Rickneck-suku

[Bodniemi37]

Erik Michelssonin (jonka jälkeläiset ottivat käyttöön sukunimen Rickneck) uraa on on sivuttu erään keskustelun yhteydessä Anbytarforumillakin, vrt. Lars-Olov Erikssonin viesti 29.9.2009, http://aforum.genealogi.se/discus/messages/44/358355.html?1297861232.

Erik Michelsson avioitui kahdesti [vrt. ylioppilasmatrikkelin hlö 4877 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4877), Sakkolan kappalainen Teodor Johan (Theodorus Johannes) Rickneck, viittauksia)]. Hänen ensimmäinen puolisonsa oli Henrik Piperin perillisten amtmannin Erik Klöfwerin (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=687) nimeltä tuntematon tytär. Tästä liitosta näyttävät syntyneen ainakin pojat Gabriel (rakuuna), Reinhold ja Erik (nimismies). Vpl Pyhäjärven vuoden 1724 väestöluettelon ikätiedon (66-vuotias) perusteella noin 1658 syntynyt Adolfkin lienee ollut Erich Michelssonin ja hänen ensimmäisen puolisonsa poika.

Tykkijunkkari Alexander, Pyhäjärven, Raudun ja Sakkolan käräjillä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3731565) 25.9.1699 mainittu Carl Ludvig sekä edellä mainittu Teodor Johan näyttävät olleen kirjanpitäjän ja hänen jälkimmäisen puolisonsa Helena Alhemian lapsia (Helena oli Mauno Jokipiin Georg Lutherilta saaman tiedonannon mukaan Matthias Alhemiuksen tytär, Jokipii, Suomen kreivi- ja vapaaherrakunnat II. Helsinki 1960, s. 292).

Gabriel ja Erik Erikinpoikien puolisoista minulla ei ole tietoa. Raudun, Sakkolan ja Pyhäjärven käräjillä 15.–22.3.1687, f. 120, mainitaan Reinhold Erikinpojan leski Katarina Larsintytär Brolenia. Alexanderin puoliso oli Georg Lutherin Genos-artikkelin (http://www.genealogia.fi/genos/27/27_57.htm) Gadd och Valleriansson mukaan Herman von Burghausen rakuunarykmentin kapteenin Gustaf Gadden Susanna Kristina –tytär.

Theodorus Johannes Rickneck liittyy omiin tutkimuksiimme ensimmmäisen puolisonsa Magdalena Hertzin kautta. Hän oli esi-isäni, Elimäen kappalaisen Isak Abrahaminpoika Nirkon tytärpuolen Margareta Hermigierin ja tämän toisen puolison, Uukuniemen kirkkoherran Petter Hartzin (myös Hertz) tytär, vrt. A. Tertti, Hertz – Sydänheimo – Tertti. SSV 42 (1987).

Myös Margareta Hermigierin ja hänen ensimmäisen puolisonsa Simon Mattsinpoika Kaijasen pojan Kristian Cajanderin (ylioppilasmatrikkelin hlö 4408 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4408)) puolison Margareta Gadden isäksi olen merkinnyt kapteeni Gustaf Gadden, tosin kysymysmerkillä varustettuna.

Koitsanlahden (Parikkalan) vuoden 1724 väestöluettelossa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13036344) mainitaan kirkkoherra Kristian Cajanderin tytärpuolena noin 1708 syntynyt Helena Rickneck, mikä tarkoittanee sitä, että Margaretan ensimmäinen puoliso oli joku Erik Michelssonin ja Helena Alhemian pojista. Edellä mainituista veljeksistä Karl Ludvig olisi ehkä ikänsä puolesta ollut sopivin noin 1683 syntyneen (Koitsanlahden vuoden 1724 vl:n mukaan 41-vuotias) Margareta Gadden puolisoksi. Vaikuttaa siltä, että myös Kristian Cajander oli kahdesti aviossa, sillä hänelle syntyi Uukuniemen pestin aikana 13.5.1703 tytär Margareta, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6555951. Kastelapsien äitejä ei valitettavasti mainita Uukuniemenkään varhaisissa kastettujen luetteloissa.

Alan kallistua sille kannalle, että ent. majoitusmestarin, sittemmin kestikievarin pitäjänä Luumäen Toikkalassa noin vuoteen 1741 saakka toimineen Otto Johan Soldanin puolison Maria Kristina Rickneckin isä oli Erik Michelssonin ja Helena Alhemian nimismiespoika Erik.

Korjaukset ja lisätiedot ovat tervetulleita.

Terveisin,

[Ilari R.]

Hei!

Onkohan nimismies Erik Rickneck sama henkilö kuin Lewenhauptin matrikkelin Erik: Erik Rijkneck, bror till föregående [Alexander Rijkneck];fänrik vid Viborgs fördubbl. inf.-reg. 1701 /12; löjtn. därst. 1703; tjänstgjorde under Viborgs belägring 1710, men är ej bekant om han då blivit död eller fången.

Rickneck-suku liittyy (suurella todennäköisyydellä olettamani) esi-isäni, Käkisalmen linnoituksen vahtimestarin Johan Schröderin sukuun tyttäriensä Marian ja Helenan (s. 1709) avioliittojen kautta. Marian puoliso oli nimismies Adolf Rickneck, Helenahan oli Theodor Johan Rickneckin toinen puoliso vuodesta 1724.

Joissakin lähteissä arvellaan Helena Schröderin toisen puolison, Rickneckin seuraajan Sakkolan kappalaisena, Johan Salinuksen ensimmäiseksi puolisoksi Rickneckin ja Helena Schröderin tytärtä Margaretaa. Tämä ei mielestäni pidä kuitenkaan paikkaansa, vaan Sakkolassa on saman aikaisesti vaikuttanut kaksi Johan Salin-nimistä henkilöä. Voipion toimittamassa Akianderin Herdaminnen uudessa laitoksessa arvellaan kappalainen Johan Salinusta tämän toisen Johan Salinin pojaksi.

Helena Schröderin sukulaisuutta olettamaani isään Johan Schröderiin tai sisareen Maria Schröderiin en ole pystynyt asiakirjalähteistä todentamaan; Maria Schröder oli varmuudella Slåtsvaktmästare Johan Schröderin tytär, mutta Helenan olen vain mitä suurimmalla todennäköisyydellä identifioinut 1709 Käkisalmen garnisoniseurakunnassa kastetuksi vahtimestari Johan Schröderin tyttäreksi. Muistelenkohan oikein, että Maria oli jossakin vaiheessa kummina Helenan lapselle?

Olisiko tämän sukulaisuuden todentamiseksi tiedossa lähteitä?

T:
Ilari R.

[Bodniemi37]

Hei!

Onkohan nimismies Erik Rickneck sama henkilö kuin Lewenhauptin matrikkelin Erik: Erik Rijkneck, bror till föregående [Alexander Rijkneck];fänrik vid Viborgs fördubbl. inf.-reg. 1701 /12; löjtn. därst. 1703; tjänstgjorde under Viborgs belägring 1710, men är ej bekant om han då blivit död eller fången.

Rickneck-suku liittyy (suurella todennäköisyydellä olettamani) esi-isäni, Käkisalmen linnoituksen vahtimestarin Johan Schröderin sukuun tyttäriensä Marian ja Helenan (s. 1709) avioliittojen kautta. Marian puoliso oli nimismies Adolf Rickneck, Helenahan oli Theodor Johan Rickneckin toinen puoliso vuodesta 1724.

Joissakin lähteissä arvellaan Helena Schröderin toisen puolison, Rickneckin seuraajan Sakkolan kappalaisena, Johan Salinuksen ensimmäiseksi puolisoksi Rickneckin ja Helena Schröderin tytärtä Margaretaa. Tämä ei mielestäni pidä kuitenkaan paikkaansa, vaan Sakkolassa on saman aikaisesti vaikuttanut kaksi Johan Salin-nimistä henkilöä. Voipion toimittamassa Akianderin Herdaminnen uudessa laitoksessa arvellaan kappalainen Johan Salinusta tämän toisen Johan Salinin pojaksi.

