Kitti

[Outika]

Margareta Olofsdr Kitti (1758) avioitui 1783 Pehr Johansson Vuopion kanssa. Pehr syntyi Korpikylässä 1757, Johan Persson Vuopion (1732) ja Brita Olofsdr Sakarin (1726) pojaksi.

OLOF JÖNSSON Korpikylässä Kitin no 21 tilalla ¼ mtl
Perheessä isä Olof Jönsson Kitti (1734) ja vaimo Anna Hansdor (1734) sekä pojat Johan (1759), Adam (1765), tytär Margeta (1758), Anna Greta (1761), Ewa (1768) ja Britha Stina (1774). Lisäksi tilalla asuu vanhaemäntä Brita Persdr (1708) ja Johanin vaimo Carin Knutsdr (1760) ja poika Olof (1783).

Paulaharjun mukaan ” Silloin kuin Länsmanit tulivat Taka-Lapin tuntureihin Ruijasta käsin, Kitit saapuivat etelästä Kittilänmaasta, missä jo aikoja sitten oli elänyt Kitti-niminen lappalainen antaen nimensä koko seudulle. Ensimmäisenä Kittinä merkittiin Utsjoen kirjoihin Andaras Hansinpoika, 1786 syntynyt tunturimies, jolla oli emäntänä Andaras Jomppaisen Magga, vanhan Heugmannin rouvan systeri, oikein herrastalosta".

M. Enbusken julkaisussa Lapinmaan maaoikeudet (OM 2006:6), Kemin Lapin lapinkylistä läntisin oli Ounasjoen vesistöalueelle muotoutunut Kittilä, jonka keskus ja markkinapaikka oli 1600-luvun jälkipuolelta lähtien Paloniemi nykyisen Kaukosen kohdalla. Kittilän nimen alkuperäksi on kansanperinteessä selitetty Kristiina- tai Kirsti-nimeä, mahtavan Päiviö jumalhahmon ainoaa tytärtä, mutta totuus lienee tavanomaisempi. Kittilä saattaa kyllä kuulua siihen nimipesyeen, joka on muotoutunut Kristiina- tai Kirsti-nimistä, vaikkapa jostakin historian vaiheessa eläneestä kunnioitetusta leskinaisesta.

Vanhastaan oli Kemin emäpitäjän Hirmulan kylässä Kittilän talokin. Olisiko Hirmulan Kittiläkin nimetty talon kohdalla Kemijoessa olleesta ahtaumasta eikä Kristiina-nimestä? Toinen mahdollinen selitys voisi olla, että saamelaiseen ja erityisesti juuri Kittilän alueen uskomusperinteeseen keskeisesti kuuluneen Päiviön, Peivas-aurinkoisen, tytärtä Kristiinaa kunnioitettiin Ounasjokilaakson saamelaisten keskuudessa niin suuresti, että pirkkamiehet nimittivät heitä Kirstin kansaksi – kittiläisiksi. Tässä nimen selityksessä on haittapuolena, ettei Kittilä-nimistä sukua tai taloa ole ollut lapinkylässä. Mahdollista myös on, että nimi olisi lainautunut Vojakkalan Kittilän pirkkamieheltä.

Tarkoitetaanko Vojakkalan Kittilän pirkkamiehillä Pelttarin (2011) esseessä Lapinvouti Niilo Oravaisen yhteydessä mainittua nykyisen Ruotsin puolella olevaa Kittilää ja siellä asunutta Hindrich i Voikolaa?

Tässä nyt jälleen tarinoita, joihin Kitti -nimi on liitetty. Tunnetaanko jokivarren Korpikylän Kittien taustaa?

[Juhani Mäkitalo]

Vai että Kittilänmaasta ?
Tornionlaaksossa ei uskota tällaisiin höpötarinoihin, vaan nimet selvitetään
useimmiten ko. tilalla asuneiden henkilöiden nimiin pohjautuviksi.

Korpikylän Kitissä oli emäntänä 1645 - 55 vaimo Kirstin

Karungin Kitissä oli emäntänä 1650 - 55 vaimo Kirstin

Alavojakkalan Kittilän nimen alkuperästä ei taida olla varmaa
tietoa. Itse veikkaisin, että se tuli jonkun Kitti-sukuisen isännän mukana taloon. Näkyy ensi kerran Erik Hansonin yhteydessä 1690-luv.

