Matts Tawastin taustat?

[penanni]

Hei!

Tämän kyseisen turkulaisen porvarin vanhemmiksi mainitaan Henrik Jönsinpoika till Hietaniemi ja Karin Pederintytär. Henrik on vaikuttanut Lempäälässä, mutta Karinista mainitaan, että häneltä on otettu 1561 talo Hauhon Kokkilasta, josta talosta hän on saanut korvauksen. Kokkila on kylä Hauholla, josta en ole onnistunut löytämään merkintää Karinista.

Kysynkin, onko joku perillä tästä Karinista ja hänen taustoistaan? Itse oletin, että häneltä viety talo olisi Kokkalan rälssi !? Mutta siinä tapauksessa hänellä pitäisi arvatenkin olla jotakin kautta jonkinlaista tekemistä Hyvikkälän Asserinpoikain suvun jälkeläisten kanssa. Mahdollisuuksia on, esim. jonkun tyttärenä, mutta en ole onnistunut löytämään lapsia tiettyihin avioliittoihin.

Pohdintani taustalla on Henrikin ja Karinin lasten käyttöön tullut nimi Tawast. Voisiko kysymyksessä olla vähän saman tyylinen nimen periytyminen Hyvikkälä- suvun 'välityksellä' kuin Arvid Tawastillakin?

Ystävällisin terveisin,
- penanni

[Aarno R]

Saattaapi olla kaukaa haettu ja pitää löytyä jotain konkreettista. Ajallisesti lähelle voisi mennä, jos Anna Henrikintytär Tawastilla (k. n. 1680) ja hänen tosella puolisollaan Peder Dänillä (k. >1695) olisi tytär Karin. Siitä löytyy yhteys myös Asserinpoikiin.

[HannuT]

Aarnolla taisi vahingossa lipsahtaa 100 vuotta ekstraa vuosilukuihin?

[Aarno R]

Näin kävi, kylläpä lipsahti

[penanni]

Hei,

Aarno, tämä Peder Dän on yksi niistä, joiden jälkeläisiä en ole löytänyt. Voisiko Anna ehkä olla kuitenkin vähän nuori tämän Hietaniemen Karinin äidiksi??

Etsimäni Karin on ollut jo v. 1561 leskenä, kun on menettämästään talosta saanut korvauksen (Elgenstiern), syntynyt siis viimeistään 1530- luvulla.

Oma katseeni onkin Anna Gudmundintytär Tirmulan toisessa avioliitossa Pehr Nilsinpoika Dufvan kanssa. Heillä on tytär Carin, jonka on sanottu avioituneen (Anrep) Lars Hansinpoika Skalmin (k. 1564) kanssa. Impola selvittää kuitenkin myöhempien tutkijoiden päätyneen siihen, että Carin olisi avioitunut Lars Hansinpojan isän Hans Skalmin kanssa tämän toiseen avioliittoon. Anrep ja jotkut muut tutkijat ovat sekoittaneet Carinin ja sisarensa Malinin.

Hans Skalm lienee kuollut jo aikaisemmin (1549??) kuin Lars Hansinpoika. Näin ollen Carin olisi ollut leskenä jo 1560- luvun alussa, joka tämmöisenä detaljina sopisi Hietaniemen Karinin persoonaan.

Henrik Jönsinpojan vanhemmiksi mainitaan (Impola) Jöns Henrikinpoika till Hietaniemi ja Margareta Grelsintytär? Mitä Jönsin puolison patronyymin taakse kätkeytynee, saattaisi tässä yhteydessä myös olla kiinnostavaa?

Nämä ovat kaikki Tawast- nimen periytymiseen liittyviä pohdiskeluita ilman tutkittua faktaa. Valitettavasti Elgenstiern ei kerro Karinin talostaan saamaa korvauksen suuruutta, josta voisi vähän ehkä arvioida paremmin.

- penanni

[penanni]

Hei,

Aarno, tämä Peder Dän on yksi niistä, joiden jälkeläisiä en ole löytänyt. Voisiko Anna ehkä olla kuitenkin vähän nuori tämän Hietaniemen Karinin äidiksi??

Etsimäni Karin on ollut jo v. 1561 leskenä, kun on menettämästään talosta saanut korvauksen (Elgenstiern), syntynyt siis viimeistään 1530- luvulla.

Oma katseeni onkin Anna Gudmundintytär Tirmulan toisessa avioliitossa Pehr Nilsinpoika Dufvan kanssa. Heillä on tytär Carin, jonka on sanottu avioituneen (Anrep) Lars Hansinpoika Skalmin (k. 1564) kanssa. Impola selvittää kuitenkin myöhempien tutkijoiden päätyneen siihen, että Carin olisi avioitunut Lars Hansinpojan isän Hans Skalmin kanssa tämän toiseen avioliittoon. Anrep ja jotkut muut tutkijat ovat sekoittaneet Carinin ja sisarensa Malinin. Malin olisi aviossa isosiskonsa poikapuolen kanssa, ja myöhemmin toisen kerran Caspar Gröningin kanssa.

Hans Skalm lienee kuollut jo aikaisemmin (1549??) kuin Lars Hansinpoika. Näin ollen Carin olisi ollut leskenä jo 1560- luvun alussa, joka tämmöisenä detaljina sopisi Hietaniemen Karinin persoonaan.

Henrik Jönsinpojan vanhemmiksi mainitaan (Impola) Jöns Henrikinpoika till Hietaniemi ja Margareta Grelsintytär? Mitä Jönsin puolison patronyymin taakse kätkeytynee, saattaisi tässä yhteydessä myös olla kiinnostavaa?

