4.1827 Juho Juhonp. Ahlbäck s. 31.07.1822 Pomarkku
Lisa s. 13.6.1829 pso Rajakangas Mikko Matinp. s. 21.11.1849 Pomarkku Honkakoski .Liisa avioitui myöhemmin toiseen avioliittoon Rajakangas, Jaakko Isakinp. Vesilahti s. 30.01.1856 Pomarkku,
Kolmas avioliitto oli Lindqvist Kustaa Adolfin kanssa, s. 01.03.1836 Köyliö
Isaac s. 5.1.1831 kuol n. kolmen viikon vanhana
Johannes s.15.09.1833 pso Ohrankämmen Justiina Juhont. s. 03.10.1819 Lavia
Gustav s.31.12.1835 pso Kuusikoski Kustaava Esaiaksent.) s. 21.07.1839 Pomarkku, Honkakoski
Salomo s.12.09.1838 kuoll. n. 2 kk vanhana
Michel s. 7.9.1840 pso Hällfors, Eva Justina Mariant. s. 24.12.1846 Pomarkku,


Leskeksi jäätyään Heikki Heikinpojan s. 1793 uusi pso Fredrika Mäki Noormarkun Söörmarkusta.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/noormarkku/rippikirja_1847- 1853_mko39-46/195.htm
Avioliitto lapseton. Heikki kuolee k. 27.07.1871. Pomarkku Längelmäki

[Tivonila]

Mattilan sukutaulussa näkyy muutto Poriin.

[raimoensio]

Huomasin vasta nyt, että MajaStina Heikintytär oli hukassa.

Pso Juho Simonpoika 21.12.1765

Ainakin vuoteen 1809 olivat Kairilan Harhaluomassa

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9149125

Kuitenkin vanhin lapsi s. 23.5.1801 Vihteljärven Rajakalliossa

[Renkipoika]

Kiitos Raimo Maja Stinan tiedosta. Tosiaan Maija Stiina näkyy olevan aviossa ja ovat mäkitupalaisena Harhaluomalla. Tosin myöhempi elämäntaival taitaa jäädä saavuttamattomaksi, sillä miehen kohdalla näkyy, että muuttavat ilman todistusta vuonna 1809, mutta minne mahtavat siirtyä ja miten???.
Ilman todistusta saattoi olla hankalaa siirtyä mihinkään. Tiukassa oli varmaan jokapäiväinen elanto.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=12604&pnum=151
Vanhinta lapsista Johania s. 1801 en onnistunut löytämään Kankaanpään Rajakalliolta. Missä rippikirjasssa?

Samoilla Kairilan seuduilla näytti asuvan myös Maja Stinan Kaisa-sisko 1. miehensä ja perheensä kanssa
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=12604&pnum=154

Myös vanhapari Heikki ja Liisa ovat Lammenpäällystässä seuraavassa rippikirjassa ennen muuttoa Sääksmäen Uittamolle v.1814 . Syy muuttoon vanhoilla päivillä täysin uutteen paikkaan tuntuu merkilliseltä. Pystyikö räätälin hommilla saavuttamaan riittävää elantoa?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=12605&pnum=139

Vanhapari ehti asumaan muutamia vuosia Uittamolla, molemmat kuolivat toukokuussa v. 1820 fråssaan eli jonkinlaiseen horkkatautiin Sääksmäellä.

Periaatteessa Heikin ja Liisan ja heidän lasten elinvaiheet alkavat olla selvillä, kunhan Maija Stiinasta vielä muuton jälkeen saisi enempi selvyyttä.

[Renkipoika]

Aina löytääuutta tietoa, kun alkaa pöyhiä näitä vanhoja asioita. Enpä huomannut, että myös Liisa Juhontyttären sisko Maria Juhontr asuu myös Kairilassa Vehkaojalla. Jonkinlainen sukulaisyhteisö siinä sitten kokonaisuudessaan oli. Epäilin myös Heikin elämää ja toimeentuloa räätälinä, mutta saattoipa oli mies paikallaan, sillä asuessaan Kankaanpään Leppäruhkassa myös Liisan isä Juho Erkinpoika, joka oli saanut jonkin verran ammattiopetusta räätälin hommista vaikkakin tyytymätön laatuun:

Terhi Nallinmaa-Luoto:
Hämeenkyrön historia II vuodesta 1722 vuoteen 1865 sivu 112:

Käsityöammatti opittiin työskentelemällä käsityöläismestarin, joko oman isän tai vieraan oppipoikana. Sepän ja räätälin ammattioppia oli Hämeenkyrössä tarjolla jo 1700-luvun alkupuolella. Turkkilan Ollikan isäntä ja seppä Matti Matinpoika otti 1720-luvulla luokseen sepänoppiin Juho Heikinpojan, joka lupasi hänelle ammattiopetuksesta 20 kuparitaalaria, ja rusthollari ja entinen pitäjänräätäli Antti Jaakonpoika Sasi Juho Erkinpojan räätälinoppiin 1730-luvulla. Kumpikaan oppipojista ei ollut tyytyväinen saamaansa opetukseeen, vaan valitti, että heitä on käytetty muissa, nähtävästi etupäässä maataloustöissä. Juho Sepänpoika ehti oppia riittävästi sepäntyötä, koska hän myöhemmin harjoittia ammattia Kyröskoskella, mutta Juho Erkinpojasta ei tullut räätäliä, vaan Kankaanpään Veneskosken Leppäruhkan talon ensimmäinen isäntä.

Toki varmaaan ammatillisia tieto/taitoasioita käytiin myös Heikin kanssa läpi. Jotenkin tuli mieleen, että vaimon Liisan suvun puolelta saattaa löytyä syy muuttamiseen ehkä ihan käsityöammatin vuoksi. Jotenkin tuo muutto Noormarkun Kairilasta Sääksmäelle vaan ihmetyttää ja tuottaa harmaita hiuksia. Kunpa jotain selvyyttä löytyisi.

[raimoensio]

Maria Kristiina ja Juho Rajakalliossa

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5467749

Sitten vuoden 1809 jälkeen Sääksmäelle

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8857022

[Renkipoika]

Tuhat ja yksi kiitosta Raimolle. Tuo Juhon ja Maijastiinan muutto Sääksmäelle v. 1809 selittää paljon ja antaa mahdollisuuden ymmärtää myös vanhan parin muuttoa. Nyt on huomattavasti huojentuneempi olo, että joku järkevä syy löytyi. Kiitos vielä kerran.