Helena Schröderin sukulaisuutta olettamaani isään Johan Schröderiin tai sisareen Maria Schröderiin en ole pystynyt asiakirjalähteistä todentamaan; Maria Schröder oli varmuudella Slåtsvaktmästare Johan Schröderin tytär, mutta Helenan olen vain mitä suurimmalla todennäköisyydellä identifioinut 1709 Käkisalmen garnisoniseurakunnassa kastetuksi vahtimestari Johan Schröderin tyttäreksi. Muistelenkohan oikein, että Maria oli jossakin vaiheessa kummina Helenan lapselle?

Olisiko tämän sukulaisuuden todentamiseksi tiedossa lähteitä?



Kiinnostava löytö. Lewenhauptinkaan matrikkelin tiedot eivät ole aina kohdallaan, joten alkuperäisten katselmusrullien digitoidut versiot kannattaisi vielä yrittää jäljittää. Luutnantti Erik tuntuisi kuitenkin sopivan alempana ehdottamaani Carl Ludvigia paremmin kapteeni Gadden oletetun tyttären Margaretan ensimmäiseksi puolisoksi. Eräs Erik Rickneck toimi muuten eversti Anders Boijen värvätyn rakuunarykmentin rummunlyöjänä 1715...

Minunkin mielestäni Käkisalmen garnisoniseurakunnassa/HisKi kastettu Helena Skröder oli Marian sisar:
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/4zm0ws?fi+0729+kastetut+463)1709 16.3.1709 vachtmest. Joh. Skröder Helena

Alkuperäinen kastettujen luettelon merkintä löytyy täältä, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6630591 (seitsemänneksi alin rivi aukeaman oikealla puolella). Kummit näyttävät olleen säätyläisiä, kahden nimestä en tosin saa selvää :).

Rickneck-suvun selvittäminen taitaa olla vasta aluillaan.

Terveisin,

[Ilari R.]

Hei!

Kiitos linkistä tuohon alkuperäiseen kastettujen luetteloon! En saa minäkään selvää kaikista nimistä, mutta olettaisin että kummeina yksi arrendaattori ja yksi kapteeni ainakin?
Paljon näyttäisi tosiaan olevan tutkittavaa tässäkin suvussa. Samat nimet toistuvat tiuhaan, Erik, Margareta, jne... Tarkkana saa olla.

T:
Ilari

[Bodniemi37]

Hei!

Kiitos linkistä tuohon alkuperäiseen kastettujen luetteloon! En saa minäkään selvää kaikista nimistä, mutta olettaisin että kummeina yksi arrendaattori ja yksi kapteeni ainakin?
Paljon näyttäisi tosiaan olevan tutkittavaa tässäkin suvussa. Samat nimet toistuvat tiuhaan, Erik, Margareta, jne... Tarkkana saa olla.


Kolmas kummi on jonkun säätyläisen rouva (-torska).

Vänrikki/luutnantti Erik Rickneckiä ei mainita ainakaan näissä Ruotsin valtionarkiston digitoimissa katselmusrullissa, SVAR, Digitala forskarsalen, http://sok.riksarkivet.se/svar-digitala-forskarsalen:

Rullor 1620-1723, , SE/KrA/0022/1707/4 (1707), http://sok.riksarkivet.se/BildVisning/A0054598_00359 (http://sok.riksarkivet.se/BildVisning/A0054598_00359), Bildid: A0054598_00359, Viborgs läns fördubblingsinfanteriregemente, everstiluutnantti Johan Stiernschantzin komentama jalkaväkipataljoona

Rullor 1620-1723, , SE/KrA/0022/1709/2 (1709), http://sok.riksarkivet.se/BildVisning/A0054612_00207 (http://sok.riksarkivet.se/BildVisning/A0054612_00207), Bildid: A0054612_00207, Viborgs läns fördubblingsinfanteriregemente, everstiluutnantti Johan Stiernschantzin komentama jalkaväkipataljoona

Terveisin,

[Bodniemi37]

Olen pitkään ounastellut, että Pehr-Edwin af Enehielmin Genos-artikkelissaan Tiedonantoja. Lamain -Lavonen - Lavonius, http://www.genealogia.fi/genos/25/25_95.htm, mainitsema Abraham Sommar, jonka puoliso oli Brita Lamain eller Lavonen (Lavonius?), oli Abraham Sommarin ja Katarina Lavonian poika, eikä suinkaan - kuten Enehielm arvelee - itse vanha porvari Abraham.

Lainaan tänne tekstiäni viestiketjusta Juva Weman ja Lavonius (http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=78961&postcount=6):

Abraham Sommar nuoremmalla(?), jonka kuolinaikaa en ole löytänyt, ja puolisollaan Britalla oli ainakin kolme lasta, joiden kastemerkinnät olen poiminut esille SSHY:n digiarkistosta:
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirj...tk1182/150.htm (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/saaminki/syntyneet_1708-1779_tk1182/150.htm),
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirj...tk1182/154.htm (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/saaminki/syntyneet_1708-1779_tk1182/154.htm),
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirj...tk1182/158.htm (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/saaminki/syntyneet_1708-1779_tk1182/158.htm)
25.10.1751 syntyneen Abrahamin kummina mainitaan mielestäni H. Abr. Sommar, joka oli ilmeisesti lapsen isoisä.Lasten syntymätiedot/HisKi:
*25.7.1747 26.7.1747 Mallmen Abr: Sommer Brita Lavonen Catharina
*13.9.1749 17.9.1749 Malmen Abram Sommar Brita Lamain Anna Maria
*25.10.1751 26.10.1751 Mallmen Abram Sommar Brita Lavonen Abraham

Muokkasin Abraham-pojan syntymämerkintää vähän selkeämmäksi kuvankäsittelyohjelman avulla (liite). Kastetodistaja Abraham Sommarin titteli oli gl. eli gammal, joten näyttää siltä, että Säämingissä oli 25.10.1751 samanaikaisesti elossa kolme Abraham Sommaria. Haudattujen luettelon ikätiedosta laskettuna noin 1665 syntynyt isoisä Abraham joutui mielestäni kokemaan ainakin Abraham-poikansa kuoleman. Saattaa olla, että pojanpoika kuoli pienenä, hänen kuolinmerkintäänsä en ole löytänyt.

Abraham Sommar nuorempi, näin otaksun, mainitaan ensimmäisen(?) kerran Savonlinnan vuoden 1737 henkikirjassa. Puolisoa hänellä ei tuolloin ollut, ammatiltaan hän oli postitalonpoika (postbonde). Vuoden 1739 henkikirjan mukaan hän oli edelleen naimaton, titteli vaihtunut postinkuljettajaksi:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12899544 (Savonlinnan hk/1737)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12280469 (Savonlinnan hk/1739)

Hän solmi avioliiton Brita Laamasen tai Lavosen kanssa ehkä noin 1746 (vihkimerkintääkään ei löydy). Vuoden 1747 henkikirjassa http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12750974 hänen ammatikseen on merkitty työmies (arbetskarl). Hän oli elossa työmieheksi tituleerattuna vielä vuonna 1752 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13195595, mutta Viipurin, Käkisalmen ja Kymenkartanon provinssien vuoden 1754 väestöluettelossa ((10084a, f. 155, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13059827, jakso 157) mainitaan porvari Abraham Sommarin leski, poika(??) vaimoineen, kaksi tytärtä.

Lesken on täytynyt olla Abraham nuoremman puoliso Brita, sillä Katarina Lavoniahan oli kuollut jo 17.10.1749 ja Abraham senior menehtyi vasta vuonna 1755:

17.10.1749 22.10.1749 Mallmen h:u Chatarina Lavonia 73
alkup - HAUPAIKKA: i k:a omainen: corp: Abr: Sommar

24.1.1755 29.1.1755 Mallmen borg: Abraham Sommer 90

Vanhempiensa kuolinikätiedoista päätellen Abraham nuorempikin on saattanut syntyä jo vuoden 1700 tienoilla, joten hän on todennäköisesti ollut leski avioituessaan Britan kanssa, ja väestöluettelossa mainittu aikuinen poika – tulkitsenko merkinnän oikein? – on ollut peräisin hänen ensimmäisestä aviostaan.