Nämä ovat kaikki Tawast- nimen periytymiseen liittyviä pohdiskeluita ilman tutkittua faktaa. Valitettavasti Elgenstiern ei kerro Karinin talostaan saamaa korvauksen suuruutta, josta voisi vähän ehkä arvioida paremmin.

- penanni

[RistoIT]

Mats Henriksson Tawastista kun puhutaan, niin usein unohdetaan se että Lempäälän Hietaniemessä 1540-59 asui muitakin Henrikin jälkeläisiä kuin Mats. Lempäälän Hietaniemen asutuksien yleisluetteloista olen poiminnut aivan tuossa 1540-59 välillä Hietaniemestä seuraavat henkilöt:

Eskel 1540-52

Mats 1544-59

Clemith (Henriksson) 1553-59

Jöns (Henriksson) 1558-59

Nuo patronyymit olen poiminut seuraavan (38) asutuksen yleisluettelon 1560-79 merkinnöistä. Patronyymejä tarkastelemalla olen saanut koottua Lempäälän Hietaniestä seuraavan sukupuun Mats Tawastin Jöns 'veljestä'.

kts liite

Oheisen sukupuun vuosiluvut viittaavat asutuksen yleisluetteloissa manittuja vuosimerkintöjä ko. henkilöiden osalta eikä siis elinaikaa. Kysymys kuuluukin, ovatko tuossa sukupuussa mainitut henkilöt samaa mieslinjaa, mitä Mats Tawastin isä, Henrik Jönsson, edustaa?

RistoIT!

[Benedictus]

Tässä aamukiireessa kysyisin: oliko tuo Carin Persdotter, se jonka sanottiin asuneen Turun linnassa ja joka ilmeisesti oli Elisabeth Pontusdotterin äiti?

[Pekka Hiltunen]

Tässä aamukiireessa kysyisin: oliko tuo Carin Persdotter, se jonka sanottiin asuneen Turun linnassa ja joka ilmeisesti oli Elisabeth Pontusdotterin äiti?
Pontus DelaGardien 1. p:so (/jalkavaimo) on nimeltään tuntematon. Karin Persdotter oli Lempäälän virantoimituksessa tapetun/ murhatun voudin vaimo, joka pariskunnan lasten kera muutti Turun Linnaan. Lapset tuntee Jully Rasmsay näin:
"Henrik Jönsson egde Hietaniemi i Lempäälä socken"... "Enkan Karin Pedersdotter"...
"Barn:"
"Jöns Henriksson, ryttare"...
"Dionisius Henrici Tawastius, kyrckoherde i Kalajoki"...
"Sten Henriksson, präst"...
"Matts Tawast, borgare"...
Valitettavasti en ole löytänyt Ramsayn teoksen loppuosaa digitoituna - eikä se tiedostona mahdu tähän. Pyynnnöstä voin lähettää esim. sivut 467-500 (T-U) pdf-tiedostona vaikka minulle osoitetussa privaattipostissa minittavaan sp-osoitteeseen.

Olen "Friis-Frisius Steen-Stenius" -nimisessä ketjussa pohtinut Stenius-suvun alkuperää Lempäälän vaiheilla.
PH

[RistoIT]

Pontus DelaGardien 1. p:so (/jalkavaimo) on nimeltään tuntematon. Karin Persdotter oli Lempäälän virantoimituksessa tapetun/ murhatun voudin vaimo, joka pariskunnan lasten kera muutti Turun Linnaan. Lapset tuntee Jully Rasmsay näin:
"Henrik Jönsson egde Hietaniemi i Lempäälä socken"... "Enkan Karin Pedersdotter"...
"Barn:"
"Jöns Henriksson, ryttare"...
"Dionisius Henrici Tawastius, kyrckoherde i Kalajoki"...
"Sten Henriksson, präst"...
"Matts Tawast, borgare"...PHOnkohan tähän päivään mennessä tullut lisätietoa siitä, että Jöns Henriksson, Dionisius Henrici Tawastius, Sten Henrikson Ja Matts Tawast ovat ylipäänsä veljeksiä ja millä paikkakunnalla heidät on ensimmäistä kertaa mainittu yhdessä? Miihin muuhun aineistoon tuo väite pohjautuu kuin Jully Ramsayn esittämään tietoon?

t. RistoIT!

[Pekka Hiltunen]

Onkohan tähän päivään mennessä tullut lisätietoa siitä, että Jöns Henriksson, Dionisius Henrici Tawastius, Sten Henrikson Ja Matts Tawast ovat ylipäänsä veljeksiä ja millä paikkakunnalla heidät on ensimmäistä kertaa mainittu yhdessä? Miihin muuhun aineistoon tuo väite pohjautuu kuin Jully Ramsayn esittämään tietoon?t. RistoIT!

Henrik Mattssonin kaksi tytärtä yhdessä veljiensä kanssa vaativat neljännestä Hietaniemestä. Kyseessä oli siis Matts Henrikssonin osuus. Turun Linnan asuijaimistosta lienee luetteloita; Jully Ramsay (- kopioitu kirjan kopon pdf-tiedostosta, mistä johtuu tekniset virheet. Kirja on luettavissa ainakin Yliopistojen kirjastoissa; alkuosa A-R on digitoitu):




