Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Johan ja Paavo Kinnunen / Heinävesi, Leppävirta
Etsin tietoja mieheni esi-isistä Johan ja Påhl Kinnusesta. Löytynevät Kinnusen sukukirjasta, jota minulla ei ole.
Johan Kinnunen 1755, pso Carin Kosunen 1750 (avioliitto mahdollisesti 1780 Papinniemi Heinävesi). Onko sittenkin syntynyt 1762? Onko Carin Leppävirralta? Mieheni on vuonna 1796 Heinävedellä (Karviossa) syntyneen Johan-pojan jälkeläisiä.
Påhl/Paul Kinnunen 1767?-2.1.1833 Leppävirta, Juurikkasalmi
Pso Katariina/Kaisa Vilhunen 1770 (Pieksämäen msrk). Mieheni on v. 1804 syntyneen Paavon/Paulin jälkeläisiä.
Haarat yhtyvät, kun Ananias s. 1.7.1836 (Heinävesi Karvio) ja Ulla (Eva Ulrica) s. 4.2.1837 (Heinävesi Rauhamäki) avioituvat. Ulla muuttaa (näin olen ymmärtänyt) miniänsä Anna Maria Pöyhösen sekä mieheni ukin Antti Kinnusen perheen kanssa Tuusniemelle. Anna Marian ja Ullan kuolinvuosi ei ole tiedossani. Ananiaan perhe jatkoi Karviossa kievaria (Virtala) jonkin aikaa.
Tiedoista kiitollisena
Jaana
Tapani Kovalaine
31.12.13, 15:06
Digikuvan 9 mukaan vihittiin 5.11.1780 Heinävedellä Papinniemestä olevat torpparin poika Juho Kinnunen ja torpparin tytär Kaarina Kosunen. Rippikirjan mukaan Juho syntyi 1762.
Digikuvan 50 mukaan Heinäveden Lepikkomäessä asui vuonna 1680 syntynyt Paavo Kinnunen ja hänen pojanpoikansa Antti (ehkä Arvidinpoika?) Kinnunen s. 1736. Antti avioitui Kaarina Liukkosen s. ehkä 1741, kanssa. Heillä oli poika Juho ja miniä Kaarina.
Vuonna 1774 Antti ja Kaarina muuttivat Papinniemeen, ks. digi 89.
Lastenkirjasta perheen löytää digikuvasta 44, lk 1790-1801.
Digi 89: http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/heinavesi/rippikirja_1775-1785_uk850/89.htm
Kiitos paljon. En osannut suunnistaa Lepikkomäkeen. Miten ihmeessä kaikissa rippikirjoissa syntymäajaksi on merkitty 1755 ja Kaarinan 1750 :confused:? Olisiko toinen pappi tulkinnut mustetuhrut jotenkin väärin? Toista samannimistä ja -ikäistä pariskuntaa ei ole vastaan tullut.
Olen yrittänyt aika uskollisesti tarkistaa syntyneitä muutaman vuoden ennen ja jälkeen rippikirjassa/lastenkirjassa mainitun syntymäajan. Tällä tavoin löysin yhden kadonneen lampaan. Oikea syntymäaika oli 1804, mutta rippikirjoissa 1806.
Britha Maria Kännisen s. 1812 (aviomies Olof Pöyhönen s. 1809) perhe hukassa edelleen. Veikkaisin Varistaipaletta.
Tapani Kovalaine
01.01.14, 23:33
... Britha Maria Kännisen s. 1812 (aviomies Olof Pöyhönen s. 1809) perhe hukassa edelleen. Veikkaisin Varistaipaletta.
Britha Maria Kännisen isä oli Lauri Laurinp Känninen s. 4.11.1770 Heinävesi, Korpilahti. Äiti oli Anna Kaisa Kutvonen s. 1777, k. 25.10.1842 Heinävesi.
Britha, s. 25.9.1812 (rk:ssa aina 1812) muutti Heinävedeltä 9.3.1833 Leppävirroille ja edelleen 23.1.1835 Tuusniemelle ja tuleva puoliso Olli Pöyhönen, s. 28.5.1809 muutti perässä 1.6.1733 Tuusniemelle, jossa he avioituivat 14.6.1835.
