Sakkolan kirkkoherra Gabriel Sigfridi Hermigier

[Bodniemi37]

Martti Korhonen kuvailee Vehkalahden pitäjän historiassaan (II) esi-isäni, Elimäen kappalaisen Isaacus Abrahami Nirkon poikapuolen Gabriel Sigfridi Hermigierin uraa ja perhesuhteita näin: "Ensin isänsä tavoin Viipurin kappalainen, Sakkolan kirkkoherra 1675 alkaen. Useita lapsia. Useita nimeltä tuntemattomia tyttäriä, joista useat avioituivat pappissukuihin."

Verkosta löytämässäni Akianderin paimenmuiston versiossa Gabriel Hermigieriä ei mainita lainkaan Sakkolan kirkkoherrana. Akiander tuntee ainoastaan hänen ensimmäisen, Viipurissa 28.8.1660 vihityn puolisonsa Margareta Henrikintyttären ja lapsistakin vain Sigfrid-pojan ja yhden tyttären. Gabriel ei ollut ylioppilas, mutta ylioppilasmatrikkelin verkkoversioon hänet on otettu mukaan, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U1222 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U1222), ja hyvä niin, sillä häntä koskevista viittauksista selviää, että hänellä oli - edellä mainitun Sigfridin ja ylioppilasmatrikkeliin päätyneen Gabrielin lisäksi - myös kolmas poika Herman. Hänestä tuli aikanaan Viipurin luostarikirkon 3. kappalainen (ja tyttärensä Magdalenan kautta yksi Olsoni-suvun kantaisistä).

Herman Hermigier mainitaan kolme kertaa KA:n Käkisalmen läänin tuomiokirjakortistossa (http://www.narc.fi/Arkistolaitos/tma/kaki/tth/index.html (http://www.narc.fi/Arkistolaitos/tma/kaki/tth/index.html)):
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3721461 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3721461) (Tiuralan käräjät 1681.3.24-26, gg2/596v/10, "prästen H:r Herman Hermigier"),
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3721464 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3721464) (Tiuralan käräjät 1681.3.24-26, gg2/596v/11),
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3721461 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3721461) (Tiuralan käräjät 1681.3.24-26, gg2/597/13, "H:r Herman Hermigier”).

Kortistosta on jäänyt aikoinaan puuttumaan hänen sukutaustaansa valaiseva tuomiokirjaviittaus (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3720982 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3720982)):
Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Gabriel Hermigier. Verkkojulkaisu 2005 <http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U1222 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U1222)>. Luettu 28.2.2013, viittaukset: "KA mf. ES 1796 (gg 2), Sakkolan käräjät 31.3.–1.4.1682, f. 348 (Pastoris Hermigiers Son her Herman Swarade),”. Samassa pöytäkirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3720988 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3720988), f. 350v) mainitaan myös hänen ammattinimikkeensä: Coadjutoren.

Georg Lutherin postuumisi julkaistusta Boisman-suvun selvityksestä (Släktbok. Ny följd. IV:1-2) käy ilmi, että Keski-Suomen Boisman-sukuhaaran kantaäiti Katarina Hermigier oli Gabriel Hermigierin ja hänen jälkimmäisen puolisonsa Magdalena von Borgenin tytär (Viipurin RO 11.6.1692, s. 325-326, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11267692 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11267692)); Katarina ei siis ollutkaan kotoisin Vehkalahdelta, kuten aiemmin on esitetty.

Gabriel Hermigieriä koskevista ylioppilasmatrikkelin viittauksista selviää sekin, että Sakkolan papistonapulaisen virkaa hoiti 1670-luvun lopulla Johannes Johannis Nethenius, josta tuli myöhemmin Käkisalmen kappalainen: Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Gabriel Hermigier. Verkkojulkaisu 2005 <http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U1222 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U1222)>. Luettu 28.2.2013, viittaukset: "Sakkolan käräjät 17.–18.2.1679 f. 849 (Kyrckieheerden her i Sochnen, wyrdige och wällärde H:r Gabriel Hermigier), 850, 851 (Coadjutor her sammastedz H:r Johan Nethenius af H:r Kyrckieheerden producerat), 852v, 858,". Nethenius toimi Yrjö kotivuoren tiedonannon (5.3.2012) mukaan käräjillä kirkkoherra Gabriel Hermigierin asiamiehenä. Kotivuori arvelee, että Netheniuksen isä oli Pälkjärven kirkkoherra (1637) Johannes Martini Näätänen.

Itse kirjoittelin vielä vuonna 2008 Suku Forumilla Johan Netheniuksen puolisosta tähän tapaan, http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=23145&postcount=2 (http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=23145&postcount=2): ”Anna Hermigier oli Vehkalahden kirkkoherran (1676-81) Matthias Matthiae Hermigierin ja hänen jälkimmäisen puolisonsa Barbro Johanintytär Vilkenin tytär.” Tuolloiset tietoni Annan esipolvista ja hänen syntymävuodestaan (1645) ovat olleet peräisin eräässä toisessa suositussa sukututkimusryhmässä käydyistä keskusteluista.

Nyt ymmärrän, ettei Annan syntymävuodeksi ilmoitettu 1645 voi millään pitää paikkaansa, sillä hänhän avioitui toisen puolisonsa Carl Helleniuksen kanssa vasta vuonna 1699 ja olisi 1645 syntyneenä ollut viimeisen lapsensa Jakobin Käkisalmessa 9.5.1706 saadessaan, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6630485 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6630485) [Käkisalmen syntyneiden ja kastettujen luettelot 1690-1710 (I C:1), s. 94, jakso 53, katsottu 5.2.2013] yli 60-vuotias! Myös Anna kuului mielestäni Gabriel Hermigierin perhekuntaan ja avioitui Johan Netheniuksen kanssa joko tämän toimiessa papistonapulaisena Sakkolassa tai hieman myöhemmin.

Johan Netheniuksella ja Anna Hermigierillä näyttää olleen Anna Magdalena(!) –nimisen tyttärensä lisäksi myös Johan-niminen poika ja Karl Johan -niminen pojanpoika, vrt. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6884987 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6884987) (Ristiinan seurakunnan kl/1707-1759 (I C:1)].

Agneta Hermigieristä ja hänen puolisostaan Johan Bengtinpoika Bergistä kirjoitin viime vuonna tässä viestissäni http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=108223&postcount=1 (http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=108223&postcount=1). Johan Bergin sukutausta on edelleen hämärän peitossa.

Lopulta Strömstadin, http://fi.wikipedia.org/wiki/Str%C3%B6mstad (http://fi.wikipedia.org/wiki/Str%C3%B6mstad), komentajaksi päätyneen Gabriel Gabrielinpoika Hermigierin http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U430 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U430), pojalla Pehr Gabrielilla oli ainakin viisi Ruotsin Valstadissa ja Hovan pitäjässä syntynyttä lasta, joista Suomen tykistöprikaatin tykkijunkkari Joakim meni naimisiin helsinkiläisen Brita (Anna?) Katarina Dahlmanin kanssa.

Myös Gabrielin Sigfrid-veli antautui sotilasuralle. Hänet vihittiin 20.3.1711 Tallinnassa (Nik.) Anna Maria Tyrohlin (Tirol) kanssa. Tämän vanhemmat olivat henkirykmentin ratsumestari Casper Tyrohl ja Anna Sophia von Treyden, jonka vanhemmat puuttuvat tietokannastamme, vrt. Möller, Pontus, http://pontusmoller.se/2007/12/30/slakten-tyrohl/ (http://pontusmoller.se/2007/12/30/slakten-tyrohl/) ja Luther, Georg, http://www.genealogia.fi/genos/30/30_46.htm (http://www.genealogia.fi/genos/30/30_46.htm).