TAB. V.
Matts Tawast (tab. I), borgare i Åbo, där han egde en gård vid Ågatan; - begrafd 1610 10/1 i domkyrkan, med alla klockor (7). -- Gift med Brita, som lefde enka 1616 i Åbo (11). Barn: Henrik, kämnär, hauptman, -~ 1667. Tab. VI. Johan, kapten, slottsfogde, -~ 1656. Tab. VII. l lefde vid arfskifte efter modern Elisabet 1 ( 1631 s/1,
egde jämte bröderne Brita
J fjärdeparten i Hietaniemi hemman i Lempäälä socken. Matias, begrafd 1617 2/2 f Åbo domkyrka. Ett barn, 159911/3 begrafd i Åbo domkyrka. TAB. VI. Henrik Tawast (tab. V). Borgare och handlande i Åbo. Var kämnär 1623. Rådman 1624. Hauptman eller befallningsman öfver grefve De la Gardies förläning i Finland; - -'j 1667 en torsdagsafton mellan 5 och 6, begrafd 10/3 s. å. i egen graf i domkyrkan. - Gift l:o med . . . ., som var död 1630; - 2:o med . . . ., .i- före 1656; - 3:o 1661 i hennes 3:e gifte, medMaria Jakobsdotter Kolloinen eller Collina, -j 1688, begrafd 2"/5; - dotter af Jacebus Jacobi Kolloinen (13), sarat enka l:o efter Grels Nilsson Ringius; - 2:o efter Jakob Olofsson (Stubbe tili Ny Bollstad). Denne Jakob Olofsson var styfson tili öfverstelöjtnanten Arvid Fogelhufvud, n:r 227 som därför vid häradsting kallade





Källor: (1) Tegel II, pag. 315. - (2) Lagus saml. (3) Leinberg. Kamerala handl. -(4) Sääksmäki D1601 5/,. - (5) Sv. R. Förläningsreg. 1588. - (6) Leinberg. Herdam . - (7) Åbo Domk. -.(8) Sääksmäki D 160015/,2. -(9) F S 4251: 113. - (10) Åbo stads D 1631x/,. -(11) F S Copiebok. - (12) Sv. R. Biogr. - (13) Carpelan. Åbo i Geneal. Hänseende. - (14) Ingermanlands dombok 1684. - (15) Wasastjerna. Suppl. - (16) Sv. K. Likvidat. (17) Sv. K. Pensionsansökn . - (18) Strandberg. Herdaminne. - (19) Kerimäki K
PH

[RistoIT]

Henrik Mattssonin kaksi tytärtä yhdessä veljiensä kanssa vaativat neljännestä Hietaniemestä. Kyseessä oli siis Matts Henrikssonin osuus.
PH
Oliko se nyt niin, että tyttäret eivät perineetkään tuohon aikaan mitään? Jos oli neljä veljestä, luulisi että heillä olisi jokunen siskokin.

t. RistoIT!

[karisalm]

Hei


Tässä muutama juttu käräjiltä.


Vesilahti, lakimääräiset käräjät 18.4.1628: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3851638
Henric Mattsson Tawast i Åbo, opplystes första gången, både sin arfsrätt och giold han där uthi hafwa kom...efter Johan Dionysii och Henric Dionysii hafwer och opdragit deras fiärde part...

Lempäälän käräjät 20.-21.5.1629: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3851819
Turun porvari Henric Tawast hakee Vesilahden kirkkoherra Josephus Michaelisin välityksellä velkojaan Hietaniemen Sigfrid Jacobssonilta 90 taaleria, Sigfrid Jacobsson ei maksa vaimonsa edellisen miehen velkaa 30 taaleria, mutta vaimonsa isän Henric Jönssonin 16 taalerin velan lupaa maksaa, Henricin äidin Margaretan 5 taalerin velkaa ei makseta, Sigfridin vaimon veljen Carl Henricssonin velka on 8 taaleria ja Christoffer Johanssonin Sigfridin vaimon isän veljen velka 21 taaleria.

Lempäälän käräjät 1601:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1668514
Sten Henricsson i Itkonsaari hakee perintöään Hietaniemen Henric Jönssonilta, mainitaan myös Henric Jacobsson til Liuttula jonka lapsipuolet Stenin pitää maksaa ulos.

[RistoIT]

Hei


Tässä muutama juttu käräjiltä.


Vesilahti, lakimääräiset käräjät 18.4.1628: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3851638
Henric Mattsson Tawast i Åbo, opplystes första gången, både sin arfsrätt och giold han där uthi hafwa kom...efter Johan Dionysii och Henric Dionysii hafwer och opdragit deras fiärde part...

Lempäälän käräjät 20.-21.5.1629: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3851819
Turun porvari Henric Tawast hakee Vesilahden kirkkoherra Josephus Michaelisin välityksellä velkojaan Hietaniemen Sigfrid Jacobssonilta 90 taaleria, Sigfrid Jacobsson ei maksa vaimonsa edellisen miehen velkaa 30 taaleria, mutta vaimonsa isän Henric Jönssonin 16 taalerin velan lupaa maksaa, Henricin äidin Margaretan 5 taalerin velkaa ei makseta, Sigfridin vaimon veljen Carl Henricssonin velka on 8 taaleria ja Christoffer Johanssonin Sigfridin vaimon isän veljen velka 21 taaleria.

Lempäälän käräjät 1601:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1668514
Sten Henricsson i Itkonsaari hakee perintöään Hietaniemen Henric Jönssonilta, mainitaan myös Henric Jacobsson til Liuttula jonka lapsipuolet Stenin pitää maksaa ulos.
Ei sitten muuta kuin paljon peukkuja! Liian usein tyydytään jo valmiiksi annettuun tietoon, mutta nyt tuo annettu tieto piti paikkansa.


t. RistoIT!

[RistoIT]

Hei


Tässä muutama juttu käräjiltä.