Pariskunta asui ihan vähän aikaa Tuusniemen Juojärven kylän Vihtalahden talon alueella Pahkasalossa, ks. digi 127:
http://digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tuusniemi/rippikirja_1835-1843_tk1510-1511/127.htm
Varistaipale (nro 8 ja 9) on ollut perheen asuinpaikkana ja Palokin saha ja Karvio.
Tapani Kovalaine
01.01.14, 23:52
Olli Pöyhönen on hyvinkin voinut syntyä Tuusniemen Vehmersalmella:
28.6.1809 16.7.1809 Vehmerssalmi Olof Pöyhäin Catharina Koistin 38 Olof
Tapani Kovalaine
02.01.14, 16:16
Digikuvan 9 mukaan vihittiin 5.11.1780 Heinävedellä Papinniemestä olevat torpparin poika Juho Kinnunen ja torpparin tytär Kaarina Kosunen. Rippikirjan mukaan Juho syntyi 1762.
Digikuvan 50 mukaan Heinäveden Lepikkomäessä asui vuonna 1680 syntynyt Paavo Kinnunen ja hänen pojanpoikansa Antti (ehkä Arvidinpoika?) Kinnunen s. 1736. Antti avioitui Kaarina Liukkosen s. ehkä 1741, kanssa. Heillä oli poika Juho ja miniä Kaarina.
Vuonna 1774 Antti ja Kaarina muuttivat Papinniemeen, ks. digi 89.
Lastenkirjasta perheen löytää digikuvasta 44, lk 1790-1801.
Digi 89: http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/heinavesi/rippikirja_1775-1785_uk850/89.htm
Kinnusen sukukirja osaisi varmaan kertoa miten asiat oikeesti ovat, mutta kirjaa näkemättä voi löytää netistä a) yhtä ja b) toista. Esimerkiksi sen, että digikuvassa 10 on Heinävedellä 27.7.1760 vihitty Antti Kinnunen ja Kaarina Liukotar. Antti oli Rantasalmen Ahvensalosta ja Kaarina Heinäveden Viitalahdesta.
Viitalahdesta löytyy digi 90 kuvasta Simo Liukkonen ja vaimonsa Ingeborg Nissinen ja heidän alapuolellaan on Rantasalmelta tullut vävy Antti Kinnunen sekä Kaarina Simontytär Liukkonen.
Rantasalmen Ahvensalmi 14 talon tietoja on digikuvassa 49. Siellä asui Arvid Pekanpoika Kinnunen 1702-1785 ja vaimonsa Kaarina Pekantytär Luititar 1698-1776. Heidät on Hiskin mukaan vihitty 28.12.1727. Heillä on mm. poika Antti, joka on rippikirjan mukaan syntynyt 1740 ja Hiskin mukaan 15.4.1737.
Minäkin olisin passiivisen kiinnostunut noista Papinniemen Kosusista. Vihittäessähän Kaisaa sanotaan nimenomaan torpparintyttäreksi Papinniemestä, jos kohta voi olla aivan hyvin torpparin tytär jostain muualta ja piika Papinniemessä.
Papinniemestä kuitenkin löytyy hyvin erikoinen perhekunta, johon en tahdo saada mitään otetta:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4097810
ylinnä on Heikki Kosunen (mikä kirjain nimen edessä? S? Gl?), josta sanotaan ensinnäkin että hän on kuollut ja toiseksi hieman lohduttomasti "skal icke warit till högwärdiga Herres Nat[ward], allenast [?] en gång under siukdom. Öfwer 80 år skal wara". - Heikki löytyykin haudattujen luettelosta: kuollut 90-vuotiaana 3.5.1789.
alla on torppari Hannu Kosunen sekä naisihminen Reetta Piiratar, jotka on ripitetty 1789. Historiakirjoista selviää lisäksi, että Hannu Kosunen ja Reetta Mikontytär Piironen (s. 13.11.1750 Leppävirta Niinimäki, k. 10.6.1810 Heinävesi Rantasalo 5) oli lopulta vihitty avioliittoon Heinävedellä 17.4.1797. Hannu kuoli pian tämän jälkeen Papinniemessä 25.6.1800 (kuoliniästä laskien olisi siis syntynyt n. 1759).