Kommentit ja korjaukset ovat tervetulleita!

Terveisin,

[M.Sjostrom]

Joissakin sukutauluissa on Gabrielin sisarena, eli Elimäen papin Sifridus Mathiaen ja vaimonsa Aune Antintyttären tyttärenä, raportoitu:

Marketta Hermigier; jolla aviomies, Viipurin porvari Simo Matinpoika Kaijanen [tämän isä oli: Viipurissa asunut Matias Kaijainen (fl c1650)]
Marketalla ja Simolla olisi ollut tytär

Piriitta Simontytär Kaijainen (b c1678; d Nov 1709 Puumala, Savo) jolla aviomies (m 10 Aug 1702 Uukuniemi) sotilasvirkamies Harald Haralinpoika Naucler (b ennen c1678; fl 1699; d 1748; buried 23 Dec 1748 Urjala).
Heillä sitten jälkeläisiä (nauklereista on julkaistua sukuselvitystä).


- Onko sinulla vastakkaista tietoa tai varauksellisuutta näihin ?
Kenen tytär oli porvari Kaijasen vaimona näkynyt Marketta?

[M.Sjostrom]

myös kolmas poika Herman. Hänestä tuli aikanaan Viipurin luostarikirkon 3. kappalainen (ja tyttärensä Magdalenan kautta yksi Olsoni-suvun kantaisistä).

Herman Hermigier mainitaan kolme kertaa KA:n Käkisalmen läänin tuomiokirjakortistossa (http://www.narc.fi/Arkistolaitos/tma/kaki/tth/index.html (http://www.narc.fi/Arkistolaitos/tma/kaki/tth/index.html)):
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3721461 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3721461) (Tiuralan käräjät 1681.3.24-26, gg2/596v/10, "prästen H:r Herman Hermigier"),
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3721464 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3721464) (Tiuralan käräjät 1681.3.24-26, gg2/596v/11),
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3721461 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3721461) (Tiuralan käräjät 1681.3.24-26, gg2/597/13, "H:r Herman Hermigier”).

Kortistosta on jäänyt aikoinaan puuttumaan hänen sukutaustaansa valaiseva tuomiokirjaviittaus (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3720982 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3720982)):
Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Gabriel Hermigier. Verkkojulkaisu 2005 <http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U1222 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U1222)>. Luettu 28.2.2013, viittaukset: "KA mf. ES 1796 (gg 2), Sakkolan käräjät 31.3.–1.4.1682, f. 348 (Pastoris Hermigiers Son her Herman Swarade),”. Samassa pöytäkirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3720988 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3720988), f. 350v) mainitaan myös hänen ammattinimikkeensä: Coadjutoren.


Kuinka paikkansapitävää on se, mitä internetissä pyörivissä joissakin sukuselvityksissä väitetään, Hermanni Hermigierin olleen jo vuonna 1672 'koulumestarina' Viipurissa
?

vai oliko olemassa kaksi eri Hermanni Hermigieriä ?

Jos ainokainen Hermanni Hermigier olisi tosiaan ollut Gabriel Hermigierin poika, niin aikaisintaanhan hän olisi voinut näköjään syntyä vuonna 1661, Gabrielin vuonna 1660 solmitusta ekasta aviosta.
Mutta siihen ei sovi ollenkaan koulumestarius jo 1672, johon vuoteen pikemminkin sopisi 10-vuotiaana koulupoikana olo.

Ja silti vuonna 1681 käräjillä mainitun Hermanni Hermigierin olisi pakko olla vähintäänkin Gabriel Hermigierin vanhin lapsi. Mutta vihityn papin asemaan jo vuonna 1681 ei ihan hyvin istu se että olisi syntynyt vasta 1661. Ei silloinkaan kai 19- tai 20-vuotiaita nuorukaisia vihitty papeiksi. Voiko niin nuori poikanen toimia edes sijaispappina?

Eihän vain sukulaisuusmaininnat noissa primääridokumenteissa (käräjissä jnpp) ole monitulkintaista ja voisiko pitää sisällään että joku Hermanni Hermigier olisi ollut Gabrielin pikkuveli, syntynyt noin 1650, ja vaikkapa isän viimeisenä lapsena (siellä Elimäellä)
?
Kyllähän koadjuuttori Hermanni tietenkin oli 1682 Sakkolan käräjillä pastori Hermigierin poika, mutta kenen pastoreista Hermigier, joita oli siihen mennessä eri vuosikymmenillä ollut useita... Kuinka selvää on että maininta on väistämättä silloista Sakkolan pappia ja hänen isäasemaansa koskeva, kun kronologia saattaisi vähäsen hannata vastaan...

Sinänsä olen sitä mieltä että Sakkolan pappi Gabriel Hermigier olisi sopivasti itse voinut olla noin 1635 (tai sen lähivuosina) syntynyt yksilö. Hänenhän ei auta olla liian varhain syntynyt, tai sitten hannaa vastaan se että hänen äidikeen arvioitu Aune Antintytär synnytti myöhemmälle aviomiehelleen vielä noin 1660 tai melkein, lapsen/lapsia. Toisaalta se että Gabriel on vihitty itse (ekaan) avioon 1660, ei jätä mahdolliseksi hänelle syntymää juurikaan 1640 jälkeen eikä ihan mielellään ihan niinkään myöhään.

Gabrielin isä, Elimäen pappi Sifridus Mathiae, oli toki syntynyt jo 1610 korvilla, plus miinus jotkut vuodet. Hänen kiistämätön äitinsä, Salmenkylän Piriitta, lienee syntynyt noin 1590 ja isä kirkkoherra Matias Jaakonpinpoika oli aktiivi aikuinen jo 1600-luvun aivan alkuvaiheilla.

[Bodniemi37]

Kuinka paikkansapitävää on se, mitä internetissä pyörivissä joissakin sukuselvityksissä väitetään, Hermanni Hermigierin olleen jo vuonna 1672 'koulumestarina' Viipurissa
?

vai oliko olemassa kaksi eri Hermanni Hermigieriä ?

Jos ainokainen Hermanni Hermigier olisi tosiaan ollut Gabriel Hermigierin poika, niin aikaisintaanhan hän olisi voinut näköjään syntyä vuonna 1661, Gabrielin vuonna 1660 solmitusta ekasta aviosta.
Mutta siihen ei sovi ollenkaan koulumestarius jo 1672, johon vuoteen pikemminkin sopisi 10-vuotiaana koulupoikana olo.

Ja silti vuonna 1681 käräjillä mainitun Hermanni Hermigierin olisi pakko olla vähintäänkin Gabriel Hermigierin vanhin lapsi. Mutta vihityn papin asemaan jo vuonna 1681 ei ihan hyvin istu se että olisi syntynyt vasta 1661. Ei silloinkaan kai 19- tai 20-vuotiaita nuorukaisia vihitty papeiksi. Voiko niin nuori poikanen toimia edes sijaispappina?

Eihän vain sukulaisuusmaininnat noissa primääridokumenteissa (käräjissä jnpp) ole monitulkintaista ja voisiko pitää sisällään että joku Hermanni Hermigier olisi ollut Gabrielin pikkuveli, syntynyt noin 1650, ja vaikkapa isän viimeisenä lapsena (siellä Elimäellä)
?
Kyllähän koadjuuttori Hermanni tietenkin oli 1682 Sakkolan käräjillä pastori Hermigierin poika, mutta kenen pastoreista Hermigier, joita oli siihen mennessä eri vuosikymmenillä ollut useita... Kuinka selvää on että maininta on väistämättä silloista Sakkolan pappia ja hänen isäasemaansa koskeva, kun kronologia saattaisi vähäsen hannata vastaan...