Lempäälän käräjät 20.-21.5.1629: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3851819
Turun porvari Henric Tawast hakee Vesilahden kirkkoherra Josephus Michaelisin välityksellä velkojaan Hietaniemen Sigfrid Jacobssonilta 90 taaleria, Sigfrid Jacobsson ei maksa vaimonsa edellisen miehen velkaa 30 taaleria, mutta vaimonsa isän Henric Jönssonin 16 taalerin velan lupaa maksaa, Henricin äidin Margaretan 5 taalerin velkaa ei makseta, Sigfridin vaimon veljen Carl Henricssonin velka on 8 taaleria ja Christoffer Johanssonin Sigfridin vaimon isän veljen velka 21 taaleria.

No mitäs nyt tuon perusteella voidaan päätellä Sigfrid Jacobssonin vaimon sukulaisuussuhteesta Turun porvari Matts Tawastiin? Onko hän Mattsin vanhemman veljen Jönssin Henric pojan tytär?

t. RistoIT!

[Pekka Hiltunen]

Oliko se nyt niin, että tyttäret eivät perineetkään tuohon aikaan mitään? Jos oli neljä veljestä, luulisi että heillä olisi jokunen siskokin.t. RistoIT!
Korjaan: Kuten lainatusta tekstistäkin ilmennee, omistivat tyttäret Elisabet ja Brita äitinsä pesänselvityksen aikana yhdessä veljiensä (joista ole elossa vain Henrik ja Johan) neljänneksen Hietaniemestä.


Kts. "Kuningas Kristofferin Maanlaki", josta ilmenee ajankohtainen perintökaari.
PH

[RistoIT]

Hei


Tässä muutama juttu käräjiltä.

Lempäälän käräjät 1601:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1668514
Sten Henricsson i Itkonsaari hakee perintöään Hietaniemen Henric Jönssonilta, mainitaan myös Henric Jacobsson til Liuttula jonka lapsipuolet Stenin pitää maksaa ulos.
Olen yrittänyt löytää tuota Itkonsaarta, mutta tuskin se sentään Varkaudessa tai Kuopiossa on?


t. RistoIT!

[karisalm]

Hei

Itkonsaari eli Itko on ilmeisesti Sääksmäen Jutikkalasta erotettu Sten Henrikssonin vaimon Walborg Henriksdotterin perintöosuus. Mainitaan ensimmäisen kerran 1559 rajankäynnissä Thomas Bertilsson i Itkonsaari. Thomas oli Walborgin ensimmäinen puoliso.

[Hannu Virttaalainen]

Olen yrittänyt löytää tuota Itkonsaarta, mutta tuskin se sentään Varkaudessa tai Kuopiossa on?


t. RistoIT!
Kysyvä ei tieltä eksy, ei edes 'hämäläinen'.
Seuraavaksi etsi Vitikkalan sijasta Witikkalan kartanoa niin päädyt Sääksmäelle, vanhaan hämäläiseen kirkkopitäjään :D:
Lisää voit kysyä paikallisilta ;)

PS. Lähdekriittisyys, ettei ihan mitä tahansa usko on ihan hyvä ominaisuus, jos sukututkimus kiinnostaa

[Hannu Virttaalainen]

Kysyvä ei tieltä eksy, ei edes 'hämäläinen'.
Seuraavaksi etsi Vitikkalan sijasta Witikkalan kartanoa niin päädyt Sääksmäelle, vanhaan hämäläiseen kirkkopitäjään :D:
Lisää voit kysyä paikallisilta ;)

PS. Lähdekriittisyys, ettei ihan mitä tahansa usko on ihan hyvä ominaisuus, jos sukututkimus kiinnostaa
Sunnuntaiaamuna voi olla vielä vähän nukuksissa ja päätyä Kokemäelle:(, mikä kyllä onkin Satakunnassa.
Pilkka voi osua omaan nilkkaan
Kyllä siis piti mennä Jutikkalan kartanoon https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6783209&e=341034&title=Jutikkalan%20kartano&zoom=5


Jutikkala on Sääksmäellä, Witikkala on Kokemäellä ja tämän kirjoittaja on kotoisin ...

[Hannu Virttaalainen]

Ennen Googlea piti mennä kirjastoon nyt Google vie kirjastoon

Sääksmäen pitäjän viljelyshistoria http://www.valkeakoski.fi/files/attachments/kirjasto/saaksmaen_pitajan_viljelyshistoria.pdf

[Benedictus]

Lainaa:
Alkuperäinen lähettäjä Benedictus http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/viewpost.gif (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=310173#post310173)
Tässä aamukiireessa kysyisin: oliko tuo Carin Persdotter, se jonka sanottiin asuneen Turun linnassa ja joka ilmeisesti oli Elisabeth Pontusdotterin äiti?

Pontus DelaGardien 1. p:so (/jalkavaimo) on nimeltään tuntematon. Karin Persdotter oli Lempäälän virantoimituksessa tapetun/ murhatun voudin vaimo, joka pariskunnan lasten kera muutti Turun Linnaan. Lapset tuntee Jully Rasmsay näin:
"Henrik Jönsson egde Hietaniemi i Lempäälä socken"... "Enkan Karin Pedersdotter"...
------------


Kysyisinkin: Millä perusteilla Karin Persdotter ei voisi olla Pontus de la Gardien jalkavaimo?
Ajallisesti sopisi erinomaisesti. Se myös selittäisi kaikki oudot suhteet Tavastien ja De la Gardieiden välillä.

[Pekka Hiltunen]

Lainaa:
Alkuperäinen lähettäjä Benedictus http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/viewpost.gif (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=310173#post310173)
Tässä aamukiireessa kysyisin: oliko tuo Carin Persdotter, se jonka sanottiin asuneen Turun linnassa ja joka ilmeisesti oli Elisabeth Pontusdotterin äiti?

