Niemisjärvi,Moilanen

[Eero Lehtinen]

Tunteeko joku Laukaan (Hankasalmen) Niemisjärven kylässä Moilasen talon historiaa?

Eero Lehtinen

[eruppa]

Niemisjärven Moilanen oli rälssitalo, eli isännät olivat aatelisten lampuoteja. Sama koskee naapuritalo Rusilaa. Laukaan historian isäntäluettelon mukaan tunnetaan seuraavat isännät.

Matti Hämäläinen (Brusi Hämäläisen veli Rusilasta) isäntä 1611-29
Olavi Matinpoika isäntä 1630
Talo autio noin 1631-1660
Vilppu Brusinpoika (Esko Hämäläisen veli Rusilasta) 1660-75
poika Jooseppi Vilpunpoika 1676-
veli Heikki Vilpunpoika -1678-1704
Samuel Markunpoika 1705-1710
Nuutti Matinpoika Moilanen, lautamies 1711-22
veli Pekka Matinpoika Moilanen 1723-35
poika Yrjänä Moilanen 1736-38
serkku Yrjänä Nuutinpoika Moilanen 1739-1760
Pekka Moilasen poika Matti 1761-1780
Karl Fredrik Carlsson (Limatius) toimitusvouti 1780-1812
leski Kristiina Calonius 1812-19
vävy Paul Johan Heinzius, kapteeni 1820-35
Tapani Matinpoika Savolainen 1836-46

Talo halottiin 1843 kolmeen osataloon, Kekonharju, Moilanen ja Piilumäki

Nuo Moilaset liittyvät omaan sukupuuhuni, mutta varsinaisen talon historiaa en ole sen kummemmin tutkinut.

Erkki Porista

[Eero Lehtinen]

Kiitos vastauksesta.
Nuutin ollessa Moilasen isäntänä, ilmestyy Savion kylän Iso-Oksalan talon Lummelahti- nimiseen torppaan Moilasia, joista Laukaan historia käyttää nimitystä "torpparisuku".
Onko heillä yhteyksiä Moilasen rälssitaloon?

Eero Lehtinen

[eruppa]

Tuo Nuutti Moilanen on esi-isäni, mutta en ole hänen jälkeläisiään sen enempää tutkinut, kun Moilasia ei enää esiinny sukupuussani 1700-luvun jälkipuoliskon jälken. Olen kyllä Laukaan, Hankasalmen ja muistaakseni myös Kangasniemen rippikirjoja selatessani törmännyt Moilasiin, mutta en ole heitä sieltä tutkinut.

Hyvää vuodenjatkoa toivotellen Erkki Porista

[Kari Pesonen]

Kiitos vastauksesta.
Nuutin ollessa Moilasen isäntänä, ilmestyy Savion kylän Iso-Oksalan talon Lummelahti- nimiseen torppaan Moilasia, joista Laukaan historia käyttää nimitystä "torpparisuku".
Onko heillä yhteyksiä Moilasen rälssitaloon?

Eero Lehtinen

On.
Moilanen ja Rusila olivat samassa pihapiirissä Niemisjärvellä. Sittemmin Moilasen talon purettu ja hävinnyt maakirjoista.
Pekka Nuutinpoika Moilasen (pso. Anna Heikin/Pekantytär) pojanpoika Nuutti Matinpoika Moilanen (s. n. 1718, k. 28.08.1778, pso. Vappu Juhontytär Markkula, s. n. 1725, k. 14.09.1795), oli torppari Leppäveden Lummelahden torpassa 1763 - 1778. Nuutin isä Matti oli Kynsiveden Piilunmäen eli Moilasen isäntä.

Kari Pesonen

[Eero Lehtinen]

Kiitos Erkki ja Kari. Linkki löytyi, en ollut vain tarpeeksi tutkinut.

Eero Lehtinen

[kekkola]

Moilanen taidetaan tuntea ALATALONA nykyään.

[Sakari Silvast]

Piilumäen sukuhaara!
Talo on kantatila, se sijaitsee Kynsiveden kylässä, alunperin Rautalampea, mutta siirtyi Hankasalmeen vuonna 1801, kun Hankasalmen kappeli perustettiin. 1700-luvun alussa taloa isännöi Moilasen suku. Isovihan jälkeen 1720-luvulla Piilumäki oli siirtynyt Minkkisille. Talo jakaantui tuon vuosisadan loppupuolella kahtia. Varsinaista kantataloa alettiin kutsua Korkeelaksi ja toista puoliskoa Alataloksi. Korkeelaa isännöivät Samuel Minkkinen s.1748 ja vaimo Kristiina Leinonen. Alatalon isäntäväkenä Mikko Minkkinen s.1753 ja Vappu Laukkanen. Korkeelan Samuli Minkkisellä ja Kristiina Leinosella ei ollut lapsia, joten talonpidon jatkajaa ja vanhuudenturvaa täytyi hakea ulkopuolelta. Korkeelassa oli piikana Anna Hyytiäinen s.1772, syntymäpaikka ei tiedossa. Sydänmaa Hintikan poika (Konnevesi) Elias Juhonpoika oli valinnut Annan puolisokseen. Jne.. talo oli myöhemmin Hintikka nyk. Häkkinen. Teksti Hintikan sukukirjasta. Olen itse Eliaksen jälkipolvea.

Sitten toiseen esi-isieni historiaan.
Pieksämäeltä muuttivat Mats (Matti) Silvast 24.4.1843 Laukaan Niemisjärven kylään ja asuivat taloissa RN:o 4 ja 3. Vanhempi veli Staffan (Tahvo) Silvast muutti perässä 19.4.1845 ja asettui asumaan RN:o 4:ään taitaa olla nykyinen Ahokas,jossa pappanikin syntyi.
Olikohan tuo talo ennen se Moilanen, niin luulisin kun mainittiin muuttokirjoissa!
Myös Saviolla asuvat Lummelahdet ovat lähtöisin sieltä, nimi suomennettiin myöh.