13.9.1749 syntynyt Anna Maria Sommar avioitui oman tutkimuksemme kannalta kiinnostavasti Karl Gustaf Rickneckin kanssa, jonka vanhemmat löytyvät mielestäni täältä http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muolaa/rippikirja_1765-1778_uk689/154.htm. Muolaan pitäjään noin 1720 syntynyt Johan Rickneck ja puolisonsa Kristina Danielintytär(?) Nor(d?)berg lienevät muuttaneet Vpl Pyhäjärveltä (tytär Anna Helena syntyi siellä 1754) vuoden 1762 tienoilla, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6626959 (Vpl Pyhajarven rk/1737-1746).

Karl Gustaf Rickneck oli ylioppilasmatrikkelin mukaan ”Kymin tuomiokunnan vt. tuomari Vanhassa Suomessa (Vehkalahden kastetut: 9.2.1780 16.2.1780 Strömsby Boställ H:r Vice Häradshöf Carl Gust: Rikneck Anna Maria Sommer Carl Gustav) ja sittemmin kamarikonttorin sihteeri Pietarissa, † 1786.”, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=8739. Hänen isosetänsä Teodor Johan Rickneckin (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4877) ensimmäinen puoliso oli Elimäellä eläneen esiäitini Agneta Andersintyttären tyttärentytär Magdalena Peterintytär Hertz (Hartz) [Tertti, Aarno. Viipurin Hertz-suku. SSV 42(1986)].

Karl Gustaf Rickneckin ja Anna Maria Sommarin tyttärenpoika Peter Adolf Kruskopf (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=13759) oli virkamies sekä piirrostaiteilija ja taidemaalari, http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi (http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/) (haku->vapaa sanahaku).

Terveisin,

Ritva Jurvanen

[Ilari R.]

Hei!

Karl Gustav Rickneckin isä Johan Rickneck näyttää toimineen Muolaan nimismiehenä ainakin vuodesta 1758 alkaen, jolloin hän esiintyy henkikirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13461568) Puikkolan kylän kohdalla. Hänen allekirjoituksensa esiintyy tämän jälkeen säännöllisesti läänintileissä Muolaan henkikirjan lopussa, kuten tässä vuodelta 1763 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12244071).

Ilari

[Bodniemi37]

Hei!

Karl Gustav Rickneckin isä Johan Rickneck näyttää toimineen Muolaan nimismiehenä ainakin vuodesta 1758 alkaen, jolloin hän esiintyy henkikirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13461568) Puikkolan kylän kohdalla. Hänen allekirjoituksensa esiintyy tämän jälkeen säännöllisesti läänintileissä Muolaan henkikirjan lopussa, kuten tässä vuodelta 1763 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12244071).


Johan Rickneckin puolison syntyperä on pitkään :) askarruttanut itseäni. Olen sijoittanut hänet kysymysmerkillä varustettuna everstiluutnantti Jakob Danielinpojan pojantyttäreksi, sillä verukkeella, että Harald Hornborgin vuosikokousesitelmän (13.4.1954: Fil.mag. Harald Hornborg. Nordberg, en ostfinsk militärsläkt, http://www.genealogia.fi/genos/27/27_30.htm) mukaan Tyrväällä vielä 1735 asunut Daniel Danielinpoika Nordberg muutti Venäjälle, johon Vanhan Suomen aluekin kuului.

HisKistä katsottuna Vanhasta Suomesta löytyy Jakob Danielinpojan jälkeläisiä enemmälti vasta 1750-luvun puolivälistä lähtien.

Terveisin,

[Bodniemi37]

Hei!

Karl Gustav Rickneckin isä Johan Rickneck näyttää toimineen Muolaan nimismiehenä ainakin vuodesta 1758 alkaen, jolloin hän esiintyy henkikirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13461568) Puikkolan kylän kohdalla. Hänen allekirjoituksensa esiintyy tämän jälkeen säännöllisesti läänintileissä Muolaan henkikirjan lopussa, kuten tässä vuodelta 1763 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12244071).

Ilari

Tässä vielä aikajärjestyksessä rippikirjat, joissa Johan Rickneck ja puolisonsa Kristina mainitaan sekä Vpl Pyhäjärven vuoden 1724 väestöluettelo Ivaskansaaren osalta:

KA, mf. ES 2693-94 (9807:99v), Vpl Pyhäjärven vl/1724, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13036108, katsottu 19.4.2014, ikä 4 v,

KA, Vpl Pyhäjärven rk/1737-1747 (I Aa:1), jakso 8, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6626959, katsottu 19.1.2014, rippikirjaan on merkitty vaimo Kristina,

Vpl Pyhäjärven rippikirjat puuttuvat aikaväliltä 1748-62,

KA, Muolaan rk/1756-1764 (I Aa:2), jakso 171, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6775202, katsottu 22.1.2014,

KA, Muolaan rk/1765-1778 (I Aa:3), jakso 151, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6775377, katsottu 19.1.2014,

KA, Sakkolan rk/1748-1782 (I Aa:1), jakso 194, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6962335, katsottu 19.1.2014, vuosi 1777, jolloin kuoli?

Johan Rickneckin veli David vihittiin Sakkolassa 21.9.1777 Ebba Maria Elephantin kanssa. Tämän ensimmäinen puoliso oli Sakkolan kruununnimismies Anders Grelsinpoika Wastin.

Terveisin,

[Bodniemi37]

Tässä vielä aikajärjestyksessä rippikirjat, joissa Johan Rickneck ja puolisonsa Kristina mainitaan sekä Vpl Pyhäjärven vuoden 1724 väestöluettelo Ivaskansaaren osalta:


Pyhäjärven vuoden 1754 väestöluettelokin löytyi. Ikätiedot siitä valitettavasti puuttuvat:

KA, mf. ES 2706 (10084b, 2/2 f. 431-767:540v), Vpl Pyhäjärven vl/1754, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13233486, katsottu 23.1.2014.

Terveisin,

[Ansku]

Kaivataan tietoja Gabriel Ernst Haartmannista jonka vaimo oli Margareta (Greta) Rikneck. Margarethan vht olivat C G Rikneck ja Maria von Holthausen.

[Bodniemi37]

Palaan vielä toviksi tähän parin vuoden takaiseen viestiisi http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=232431&postcount=2:


Onkohan nimismies Erik Rickneck sama henkilö kuin Lewenhauptin matrikkelin Erik: Erik Rijkneck, bror till föregående [Alexander Rijkneck];fänrik vid Viborgs fördubbl. inf.-reg. 1701 /12; löjtn. därst. 1703; tjänstgjorde under Viborgs belägring 1710, men är ej bekant om han då blivit död eller fången.


Mainitseeko Lewenhaupt lähteitään? Aiemmin kirjoitin tässä viestiketjussa, ettei Erik Rickneckiä löydy kaksikasrykmentin vuosien 1707 ja 1709 katselmusrullista (Svar, Digitala forskarsalen), enkä toistaiseksi ole nähnyt hänen nimeään myöskään kamarikollegion aineistokokoelmiin sisältyvien armeijan palkka-asiakirjojen henkilöluetteloissa.

Nimismies Erik Rickneck oli nähdäkseni kirjanpitäjän ja hänen ensimmäisen puolisonsa ehkä jo vuoden 1650 vaiheilla syntynyt poika, joka toimitti nimismiehen virkaansa vielä vuonna 1702, jolloin löytämäsi Erik jo palveli armeijassa (Ylioppilasmatrikkeli, ylioppilas nro 4877 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4877), viittauksia): "KA mf. ES 1801 (gg 21) Sakkolan, Raudun ja Pyhäjärven käräjät 16.–23.10.1702 f. 149 (Länsman Wälförståndigh Erich Rijkneck);".

Erich Michelssonilla sitä paitsi tuskin oli kahta saman nimistä poikaa, joten uumoilen, että Lewenhaupt on jostain syystä erehtynyt luutnantin etunimen suhteen. Hänen löytämänsä lähdeasiakirjat pitäisi päästä katsastamaan omin silmin.

Terveisin,

[Ilari R.]