Heikin ja Hannun sukulaisuussuhde ei suoraan ilmene rippikirjoista. Hannu on lisäksi Kosusille epätavallinen nimi, taitaapa olla peräti ainut esiintymä; Kososilla sitä kyllä esiintyy senkin edestä.
Mikäli maininta Kaisa Kosuttaresta torpparin tyttärenä Papinniemestä pitää sanatarkkaan paikkansa, Kaisa voisi olla Hannun sisko. Mutta siinäpä työtä osoittaa!
Jens
Pekka Sipari
06.01.14, 17:11
Terve,
Mulla löytyy Niinimäen Kosusia mutta välillä nimi on kirjattu Kosoin?
Hannua en heti löydä
TAULU 392
Heikki (Henric) Matin poika Kosunen, s. 1718, k. 6.11.1785 Leppävirta, Niinimäki, ikä 67 v.
Pso. Kristiina (Christina) Tirkkonen (Tirkotar), s. 1725, k. Leppävirta, Niinimäki.
Lapsia:
Matti (Matts, Mathias) Kosunen, s. 10.6.1745 Leppävirta, Niinimäki
Heikki (Henric) Kosunen, s. 1748 Leppävirta, Niinimäki.
Helena (Elin) Kosunen, s. 8.4.1750 Leppävirta, Niinimäki 1
Anna Kosunen, s. 21.7.1752 Leppävirta, Niinimäki 1
Paavo (Paulus) Kosunen, s. 5.12.1754 Leppävirta, Niinimäki 1, k. 1828 Leppävirta, ikä 74 v
Katariina Kosunen, s. 20.12.1756 Leppävirta, Niinimäki 1
Maria Kosunen, s. 8.8.1759 Leppävirta, Niinimäki 1
Aatami (Adam) Kosunen, s. 19.5.1761 Leppävirta, Niinimäki 1
Kristiina Kosunen, s. 1.4.1764 Leppävirta, Niinimäki
TAULU 784
Matti (Matts) Kosunen, talollinen, s. 1677, k. Leppävirta, Niinimäki, kuolinsyy turvotus (vatus).
Pso. Anna Pöyhönen (Pöyhötär), s. 1682, k. 25.3.1762 Leppävirta, Niinimäki, ikä 80 v.
Vih. 25.9.1715 Joroinen, Järwenkylä Matts Kosunen ja An:a Olofsd:r Pöyhöin
Lapset:
Heikki (Henric) Kosunen, s. 1718.
Pekka
Pekka Sipari
06.01.14, 18:01
Vielä noista Piiroisista ja Kinnusista
Löytyy Piiroisista tämmöinen, josta jälet loppuvat osa Kinnusista näiltä sivuilta Markkasten pohjalta viestitettyjen viestien pohjalta.
TAULU 792
Mathias Törrönen s. 1682 Polvijärvi
Pso. Elin Piironen (Pirotar) s.
Vih.
Lapsia: Leppäv. rippik. 1723-38 kuva 139, 1738-52, kuva 211, 1753-60 kuvat 128-130
Matts s. 1740
TAULU 793
Elin Piironen (Pirotar) (Pakaritar?) s. 1688 k. 1753
ja Lapinmäen Kinnusia.
TAULU 828
Bertil Oksman s. 1734 (vai pikemminkin 1725), k. 2.7.1788
Pso. Anna Kinnunen s. 1728
Vih. 26.12.1746 (ogifte karl Bertil Oxman Kopolanniemi ja pig. Ann Kinnutar Lapinmäki)
Lapsia: Kopolanniemi
Bertil s. 17.4.1748 (L:v: synt. 1743-61, kuva 36)
Margretha s. 22.2.1751(L:v: synt. 1743-61, kuva 68)
Axel s. 24.3.1754 (L:v: synt. 1723-61, kuva 101
TAULU 1640
Lars vai Pehr Markkanen s. 1685, k. 17.2.1764
Pso. Ingebrog
Pso II Agneta Kinnunen s. 1684 vai 1687 ?, k. 1763
L:v: rippik. 1699-1722, kuvat 184-186, rippi 1738-52 kuva 243, rippik. 1753-60, kuva 150, rippik 1760-67 kuva 170
Lapset:
Lauri (Lars) s. joskus. 1700 Riihiranta Leppävirta.