Kantajana oli Sakkolan käräjillä 31.3.–1.4.1682 sikäläisen edesmenneen kirkkoherran (1662-73) Gregorius Martini Thoraniuksen poika Martinus Gregorii (Sortavalan kappalainen 1674-80, kirkkoherra 1681-92), joka kohdisti erinäisiä vaateita edesmenneen kirkkoherran Gabriel Hermigierin perillisiin. Hän vaati tuolloin oikeuden päätöstä ja tuomiota asiassaan, jota Viipurin konsistorikin oli käsitellyt ja palauttanut 15.7.1679 (jolloin Gabriel Hermigier oli elossa) käräjäoikeuden päätettäväksi. Kantaja esitti entisen kihlakunnantuomarin Matthias Halitziuksen kirkkoherra Hermigierin perillisille 1.2.1680 lähettämän haasteen (citation), jota kukaan vastaajista ei ollut noudattanut, "bewijsande att de ock nu hijt till detta Ting skrifteligen citerade ähro; hwar till Sahl. Pastoris Hermigiers Son her Herman Swarade)...".

Käräjäpöytäkirjan seuraavalla sivulla (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3720984, 348v) Herman (joka katsoi saaneensa haasteen liian myöhään käsiinsä - lautamies Markus Bengtsson ilmoitti kantaneensa sen samana päivänä pappilaan - ja joka sen vuoksi, että oli lähettänyt käräjäjuttuun liittyvät asiapaperit muiden tavaroidensa mukana edellisenä päivänä Viipuriin, pyysi asian käsittelyn siirtämistä seuraavaan kokoukseen) puhuu edesmenneen isänsä ja herra Mårtenin (Martinin) allekirjoittamista asiapapereista.

Herman Hermigieristä, joka ei ollut ylioppilas ja jonka urasta ja elämänvaiheista on ilmeisesti juuri sen vuoksi ollut vaikeaa löytää paikkansapitävää tietoa, kerrotaan Pielisjärven historiassa näin:

"Vuosina 1686-87 (Brahean eli Lieksan koulu) oli taas toiminnassa opettajanaan Sakkolan kirkkoherran poika Herman Hermigier. Hänkin oli pappi edeltäjiensä lailla.." Pielisjärven historia I, 1954, s 249.

"Viimeksimainittu (Pielisjärven kirkkoherra Laurentius Laurinpoika Hallitius) oli pitänyt koulumestareita apunaan, ja näistä Herman Hermigier jäi paikalleen Härkepaeuksenkin ajaksi vuoteen 1693 asti."
Pielisjärven historia I, 1954, s 344.

Pielisjärvellä Herman Hermigier oli ainakin vuonna 1690, sillä hänen tyttärensä Magdalena(!) kastettiin siellä (Lexaby) 3.9.1690, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pielisjarvi/syntyneet-vihityt-kuolleet_1689-1718_tk1340/10.htm.

Äidin ja kummien nimiä ei kastettujen luettelossa mainita.

Viipurin luostarikirkon 3. kappalainen Herman Hermigier oli vuosina 1694-1697, jolloin kuoli. Hänen leskensä mainitaan Viipurin raastuvanoikeuden 9.6.1697 pidetyn kokouksen pöytäkirjassa, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11270287 (s.174), elävän niukoissa oloissa Käkisalmen pohjoisläänissä. Gertrud Gardeling asui arvattavasti Kesälahdella, minne Herman Hermigierin anoppi haudattiin [Durchman, Osmo. Domkyrkans i Viborg räkenskaper 1655-1704. GSÅ XII(1928), s. 193]: "13.12.1698 Caplaans H:r Hermans Hermigeri hustrus Moor, bortförder till Käselax att begrawfas (pilkku puuttuu) här bet: för Klåckor, Täcket, Lijketz hyra och Båren 6: 21: 8."

Akiander tietää, että Sakkolan kirkkoherrana toimi vuosina 1682-99 Henrik Poppius, joka siirtyi siirtyi Juvan kirkkoherraksi. Edellinen(!) kirkkoherra oli Akianderin mukaan alussa mainittu Gregorius Martini.

Terveisin,

[Bodniemi37]

Joissakin sukutauluissa on Gabrielin sisarena, eli Elimäen papin Sifridus Mathiaen ja vaimonsa Aune Antintyttären tyttärenä, raportoitu:

Marketta Hermigier; jolla aviomies, Viipurin porvari Simo Matinpoika Kaijanen [tämän isä oli: Viipurissa asunut Matias Kaijainen (fl c1650)]
Marketalla ja Simolla olisi ollut tytär

Piriitta Simontytär Kaijainen (b c1678; d Nov 1709 Puumala, Savo) jolla aviomies (m 10 Aug 1702 Uukuniemi) sotilasvirkamies Harald Haralinpoika Naucler (b ennen c1678; fl 1699; d 1748; buried 23 Dec 1748 Urjala).
Heillä sitten jälkeläisiä (nauklereista on julkaistua sukuselvitystä).


- Onko sinulla vastakkaista tietoa tai varauksellisuutta näihin ?
Kenen tytär oli porvari Kaijasen vaimona näkynyt Marketta?

Margareta Hermigierin ensimmäisestä puolisosta Simo Matinpoika Kaijasesta, jonka muiden muassa Lagus mainitsee Viipurin historiassaan (Ur Wiborgs historia II:1, s. 99), taisin kirjoittaa jo edesmenneellä Suku-postituslistalla. Hänhän oli viipurilaisen lautamiehen poika, jonka ensimmäisen puolison nimeä ei tiedetä.

Tästä Simon aiemmasta liitosta syntyivät hänen Inkerinmaalla Resitzan hovin inspehtorin Alexander Röhlingin palveluksessa ollut ja sittemmin Kaprion läänissä nimismiehenä toiminut poikansa Simo ja tytär Gertrud, vrt. verkon ylioppilasmatrikkelin hlö 4408 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4408), viittauksia:

"KA mf. ES 1811 (hh 11) Kaprion läänin alaosan käräjät 20.–28.8.1694 s. 226 (Wälb: Hans Hindrich von Termou kärde till Länsman Simon Cajander att han åwärkat en under dess arrende Godz Sivoritz och Läpä by lydande Engh, begärandes han måtte derföre medh böter beläggias. Länsman swarade, att denne Podogostilitz byn, hwar utinnan han äger en dagz Landh, hafft häfden uppå samme Landh);

KA mf. ES 1812 (hh 16) Buran käräjät 27.–28.1.1699 s. 192 (Amptförvalltaren på Resitza S:r Hindrich Månsson kom för Rätta på sitt Herskap Assessorens Wälb: Christer Adrian Rosenmöllers U367 wägnar, föredragandes huru såssom under Resitza Godz widh sidsta Revisionen A:o 1677 ... beropandes sigh på Länsman Simon Cajander, som för detta på Resitza Håf, hoos Sahl: Inspectoren Alexnder Röhlingh tient, som här om någon underrättellse lärer wetta gifwa)."

Margareta Hermigierin toinen aviopuoliso Peter Hartz (Hertz) toimi Uukuniemen kirkkoherrana Fabian Isakinpoika Nirkon jälkeen. Avioparin Magdalena-tyttären puoliso oli Theodorus Johannes Rickneck, Vpl Pyhäjärvellä asuneen lääninkirjanpitäjän Erik Michelssonin ja Helena Alhemian (Helena oli Mauno Jokipiin Georg Lutherilta saaman tiedonannon mukaan Matthias Alhemiuksen tytär, Jokipii, Suomen kreivi- ja vapaaherrakunnat II. Helsinki 1960, s. 292) poika, ylioppilasmatrikkelin verkkoversion hlö 4877 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4877).