Hei!

Lewenhaupt mainitsee lähteikseen Erik Rijkneckin kohdalla (R.) riksregistraturet ja (L.) riksens ständers kontors lönelikvidationer. Ei tämän tarkemmin.

T:
Ilari

[Bodniemi37]

Hei!

Lewenhaupt mainitsee lähteikseen Erik Rijkneckin kohdalla (R.) riksregistraturet ja (L.) riksens ständers kontors lönelikvidationer. Ei tämän tarkemmin.

Kiitos pikaisesta vastauksestasi! Olen nyt käynyt läpi valtakunnanregistratuuran avoimien kirjeiden saajaluettelot vuosilta 1700-1703 - tuloksetta. Jo aiemmin olen löytänyt saajaluetteloiden perusteella mahdollisen sukulaismieheni, vänrikki Sortanin (Vehkalahden Suortit eli Svartit), Sven Schalinin (kapteenin valtakirja ja erokirja) sekä Otto Soldanin (esiäitini Maria Hedvig Schalinin sisarenmiehen sukupiiri). Varsinaista registratuuraa en ole vielä Rickneckien osalta syynännyt.

Löysin myös likvidaatioita koskevan ohjetekstin, liite.

Syy siihen, miksi parin vuoden tauon jälkeen innostuin uudelleen selvittelemään Erik Michelssonin ja hänen kahden puolisonsa jälkeläisten vaiheita, löytyy Mikkelin maaseurakunnan kastettujen luetteloiden kummilistoilta.

Valkealan kirkkoherra Carolus Bartholdi Ithimaeus (pso sukujuuriltaan tuntemattomana pysyttelevä, noin 1635-1640 syntynyt Karin Winter) varmistui esi-isäkseni Arto Leinosen ansiosta pari vuotta sitten. Itse puolestani yritän todistella viestiketjun Sven Schalin kuollessa avskedad kapten viimeisimmässä viestissä (http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=261310&postcount=35), että Valkealan tulevan kirkkoherran Gustaf Nehrmanin puoliso, sukunimetön Katarina Johanintytär (ensimmäisessä aviossaan, hänen 2. puolisonsa oli ratsumestari Anders Kihlström) oli Carolus Bartholdin tyttärentytär.

Ratsumestari Kihlströmin lapsipuolet Johan ja Katarina Nehrman (Nerman) mainitaan vuonna 1724 Pyhtään henkikirjassa, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12056881, jakso 672. Katselmuskirjuriksi ryhtynyt Johan Nehrman toimi lähes kymmenen vuoden kuluttua Rantasalmen talvikäräjillä 15.-18.1.1733 (s. 2, digitaaliarkisto, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24191915, jakso 3) veljensä, rykmentinkirjuri Barthold Nehrmanin asiamiehenä. Katarina puolestaan asui rippikirjamerkintöjen mukaan veljensä Bartholdin luona Mikkelin Häyrylässä, (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/mikkeli/rippikirja_1726-1733_msrk_tk1138-1139/144.htm, nautti ehtoollisen vuoden 1728 alussa), missä hän ilmeisesti tapasi myös tulevan puolisonsa Johan Simoninpoika Tarwoniuksen eli Elephantin (vihkipäivä 19.7.1729).

Kihlakunnankirjurin ja rykmentinkirjurin virkojen kautta lopulta Haminan tullinhoitajaksi päätyneen Barthold Nehrmanin puoliso Susanna Kristina Kajander (Vehkalahden rippikirjassa myös Cajandra) on Rickneck-suvun tutkimuksen kannalta Nehrmanien sukuryppään kiinnostavin jäsen. Olen aiemmin arvellut, että hän oli (mielestäni) viipurilaisen porvarin Simon Mattsinpoika Kaijasen pojaksi osoittautuneen ja Joroisten kirkkoherran apulaisena 5.4.1705 menehtyneen Sigfrid Cajanderin (Viipurin RO 16.4.1698, s. 83, KA, digitaaliarkisto http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11266818, jakso 45, "Rector Cantus Petrus Hartz poikapuolensa, opiskelija Sigfrid Cajanderin valtuuttamana contra kultaseppä Johan Zart") tytär, mutta alussa mainitsemieni Mikkelin maaseurakunnan kastettujen luetteloiden kummilistojen joidenkin merkintöjen perusteella vaikuttaa siltä, että hänen isänsä oli Sigfridin veli eli Parikkalan kirkkoherraksi päätynyt Kristian Cajander.

Simon Kaijasen ensimmäistä puolisoa ei tunneta. Hänen toinen vaimonsa oli esi-isäni, Elimäen kappalaisen Isak Abrahaminpoika Nirkon tytärpuoli Margareta Sigfridintytär Hermigier, joka oli Kristian Cajanderin äiti.

Koitsanlahden (nyk. Parikkalan) vuoden 1724 väestöluettelon perusteella vaikuttaa siltä, että sekä kirkkoherra Cajander, että hänen tunnettu puolisonsa Margareta Gadde olivat leskiä avioituessaan ehkä vuoden 1712 paikkeilla. Lainaan tähän tekstiä tämän viestiketjun aiemmasta viestistäni:


Koitsanlahden (Parikkalan) vuoden 1724 väestöluettelossa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13036344) mainitaan kirkkoherra Kristian Cajanderin tytärpuolena noin 1708 syntynyt Helena Rickneck, mikä tarkoittanee sitä, että Margaretan ensimmäinen puoliso oli joku Erik Michelssonin ja Helena Alhemian pojista. Edellä mainituista veljeksistä Karl Ludvig olisi ehkä ikänsä puolesta ollut sopivin noin 1683 syntyneen (Koitsanlahden vuoden 1724 vl:n mukaan 41-vuotias) Margareta Gadden puolisoksi. Vaikuttaa siltä, että myös Kristian Cajander oli kahdesti aviossa, sillä hänelle syntyi Uukuniemen pestin aikana 13.5.1703 tytär Margareta, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6555951. Kastelapsien äitejä ei valitettavasti mainita Uukuniemenkään varhaisissa kastettujen luetteloissa.


Lopuksi linkit niihin Mikkelin kastettujen luetteloiden merkintöihin, joiden kummilistoihin olen edellä jo pariin otteeseen viitannut, KA, digitaaliarkisto, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8005512, Mikkelin kappalaisen Samuel Hertzin ja Katarina Gabrielintytär Ithimaean Immanuel-poika; Margareta Gustavintytär? Gadden oletetun veljenpojan Peter Johan Gadden ja Brita Påsan Anna Katarina -tytär, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8005515. Molempien lasten kummina toimi myös Maria Kristina Gadde, joka oli Peter Johan Gadden sisar.

Asian vierestä:
Maria Kristina Gadde avioitui kersantti ja rusthollari Nils Oppmanin kanssa. Tämän avioparin tyttären puolison Ivar Argillanderin äiti Kristina Simonintytär Tarwonia eli Elephant oli viestini alkupuolella mainitun Katarina Nehrmanin puolison sisar.

Terveisin,

Ritva Jurvanen

[Mikko_V]

Nimismies Erik Rickneck oli nähdäkseni kirjanpitäjän ja hänen ensimmäisen puolisonsa ehkä jo vuoden 1650 vaiheilla syntynyt poika, joka toimitti nimismiehen virkaansa vielä vuonna 1702, jolloin löytämäsi Erik jo palveli armeijassa (Ylioppilasmatrikkeli, ylioppilas nro 4877 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4877), viittauksia): "KA mf. ES 1801 (gg 21) Sakkolan, Raudun ja Pyhäjärven käräjät 16.–23.10.1702 f. 149 (Länsman Wälförståndigh Erich Rijkneck);".



Soldanien jälkeläisenä minuakin kiinnostaa tämä Rickneck-suku, varsinkin tämä mahdollinen Maria Kristinan isä. Oliko missään sitä tietoa, missä hän toimi nimismiehenä? Tuossa Teodor Johan Rickneckin yo-matrikkelin lähdeviitteissä hänet toki mainitaan pari kertaa Sakkolaan liittyvissä asioissa, mutta oliko hän nimenomaan Sakkolan nimismies?

