Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Kirkonkirjat
Pääsikö vuonna 1955 "tavallinen pulliainen" selailemaan kirkokirjoja.
JiiVesa
Heikki Koskela
04.07.07, 20:02
Pääsikö vuonna 1955 "tavallinen pulliainen" selailemaan kirkokirjoja.
JiiVesa.
Ei taida löytyä kysymykseen ihan varmaa vastausta. Oletan, että "tavallinen pulliainen" oli vuonna 1955 melko harvinainen kirkkoherranvirastossa kirkonkirjojen parissa ja sukututkimuksen renessanssi alkoi vasta muutama vuosikymmen myöhemmin. Luultavasti tutkimukseen suhtauduttiin tuolloin enemmän hämmastellen ja myönteisessä hengessä. Esteet ovat tuolloin olleet tutkimukselle matalempia, oletan.
Kirsi Rannikko
04.07.07, 21:09
Kyllä täällä läntisessä Suomessa ainakin pääsi.
Anoppini eno kiersi 50-luvulla moottoripyörällä rannikkopitäjien seurakunnissa Rymättylästä Merikarvialle tutkimassa sukuaan. Kun hänestä aika jätti, niin vaimo ja lapset päättivät polttaa tutkimustiedot, etteivät ne joutuisi vääriin käsiin:mad: (Jotkut suvusta kun olivat saaneet aviottomia lapsia ja jotkut olivat saaneet jopa sakkoja juopumuksen takia!).
Hei,
Kyllä Hämeessäkin pääsi tutkimaan. Ja selvityspyyntöihin (näemmä) kirkkoherranvirastoista säntillisesti vastattiin - tosin näin jälkikäteen tarkastellen vähän mitä sattui (käsillä olemaan?).
t. Helena V.
Suurkiitos vastaajille ja hyvää kesän jatkoa !
JiiVesa alias
Juha Vesamäki
Kun hänestä aika jätti, niin vaimo ja lapset päättivät polttaa tutkimustiedot, etteivät ne joutuisi vääriin käsiin!
Tämä polttaminen näyttää siis olevan yleisempääkin... Ehkä tuo on ollut syy meilläkin päin kun isoisäni tekemiä tutkimuksia sekä vanhoja valokuvia jälkipolvi on polttanut kenkälaatikollisen verran.
Hiukan lohduttaa tieto, että valokuvia on voitu lähettää jo silloin myös sukulaisille. Ja että ne sieltä kautta kiertäisivät saataville. ;)
Suurkiitos vastaajille ja hyvää kesän jatkoa !
JiiVesa alias
Juha Vesamäki
Hei!
En malta olla tarttumatta sukunimeesi. Itselläni samanmoinen! Ethän suinkaan ole jo tutkinut Vesamäen sukua? Oulunläänin Pyhäjärvelle päin on kehoitettu suunnistamaan. Sieltä suunnalta löytyykin oikeanlaisia sukuja. Olen myös tehnyt huomion että eteläisessä Suomessa samaa sukunimeä vaan kenties ei meidän sukua.
Isäni pappa Seppä Eino Heikki Vesamäki s.19.7.1896 ja puoliso Erika os. Pennanen, s. 22.09.1905. Einolle ei ota osuakseen vanhempia. Lapsia heillä liuta (15) ja he ovat levinneet Etelä-Suomesta Pohjoista myöten.
Erikan äiti Santra Kaisa Pennanen, s. 2.5.1877. Puolisoa ei tiedossa. Santran muut lapset ovat Olga ja Helvi. Santran lasten isästä/ tai mahdollisista isistä en ole tietoinen. Joskin olen vasta pöyhinyt pintaa ja tarttumassa tähänkin sukuhaaraan.
Vesamäet ovat kuitennii olleet rautatieläisiä ja liikkuvaisia.
Terveisin, Mirva Vesamäki
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.