Margareta Hermigierin ja Simo Kaijasen Brita-tytär avioitui 10.8.1702 Uukuniemellä Harald Haraldinpojan (Nauklér) kanssa. Bromarvin Kägran sukuhaara saattaa polveutua heistä, vrt. viestini http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=229644&postcount=85 ja T. Hohenthalin artikkeli Savolax-grenen av släkten Nauklér, http://www.genealogia.fi/genos/19/19_33.htm.

Sigfridus Matthiae Hermigierillä ja Agneta Andersintyttärellä oli myös Brita-niminen tytär (Lotte Reenpään muistiinpanot/Rafael Kontula). Hänen puolisonsa oli Jöran Abrahaminpoika Nirkko, Viipurin linnan kirjuri isänsä Abrahamin jälkeen. Avioliitto näyttää olleen lapseton.

Sekä Jöranista että Britasta minulla on jokunen omakohtainenkin havainto: Jöran mainitaan tietenkin Viipurin henkikirjoissa ja useaan otteeseen myös Viipurin tuomiokirkon laskuissa. Hän toimi veljenpoikansa pojan Fabianin kummina Uukuniemellä (Kesälahti) 14.7.1691, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6556019, sekä Agneta Gabrielintytär Hermigierin ja Johan Bengtinpoika Bergin pojan kummina Viipurissa (msrk.) 25.11.1691, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8588293.

Brita Hermigier puolestaan toimi Fabian Nirkon Agneta-tyttären kummina Uukuniemellä (Kesälahti) 26.2.1693, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6556023.

Viipurin tuomiokirkon laskuissa [Durchman, Osmo. Domkyrkans i Viborg räkenskaper 1655-1704. GSÅ XII(1928), s. 162] on maininta myös silloisen kappalaisen sisaren hautaamisesta: "29.7.1671 Capellans H:r Gabriel Hermigeri Syster Maria..."

Terveisin,

[Bodniemi37]

"bewijsande att de ock nu hijt till detta Ting skrifteligen citerade ähro; hwar till Sahl. Pastoris Hermigiers Son her Herman Swarade)...".


Tarkemmin: "bewijsande att de ock nu hijt till detta Ting skrifteligen citerade ähro; Begerande altså Rättens uthslag och doom i saken; hwar till Sahl. Pastoris Hermigiers Son her Herman Swarade)...".

Terveisin,

[M.Sjostrom]

Kantajana oli Sakkolan käräjillä 31.3.–1.4.1682 sikäläisen edesmenneen kirkkoherran (1662-73) Gregorius Martini Thoraniuksen poika Martinus Gregorii (Sortavalan kappalainen 1674-80, kirkkoherra 1681-92), joka kohdisti erinäisiä vaateita edesmenneen kirkkoherran Gabriel Hermigierin perillisiin. Hän vaati tuolloin oikeuden päätöstä ja tuomiota asiassaan, jota Viipurin konsistorikin oli käsitellyt ja palauttanut 15.7.1679 (jolloin Gabriel Hermigier oli elossa) käräjäoikeuden päätettäväksi. Kantaja esitti entisen kihlakunnantuomarin Matthias Halitziuksen kirkkoherra Hermigierin perillisille 1.2.1680 lähettämän haasteen (citation), jota kukaan vastaajista ei ollut noudattanut, "bewijsande att de ock nu hijt till detta Ting skrifteligen citerade ähro; hwar till Sahl. Pastoris Hermigiers Son her Herman Swarade)...".

Käräjäpöytäkirjan seuraavalla sivulla (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3720984, 348v) Herman (joka katsoi saaneensa haasteen liian myöhään käsiinsä - lautamies Markus Bengtsson ilmoitti kantaneensa sen samana päivänä pappilaan - ja joka sen vuoksi, että oli lähettänyt käräjäjuttuun liittyvät asiapaperit muiden tavaroidensa mukana edellisenä päivänä Viipuriin, pyysi asian käsittelyn siirtämistä seuraavaan kokoukseen) puhuu edesmenneen isänsä ja herra Mårtenin (Martinin) allekirjoittamista asiapapereista.

Herman Hermigieristä, joka ei ollut ylioppilas ja jonka urasta ja elämänvaiheista on ilmeisesti juuri sen vuoksi ollut vaikeaa löytää paikkansapitävää tietoa, kerrotaan Pielisjärven historiassa näin:

"Vuosina 1686-87 (Brahean eli Lieksan koulu) oli taas toiminnassa opettajanaan Sakkolan kirkkoherran poika Herman Hermigier. Hänkin oli pappi edeltäjiensä lailla.." Pielisjärven historia I, 1954, s 249.

"Viimeksimainittu (Pielisjärven kirkkoherra Laurentius Laurinpoika Hallitius) oli pitänyt koulumestareita apunaan, ja näistä Herman Hermigier jäi paikalleen Härkepaeuksenkin ajaksi vuoteen 1693 asti."
Pielisjärven historia I, 1954, s 344.

Pielisjärvellä Herman Hermigier oli ainakin vuonna 1690, sillä hänen tyttärensä Magdalena(!) kastettiin siellä (Lexaby) 3.9.1690, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pielisjarvi/syntyneet-vihityt-kuolleet_1689-1718_tk1340/10.htm.

Äidin ja kummien nimiä ei kastettujen luettelossa mainita.

Viipurin luostarikirkon 3. kappalainen Herman Hermigier oli vuosina 1694-1697, jolloin kuoli. Hänen leskensä mainitaan Viipurin raastuvanoikeuden 9.6.1697 pidetyn kokouksen pöytäkirjassa, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11270287 (s.174), elävän niukoissa oloissa Käkisalmen pohjoisläänissä. Gertrud Gardeling asui arvattavasti Kesälahdella, minne Herman Hermigierin anoppi haudattiin [Durchman, Osmo. Domkyrkans i Viborg räkenskaper 1655-1704. GSÅ XII(1928), s. 193]: "13.12.1698 Caplaans H:r Hermans Hermigeri hustrus Moor, bortförder till Käselax att begrawfas (pilkku puuttuu) här bet: för Klåckor, Täcket, Lijketz hyra och Båren 6: 21: 8."

Akiander tietää, että Sakkolan kirkkoherrana toimi vuosina 1682-99 Henrik Poppius, joka siirtyi siirtyi Juvan kirkkoherraksi. Edellinen(!) kirkkoherra oli Akianderin mukaan alussa mainittu Gregorius Martini.

Terveisin,


Tätä Hermannia ja hänen isänsä Gabrielin avioita pohtiessani, olen yhä taipuvaisempi sanomaan että on todennäköistä että Gabrielilla oli oikeasti vain yksi vaimo ja että se oli Matleena Hermannintytär van Borgen.

Hermanni Hermigier, myöhempi pastori, on nimestään päätellen hyvin todennäköisesti porvari Hermanni van Borgenin tyttärenpoika, eikä suinkaan minkään Marketta Henrikintyttären poika.

Kun Hermannin ilmeisesti todistein osoitettu tytär (Olsoniuksen vaimo) oli nimeltään Matleena Hermigier, hän oli nimestään päätellen hyvin todennäköisesti Matleena van Borgenin pojantytär, eikä minkään Marketta Henrikintyttären pojantytär.
Tämäkin seikka merkitsee omaa lisävahvistustaan sille että pastori Hermanni Hermigierin äiti oli Matleena van Borgen eikä mikään Marketta.