[esko_s]

Venäläisestä arkistosta on Santeri Palviainen löytänyt Pyhäjärven (ja eräiden muiden lähipitäjien) vuoden 1712 asukasluettelon. Venäläiset siis valtasivat Käkisalmen seudun vuoden 1710 kesällä. Rauha tehtiin vasta useita vuosia myöhemmin, mutta venäläiset alkoivat selvittää asutusta verotusta ja lahjoitusmaiden jakamista varten huomattavisti ennen virallista rajasiirtoa. Teksti on venäjää. Suvannon seudun sukututkimuspiiri hankki (osti) digitoidut kopiot ja on alkanut kääntää tekstiä.Ivaskansaaren Rickneckin osuuden käännös on alla. Erityistä huomiota herättää kirjurin maininta, että Rickneck olisi alkuaan nemtsi eli "saksalaislähtöinen". Mahtaako tästä olla suvun piirissä jotain jotain tietoa.

"s. 174
Ivaskansaari [togo pogostu myza Ivashko sary na ozere Pjugijari na ostrovu]
ja siellä moision tila ja siellä asuu moision isännän ulkomaalainen leski Gagina Madorova (tarkoittaaa Helena Matintytär s. Alhemia), Irik Riknikin (= bokhållaren Eric Michelsson Rickneck) vaimo, 60,

hänellä renki Aints[?] Geikov 60 hänellä vaimo Varba Martieva 50 ja naimaton tytär Mari ½. Hänellä myös piika leski
s. 174v
Karina Markuševa 20
* ja kuka asuikaan moision mailla, hänen poikansa nemtsi [germaanisiin kansoihin kuuluva] Adolf Krignek 40 hänellä vaimo Mari Iganova 18 (Maria Johanin Schröder) ja

renki Mattij Jurev 25 ja naimaton piika Karina Pekkieva 20
Tilojen maat ja rakennukset 1 desjatiina, moision viljelykset keskinkertaista maata 50 desjatiinaa, mutta hyvää maata lisäksi 27 tšetverttiä pellossa ja kaksi muuta vuoroviljelyksessä. Heinäniittyjä tässä moisiossa ei ole, mutta ei-kaskea ja suota ja järveä on kirjattu yhteiseksi"

[Bodniemi37]

Venäläisestä arkistosta on Santeri Palviainen löytänyt Pyhäjärven (ja eräiden muiden lähipitäjien) vuoden 1712 asukasluettelon. Venäläiset siis valtasivat Käkisalmen seudun vuoden 1710 kesällä. Rauha tehtiin vasta useita vuosia myöhemmin, mutta venäläiset alkoivat selvittää asutusta verotusta ja lahjoitusmaiden jakamista varten huomattavisti ennen virallista rajasiirtoa. Teksti on venäjää. Suvannon seudun sukututkimuspiiri hankki (osti) digitoidut kopiot ja on alkanut kääntää tekstiä.Ivaskansaaren Rickneckin osuuden käännös on alla. Erityistä huomiota herättää kirjurin maininta, että Rickneck olisi alkuaan nemtsi eli "saksalaislähtöinen". Mahtaako tästä olla suvun piirissä jotain jotain tietoa.

"s. 174
Ivaskansaari [togo pogostu myza Ivashko sary na ozere Pjugijari na ostrovu]
ja siellä moision tila ja siellä asuu moision isännän ulkomaalainen leski Gagina Madorova (tarkoittaaa Helena Matintytär s. Alhemia), Irik Riknikin (= bokhållaren Eric Michelsson Rickneck) vaimo, 60,

hänellä renki Aints[?] Geikov 60 hänellä vaimo Varba Martieva 50 ja naimaton tytär Mari ½. Hänellä myös piika leski
s. 174v
Karina Markuševa 20
* ja kuka asuikaan moision mailla, hänen poikansa nemtsi [germaanisiin kansoihin kuuluva] Adolf Krignek 40 hänellä vaimo Mari Iganova 18 (Maria Johanin Schröder) ja

renki Mattij Jurev 25 ja naimaton piika Karina Pekkieva 20
Tilojen maat ja rakennukset 1 desjatiina, moision viljelykset keskinkertaista maata 50 desjatiinaa, mutta hyvää maata lisäksi 27 tšetverttiä pellossa ja kaksi muuta vuoroviljelyksessä. Heinäniittyjä tässä moisiossa ei ole, mutta ei-kaskea ja suota ja järveä on kirjattu yhteiseksi"

Itseäni kiinnostavat tällä hetkellä varsinkin tämän venäläisen asukasluettelon ikäarviot, sillä viestiketjussa Valkeasaaren hovi on viime päivinä keskusteltu Vanhan Suomen vuoden 1724 väestöluettelossa ilmoitettujen ikien oikeellisuudesta.

Adolf Rickneck, joka mainitaan Pyhäjärven nimismiehenä jo 1708, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4877, viittauksia, oli viimeksi mainitun luettelon mukaan 66-vuotias vuonna 1724 eli syntyi noin 1658. Venäläisten laatiman luettelon mukaan hän oli vuonna 1712 40-vuotias ja syntyi niin ollen vasta 1672. 1658 syntyneenä hänen äitinsä tuskin olisi voinut olla Helena Alhemia, jonka isästä tuli Turun yliopiston opiskelija vasta marraskuussa 1645.

Anbytarforumilta löytyy edelleen Lars-Olov Erikssonin vuonna 2009 lähettämä selvitys Erick Michelssonin urasta, http://forum.genealogi.se/index.php?topic=32437.0.

Hän sai 29.11.1641 valtakirjan Käkisalmen läänin kirjanpitäjän viran hoitoon; hänen takuumiehenään toimi Erikssonin mukaan "bl a Johannes Turdinus, med initialerna IOT p. efter namnet." Liekö viimeksi mainittu ollut Petrus Turdinuksen veli, https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=U14?

Terveisin,

[esko_s]

Itseäni kiinnostavat tällä hetkellä varsinkin tämän venäläisen asukasluettelon ikäarviot, sillä viestiketjussa Valkeasaaren hovi on viime päivinä keskusteltu Vanhan Suomen vuoden 1724 väestöluettelossa ilmoitettujen ikien oikeellisuudesta.

Adolf Rickneck, joka mainitaan Pyhäjärven nimismiehenä jo 1708, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4877, viittauksia, oli viimeksi mainitun luettelon mukaan 66-vuotias vuonna 1724 eli syntyi noin 1658. Venäläisten laatiman luettelon mukaan hän oli vuonna 1712 40-vuotias ja syntyi niin ollen vasta 1672. 1658 syntyneenä hänen äitinsä tuskin olisi voinut olla Helena Alhemia, jonka isästä tuli Turun yliopiston opiskelija vasta marraskuussa 1645.

Anbytarforumilta löytyy edelleen Lars-Olov Erikssonin vuonna 2009 lähettämä selvitys Erick Michelssonin urasta, http://forum.genealogi.se/index.php?topic=32437.0.

Hän sai 29.11.1641 valtakirjan Käkisalmen läänin kirjanpitäjän viran hoitoon; hänen takuumiehenään toimi Erikssonin mukaan "bl a Johannes Turdinus, med initialerna IOT p. efter namnet." Liekö viimeksi mainittu ollut Petrus Turdinuksen veli, https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=U14?

Terveisin,

Vuoden 1712 listassa Adolfin (40 v) puolison (Maria Schröder) iäksi mainitaan 18 v. Myöhemmin heidän poikansa Davidin syntymävuosi on kuoleman yhteydessä 1711. Vuoden 1712 listassa on tyypillisesti myös paikalla olleet lapset listattu. David ei vielä ole mukana eli lienee syntynyt hieman myöhemmin. Pidän Rickneckin tapauksessa ainakin Marian ikää suhteellisen oikeana, nuori vaimo 18 v.

[esko_s]

Törmäsin länsman Erich Ersson -nimeen Sakkolan Viisjoen kylän (1 aateri) arrendaattorina v. 1698. Tuo kylä oli aiemmin Erich Michelssonin (eli Rijkneckin) hallussa, mutta läänitys oli peruttu 1680-luvulla. Tulkintani olisi, että kyseessä olisi nimenomaan Erich Michelssonin poika. Ei varmasti rummunlyöjä.