Pontus DelaGardien 1. p:so (/jalkavaimo) on nimeltään tuntematon. Karin Persdotter oli Lempäälän virantoimituksessa tapetun/ murhatun voudin vaimo, joka pariskunnan lasten kera muutti Turun Linnaan. Lapset tuntee Jully Rasmsay näin:
"Henrik Jönsson egde Hietaniemi i Lempäälä socken"... "Enkan Karin Pedersdotter"...
------------


Kysyisinkin: Millä perusteilla Karin Persdotter ei voisi olla Pontus de la Gardien jalkavaimo?
Ajallisesti sopisi erinomaisesti. Se myös selittäisi kaikki oudot suhteet Tavastien ja De la Gardieiden välillä.
Pontus ehti naittaa Elisabetin Matts Erikssonille 1584 (ja vuotta ennen kuolemaansa jouduttuaan Narvajoessa vedenvaraan jo entuudestaan vilustumisesta kärsineenä - kuolinsyy oli kai joko hypotermia tai keuhkokuume...). Elisabet toimi Sofia Gyllenhjälmin ja Pontuksen pikkulasten palvelijattarena ja eräänlaisena kamarineitona kaiketikin jo Pontuksen eläessä (ja sotiessa), ja hänet naitettiin rälssiin juhlallisin menoin. Minunkin laskujeni mukaan Karin Persdotter mahtuisi Elisabetin äidiksi, vaikka osa ed.m. Henrik Jönssonin ja Karinin lapsista osa olisi ollut jo aikuisiakin Elisabetin syntyessä: tämä on avioituessaan saattanut olla vain kymmenisen vuotta Sofian lapsia vanhempi. Aivan vierasta, kreivilliseen säätyyn kuulumatonta henkilöä tuskin olisi voitu päästää huolehtimaan prinsessan tyttären lapsista. Sekin täytynee ottaa lukuun, että Karin Persdotter oli vouti Henrik Jönssonin 2. vaimo... Hietaniemen perillisiä käsitellään toisaalla.
PH

[Benedictus]

Pontus DelaGardien 1. p:so (/jalkavaimo) on nimeltään tuntematon. Karin Persdotter oli Lempäälän virantoimituksessa tapetun/ murhatun voudin vaimo, joka pariskunnan lasten kera muutti Turun Linnaan.

----------------
Se mikä minua on ylläolevassa lainauksessa aina ihmetyttänyt on juuri tuo voudin lesken muutto Turun linnaan.


Minkä vuoksi jonkin Satakunnan voudin leski muuttaa Turun linnaan aikana jolloin linna oli kaiken Suomen vallan keskus ja siellä asuivat vain tärkeät henkilöt ja kruununpalvelijat ja sotilaat.


Periferisen voudin lesken muutto Suomen vallankeskukseen ei ole missään suhteessa lesken tai miesvainajansa asemaan tai heidän sukujensa asemaan.
Ainoa järkevä selitys on, että leski oli Pontuksen frilla ja siten tietysti sopiva asumaan linnassa.

[Pekka Hiltunen]

Minkä vuoksi jonkin Satakunnan voudin leski muuttaa Turun linnaan aikana jolloin linna oli kaiken Suomen vallan keskus ja siellä asuivat vain tärkeät henkilöt ja kruununpalvelijat ja sotilaat.
Periferisen voudin lesken muutto Suomen vallankeskukseen ei ole missään suhteessa lesken tai miesvainajansa asemaan tai heidän sukujensa asemaan.
Ainoa järkevä selitys on, että leski oli Pontuksen frilla ja siten tietysti sopiva asumaan linnassa.
Esilinna valmistui vasta 1500-luvun lopulla. Tätä ennen oli päälinna tullut vanhanaikaiseksi ja se oli pimeä kesällä ja kostea ja kylmä muina aikoina. Linnasaarella oli maan kohoamisen takia kokonainen "hökkelikylä", sillä pääosan asukkaista muodostivat palvelusväkeen ja käsityöläisiin sekä sotilaisiin lukeutuneet ja alempaa säätyä edustaneet henkilöt perheineen.
Kruunu oli velvollinen huolehtimaan virantoimituksessa kuolleen voutinsa vaimosta ja lapsista. Yleensä voudit olivat "puolisäätyisiä", millä haluttiin varmistaa molemminpuolinen luottamus kruunun ja verotettavien välille. Tavast-nimen perusteella suku on saattanut olla Tavast nro 2:n jälkeläistöä. Leskellä oli perintöä Hauhon Kokkilassa (joka taitaa nykyään olla Kokkalaa merkittävämpi taajama).
PH

[ritva laiho]