Nyt olemme nähneet että tuleva pastori Hermanni Hermigier oli jo vuonna 1682 sellaisessa asemassa käräjillä, että hän joutui puhumaan isänsä kuolinpesän puolesta. Käräjillä sellainen edustaminen ei olisi käynyt päinsä, jos hänet olisi tiedetty selvästi alaikäiseksi. Hänellä on siis täytynyt olla ikää jo parikymmentä vuotta tai ihan melkein, muuten joku olisi hyvin todennäköisesti puuttunut asiaan.

Lisäksi olemme kuulleet että jo vuonna 1681 Hermanni Hermigier olisi hoitanut apupappeutta, sijaisuutta. Itse asiassa hän oli varmasti siihen alaikäinen jos kirkko-oikeutta tiukasti tulkitaan, mutta moinen ei olisi tosiasiassa edes onnistunut (= ei olisi mennyt läpi tuo vaadittavasta iästä vähäsen lipsuminen) jos hänet olisi nähty tai tiedetty selvästi vielä keskenkasvuiseksi. Joten kyllä hänellä täytyi olla ainakin 17..18 vuotta ikää moista sijaisuutta tehdessään.

Tämä ei oikeastaan jätä sijaa millekään isän ekalle aviolle jonkun erillisen Marketan kanssa 1660 ja sen jälkeiselle suruajalle ennen uutta avioitumista, ja sitten 9 kk raskausaikaa vähintään ennen kuin Hermanni syntyy.
Tai ainakin menee liian tiukoille.

Kyllä Hermannin täytyy olla syntynyt viimeistään vuonna 1683, ja mieluiten jo 1681.

Olemme myös kuulleet että Katriina Hermigierinkin (siis Boismanin vaimo) äiti on raastuvandokumenttien indikoimasti ollut Matleena van Borgen.
Muut sisarukset voivat olla niin selvästi nuorempia, ettei isän ekalle aviolle jää lapsia välttämättä ollenkaan.

Mitäpä jos ekaa aviota ei ollut !
Mitäpä jos kyse on esimerkiksi huonon käsialalukijan luomasta haamusta .....

Jos jossakin asiakirjassa lukee Matleena Hermannintytär,
sen kehno lukija voi kuvitella että siinä seisoisi Marketta Henrikintytär.

Pidän siis todennäköisenä että se aviopäivämäärä vuonna 1660 itse asiassa onkin vihkiminen Matleena van Borgenin kanssa.

[M.Sjostrom]

korjaus:
Kyllä Hermannin täytyy olla syntynyt viimeistään vuonna 1663, ja mieluiten jo 1661.

[Bodniemi37]

Tämä ei oikeastaan jätä sijaa millekään isän ekalle aviolle jonkun erillisen Marketan kanssa 1660 ja sen jälkeiselle suruajalle ennen uutta avioitumista, ja sitten 9 kk raskausaikaa vähintään ennen kuin Hermanni syntyy.
Tai ainakin menee liian tiukoille.

Kyllä Hermannin täytyy olla syntynyt viimeistään vuonna 1683, ja mieluiten jo 1681.

Olemme myös kuulleet että Katriina Hermigierinkin (siis Boismanin vaimo) äiti on raastuvandokumenttien indikoimasti ollut Matleena van Borgen.
Muut sisarukset voivat olla niin selvästi nuorempia, ettei isän ekalle aviolle jää lapsia välttämättä ollenkaan.

Mitäpä jos ekaa aviota ei ollut !
Mitäpä jos kyse on esimerkiksi huonon käsialalukijan luomasta haamusta .....

Jos jossakin asiakirjassa lukee Matleena Hermannintytär,
sen kehno lukija voi kuvitella että siinä seisoisi Marketta Henrikintytär.

Pidän siis todennäköisenä että se aviopäivämäärä vuonna 1660 itse asiassa onkin vihkiminen Matleena van Borgenin kanssa.

Nyt lienee mahdollista päästä vertaamaan alkuperäisasiakirjan merkintää O. Durchmanin ("huono käsialan lukija"?) siitä tekemään tulkintaan, sillä Viipurin tuomiokirkon vuosien 1655-1665 (7060) tilit näyttävät löytyvän täältä (http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=185465).

O. Durchmanin (utg.) artikkelin Domkyrkans i Viborg räkenskaper 1655–1704. SSV 12 (1928) sivulta 131 löytyvän vinkin perusteella Margareta Henrikintyttären ja Gabriel Hermigierin vihkiäisiä vietettiin 28.8.1660 tienoilla: "28.8.1660 Ringdt till H:r Gabriels Capellans sampt J: Margeta Henrichsdotters Bröllop".

Margareta Henrikintyttären kuolemasta ei vinkkejä löydy, mutta olen alun alkaen arvellut, että hän menehtyi monen silloisen tuoreen aviovaimon tavoin ensimmäisen lapsensa syntyessä.

Alkuperäismerkintä löytyi luultua helpommin :), http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=18321913, (liite).

Terveisin,

[M.Sjostrom]

Nyt lienee mahdollista päästä vertaamaan alkuperäisasiakirjan merkintää O. Durchmanin ("huono käsialan lukija"?) siitä tekemään tulkintaan, sillä Viipurin tuomiokirkon vuosien 1655-1665 (7060) tilit näyttävät löytyvän täältä (http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=185465).

O. Durchmanin (utg.) artikkelin Domkyrkans i Viborg räkenskaper 1655–1704. SSV 12 (1928) sivulta 131 löytyvän vinkin perusteella Margareta Henrikintyttären ja Gabriel Hermigierin vihkiäisiä vietettiin 28.8.1660 tienoilla: "28.8.1660 Ringdt till H:r Gabriels Capellans sampt J: Margeta Henrichsdotters Bröllop".

Margareta Henrikintyttären kuolemasta ei vinkkejä löydy, mutta olen alun alkaen arvellut, että hän menehtyi monen silloisen tuoreen aviovaimon tavoin ensimmäisen lapsensa syntyessä.

Alkuperäismerkintä löytyi luultua helpommin :), http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=18321913, (liite).

Terveisin,

Joskus myös jo alunperin tehty kirjaus on sisältänyt nimivirheen. Ihan muissa tapauksissa, minulle on tullut kirkonkirjoissa vastaan merkintöjä joissa esimerkiksi Pertinpoika on kirjattu vaikkapa nimellä Petterinpoika. ja jopa sellainen jossa Eerikki on kirjattu Eskoksi.

Näissä lienee kyse jonkinlaisesta kuulemisvirheestä.

Tai sekaannuksesta samankaltaisten nimien välillä. Muistivirheestäkin. Ehkä se kirja ei ole auki kirjauksen tekemistä varten sillä hetkellä kun ilmoitus tulee suullisesti, vaan kirjaaja sitten jonakin myöhempänä hetkenä, ehkä vasta päivien jo kuluttua, tekee muistinsa varassa kirjauksen.


Elokuussa 1660 tapahtunut vihkiminen aivan toisen naisen kanssa on minun mielestäni tässä tapauksessa ongelmallista kronologian kannalta, kun Hermannin (joka siis erittäin todennäköisesti oli Matleenan poika) kronologiasta tiedetään mitä jo tiedetään. Vihkiminen Matleenan itsensä kanssa olisi parempi kronologian toteutumiselle sellaisena kuin se toteutui. Siksi siis perusteltu epäilys virheestä.

Marketta Henrikintytär, tiedetäänkö hänelle yhtään mitään muuta? Kirjaus- tai muistivirheen luomalle haamulle on tyypillistä että mikään muu ei tue hänen olemassaoloaan.
Kenen tytär? Mistä perhekunnasta dokumenttien luetteloissa poistui tuon tapahtuman takia? Vai tuntuuko haamulta?