[esko_s]

Tuo nimismies Erik Ersson mainitaan jo 1691 maakirjassa, vasemman puoleinen sivu (Sakkola, Vanhajaama, 4 vuoden sopimus, arrendaattori) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22492916 Erik saattaisi hyvinkin olla Pyhäjärvellä nimismiehenä, kuten nuorempi veli myöhemmin. Kun nimenomaan Erik on saanut ennen omistetun tilan vuokrauksen, niin pitäisin häntä vanhimpana poikana.

[esko_s]

Erik Michelsson avioitui kahdesti [vrt. ylioppilasmatrikkelin hlö 4877 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4877), Sakkolan kappalainen Teodor Johan (Theodorus Johannes) Rickneck, viittauksia)]. Hänen ensimmäinen puolisonsa oli Henrik Piperin perillisten amtmannin Erik Klöfwerin (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=687) nimeltä tuntematon tytär. Tästä liitosta näyttävät syntyneen ainakin pojat Gabriel (rakuuna), Reinhold ja Erik (nimismies).

Gabriel ja Erik Erikinpoikien puolisoista minulla ei ole tietoa. Raudun, Sakkolan ja Pyhäjärven käräjillä 15.–22.3.1687, f. 120, mainitaan Reinhold Erikinpojan leski Katarina Larsintytär Brolenia. Alexanderin puoliso oli Georg Lutherin Genos-artikkelin (http://www.genealogia.fi/genos/27/27_57.htm) Gadd och Valleriansson mukaan Herman von Burghausen rakuunarykmentin kapteenin Gustaf Gadden Susanna Kristina –tytär.

Myös Margareta Hermigierin ja hänen ensimmäisen puolisonsa Simon Mattsinpoika Kaijasen pojan Kristian Cajanderin (ylioppilasmatrikkelin hlö 4408 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4408)) puolison Margareta Gadden isäksi olen merkinnyt kapteeni Gustaf Gadden, tosin kysymysmerkillä varustettuna.

Koitsanlahden (Parikkalan) vuoden 1724 väestöluettelossa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13036344) mainitaan kirkkoherra Kristian Cajanderin tytärpuolena noin 1708 syntynyt Helena Rickneck, mikä tarkoittanee sitä, että Margaretan ensimmäinen puoliso oli joku Erik Michelssonin ja Helena Alhemian pojista. Edellä mainituista veljeksistä Karl Ludvig olisi ehkä ikänsä puolesta ollut sopivin noin 1683 syntyneen (Koitsanlahden vuoden 1724 vl:n mukaan 41-vuotias) Margareta Gadden puolisoksi. Vaikuttaa siltä, että myös Kristian Cajander oli kahdesti aviossa, sillä hänelle syntyi Uukuniemen pestin aikana 13.5.1703 tytär Margareta, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6555951. Kastelapsien äitejä ei valitettavasti mainita Uukuniemenkään varhaisissa kastettujen luetteloissa.

Alan kallistua sille kannalle, että ent. majoitusmestarin, sittemmin kestikievarin pitäjänä Luumäen Toikkalassa noin vuoteen 1741 saakka toimineen Otto Johan Soldanin puolison Maria Kristina Rickneckin isä oli Erik Michelssonin ja Helena Alhemian nimismiespoika Erik.

Korjaukset ja lisätiedot ovat tervetulleita.

Terveisin,

Edellä mainitaan Gustaf Gadde. Hän oli yksi Sakkolan arrendaattoreista 1680-luvulta alkaen, kuten länsman Erich Ersson.

[Bodniemi37]

Edellä mainitaan Gustaf Gadde. Hän oli yksi Sakkolan arrendaattoreista 1680-luvulta alkaen, kuten länsman Erich Ersson.

Linkin http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12839703 takana olevassa asiakirjassa mainitut Gabriel Erichsson ja Erich Ersson olivat mielestäni veljeksiä (vrt. ylioppilasmatrikkelin hlö 4877 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=4877), viittauksia).

Korpraali Gabriel Erikinpoika mainitaan vuonna 1689 rakuunatilan haltijana Ruokolahden Kaljulassa ja Erik Rickneck lautamiehenä [KA, mf. ES 1839-1840 (II KO a:4, ent. tunnus jj 26), Ruokolahden kesäkäräjät 7.-8. ja 10.6.1689, s. 262, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3700412].

Terveisin,

[esko_s]

Linkin http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12839703 takana olevassa asiakirjassa mainitut Gabriel Erichsson ja Erich Ersson olivat mielestäni veljeksiä (vrt. ylioppilasmatrikkelin hlö 4877 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=4877), viittauksia).

Korpraali Gabriel Erikinpoika mainitaan vuonna 1689 rakuunatilan haltijana Ruokolahden Kaljulassa ja Erik Rickneck lautamiehenä [KA, mf. ES 1839-1840 (II KO a:4, ent. tunnus jj 26), Ruokolahden kesäkäräjät 7.-8. ja 10.6.1689, s. 262, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3700412].

Terveisin,

Piti oikein etsiä, että minkä alueen arrendaattori ensimmäisessä asiakirjassa mainittu Gabriel oli. Sellainen löytyi, kun tiesi, mitä etsiä. Vuoden 1691 maakirjassa on kuvattu Rickneckien alueiden hallintaa Pyhäjärvellä, siinä mainitaan, että Erik Michelssonin leski ja perilliset hallitsevat, paitsi Viisjoen niityt ja Vanhajaama nimismies Erich Erssonilla. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22492913 Gabriel sitten esiintyy myöhemmin allekirjoittajana henkikirjoissa lesken sijasta. Gabriel taitaa siis olla kuitenkin vanhempi pojista. Voikohan tähän foorumiin laittaa vastausten yhteyteen kuvia?

[Bodniemi37]

Gabriel sitten esiintyy myöhemmin allekirjoittajana henkikirjoissa lesken sijasta. Gabriel taitaa siis olla kuitenkin vanhempi pojista. Voikohan tähän foorumiin laittaa vastausten yhteyteen kuvia?

Voit lisätä viestiin liitetiedostoja klikkaamalla kirjoitustilassa ollessasi kohdassa Lisäasetukset -> Lisää tiedostoja (Hyväksytyt tiedostotunnisteet: bmp gif jpe jpeg jpg pdf png rtf txt zip) valintanäppäintä Hallinnoi liitteitä, jolloin on mahdollista lisätä kuvatiedostoja myös omalta kotikoneelta. Tekstin sekaan voit lisätä kuvia myös kuvasymbolin (http://suku.genealogia.fi/images/editor/insertimage.gif) avulla.

Ruokolahden vuoden 1688 talvikäräjien pöytäkirjasta [KA, mf. ES 1839-1840 (II KO a:4, ent. tunnus jj 26), Ruokolahden talvikäräjät 20.-23.2.1688, s. 48, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3699855, jakso 96] käy ilmi, että ratsuväenkorpraali Gabriel Erikssonilla oli kaksi puolisoa: 1. puoliso Maria Andersintytär oli ylioppilasmatrikkelin hlön 766 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=766), Ikaalisten kirkkoherran Abraham Ikalensiksen puolison sisar; 2. puoliso oli Kalvolan kirkkoherran Sigfrid Kaskaksen Kirstin-tytär, vrt. ylioppilasmatrikkelin hlö nro 1181 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=1181), viittauksia.

Tuomiopöytäkirjasta ilmenee myös, että Gabriel Erikssonilla ja hänen ensimmäisellä puolisollaan Maria Andersintyttärellä oli viisi yhteistä lasta.

Terveisin,

[esko_s]

Kiinnostava löytö. Lewenhauptinkaan matrikkelin tiedot eivät ole aina kohdallaan, joten alkuperäisten katselmusrullien digitoidut versiot kannattaisi vielä yrittää jäljittää. Luutnantti Erik tuntuisi kuitenkin sopivan alempana ehdottamaani Carl Ludvigia paremmin kapteeni Gadden oletetun tyttären Margaretan ensimmäiseksi puolisoksi. Eräs Erik Rickneck toimi muuten eversti Anders Boijen värvätyn rakuunarykmentin rummunlyöjänä 1715...