Henrik Larson eli Vojakkala Henrik ei ole koskaan asunut Kittilää !
Hän oli tuskin elossakaan kun Kittilä perustettiin 1583, näkyy kotitilallaan
Oravaisensaaressa viimeksi 1559, Häntä seuraa poika Josef alk. 1560 -
V. 1583 Josef perustaa Kittilän ja veli Clemet jää kotitilalle isännäksi

Jotain kannatta joskus tutkia itsekin, ettei aina tarvitse jonkun muun selvityksiin vedota.
PS Kiitokset tiedoista voi jätää tälle samalle palstalle - niistä entisistäkin !

JM

[Outika]

Se on tämä sukututkimus niin mielenkiintoista ja polttava halu löytää mennyt aika, vielä nopeastikin. Suuret kiitokset todellakin tiedoista. On vain valitettavaa että toistaiseksi sitä aloittelijana joutuu turvautumaan kaikista varoituksista huolimatta toisten tekemiin selvityksiin. Kirkonkirjat Alatorniolla päättyvät kovin aikaisin ja maakirjat ovat vielä vähän etsinnässä, samoin epäselvien tekstien ja käytetyn vanhan kielen ymmärrys. Löysin kylläkin, merkittävän linkkikokoelman Alatornion ja jokivarren maakirjoihin Sukufoorumin keskustelusta otsikolla Tornion ja Ylitornion tietoja ja karttoja 1600 -luvulta. Kiitos tekijöille.

Margareta Kitin isä oli Olof Jönsson ja jossakin Anbytarfoorumin keskustelussa vuodelta 2004 kerrotaan että Seitun tilalta olisi Karunkiin tullut Olof Olofsson ja käyttänyt Kitti -sukunimeä (tuliko vävyksi?). Olikohan kyseessä juuri sama Kitin talo no 21 kun Karungissa oli kai toinenkin Kitti?

Olikohan tuo mainittu Margareta ko. Kirstinin jälkeläisiä? Vanhemmat kirkonkirjojen mukaan olivat Olof Jönsson Kitti ja Anna Hansdr Kauppi (Caupi/Båck).

[Juhani Mäkitalo]

Ei nyt sekoteta Karungin Kittejä ja Kittilöitä tähän !

Korpikylän Kittiin tuli vävy Olof Jönson (1671 - 1737) n. 1701, henkikirjassa
1701 sanotaan: svärfar Per Person gl. över 70 år, har bråck

--- Jöns Olofson s. 1700/1702 k. 17/3 1771 Kg.

JM

[Juhani Mäkitalo]

Vielä lisäys - Korpikylän Kitissä näyttää Kirstinin jälkeen
vaihtuvan suvut parikin kertaa ennenkuin Olof Jönson tilalle tulee.

JM

[Outika]

Kiitos näistä tiedoista. Olen etsinyt henkikirjoja, en tiedä mistä löytäisin, tällaisen luettelon esim jossa mainitaan svärfar Per Person gl. över 70 år, har bråck. Taloluetteloita (Qwarntullslängd 1657 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2596&pnum=515)) löysin Korpikylästä vuodelta 1644-(1657) - 1701, mutta näillä tiedoin en osaa tehdä päätelmiä, keitä taloissa on asunut. Ainakaan ketään Andersia siellä ei asunut vuonna 1657, jolloin olettaisin Britankin jo syntyneen. Andersia etsin sen vuoksi, että kirkon tiedoista hautausten osalta Olof Jönsson Kitin äidiksi on merkitty Brita Andersdotter. Yhtään Andersia en löytänyt eli tuliko Olof Jönsson jostakin muualta. Lisäksi syntyi epäilys että Olof Jönssonin vaimo Carin Johansdotter olisi ollut Kitti sukua?

Pitäisi varmaan tietää muutakin näistä Korpikylän taloista, jotta voisi tulkita henkikirjaluetteloita, ellei minulla ole vielä tietymättömissä joitakin luetteloita, mistä etsiä.

[Juhani Mäkitalo]

Etsit henkikirjoja ja olet juuri niitä katsellut, nytpä tiedät:

Qvarntullslängd on juuri sama kuin henkikirja !

Mikähän logiikka siinä on, että Olof Jönsonin äitiä pitäisi etsiä Korpikylästä ?? Tiedossa ei ole edes mistä Olof tulee.

Mitään syytä ei myöskään pitäisi olla epäilyksiin
kruununvirkamiestä kohtaan tämän vävyväitteen osalta. Vai onko se
minun lukutaitoni, joka on epäilyksenalainen ??