[Bodniemi37]

Marketta Henrikintytär, tiedetäänkö hänelle yhtään mitään muuta? Kirjaus- tai muistivirheen luomalle haamulle on tyypillistä että mikään muu ei tue hänen olemassaoloaan.
Kenen tytär? Mistä perhekunnasta dokumenttien luetteloissa poistui tuon tapahtuman takia? Vai tuntuuko haamulta?

Kiitokset tähänastisista kommenteistasi!

Tietoni Margareta Henrikintyttärestä rajoittuvat tuohon tuomiokirkon tilien merkintään. Hänen tittelinsä Jungfru perusteella olen arvellut, että hän ei ainakaan ollut talollisen tytär. Aarne Kopiston ja Toivo J. Paloposken Viipurin pitäjän historiassa (I, 1967) mainittujen, ikänsä puolesta (s. viimeistään noin 1620) Margaretan isäksi sopivien pappismiesten joukosta ei löydy ketään Henrik-nimistä.

Margareta olisi voinut olla myös lukkarin tytär, joten Viipurin ja Viipurin pitäjän henkikirjoista voisi etsiä myös Henrik-nimisiä lukkareita. Viipurin läänin 1600-luvun henkikirjat ovat tietosisällöltään useimmiten tavallista niukempia siten, että kustakin perhekunnasta on mainittu vain perheenpään nimi ja muut perheenjäsenet pelkkinä numeroina: esim. porvari NN, 1 vaimo, 1 poika, 2 tytärtä, 1 renki. Poikkeuksen tekevät kuitenkin juuri vuosien 1654-56 henkikirjat, joissa useimmiten on kaikkien henkikirjoitettujen etunimet ja jolloin Margareta alkoi olla noin 15 - 16-vuotias(?), joten hyvällä onnella...

Herman Hermigier on voinut noutaa puolisonsa myös Elimäeltä, missä hänen Laguksen mukaan sukujuuriltaan suomalainen isäpuolensa Isak Nirkko ja todennäköisesti Viipurissa syntynyt äitinsä Agneta Andersintytär (hänenkin sukutaustansa on edelleen hämärän peitossa) asuivat. Tai Vehkalahdelta, mistä hänen isänsä oli kotoisin.

Olen itsekin kallistumassa nimisekaannusteoriasi puolelle, sillä keneltäpä muulta Herman Hermigier olisi voinut periä harvinaisen etunimensä kuin saksalaissyntyiseltä äidinisältään Herman von Borgenilta (myös Börger)?

Viipurilaisensa perin juurin tuntenut Gabriel Lagus (Ur Wiborgs historia, II:1, Wiborg 1895, s. 30) kylläkin uskoi Margareta Henrikintyttären olleen olemassa:

Lagus: "(DET TYSKA ELEMENTET) Herman von Borgen. Den förste af detta namn, torde inkommit på slutet af 1620-talet och var rådman redan 1630. Äfven skeppsredare och en af delegarne af bryggeriet på Slottsholmen. Torde aflidit på början af 1660-talet. I:sta g. gift med en dotter till Olof Olofsson Winter, hade han med henne sonen Olof, som slutade som pastor i Kerimäki, och 2:dra g. (1631) med en dt till Henrik von Broken, med vilken han hade döttrarna Magdalena, gift med kapl. i Wiborg och slutligen pastorn i Sakkola Gabr. Sigfridi Hermigier i hans 2:andra g., samt Anna, 1:sta g. gift med lektorn och pastorn i Jääskis Kristiern Winter och 2:dra g. (1674) med Joh. Tesche i hans 4:de äktenskap, och sönerna Peter, Herman, Johan och Jobst af hvilka de två sistämnde blefvo rådmän. Af desse var Johan gift med Geschen Tesche, en dotter till Joh. T. af ett af' hans föregående äktenskap och Jobst synes aflidit först 1729 i eli ålder av 86 år. En yngre Joh. v. B. nämnes (1718) gift med Katarina Schauer."

Terveisin,

[Bodniemi37]

Elimäeltä, missä hänen Laguksen mukaan sukujuuriltaan suomalainen isäpuolensa Isak Nirkko ja todennäköisesti Viipurissa syntynyt äitinsä Agneta Andersintytär (hänenkin sukutaustansa on edelleen hämärän peitossa) asuivat.

Tarkemmin sanottuna: Kokkosen Elimäen pitäjän historian mukaan Isak Nirkko "asui pitäjän rajan takana Ruotsinkylässä nr 2 kruununtilalla ratsutilallisena, mutta sitä tilaa sanotaan vielä tänä päivänä Pappilaksi."

Ja korjauskin: Herman Hermigier on voinut noutaa puolisonsa myös Elimäeltä po. Gabriel Hermigier...

Terveisin,

[Bodniemi37]

Herman Hermigierin puoliso Gertrud Gardeling mainitaan muutamilla nettisivustoilla; kaipailen lähdeviitteitä.

Sakkolan hovia vuokrasi noin 1675-1680 Joakim Gardeling, joten hänen ehkä noin 1665 syntynyt tyttärensä olisi hyvinkin voinut avioitua samassa pitäjässä nuoruuttaan (1674->) eläneen Herman Hermigierin kanssa.

Arrendaattori etc. Joakim Gardeling oli erittäin todennäköisesti naimisissa Inkerinmaalta Sortavalaan tuotetun Herlich (Herlek) Törnen [M. Jokipii: "Sortavalan kreivikunnan (G. A. Banérin) hopmanni (1656). Törne tuli virkaan nähtävästi hopmanni Schraggen Kapriosta suosittelemana, kun tälle 1651 annettiin tehtäväksi Sortavalan hopmannin valinta."] lesken kanssa, mikä käy mielestäni ilmi ylioppilasmatrikkelin hlön 552 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=552) viittauksista, ("KA mf. ES 1796 (gg 2), Sakkolan vuoden 1681 syyskäräjät 7.–9.1.1682 f. 681v (Uplästes wälb:g Robert Erich Clöfwerschiöldtz inlaga emoth Arrendatoren S:r Jochim Gardeling, hwar medh han begärar att restitueras dhe skiäncker och gåfwor som han gifwit under påstående frijeriet sin för detta inibination, men nu warande Inspectorens wälbe:de Leonhardt Casper Kustors käre hustru, dygdesame hust: Brita Törne, som bem:te Gardelingz Stiufdotter är);" Tekstin lihavointi allekirjoittaneen. Gardelingin puolison nimi Margareta Johanintytär Lind(?) mainitaan mielestäni tässä Käkisalmen kastettujen luettelon merkinnässä, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6630471 (Aprilis).

Herman Hermigierin puolison nimeä en ole toistaiseksi löytänyt mistään aikalaisasiakirjasta. Viipurin RO:n 9.6.1697 pidetyn kokouksen pöytäkirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11270288) häntä ei mainita nimeltä. Kesälahdelle haudatun anopin nimi puuttuu puolestaan Viipurin tuomiokirkon tileistä...

Herman Hermigierin (oletettu?) puoliso Gertrud Gardeling olisi Herlich Törnen lesken ja tämän uuden puolison Joakim Gardelingin tyttärenä ollut myös Nyborgin kreivikunnan hopmannin (1679-1685) ja myöhemmän vuokraajan (1685-1695), Parikkalan Koitsanlahden hovin veronvuokraajan ( vuodesta 1685 1710-luvulle) Johan Herlichsson Törnen sisarpuoli, mikä selittäisi hänen Viipurin RO:ssa mainitun oleskelunsa Käkisalmen läänissä. Jokipiin mukaan: "...Johan Herlichsson Törne naimisissa Petter Wijnbergin tyttären kanssa (Gabr. Laguksen kok.)." Avioparin poikina pidän tälläkin foorumilla aiemmin mainittuja Törne-nimisiä upseereita, joista luutnantti Johan Törne toimi myöhemmin veronvuokraajana Uukuniemellä. Johan Törne vanhemman appi Petter Winberg oli Jokipiin mukaan Nyborgin kreivikunnan inspehtori ainakin 1660-1676, toimi kruununvoudin sijaisena 1667, edusti pohjoislääniä Narvan maapäivillä 1668 ja 1670 ja kreivikuntaansa maapäivillä 1676.