Minunkin mielestäni Käkisalmen garnisoniseurakunnassa/HisKi kastettu Helena Skröder oli Marian sisar:
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/4zm0ws?fi+0729+kastetut+463)1709 16.3.1709 vachtmest. Joh. Skröder Helena

Alkuperäinen kastettujen luettelon merkintä löytyy täältä, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6630591 (seitsemänneksi alin rivi aukeaman oikealla puolella). Kummit näyttävät olleen säätyläisiä, kahden nimestä en tosin saa selvää :).

Rickneck-suvun selvittäminen taitaa olla vasta aluillaan.

Terveisin,

Erik Erikin Rickneckistä sellainen lisätieto, että vuonna 1708 esiintyy hallitsemaansa Sakkolan Vanhajaaman kylään liittyen maininta, että olisi tällöin ollut kuollut. Sain tämän "luotettavalta" Vanhajaamaa tutkineelta paikallisasiantuntijalta suullisena tietona.

[Bodniemi37]

Erik Erikin Rickneckistä sellainen lisätieto, että vuonna 1708 esiintyy hallitsemaansa Sakkolan Vanhajaaman kylään liittyen maininta, että olisi tällöin ollut kuollut. Sain tämän "luotettavalta" Vanhajaamaa tutkineelta paikallisasiantuntijalta suullisena tietona.

Käkisalmen läänin ja Inkerinmaan ruotsinvallan aikainen maakirjasarja päättyy vuoteen 1699, joten voisikohan paikallisasiantuntijan antama vuosiluku olla peräisin jostain vuoden 1721 jälkeen laaditusta asiakirjasta? Silmäilin myös Sakkolan, Pyhäjärven ja Raudun vuoden 1708 tuomiopöytäkirjoja, http://digi.narc.fi/digi/hak_view.ka?hakid=28638, mutten löytänyt niistä mainintoja nimismies Erik Erikinpojasta.

Aulis Tenkasen tekemästä henkilöhakemistosta Santeri Viskarin ja Matti Kähärin kirjoittamaan teokseen "Metsäpirtti. Entinen kaakkoisrajan äärimmäinen kulmakunta.", http://www.tenkanen.net/metpirt.htm, löytyy tällainen maininta: "Eerik Michelsson, muonamestari, sai 1652 läänityksekseen Vanhanjaaman kylän; hänen perillisensä saivat oikeuden pitää läänityksen elinaikansa. s. 30, 31."

Kuningatar Kristinan lahjoituskirjelmät löytyvät näiden linkkien takaa:
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0038745_00021 (Erik Michelsson, kirjanpitäjä (bokhållare), Pyhäjärvi, 6.5.1648);
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0038772_00223 (Erik Michelsson, muonitusmestari (proviantmästare), Sakkola, 30.3.1652).

Terveisin,

[esko_s]

Käkisalmen läänin ja Inkerinmaan ruotsinvallan aikainen maakirjasarja päättyy vuoteen 1699, joten voisikohan paikallisasiantuntijan antama vuosiluku olla peräisin jostain vuoden 1721 jälkeen laaditusta asiakirjasta? Silmäilin myös Sakkolan, Pyhäjärven ja Raudun vuoden 1708 tuomiopöytäkirjoja, http://digi.narc.fi/digi/hak_view.ka?hakid=28638, mutten löytänyt niistä mainintoja nimismies Erik Erikinpojasta.

Aulis Tenkasen tekemästä henkilöhakemistosta Santeri Viskarin ja Matti Kähärin kirjoittamaan teokseen "Metsäpirtti. Entinen kaakkoisrajan äärimmäinen kulmakunta.", http://www.tenkanen.net/metpirt.htm, löytyy tällainen maininta: "Eerik Michelsson, muonamestari, sai 1652 läänityksekseen Vanhanjaaman kylän; hänen perillisensä saivat oikeuden pitää läänityksen elinaikansa. s. 30, 31."

Kuningatar Kristinan lahjoituskirjelmät löytyvät näiden linkkien takaa:
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0038745_00021 (Erik Michelsson, kirjanpitäjä (bokhållare), Pyhäjärvi, 6.5.1648);
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0038772_00223 (Erik Michelsson, muonitusmestari (proviantmästare), Sakkola, 30.3.1652).

Terveisin,

Kiitos linkeistä. Nuo Erik Michelssonit ovat sama henkilö. Erik Ersson -maininta on nimenomaan tuomiokirjassa, tarkennan ajankohdan myöhemmin.

[Bodniemi37]

Kiitos linkeistä. Nuo Erik Michelssonit ovat sama henkilö. Erik Ersson -maininta on nimenomaan tuomiokirjassa, tarkennan ajankohdan myöhemmin.

Raudun, Sakkolan ja Pyhäjärven kesä- ja syyskäräjillä 1.-5. ja 7.12.1708, f. 163v, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24014926, jakso 167, mainitaan Pyhäjärven nimismies Adolf Rickneck. Jään odottelemaan tarkennustasi.

Terveisin,

[esko_s]

Sain ns. "luetettavalta" lähteeltä eli kylän myöhempien asukkaiden jälkeläisiltä heidän löytämänsä vuoden 1708 asiakirjan. Asiakirjassa mainittu ei asunut paikalla enää 1720-luvulla. Ohessa kuvaliitteenä (on kuvaleike alkuperäisestä tekstistä ja käännös). On näköjään jokin muu kuin käräjäpaperi. Vuonna 1710 alue siirtyi Venäjän väliaikaiseen hallintoon ja edellä mainitsemani henkilöt ovat tulleet vasta sen jälkeen paikalle. Adolf Rickneck oli nimismies Ruotsin hallinnon aikana ja virka näytti jatkuneen Pyhäjärvellä myös Venäjän hallitessa. Sinänsä mielenkiintoinen kuvio, kun tiedossa on, että osa ruotsalaihallinnon virkamiehistä pakeni ja jotkut joutuivat vangiksi ja karkoitettiin jonnekin leirille.

[Bodniemi37]

Sain ns. "luetettavalta" lähteeltä eli kylän myöhempien asukkaiden jälkeläisiltä heidän löytämänsä vuoden 1708 asiakirjan. Asiakirjassa mainittu ei asunut paikalla enää 1720-luvulla. Ohessa kuvaliitteenä (on kuvaleike alkuperäisestä tekstistä ja käännös). On näköjään jokin muu kuin käräjäpaperi. Vuonna 1710 alue siirtyi Venäjän väliaikaiseen hallintoon ja edellä mainitsemani henkilöt ovat tulleet vasta sen jälkeen paikalle. Adolf Rickneck oli nimismies Ruotsin hallinnon aikana ja virka näytti jatkuneen Pyhäjärvellä myös Venäjän hallitessa. Sinänsä mielenkiintoinen kuvio, kun tiedossa on, että osa ruotsalaihallinnon virkamiehistä pakeni ja jotkut joutuivat vangiksi ja karkoitettiin jonnekin leirille.

Sakkolan, Raudun ja Pyhäjärven syyskäräjien 16.–23.10.1702 pöytäkirjasta, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24014216, käy ilmi, että nimismies Erik Rickneck (sukunimikin mainitaan tällä kertaa) oli tuolloin elossa.

Viestisi liitteenä ollut asiakirjaote voisi siinä mainituista talonpojista (tai ainakin aivan samannimisistä ja samoissa kylissä asuvista) löytämieni Raudun kastettujen luettelon merkintöjen (HisKi) perusteella olla peräisin jopa pikkuvihan jälkeen laaditusta asiakirjasta (vai olisiko sittenkin kyseessä käräjäpöytäkirja?):

Raudun Kastetut (HisKi)
*31.1.1756 4.2.1756 Sergisalo Eric Lukoin Anna Sojacka Maria

Takuumiehet:
*31.3.1751 7.4.1751 Unnonk: Pet: Sutari Walb. Jordicka Anna
*8.3.1752 15.3.1752 Härskinsari Jör. Jawanain Elis. Kesoin Maria

Asiakirjan puuttuvan laadinta-ajankohdan ja sen sisältämän sanamuodon "som nu mera framledne Länsman Erich Erichsson" vuoksi ei mielestäni voida varmasti päätellä, että nimismies Erik Erikinpoika ei ollut enää elossa 29.5.1708, jolloin kruununnimismies Carl Hellenius (ymmärtääkseni) antoi hänen vuodesta 1695 lähtien hallinnoimansa kruununtilan asumisoikeuden kahdelle(?) talonpojalle.

