PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Luostarinen -nimen etymologia - Valamostako?


rluostar
30.12.13, 01:21
Voisiko olla mahdollista, että Luostarinen sukunimi pohjautuisi Valamon Luostarin ulkopuolella sijaitsevan Luostarinmäen asukkaisiin, jotka kävivät
töissä luostarissa ja joita kutsuttiin Luostarimäkeläisiksi. Näin Felix Ahonen, edesmennyt historian tutkija ja opettaja ja sukututkija asian minulle kertoi.
Käydessäni Valamossa tutkimusmatkalla minulle kerrottiin, että Luostarinmäki on edelleen olemassa ja etä siellä asuvat ne, jotka auttavat Valamon munkkeja erilaisissa töissä. Kun sukunimen ottamisaika tuli niin luostarimäkeläiset ottivat luontaisesti itselleen nimen Luostarinen. Laatokan rannoilta näyttäisi johtavan aika selkeä suvun nimeä kantavien perheiden ketju Kivennavalta, Muolaalta ja Äyräpäästä Vuoksea pitkin Ruokolahteen ja sieltä edelleen vesistöjä pitkin Särkilahden, Sulkavan Rantasalmen, Leppävirran, Heinäveden ja Rääkkylän alueille, johon vm. sukuhaaraan itse kuulun.


Tämä teoria tuntuu oikeastaan luotettavammalta kuin sukutarinana kerrottu versio köyhästä munkista, joka ihastui erään talon soriaan tyttäreen, jätti munkinkaapunsa ja meni tämän kanssa naimisiin ottaen nimen Luostarinen.

Kolmas teoria lähtee siitä, että luostareilla ympäri Suomea oli useita tiluksia, joiden vuokraviljelijät ottivat nimekseen Luostarinen.

Kannanotoista, näkökannoista, todisteista ja arveluista tosi kiitollisena Reijo Luostarinen, sukua tutkiva.

Leo Suomaa
30.12.13, 07:51
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet selittää Luostarin ja Luostarisen jokseenkin em. tavalla. Luostarinen on heidän mukaansa syntynyt ortodoksisella alueella, missä pienet erakkoluostarit, munkkikammiot, sijaitsivat pitkin maaseutua. Sukunimi Luostarinen ja talonnimi Luostari saattaa johtua myös siitä, että talo on ollut - ortodoksisen tai roomalaiskatolisen - luostarin omistuksessa. Sukunimenä Luostari on eteläpohjalainen.

rluostar
01.01.14, 12:57
Tuo ns. lampuotiteoria tuntuisi järkevältä selitykseltä, mutta sen loogisuuden voi asettaa kyseenalaiseksi, kun tiedetään, että luostaritiloja oli jo yksin Viipurin läänissä yli sata. Suku ei kuitenkaan kirjojen perusteella ollut näin suuri.

Muuttoteoria kiehtoo sikäli, että Äyräpään kihlakunnassa tiedetään 1541 asuneen kaksikin Luostarista: Antti L. Muolaan pitäjässä ja Tuomas L. Hanttulan, Kivennavan pitäjässä. Ruokolahdella sijaitsi Luostarinmäki, jossa isäntänä oli Heikki L. 1550 ja sitten Savon alueelta vuodelta 1541 löytyy 10 Luostarisen isäntää, jotka asuivat seitsemää tilaa Säämingin-Rantasalmen alueella. Reitti Valamosta voisi täten olla esim: Äyräpää-Vuoksi-Ruokolahti-Särkilahti-Sulkava-Rantasalmi-Leppävirta eli sen ajan parhainta kulkureittiä, vesistöjä, pitkin tapahtunut leviäminen Karjalan kannakselta länteen.

Oli miten oli, niin luostaripohjainen sukunimiselitys on selitysvoimaisin Luostarinen suvun alkuperää haettaessa.