Hei
Minusta Karin Persdotter Elisabet Pontusdotterin äidiksi sovittaminen on aika kaukaa haettua. Jos leski Karinin turvapaikka Turun linnassa olisi vaatinut jonkun mahtihenkilön frillana olemista , todennäköisempi vaihtoehto olisi henkilö , jonka tiedetään oleilleen Suomessa.
Pontus de la Gardie jäi ruotsalaisten vangiksi Varbergissa elokuussa 1565 ja hän siirtyi kuningas Erikin palvelukseen. Varbergin linnanpäällikkö lähetti hänet 1566 Ranskaan värväämään sotaväkeä. Vuonna 1568 hänet nimitettiin herttua Johanin hovimestariksi.
Pontus de la Gardie siirtyi kuníngas Erikin tukijasta herttuoiden tukijaksi ja komensi Erikin vastaisia joukkoja. Hänet nimitettiin kuningatar Katarina Jagellonican hovimestariksi 1569. Ritariksi hänet lyötiin kuningas Johanin kruunajaisten yhteydessä. Vuonna 1569 de la Gardie toimi Skånessa Kaarle herttuan alipäällikkönä ja joutui tanskalaisten vangiksi 1569 ja vapautettiin v.1571, jonka jälkeen nimitettiin Ekholmin vapaaherraksi , lähetettiin diplomaattitehtäviin Saksaan, Alankomaihin ja Ranskaan, nimitettiin Tukholman linnanpäälliköksi v.1573. Diplomaatitehtäviä hän hoiti 1570-luvulla mm. Roomassa.
Toiminta Liivimaalla ja vuodesta 1580 armeijan ylipäällikkönä , jolloin de la Gardien toiminnasta on merkintöjä Turun linnan tileissä ei enää ajallisesti sovi kuvioon.
Pontus de la Gardien vaimo Sofia Gyllenhielm kuoli 1583.
Turun linnan manttaalikirjassa vuodelta on 1584 Elisabet Pontusdotter merkitty sisaruspuoltensa huoltajaksi. Tuskin Pontus olisi luovuttanut tehtävän toisellakymmenellä olevalle tyttärelleen. Kun Pontuskin kuoli , pyysi kuningas Kaarina Hannuntytärtä ottamaan päävastuun. (nämä tiedot ovat todennäköisesti Nikuloiden Turun historiasta ,en ole merkinnyt muistiin tarkemmin).
Olisiko Elisabet Pontusdotterin äiti todennäköisemmin ruotsalaista tai tanskalaista syntyperää?

Terveisin Ritva Laiho

[Pekka Hiltunen]

Hei
Minusta Karin Persdotter Elisabet Pontusdotterin äidiksi sovittaminen on aika kaukaa haettua. Jos leski Karinin turvapaikka Turun linnassa olisi vaatinut jonkun mahtihenkilön frillana olemista , todennäköisempi vaihtoehto olisi henkilö , jonka tiedetään oleilleen Suomessa.
Pontus de la Gardie jäi ruotsalaisten vangiksi Varbergissa elokuussa 1565 ja hän siirtyi kuningas Erikin palvelukseen. Varbergin linnanpäällikkö lähetti hänet 1566 Ranskaan värväämään sotaväkeä. Vuonna 1568 hänet nimitettiin herttua Johanin hovimestariksi.
Pontus de la Gardie siirtyi kuníngas Erikin tukijasta herttuoiden tukijaksi ja komensi Erikin vastaisia joukkoja. Hänet nimitettiin kuningatar Katarina Jagellonican hovimestariksi 1569. Ritariksi hänet lyötiin kuningas Johanin kruunajaisten yhteydessä. Vuonna 1569 de la Gardie toimi Skånessa Kaarle herttuan alipäällikkönä ja joutui tanskalaisten vangiksi 1569 ja vapautettiin v.1571, jonka jälkeen nimitettiin Ekholmin vapaaherraksi , lähetettiin diplomaattitehtäviin Saksaan, Alankomaihin ja Ranskaan, nimitettiin Tukholman linnanpäälliköksi v.1573. Diplomaatitehtäviä hän hoiti 1570-luvulla mm. Roomassa.
Toiminta Liivimaalla ja vuodesta 1580 armeijan ylipäällikkönä , jolloin de la Gardien toiminnasta on merkintöjä Turun linnan tileissä ei enää ajallisesti sovi kuvioon.
Pontus de la Gardien vaimo Sofia Gyllenhielm kuoli 1583.
Turun linnan manttaalikirjassa vuodelta on 1584 Elisabet Pontusdotter merkitty sisaruspuoltensa huoltajaksi. Tuskin Pontus olisi luovuttanut tehtävän toisellakymmenellä olevalle tyttärelleen. Kun Pontuskin kuoli , pyysi kuningas Kaarina Hannuntytärtä ottamaan päävastuun. (nämä tiedot ovat todennäköisesti Nikuloiden Turun historiasta ,en ole merkinnyt muistiin tarkemmin).
Olisiko Elisabet Pontusdotterin äiti todennäköisemmin ruotsalaista tai tanskalaista syntyperää?

Terveisin Ritva Laiho
Pontus de la Gardie kyllä oleili Turussa ja järjesti tyttärelleen Elisabetille suureelliset häätkin vuotta ennen kuolemaansa. Näistä häävieraista on yhä ammennettavissa tietoa Turun Linnaan tai sen yhteyteen liittyvistä henkilöistä, ja pidoista näyttää olleen maalauskin, jonka kopio koristi erään Linnankadun pubin seinää vielä vuosikymmen sitten, jolloin itsekin hahmottelin teoksesta henkilöjä (enemmän tai vähemmän sumein päätelmin). En tiedä, oliko Sofia sodanjohdossa miehensä rinnalla, mutta hänen kuolinpaikakseen on esitetty Tallinna. Kuka tahansa piika ei ole voinut toimia kuninkaan lasten kamarineitona tai "huoltajana". On kaukaa haettua se, että Elisabet olisi ollut kuka tahansa frillantytär, joita korkeassa asemassa olevalla sotilaalla - ja eksoottisella ranskalais-monsieurilla - on voinut olla kymmenittäin... Luultavasti puolisäätyisen voudin lesken tyttären lisäksi ei kai Turun Linnan liepeillä kumminkaan oleillut sopivampia sijaisäitejä, kunnei edes Juhana III:n palvelusväestä näköjään löytynyt henkilöä täyttämään tätä tointa. Elisabetia kuvaillaan "jonkinlaiseksi kamarineidoksi", mikä viittaa siihen, ettei hän välttämättä ollut edes 15-v tullessaan 1684 naitetuksi Matts Erikssonille (till Kallela och Ågerbo). Kyllä sisarpuoli olisi ollut optimaalinen seuraneito lapsukaisille. Toisaalta Elisabethan naitettiin suomalaiselle rälssimiehelle. Kyseisenä aikana ei nuori neiti olisi voinut esim. ruotsalaisena ainakaan verbaalisesti kommunikoida suomalaismiehen kanssa.