Terveisin,

[esko_s]

Sakkolan, Raudun ja Pyhäjärven syyskäräjien 16.–23.10.1702 pöytäkirjasta, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24014216, käy ilmi, että nimismies Erik Rickneck (sukunimikin mainitaan tällä kertaa) oli tuolloin elossa.

Viestisi liitteenä ollut asiakirjaote voisi siinä mainituista talonpojista (tai ainakin aivan samannimisistä ja samoissa kylissä asuvista) löytämieni Raudun kastettujen luettelon merkintöjen (HisKi) perusteella olla peräisin jopa pikkuvihan jälkeen laaditusta asiakirjasta (vai olisiko sittenkin kyseessä käräjäpöytäkirja?):

Raudun Kastetut (HisKi)
*31.1.1756 4.2.1756 Sergisalo Eric Lukoin Anna Sojacka Maria

Takuumiehet:
*31.3.1751 7.4.1751 Unnonk: Pet: Sutari Walb. Jordicka Anna
*8.3.1752 15.3.1752 Härskinsari Jör. Jawanain Elis. Kesoin Maria

Asiakirjan puuttuvan laadinta-ajankohdan ja sen sisältämän sanamuodon "som nu mera framledne Länsman Erich Erichsson" vuoksi ei mielestäni voida varmasti päätellä, että nimismies Erik Erikinpoika ei ollut enää elossa 29.5.1708, jolloin kruununnimismies Carl Hellenius (ymmärtääkseni) antoi hänen vuodesta 1695 lähtien hallinnoimansa kruununtilan asumisoikeuden kahdelle(?) talonpojalle.

Terveisin,

Laitan nyt hieman paikallishistoriakertausta. Vanhajaama sijaitsee entisessä Sakkolassa (myöhemmin Metsäpirtissä) Suvannon, siis Vuoksen eteläpuolella lähellä Laatokkaa. Vuonna 1710 kesällä venäläiset valtasivat alueen. Tämän jälkeen ruotsalaisilla virkamiehillä ei ollut mitään sanomista kyseisellä seudulla ja jo vuonna 1712 venäläiset tekivät verotusta varten luettelon, josta nähdään, että Rickneckit olivat jääneet paikalle Ivaskansaaren hoviin.

Mainittu Carl Hellenius oli ruotsalaisen virkakoneiston vouti ja verovapaus, josta puhutaan oli annettu nimenomaan ruotsalaisaikana. Mainittuja uudisasukkaita ei ole ollut paikalla myöhemmin Sakkolassa. Eli kyllä tuo asiakirja on laadittu ennen valtausta. Arvelen, että oheisen kuvan tieto Carl Helleniuksen virasta Käkisalmen eteläisen alueen voutina pitää paikkansa, vaikka en itse ole dokumenttia nähnytkään (enhän ole tieteellistä tutkimusta tekemässä).

[Bodniemi37]

Laitan nyt hieman paikallishistoriakertausta. Vanhajaama sijaitsee entisessä Sakkolassa (myöhemmin Metsäpirtissä) Suvannon, siis Vuoksen eteläpuolella lähellä Laatokkaa. Vuonna 1710 kesällä venäläiset valtasivat alueen. Tämän jälkeen ruotsalaisilla virkamiehillä ei ollut mitään sanomista kyseisellä seudulla ja jo vuonna 1712 venäläiset tekivät verotusta varten luettelon, josta nähdään, että Rickneckit olivat jääneet paikalle Ivaskansaaren hoviin.

Onko ko. luettelo digitoitu? En onnistunut löytämään sitä KA:n kokoelmista.


Mainittu Carl Hellenius oli ruotsalaisen virkakoneiston vouti ja verovapaus, josta puhutaan oli annettu nimenomaan ruotsalaisaikana. Mainittuja uudisasukkaita ei ole ollut paikalla myöhemmin Sakkolassa. Eli kyllä tuo asiakirja on laadittu ennen valtausta. Arvelen, että oheisen kuvan tieto Carl Helleniuksen virasta Käkisalmen eteläisen alueen voutina pitää paikkansa, vaikka en itse ole dokumenttia nähnytkään (enhän ole tieteellistä tutkimusta tekemässä).

Uudenkaupungin rauhansopimuksessa "Venäjän hallitsija takasi rauhassa saamiensa alueiden asukkaille näiden uskonnon, omaisuuden, lait ja säätyerioikeudet.", https://fi.wikipedia.org/wiki/Uudenkaupungin_rauha.

Carl Helleniuksen puolison syntyperästä olen eri mieltä kuin liitekuvassa mainittu sukututkija. Anna Hermigierin ensimmäinen puoliso oli Johan Nethenius (mahdollisesti Pälkjärven kirkkoherran Johannes Näätäsen poika). Hän toimi Sakkolan kirkkoherran Gabriel Hermigierin apulaisena vuonna 1679 (ja myöhemmin Käkisalmen kappalaisena, vrt. ylioppilasmatrikkelin hlö U1222 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=U1222), viittauksia], joten miksi hän olisi noutanut puolisonsa Vehkalahdelta? Matti Walta näyttää olevan Anna Hermigierin syntyperästä kanssani samaa mieltä, https://sites.google.com/site/mattiwalta/httpssitesgooglecomsitemattiwaltavirkamiehet, Virkamiehiä 1700-luvulla.

Gabriel Hermigier oli esi-isäni poikapuoli, hänen äitinsä Agneta Andersintytär on minunkin esiäitini, ks. viestiketju http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=29797&highlight=Hermigier.

Terveisin,

[Bodniemi37]

Eli kyllä tuo asiakirja on laadittu ennen valtausta.


Oikeassa olet. Vanhajaaman tilan maiden ja rakennusten laadusta suoritetun tutkimuksen tulokset olivat esillä Raudun, Sakkolan ja Pyhäjärven käräjillä jo vuonna 1709 [KA, mf. ES 1802 (KO a:29, ent. tunnus gg 27), Raudun, Sakkolan ja Pyhäjärven talvikäräjät 18.-23.1.1709, f. 8, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24063674, jakso 10].

Voinemme siis ehkä päätellä, että nimismies Erik Rickneck, joka oli elossa Sakkolan, Raudun ja Pyhäjärven syyskäräjien aikana 1702, kuoli ennen 29.5.1708, jolloin kruununnimismies Carl Hellenius antoi asumisoikeusasiakirjan räisäläläisille talollisille.

Terveisin,

[Jernman]

Koitsanlahden (Parikkalan) vuoden 1724 väestöluettelossa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13036344) mainitaan kirkkoherra Kristian Cajanderin tytärpuolena noin 1708 syntynyt Helena Rickneck, mikä tarkoittanee sitä, että Margaretan ensimmäinen puoliso oli joku Erik Michelssonin ja Helena Alhemian pojista. Edellä mainituista veljeksistä Karl Ludvig olisi ehkä ikänsä puolesta ollut sopivin noin 1683 syntyneen (Koitsanlahden vuoden 1724 vl:n mukaan 41-vuotias) Margareta Gadden puolisoksi. Vaikuttaa siltä, että myös Kristian Cajander oli kahdesti aviossa, sillä hänelle syntyi Uukuniemen pestin aikana 13.5.1703 tytär Margareta, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6555951. Kastelapsien äitejä ei valitettavasti mainita Uukuniemenkään varhaisissa kastettujen luetteloissa. Kristian Cajanderin tytärpuoli Helena Rickneck ja pietarilainen muusikko Benjamin Poll vihittiin Pietarin ruotsalaisessa seurakunnassa 3.7.1735.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0060073_00066


Martti Rautio