Herman Hermigierin tytär Magdalena Hermigier vihittiin Kesälahden tulevan kirkkoherran Michael Olain kanssa Viipurissa 31.7.1710, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6883878. Magdalenan vanhempia ei vihkimerkinnässä mainita, eikä edes hänen kotipaikkaansa.

Kirjallisuutta:
Jokipii, Mauno, Suomen kreivi- ja vapaaherrakunnat II. Helsinki 1960
Juvonen, Jaana, Parikkalan historia. Jyväskylä 1996

Onnellista Uutta Vuotta

toivottaen,

[Kaarlo Kalliala]

Sain Georg Lutherilta syksyllä 2000 viestin, jonka mukaan Herman Hermigier mainittaisiin Nevanlinnan porvarin Joakim Gardelingin vävyksi Pielisjärven käräjillä 5.-10.3.1688. Lisäksi hän kertoi, että Viipurin kämnerioikeuden pöytäkirjasta 20.2.1700 käy ilmi, että Herman Hermigierin leski Gertrud Garling oli tuolloin toisessa avioliitossaan edellisen miehensä seuraajan Thomas Punderuksen kanssa. Alkuperäisdokumentteihin en ole tutustunut.

Jo(a)chim Gardeling (Gardelingk, Gardlin, Gardling, Gardlingh, Gardlingk) mainitaan Käkisalmen läänin tuomiokirjahakemistossa lähes 70 kertaa helmikuusta 1668 huhtikuuhun 1681 tai sitten ensi kerran jo syyskuussa 1667, jolloin Ilomantsissa esiintyy kirjuri Jochim ilman sukunimeä. Vuosina 1668-74 häntä nimitetään Laatokan-Karjalassa voudinapulaiseksi, mutta 1675-81 Sakkolassa ja Raudussa arrendaattoriksi ja kertaalleen (1675) alilaamannina.

Tuomiokirjahakemiston Joakim Gardeling lienee koko ajan sama henkilö, mutta onkohan hän myös identtinen Nevanlinnan porvarin kanssa?

Lisäksi on erityisen kiinnostavaa, kuka oli se Crono Befalningzman Joachim Gardling, joka joutui Kemiön kirkkoherra Henrik Florinus nuoremman järjestämän murhan uhriksi ja joka mainitaan useasti tämän henkilötietojen yhteydessä http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3355.

Alun perin Georg Lutherilta on myös yhden välikäden kautta (ja ilman lähdemerkintää) kulkenut tieto, jonka mukaan Herman Hermansson Hermigier oli vuonna 1703 "skrivare hos Henric Gardeling" ja paikka oli Korlais, Sagu - siis Sauvon Koorla. Yrjö Blomstedtin kihlakunnanvoutiluettelon mukaan Henrik Gardeling oli Piikkiön vouti 1700-03 ja Joakim Gardeling Halikon samoin 1700-03. Vaikka lähdetieto puuttuukin, olisi hyvin kummallinen yhteensattuma, että nämä Varsinais-Suomessa esiintyvät Gardelingit ja Hermigierit olisivat joitakin aivan muita kuin itäiset.

[Bodniemi37]

Sain Georg Lutherilta syksyllä 2000 viestin, jonka mukaan Herman Hermigier mainittaisiin Nevanlinnan porvarin Joakim Gardelingin vävyksi Pielisjärven käräjillä 5.-10.3.1688. Lisäksi hän kertoi, että Viipurin kämnerioikeuden pöytäkirjasta 20.2.1700 käy ilmi, että Herman Hermigierin leski Gertrud Garling oli tuolloin toisessa avioliitossaan edellisen miehensä seuraajan Thomas Punderuksen kanssa. Alkuperäisdokumentteihin en ole tutustunut.

Jo(a)chim Gardeling (Gardelingk, Gardlin, Gardling, Gardlingh, Gardlingk) mainitaan Käkisalmen läänin tuomiokirjahakemistossa lähes 70 kertaa helmikuusta 1668 huhtikuuhun 1681 tai sitten ensi kerran jo syyskuussa 1667, jolloin Ilomantsissa esiintyy kirjuri Jochim ilman sukunimeä. Vuosina 1668-74 häntä nimitetään Laatokan-Karjalassa voudinapulaiseksi, mutta 1675-81 Sakkolassa ja Raudussa arrendaattoriksi ja kertaalleen (1675) alilaamannina.

Tuomiokirjahakemiston Joakim Gardeling lienee koko ajan sama henkilö, mutta onkohan hän myös identtinen Nevanlinnan porvarin kanssa?

Lisäksi on erityisen kiinnostavaa, kuka oli se Crono Befalningzman Joachim Gardling, joka joutui Kemiön kirkkoherra Henrik Florinus nuoremman järjestämän murhan uhriksi ja joka mainitaan useasti tämän henkilötietojen yhteydessä http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3355.

Alun perin Georg Lutherilta on myös yhden välikäden kautta (ja ilman lähdemerkintää) kulkenut tieto, jonka mukaan Herman Hermansson Hermigier oli vuonna 1703 "skrivare hos Henric Gardeling" ja paikka oli Korlais, Sagu - siis Sauvon Koorla. Yrjö Blomstedtin kihlakunnanvoutiluettelon mukaan Henrik Gardeling oli Piikkiön vouti 1700-03 ja Joakim Gardeling Halikon samoin 1700-03. Vaikka lähdetieto puuttuukin, olisi hyvin kummallinen yhteensattuma, että nämä Varsinais-Suomessa esiintyvät Gardelingit ja Hermigierit olisivat joitakin aivan muita kuin itäiset.

Sydämellinen kiitokseni lähdetiedoista!

Arrendaattori Samuel Enberg esitti Pielisjärven vuoden 1688 talvikäräjillä Nevanlinnan porvarin Jochim Gardelingin ja tämän vävyn, pedagogi Herman Hermigierin 29.7.1686 päivätyn todistuksen, jonka mukaan kirkkoherra Lars Laurentii (Hallitius, Pielisjärven kirkkoherra 1659-88) oli edellisenä päivä keskipäivän jälkeen..., http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3725619 (liite 1).

Todistuksen sanamuodosta päätellen Jochim Gardeling on oleskellut kirjoittamisajankohtana tyttärensä ja tämän puolison luona Pielisjärvellä. Käkisalmen läänin tuomiokirjakortistossa häntä ei mielestäni mainita arrendaattorina vuoden 1681 jälkeen, joten olisiko hän voinut muuttaa jo tuolloin Nevanlinnaan?

Myös Viipurin kämnerinoikeuden pöytäkirja löytyi http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11339404 (liite 2).

Thomas Punderuksen ainoa puoliso oli myös Henrik Falckin sukuselvityksen (Släktbok. Ny följd. III:4) mukaan Jääskessä 1701 syntynyt Puumalan kirkkoherran Gustaf Orraeuksen Katarina-tytär. Punderus lienee avioitunut Katarinan kanssa toimiessaan vuonna 1719 Puumalan vt. kirkkoherrana, joten Gertrud Gardelingin on täytynyt menehtyä isonvihan aikana.