Pso Anna Kinnutar ??
Pehr s. 1699 vai 1712, k. 1760
Eskel, s. Leppävirta, Riihiranta
Pso. Margaretha L??
Ingeborg , s. 1709 Leppävirta, Riihiranta
Ingeborg s. 1715, k. 1764
Anna ??, s. 1714
Riihirannan sukukuvio menee siis näin:
Pekka Laurinpoika Markkanen, s.n. 1653
-1. pso Inkeri Koponen, k. 1715
-2. pso Aune Kinnunen
Kaikki lapset ovat 1. avioliitosta
-Lauri, s.n. 1685, pso Anna Kinnunen -> lapsia ainakin Inkeri, Pekka, s.n. 1712 ja Anna
-Pekka, pso Anna Iivanainen -> lapsia ainakin Inkeri, Matti ja Simo
-Marketta
-Kirsti
-Esko, pso Marketta Laakkonen -> lapsia ainakin Pekka ja Antti
Tuo Pekka Laurinpoika Markkanen (1690-1764) taas oli Pekka Laurinpoika Markkasen, s.n. 1653, veljenpoika ja hänen isä siis Polvijärven kylällä aiemmin asunut Lauri Laurinpoika Markkanen, s.n. 1665. Pekan, s. 1690, vaimo oli myös Inkeri etunimeltään.
TAULU 384
Lauri (Lars) Lankinen (Langin), kotivävy, s. 1692, k. 12.6.1753 Leppävirta, Saahkarlahti, ikä 61 v. Rippik. L:v: 1723-38,kuva 193, Rippik. L:v: 1738-53 kuva 257 Rippik. L:v: 1753-60 kuva 160 Sahkarl. 1, rippik. 1761-67 kuva 179 Sahkarl.1., rippik. 1777-1783 kuva 220 ja 221, rippik. 1790-1801 kuva 397, rippik. 1802-013 kuvat 272 -273, rippik 1814-24/III kuvat 82-84
Pso: Vappu (Walborg) Pekan tytär Koponen (Kopoitar), s. 1697 Leppävirta, k. noin 1743 Leppävirta, Saahkarlahti, ikä 46 v. (Jarmo Paikkala Kopsten sukukirjassa esittää että Saahkarlahden Koposet ovat olleetkin Ropposia)
Vih. noin 1712
Lapsia:
Kerttu (Gertrud) Lankinen (Langin), s. Leppävirta, Saahkarlahti
Maria Lankinen (Langin), s. noin 1720 Leppävirta, Saahkarlahti muuttti Rantasalmelle
Mikko (Michel) Lankinen (Langin), s. 17.7.1722 L:v: Saahkarlahti, k. 26.4.1790? Leppävirta, Saahkarlahti
Pso I. Brita Heikin tytär Rokkatar s. 2.6.1717, k. 1765 L:v: Saahkarlahti 1 (vht. Heikki Rokkanen s. 1684, k.30.1.1760 Heinäv. Karhintaipale ja Lastikka Aapontytär Kosunen s. 1682 L:v:Niinim., k. 19.1.1752 Rantas: Karhintaipale.), Pso. II Anna Afleck s. 1719 Pitkälänniemi? k. 15.5.1803. Vih 15.12.1765 (Gårdsk Michel Lankinen ja qv. Anna Afleck Kuvansi.
Lapsia I:sta Walborg s. 1744, (Pso. 29.4.1759 Johan Kosuin s. 1741 ? Kurolanlahti), Lapsia II.sta: Maria s. 2.5.1766, vai 60 vai 44 k. 2.5.1766, Maria s. 19.5.1768, k. 8.1.1790,Brita s.1751 44? (mennyt naimisiin Johan Kosusen s. 1741 kanssa videpage 24).