Kun etsit henkikirjasta jotain tilaa, on tiedettävä tilan paikka luettelossa,
ei siellä monta talonnimeä ole.
Ei muuta kuin rakentamaan kylän isäntäluetteloa Alatornion I rippikirjasta
v. 1750 taaksepäin, siellä näkyy vielä talonnimiäkin Kun olet 100 luetteloa katsonut olet vuodessa 1650.
Koko ajanon huomioitava, että tilan paikka luettelossa voi vaihdella, se voi
puuttua veronmaksukyvyttömänä jne, syytä seurata koko kylän isännyyksiä, ei mikään ihan helppo tehtävä, tiedän sen kun olen Alatorniolta laatinut luettelot koko pitäjästä v. 1630 - 1740, osasta
pitäjää jopa 1539 alkaen. löytyy Tornion kirjastosta.

Tarkennuksena vielä Kitin tilaan, että vaimo Kirstin näkyy siellä 1656 asti.
sieltäpäinkin on myös mahdollista lähteä selvittämään. Paljon on tehtävää
ja ehkä oppimistakin ?

JM

[Outika]

Kiitän näistä täsmennyksistä. En missään tapauksessa ole epäillyt kursiivitekstillä painettua osuutta edellisessä viestissäni, en vain löytänyt tuota tekstiä ko. luettelosta tai en osannut sitä sieltä lukea ja tästä syystä halusin tarkentaa olenko lukenut oikeita luetteloita.

En myöskään tietoisesti etsinyt Korpikylästä Olof Jönssonin äitiä, vaan poissulkumielessä kävin kylän tietoja läpi. Nythän tiedän, ettei hän eikä varmaan Olofkaan siellä ole syntyjään asustellut. On aivan hakuammuntaa tässä vaiheessa lähteä arvaamaan mistä tulivat?

Juuri noin olen näitä taloja selannut aina vuodesta 1701 sinne vanhimpaan tietolähteeseen vuodelta 1643. Tosin, 1750 kirkonkirjan tilatietoja en huomannut ottaa lähtökohdaksi. Se varmasti auttaisi asiassa. Ja tuota mainittua teosta Alatornion taloista on jo lainannutkin. Teos olisi hyvä saada kansitettua koska oli jo kovin kulutettu ja toivon mukaan säilyy tulevillekin sukututkijoille tietolähteenä.

Henkikirjaluetteloissa Korpikylän osalta oma havaintoni oli se, että talojen järjestys vaihteli melko lailla, enkä tästä saanut minkäänlaista otetta tilojen järjestykseen tässä vaiheessa.

Tehtävää ja oppimista varmasti tarvitaan ja toivon mukaan oppi lisääntyy tekemällä ja tutkimalla (ja myös keskustelemalla).

[Juhani Mäkitalo]

Tässä tämä v. 1701 henkikirja Alatornio/Korpikylä http://sok.riksarkivet.se/BildVisning/A0001795_00178

Siellähän on myös maakirja v. 1701, siellähän ei ole mitään
merkintää, eikä näitä maakirjatietoja yleensä kannata sekoittaa
sukututkimukseen, n e eivät ole ajan tasalla, vaan aina jälkijunassa.

Ihmetyttää Olof Jönsonin jäljessä oleva "pieni b" mikä sen merkitys
voisi olla ? Bonde, bror, mikä, en muista vastaavaa nähneeni ja
vielä nimen jäljessä ??

JM

[Juhani Mäkitalo]

Nyt selvisi "b:n" merkitys:
Vasemmassa marginaalissa on merkitty huomautukset kirjaimilla a, b, jne

JM

[Outika]

Kiitos linkistä, minulla ei vain tällä hetkellä ole oikeuksia ostettuna näihin tiedostoihin, olen ns. tilapäiskäyttäjä (kun on enemmän aikaa).

Olen käynyt läpi Korpikylän henkikirjoja. Vuoden 1750 kirkonkirjoissa Kitin talossa asuvat Jöns Olofsson ja Brita Pehrsdotter. Olettaisin että vuoden 1701 rippikirjassa talossa asuu Olof Jönsson. En tiedä minne hän häviää kun näyttäisi vuonna 1699 tilalla asuvan Britan, jonka nimestä en oikein saa selvää. Laitan linkin: Korpikylä 1699 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=12176&pnum=35). Vuonna 1698 tilalla asuisi Pehr Persson, oliko Britan isä, Pehr Wuopio?, mutta kuka sitten Kitin tilalla asui? Tämä Pehr sijoittuu samaan kohtaan vv 1698 - 97. Samassa kohdassa vuonna 1696 on ehkä Karin Johansdr?? Oliko Kitti, epäselvää kirjoitusta: Korpikylä 1696 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=12173&pnum=39). Tätä ennen Johan Person tilan kohdalla ja 1692 Lars Peerson ja Peer (Påhl?) Peerson. Sitten epäselvää (niinkuin nämä pohdinnatkin).