Sodankäynti ylimpien upseereitten osalta ei välttämättä tapahtunut pelloilla tai niityillä, ja sotaa johdettiinkin aivan muualta kuin pusikoista ennen kiikareitten kehittelyä tai radioliikenteen keksimistä. Otaksun, että prinsessa Elisabet Vasan hovineitona Tukholmassa 1576 kihlautunut Sophia Gyllenhjälmkin kuoli Toompeanmäen linnoituksessa silloin vielä tuntemattomaan tautiin 1583, kun leskensä joutui flunssassa merihätään saman kaupungin lähetytyvillä ja kuoli nähtävästi keuhkokuumeeseen marraskuun 1585 pakkasten ja Narvajoen jäisen veden kylmettämänä.
PH

[ritva laiho]

Hei

Toki Pontus de la Gardie oleskeli Suomessa, mutta kutakuinkin viiden vuoden aikana 1580-luvulla. Jos Elisabet olisi 1580-luvun alussa ollut noin kymmenvuotias , olisi Pontus siittänyt hänet Tanskan vankeuden aikana tai muualla kuin Suomessa ollessaan. Esimerkiksi tässä on tietoja Pontuksen toimista kyseisinä vuosina:

https://sok.riksarkivet.se/Sbl/Presentation.aspx?id=17387

Minustakin on luultavaa, että Elisabet toimi lähinnä jonkinlaisena seuraneitinä.
Mitä tulee komeisiin häihin Turun linnassa 1584, niin silloin vihittiin " Pontuksen piiat" Kirstin Mårtensdotter ja Elsa.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1857140

Luulen , että tämä Elsa on voitu sekoittaa Elisabetiin . Elsa ja Elisabet Pontusdotter kuuluivat kuitenkin Pontuksen seurueeseen samanaikaisesti.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1857079

Bertil Boetiuksen artikkelissa Johan de la Gardie (Riksarkivet) Boetiuskin pitää Elisabet Pontusdotteria sisarpuoltensa huoltajana näiden äidin kuoltua, kunnes isäkin kuoli, jolloin kuningas Juhana antoi vastuun lasten kasvatuksesta isoäiti Kaarina Hannuntyttärelle. Elisabet oli osallistui (Boetiuksen mukaan ) lasten kasvatukseen avioitumiseensa saakka vuoteen 1588.
Lisbetta Pontusdotter mainitaan vielä 1588 herra Pontuksen lasten palvelijana .

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1865263

https://sok.riksarkivet.se/sbl/mobil/Artikel/17378

Selailin vanhoja muistiinpanojani Turun linnan tileistä.
Turun linnan tilikirjan vieraissa v. 1589 mainitaan N Johannes, joka "tillredde Matts Eriksons brödlop". Muut maininnat , jos niitä on , ovat minulta jääneet huomaamatta. Kaarina Hannuntytär oli silloin paikalla linnan emäntänä. Häät on voitu viettää vaikka Kaarinan kotikartanossa Vääksyssä.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1866891

Mitä tulee Matts Erikssonin kielitaitoon , kyllä hänellä jonkinlainen täytyi olla , koska toimi herra Pontuksen lasten voutina ja vastasi Pontuksen sisarenpojalle Johan de la Blanquelle toimistaan . Johan de la Blanque selvitti mm. Pontuksen kuolinpesän . Blanque siirtyi Puolaan kuningas Sigismundin palvelukseen 1600-luvun alkuvuosina.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1876684

Matts Erikssonin aikaisemmat toimet ovat minulle epäselviä. Vuonna 1588 mainitaan tileissä Etelä-Suomen häradskrivare Matts Eriksson , vuoden lopussa hän oli entinen häradskrivare ja samaan aikaan linnassa oli saman niminen cammarskrivare. Tukholmastakin toi linnaan kuninkaan viestin aatelislippueen ratsumies Matts Eriksson. Vuonna 1589 linnassa vieraili samalla viikolla erikseen mainitut hustru Lisbetha Matts Erikssons cammarskrivare ja Matts Eriksson häradskrivare.
Myöhemmin vuoden 1607 Maskun voutikunnan kymmenysluettelo ja tilikirja sisältää kuitin jonka allekirjoitti Matts Eriksson på Kalela , ryttare under finska adelsphana. Maskun voutikunnan tilikirjassa 1610-11 häntä tituleerattiin vanhaksi kruunun palvelijaksi , joka sai verovapauden ratsutilaansa .

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1890888

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1896416

Onko kyseessä sama Matts Eriksson ? Kutsuttiinko tuohon aikaan ryttareksi jos suoritti ratsupalvelusta tilaltaan jonkun toisen ratsastaessa ? Matts Eriksson kuului tiettävästi sukuun , jossa arvostettiin koulutusta?