Antti (Anders) Lankinen (Langin), s. 1729 Leppävirta, Saahkarlahti. k. 10.4? 1796 vai 98. Pso. 30.9.1753 vai 1750 Maria Staffansdr Heiskanen s. 1728 Rummukkalasta. L:virta Rippik. 1753-60, kuva 160
???(Wilhelm s. 3.5 vai 3.6.1773 vai 74 , k. 29.5.1842 (Pso I. Maria Kinnunen s. 1769, k. 20.6.1806 , Joroisista tullut 26.3.1794, Pso II 9.4.1809 Margaretha Ropponen s.1783 tai 84 Sahkarl.)
Lapsia (rippik.1836-46/III kuva 135 (Sahkarl. Jokela): ? AnnaMaria s.1796 Brita s.1799 Wilhelm s. 1 vai 2.3.1802 (pso I Maria Laitin s.1802 pso II Maria Soinin 1810 + lapsi Fredrik Wilhelm s. 4.5.1825), Staffan 17.9.1812, Maria 1810, Helena 29.9.1814 (kuvassa myös Anna L. s.1817 ja Walborg Stina 1.5.1821, Loviisa L. 1813 ja Erik Johan Jurvanen s.1804, Drg Petter Ticka till 768)
Michael s. 23.4.1776,
Ander s. 1776 vai 1778 (Pso 6.6.1802 Cecilia Kosuin Niinimäki s.16.1.1781) ripik.1802-1813 kuva 272. )
Kinnusiahan riittää
Jo keskiajalla vakiintunut sanonta "Heikkisii on enin helvetissähii toinen kimppu Kinnusii.
Pekka
Pekka Sipari
06.01.14, 18:54
Vielä vettä myllyyn. Ei kai tuo Luititar ole Luttinen?
TAULU 6368
Antti (Anders) Luttinen, s. Leppävirta, k. Leppävirta.
Luttiset olivat Leppävirran kantasukuja. Kun ensimmäisiä veroluetteloja ryhdyttiin laatimaan, olivat Luttiset samoin kuin Kinnuset jo siellä. Vuonna 1541 tunnetaan Luttilasta Olli Luttinen ja Antti Luttinen, joiden pojat Antti Ollin poika ja Olli Antin poika jatkoivat talonpitoa. Heidät mainitaan vuoden 1561 maakirjassa (Sarvas & Hovi 1988 s. 673). Kirkonkirjojen perusteella voidaan Luttisten polveutumista seurata 1600-luvun lopulta lähtien. Alkuosaltaan taulu on vielä epävarma, sillä rippikirjan merkinnät ovat tulkinnanvaraisia.
Antti Luttinen on elänyt vielä 1699, jolloin ensimmäinen rippikirja laadittiin.14
Puoliso: Anna?,.
Lapset:
Olli (Olof) Luttinen, s. Leppävirta.
Pekka
Minulla on kerättynä käytännössä kaikki vanhan Leppävirran seudun Kosuset Ruotsin vallan aikana, mutta Hannuja sieltä ei löydy ensimmäistäkään. Siksi oletan, että kyseessä saattaisi olla Kerimäen suunnalta tullut perhekunta (Hannu kuuluu olleen siinä määrin tavallinen nimi Kososilla, että eräs sukuhaara siirtyi käyttämään nimeä Hannikainen). On erikoista, että torppariperhe ilmestyy Papinniemen kylään aivan kuin tyhjästä.
Tuon Niinimäen Heikin esi-isistä minulla on seuraavat tiedot:
I. Heikki Matinpoika Kosunen, talollinen,
s. 1718 Joroinen, Järvikylä
k. 6.10.1785 Leppävirta, Niinimäki
p:so Tiina Paavontytär Tirkkonen, talollisen tytär,
s. 1725 Leppävirta, Niinimäki
k. 1767-1777 Leppävirta, Niinimäki
II. Matti Heikinpoika Kosunen, talollinen Niinimäellä v:sta 1722, (sukulaisuussuhteesta Niinimäen Kuikka-ahon Kosusiin ks. Leppävirran käräjät 8.9.1732)
s. 1676 Leppävirta, Niinimäki
k. 20.12.1752 Leppävirta, Niinimäki
vih. 25.9.1715 Joroinen
p:so Anna Ollintytär Pöyhönen, talollisen tytär,
s. 1682 Joroinen, Maavesi
k. 25.3.1762 Leppävirta, Niinimäki
III. Heikki Matinpoika Kosunen, talollisen veli Leppävirran Niinimäellä 1657-1682, talollinen Joroisten Häyrilässä 1688-1697. Kuoli Joroisissa nälkävuotena 1697.