Vuodesta 1656 tilalla Kirstin, mutta onko tilalla 1657 kuka, Peder Jönsson? Jos allaoleva huomioidaan, ei varmaan voi olla Peder Jönsson koskei isä olisi Jöns vaan Lars??

Löysin lisäksi mielenkiintoisen vihjeen. Teoksessa Finska och icke-finska tillnamn i Nedertorneås kyrkböcker på 1800 –talet (R.Sandström 1985). Kittilän kerrotaan saaneen nimensä tästä ”Kittiämmistä”, joka oli Kitti nimeltään. Lisäksi E.Wahlberg on arvioinut Kitti nimen olleen tilannimenä Tornionjokilaaksossa ja nimi on lyhennetty naisen nimestä Kirstin. Karungin Kirstin on luultavasti Mickel Joenssonin leski. Korpikylän Kitti on saanut nimensä mahdollisesti Per Larssonin lesken mukaan (s.124).

[Juhani Mäkitalo]

Sekavalta vaikuttaa !
Ei Olof Jönson mihinkään häviä, hän tulee 1701 ja k. 1737 !

Vaimo Kirstiniä näyttää seuraavan vävy Lars Matson ja tätä
U(unga) tai l(illa) Per person 1675 - 1692 (ei ilm yhteyttä edellisiin)

1694 - 96 mainitaan tilalla hustru Margeta Per Persons, joka
ilmeisesti kuolee tuolloin (mies vanha ja sairaalloinen, kuten myöh. selviää)

1697 Per Person - siuklig

1698 Per Person, jolla tytär

1699 Brita piga lilla Per Persons

1701 sitten Olof Jönson, joka oli jo esillä, ei tässä mitään oletuksia
tarvita, jopa appikin mainitaan

On huomattava, että Korpikylän tilojen järjestys on erittäin sekava
joiltakin vuosilta, ei siinä silloin selvitä sillä, että lasketaan monesko tila.
On tarkasteltava koko kylää menetelmällä: joka miehelle tila ja joka tilalle isäntä. Ei aina niin helppoa, sopii kokeilla.

JM

[Outika]

Tämähän on aivan erinomaista tietoa. Kiitän tästä. Itsekin ehdin selata tiloja ja isäntiä moneen otteeseen, muttei taidoillani olisi avautunut tämä asia. Kysymyksiä ehti syntyä, joihin sainkin jo vastauksen.

Jäin miettimään saattoiko Lille Pehr Person olla Kitin talon pieni poika vielä vuonna 1657. Saattoiko Per Persson syntyä ehkä isänsä poismenon jälkeen koska puhuteltiin "Pikku Pehriksi" (vielä aikuisenakin). Sopisi aikataulullisesti että olisi tullut isännäksi tilalle täytettyään 18 vuotta. Pojan? patronyymi sopisi myös siihen jos Kirstin oli Per (Påhl?) Larssonin leski.

[Aiccu]

En tiennytkään, että Kitti -alkuiset nimet (ristimä-, suku- ja paikannimet) ovat näin runsaina länsi-Lapissa ja ihan Utsjokea myöden. Liekö niillä kaikilla oikeastaan mitään tekemistä toistensa kanssa...

Jos näyttöjä lähdetään etsimään, niin löytyyhän sekin teoria, että Kittilän kylä on saanut nimensä Sastamalan Kittilästä tulleiden hämäläisten tai pirkkalaisten mukana.

[Outika]

Tässä lähteessä on erittäin paljon mielenkiintoista luettavaa myös Kittilän asukkaista eli Lapinmaan maaoikeudet, M.Enbuske (http://oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/julkaisuarkisto/20066lapinmaanmaaoikeudet.asutuksenjamaankaytonhis toriakeskisessalapissajaenontekiolla1900-luvunalkuun/Files/OMJU_2006_6_Asutuksen_ja_maankayton.pdf).

[Outika]

Missähän tämä Kitin talo olisi jos ohessa olevia linkkejä tarkastelee: pitäjänkartaston kuva Karungin seudusta ja Korpikylästä 1 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6181777) ja 2 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6181811). Jäin miettimään lisäksi tuota kartalle merkittyä Kittkiö-vaaraa, viittaisiko jotenkin Kitti nimeen?? Ainakin vuoden 1780 kinkerikuulustelukirjassa Korpikylän Kitin tila oli numerolla 21.

Tässä vielä yksi linkki Korpikylään (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6181744). Onko tässä kartassa näkyvä Kitti se oikea, tilannumero ei oikein sovi?