Terveisin Ritva Laiho

[Pekka Hiltunen]

Hei

Toki Pontus de la Gardie oleskeli Suomessa, mutta kutakuinkin viiden vuoden aikana 1580-luvulla. Jos Elisabet olisi 1580-luvun alussa ollut noin kymmenvuotias , olisi Pontus siittänyt hänet Tanskan vankeuden aikana tai muualla kuin Suomessa ollessaan. Esimerkiksi tässä on tietoja Pontuksen toimista kyseisinä vuosina:

https://sok.riksarkivet.se/Sbl/Presentation.aspx?id=17387

Minustakin on luultavaa, että Elisabet toimi lähinnä jonkinlaisena seuraneitinä.
Mitä tulee komeisiin häihin Turun linnassa 1584, niin silloin vihittiin " Pontuksen piiat" Kirstin Mårtensdotter ja Elsa.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1857140

Luulen , että tämä Elsa on voitu sekoittaa Elisabetiin . Elsa ja Elisabet Pontusdotter kuuluivat kuitenkin Pontuksen seurueeseen samanaikaisesti.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1857079

Bertil Boetiuksen artikkelissa Johan de la Gardie (Riksarkivet) Boetiuskin pitää Elisabet Pontusdotteria sisarpuoltensa huoltajana näiden äidin kuoltua, kunnes isäkin kuoli, jolloin kuningas Juhana antoi vastuun lasten kasvatuksesta isoäiti Kaarina Hannuntyttärelle. Elisabet oli osallistui (Boetiuksen mukaan ) lasten kasvatukseen avioitumiseensa saakka vuoteen 1588.
Lisbetta Pontusdotter mainitaan vielä 1588 herra Pontuksen lasten palvelijana .

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1865263

https://sok.riksarkivet.se/sbl/mobil/Artikel/17378

Selailin vanhoja muistiinpanojani Turun linnan tileistä.
Turun linnan tilikirjan vieraissa v. 1589 mainitaan N Johannes, joka "tillredde Matts Eriksons brödlop". Muut maininnat , jos niitä on , ovat minulta jääneet huomaamatta. Kaarina Hannuntytär oli silloin paikalla linnan emäntänä. Häät on voitu viettää vaikka Kaarinan kotikartanossa Vääksyssä.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1866891

Mitä tulee Matts Erikssonin kielitaitoon , kyllä hänellä jonkinlainen täytyi olla , koska toimi herra Pontuksen lasten voutina ja vastasi Pontuksen sisarenpojalle Johan de la Blanquelle toimistaan . Johan de la Blanque selvitti mm. Pontuksen kuolinpesän . Blanque siirtyi Puolaan kuningas Sigismundin palvelukseen 1600-luvun alkuvuosina.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1876684

Matts Erikssonin aikaisemmat toimet ovat minulle epäselviä. Vuonna 1588 mainitaan tileissä Etelä-Suomen häradskrivare Matts Eriksson , vuoden lopussa hän oli entinen häradskrivare ja samaan aikaan linnassa oli saman niminen cammarskrivare. Tukholmastakin toi linnaan kuninkaan viestin aatelislippueen ratsumies Matts Eriksson. Vuonna 1589 linnassa vieraili samalla viikolla erikseen mainitut hustru Lisbetha Matts Erikssons cammarskrivare ja Matts Eriksson häradskrivare.
Myöhemmin vuoden 1607 Maskun voutikunnan kymmenysluettelo ja tilikirja sisältää kuitin jonka allekirjoitti Matts Eriksson på Kalela , ryttare under finska adelsphana. Maskun voutikunnan tilikirjassa 1610-11 häntä tituleerattiin vanhaksi kruunun palvelijaksi , joka sai verovapauden ratsutilaansa .

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1890888

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1896416

Onko kyseessä sama Matts Eriksson ? Kutsuttiinko tuohon aikaan ryttareksi jos suoritti ratsupalvelusta tilaltaan jonkun toisen ratsastaessa ? Matts Eriksson kuului tiettävästi sukuun , jossa arvostettiin koulutusta?

Terveisin Ritva Laiho
Elisabet Pontiin ikä täytyy kai haarukoida välill 10 - 20 v. Minustakin on hänen sijoittamisensa Henrik Jönssonin lesken tyttäreksi kaukaa haettua, kun jo ed.m. voudin poikien ikähaarukkaa täytyy levittää 20 vuoteen - mahd siskoja lukuunottamattakin.
Henrik Mattsson toimi raatimiehenä ja kämneerinä, mutta 2. avionsa jälkeen (2:o Margareta Pontusditter[?]) status näyttäisi nousseen roimasti, kun hänelle tuli kiireitä Jaakko DelaGardien hopmannina niin, että joutui kahdesti kieltäytymään hänelle tarjotusta pormestarinvirasta. Hopmannille olisi kaiketi ollut tekemistä jo 1. avionsa aikana, jos isoäitinsä olisi ollut leskeydyttään Pontuksen frilla.

Piikoja tuskin on juhlallisin menoin ja Turun Linnassa vihitty, joten näyttäisi enemmänkin todennäköiseltä, että kyseessä oli Pontuksen frillat Kirstin Mårtensdotter, joku Carin Mågnsdotter ja ensimmäisenä Lisbeta, jonka patronyymi ei minulle aukea. "Piika" on ollut rälssin ja papiston ulkopuolelta, joten kyseessä ovat voineet olla muuten merkittävien porvareitten tyttäret.
Jaakko DelaGardien poika Magnus Gabriel mainitsi tukeneensa Erik Henriksson Tawastin poikaa tämän opiskellessa, samoion kuin hänen isänsä (Jaakko DelaG.) oli tukemnut aikoinaan Erikin isää (Henrik Tawast). Tällainen lausuma olisi ollut tarpeeton, jos sukulaisussuhteet olisivat olleet mutkattomammat.
PH