IV. Matti Heikinpoika Kosunen, talonisäntä, kirjattu Rantasalmen Voinsalmen kymmenyskuntaan vielä 1639, Leppävirran Niinimäen kylään 1644-1660.
Niinimäen(kin) sukuhaaran varhaispolvet ovat hivenen ongelmalliset, mutta sukujohto vaikuttaisi jatkuvan Heikki Pekanpoika > Pekka Laurinpoika > Lauri Kosunen, joka mainitaan jo 1541 maakirjassa. Sukuhaaran kantatila oli Heinäveden Karvion Lepikkomäki, joka kuului Rantasalmen neljänneskunnan Voinsalmen kymmenyskuntaan. Kosuset isännöivät tilaa n. vuoteen 1640, minkä jälkeen he siirtyivät Niinimäelle Kuikka-aholle, joka tähän asti oli kuulunut Piirosille. 1664 maantarkastusluettelon mukaan vanha tila katosi sitten kokonaan kirjoista ja kansista, miksi - sitä en tiedä. En myöskään tiedä, miten Kosuset saivat Niinimäen maat haltuunsa; olisikohan Matti Heikinpoika ollut naimisissa jonkun Piirosten perijättären kanssa?
t. Jens
Olli Pöyhönen on hyvinkin voinut syntyä Tuusniemen Vehmersalmella:
28.6.1809 16.7.1809 Vehmerssalmi Olof Pöyhäin Catharina Koistin 38 Olof
Kiitos Tapani. Olin juuret ovat Pöyhösten sukukirjan mukaan Vehmersalmella. Ollin ja Riitan tytär Anna Maria on mieheni äidin isän äiti ja perhe asui Karviossa. Olli ja Riitta kannustivat lapsiaan kouluttautumaan. Anna Mari kävi Jyväskylässä seminaaria ja oli viittä vaille valmis opettaja, kun joutui lopettamaan koulun raskauden takia. Toimi kuitenkin kiertokulun opettajana Karviossa.
Suurkiitokset teille foorumin Leppävirta-Heinävesi-alueen asiantuntijoille. Näissä tiedoissa on minulle sulattelemista.
Olen ymmärtänyt, että Savossa sukunimet ovat nimensä mukaisesti sukunimiä. Mistä tuo horjunta Kosunen-Kosonen kertoo? Onko kyse kirjaajan epävarmuudesta / kielitaidosta vai siitä, että joku suvun jäsen tai haara, jostain syystä halusi tehdä pesäeroa?
Horjunta Kosunen-Kosonen kertoo mielestäni kahdesta seikasta: ensisijaisesti kirjurikäytäntöjen horjuvuudesta ja toisekseen "sukureviireistä".
Kosuin on Kosusen standardimuoto lähteissä kautta 1700-luvun; 1800-luvulla sen syrjäyttää hetkeksi Kosoin: luulen että kyse on siitä, että Leppävirran papisto kuvitteli sen olevan korrekti kirjoitusasu: onhan Kosonen verrattain laajempi suku kuin Kosuset, jotka kautta historian ovat pysytelleet varsin visusti Leppävirran ympäristössä (ja Pohjois-Pohjanmaalla).
Toisekseen on sellaisiakin tapauksia, että Säämingin Kosonen muuttaa Rantasalmelle, joka on Kosus-pitäjä ja kirjautuu kirkonkirjoissa Kosuseksi. Toisaalta on Kosusia, jotka muutettuaan Etelä-Savon "Kosos-reviirille" muuttuvat silmänräpäyksissä Kososiksi. On vaikea arvioida, onko kyse enemmän muutoksesta paperilla vai onko nimi oikeasti vääntynyt myös perheen suussa.
Nimet on siis herkästi mielletty toistensa varianteiksi, ja sama nimiaineshan niissä on taustalla (etunimi Koso muuten löytyy vielä 1550-luvulla Juvan Härkälästä eräältä Koso Härköseltä). DNA-analyysi on kuitenkin osoittanut, että Kosuset ja Kososet ovat toisilleen niin etäistä isälinjaista sukua, että sillä ei ole enää mitään tekemistä samanlaisen sukunimen kannalta.
Jens
Olen ymmärtänyt, että Savossa sukunimet ovat nimensä mukaisesti sukunimiä. Mistä tuo horjunta Kosunen-Kosonen kertoo? Onko kyse kirjaajan epävarmuudesta / kielitaidosta vai siitä, että joku suvun jäsen tai haara, jostain syystä halusi tehdä pesäeroa?
Pekka Sipari
09.01.14, 19:08
Terve kaikki,
Uskoin pitkään, ette tuo nimi Kosoi (sokea) tuli venäjältä niinkuin Korhoi (kuuro), mutta monet on esittäneet, että Kosuset ja Kososet olisivat samaa juurta (rikas, koslti jotain tms. mää ja tiijä sitte häntä)
Pekka
Pirjo Mikkonen &co on pyöritellyt noita mahdollisia Kosoinen -nimen tulkintoja, mutta ne nyt ovat yhtä tuulen viemää kuten monen muunkin savolaisnimen etymologia. Mitä syvemmälle nimistöön sukeltaa, sitä enemmän sieltä löytyy juuri ortodoksisia ristimänimiä. (Oikeastaan jotain tällaista sopii odottaakin).
Koska Savossa vielä 1500-luvulla on attestoitu etunimi Koso, pidän uskottavimpana, että kyseessä on juuri suvun kantaisän etunimestä johdettu klaaninimi. Nähtävästi se on Konstantinos -nimen kansanomaisia variantteja.
Jotain tietoa Kosusten suvun vaiheista olen mättänyt seuraavalle sivustolle:
http://www.kosunen.sukuseura.fi/5
Tapani Kovalaine
11.01.14, 15:45
Britha Maria Kännisen isä oli Lauri Laurinp Känninen s. 4.11.1770 Heinävesi, Korpilahti. Äiti oli Anna Kaisa Kutvonen s. 1777, k. 25.10.1842 Heinävesi.
Britha Känninen, s. 25.9.1812 (rk:ssa aina 1812) muutti Heinävedeltä 9.3.1833 Leppävirroille ja edelleen 23.1.1835 Tuusniemelle ...
Kännisten suvussa on tipaton tammikuu nimestä päätellen lähinnä sivuseikka. Suvulla on netissä Heraldisen Seuran sivuilla oma hieno sukuvaakuna. Netistä voi löytää Kännisten ja Piiraisten sukunimien välistä ja dna-tutkimuksiin perustuvaa yhteyttä eritoten Leppävirran Polvijärven kylästä ja Heinäveden Tynnyrimäestä, joka muuten näyttää vuoden 1810 jälkeen löytyvän kirkonkirjoista Rauhamäen kylästä, talo nro 3 tai 2.
Digi 356 : http://digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/heinavesi/rippikirja_1829-1839_tk2103/356.htm
Riitta Maria Kännisestä voi nettitiedoilla edetä esipolviin vaikkapa näin:
Lauri Laurinp Känninen 1770, puoliso Anna Kaisa Kutvonen 1777-1842
Lauri Matinp Känninen 1729-1791 Heinävesi, Korpilahden Tynnyrimäki
- puoliso Kristiina Turunen 1732
Matti Laurinp Känninen 1698-1760 Heinävesi, Tynnyrimäki
- puoliso Margareetta Liukko (Liukkonen) 1697-1779 Tynnyrimäki
Lauri Grelsinp Känninen
- puoliso Maria Turunen, kuoli 1728 Heinävesi, Korpilahden kylä
Korpilahden kylä löytyy vanhimmista rippikirjoista ja henkikirjoista Rantasalmelta.
Joka kodin suuri nimikirja, ilm. 1996, tuntee monia sukunimiä mutta vaikenee Kännisistä. Nimen kantajia on 50 Väestörekisterikeskuksen tilaston mukaan. Miehiä on puolet enemmän kuin naisia.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.