Henrik Gardeling mainitaan ainakin Arne Ekmanin artikkelissa Genealogiska strönotiser från karolinska tider intill 1721. SSV 33-34(1949-1950), s. 15. Hänen puolisonsa oli Kristina Kramer. Taidanpa seuraavaksi yrittää jäljittää Herman Hermaninpoikaa Varsinais-Suomen henkikirjoista :).

Terveisin,

[Kaarlo Kalliala]

Vielä några strönotiser ja epämääräisiä muisteluita Gardelingeistä.

1) Olen tallentanut ”Christelin” viestin – ehkäpä siltä jaksolta sukufoorumin viestinvaihtoa, joka haihtui taivaan tuuliin – jossa hän kertoo mm. seuraavaa:

a) ”Joakim Gardeling bodde bl.a. i Åbo Etelä kortteli 1689,på Dalkarby / Kimito 1697.” Tieto Turun Eteläkorttelista voisi olla vaikka Svante Dahlströmin kortistosta, jota säilytetään Turun maakunta-arkistossa. Aika on sikäli mielenkiintoinen, ettei vuosi 1689 vielä ole ristiriidassa sen kanssa, etteikö tämä Joakim Gardeling voisi olla sama kuin Nevanlinnan porvari ja sama kuin arrendaattori. Mitä Dalkarbyhyn tulee, tieto on myös Kemiön rippikirjassa: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7446093. Asumisen Dalkarbyssä ainakin jo vuonna 1697 osoittaa tieto lapsen hautaamisesta: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=12265&pnum=111.

b) ”Befattningsman Henrik Garteling dog i Åbo 1712 gift med Christina Kramer.” Tieto “befall. Henric Garlingin” hautauksesta 20.9.1712 löytyy Turun tuomiokirkon tileistä. Avioliitosta kertoo myös lapsen Anna Christinan kastetieto 30.11.1700 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7901287

c) “Christina Garling f. 1705 d. 1776 i Kimito gift bl.a. med majoren Axel Malm.” Kuolema 72-vuotiaana tullaajan leskenä Fröjdbölessä http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=12269&pnum=272

d) “Elisabet Henriksdotter Garling gift med Johan Wilhelm Hielm ( bodde bl.a. i Piteå, Björneborg och Raumo ). Johan Wilhelm dog i Kimito 1767”

e) “Maria Garling f. 1701? syster till Elisabet, gifte sig andra gången med Krumhorn i Dragsfjärd”

2) Varoituksena kaikkien Joakim Gardelingien lukemiseksi yhdeksi ja samaksi pari asiaa.

a) Kemiön Joakim Gardelingin apen Johannes Olai Pratanuksen ylioppilasmatrikkelitiedoissa http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=552 on viittaus myös Räisälän käräjille 17.2.1665 f. 1007v (Blancken hagens (katso U1093 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U1093)) hustros, hustro Margretha Wagners Fullmechtige, Fältskaren Jochim Garling). Titteli sopii huonosti hallintomiehelle, Nevanlinnan porvarille ehkä paremmin.

b) Pielisjärvellä 1688 siis todetaan, että Herman Hermigier on Nevanlinnan porvarin Joakim Gardelingin ”måg”. Tämähän ei yksiselitteisesti tarkoita vävyä, vaan kumma kyllä myös lankoa: ” 1) (†) benämning på manlig person i förh. till ngn med vilken han är befryndad gm giftermål; särsk.: svåger.; 2) (ngns) dotters man, svärson”; ks. http://g3.spraakdata.gu.se/saob/.

3) Epämääräisesti muistelen, että miehensä surmauttanut Christina Pratana olisi pitänyt Joakim Gardelingiä ”inhottavana vanhana miehenä”, mikä siis viittaisi jonkinmoiseen ikään ja ainakin ikäeroon. Muistikuvani saattaa olla Åbo akademin käsikirjoituskokoelmassa olevasta kirjoituksesta po. murhatapauksesta (jota muutoin selostaa Hiereuologia Kimitoensis; ks. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9934641).

Samaten olen tottunut pitämään Piikkiön Henrikiä ja Kemiön Joakimia veljeksinä tietämättä enää, onko tämä tietoa vai luuloa.

[Kaarlo Kalliala]

Mitä viimeisimpään riviin ja siis voutien keskinäiseen sukulaisuuteen tulee, Henrik Florinus nuoremman kohdalla ylioppilasmatrikkelissa on lainaus ylimääräisiltä käräjiltä Kemiössä 10.–13.1.1705 f. 152–190, jossa mainitaan mm. ... hennes [Christina Pratana] Swåger Befalningzman Hindrich Gardling ...; ks. http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3355

[Bodniemi37]

Vielä några strönotiser ja epämääräisiä muisteluita Gardelingeistä.

1) Olen tallentanut ”Christelin” viestin – ehkäpä siltä jaksolta sukufoorumin viestinvaihtoa, joka haihtui taivaan tuuliin – jossa hän kertoo mm. seuraavaa:

a) ”Joakim Gardeling bodde bl.a. i Åbo Etelä kortteli 1689,på Dalkarby / Kimito 1697.” Tieto Turun Eteläkorttelista voisi olla vaikka Svante Dahlströmin kortistosta, jota säilytetään Turun maakunta-arkistossa. Aika on sikäli mielenkiintoinen, ettei vuosi 1689 vielä ole ristiriidassa sen kanssa, etteikö tämä Joakim Gardeling voisi olla sama kuin Nevanlinnan porvari ja sama kuin arrendaattori. Mitä Dalkarbyhyn tulee, tieto on myös Kemiön rippikirjassa: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7446093. Asumisen Dalkarbyssä ainakin jo vuonna 1697 osoittaa tieto lapsen hautaamisesta: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=12265&pnum=111.

Hajahuomioita nämäkin:

Joakim Gardeling ei ollut vielä Turun Eteläkorttelissa asuessaan Halikon kihlakunnan vouti, sillä hänet nimitettiin virkaansa 10.6.1692, vrt. Christopher von Warnstedtin artikkeli, http://www.genealogia.fi/genos/63/63_57.htm.

Mikäli Turussa asunut Joakim Gardeling olisi ollut identtinen arrendaattorin kanssa, hänen olisi virkanimitystä odotellessan täytynyt vierailla Käkisalmessa, missä Florens Alholmin Henrik-pojan kummina 1691 toimi myös arrendaattori Joakim Gardeling, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6630471. Hän olisi ollut naimisissakin, sillä kummina toimi myös arrendaattorin rouvaksi tituloitu Margareta Johanintytär Lindh(?) (liekö ollut Jokipiin mukaan Ruotsista kotoisin olleen Örneholmin vapaaherrakunnan inspehtorin (jo 1656) ja sittemmin Raudussa inspehtorina (1660 ja 1661), entisenä inspehtorina (1662) ja lopulta rykmentinmajoitusmestarina mainitun Erik Jönsinpoika Lindhin sisar?).

Lapsen hautausmerkinnästä (1697) päätellen Halikon voudin silloinen puoliso ei voinut identtinen arrendaattori Joakim Gardelingin puolison kanssa, sillä tämähän oli erittäin todennäköisesti ollut avioituessaan jo 1660 vainajana mainitun Herlich (Herlek) Törnen leski, vrt. ylioppilasmatrikkelin hlö http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=552: "KA mf. ES 1796 (gg 2) Sakkolan vuoden 1681 syyskäräjät 7.–9.1.1682 f. 681v (Uplästes wälb:g Robert Erich Clöfwerschiöldtz inlaga emoth Arrendatoren S:r Jochim Gardeling, hwar medh han begärar att restitueras dhe skiäncker och gåfwor som han gifwit under påstående frijeriet sin för detta inibination, men nu warande Inspectorens wälbe:de Leonhardt Casper Kustors käre hustru, dygdesame hust: Brita Törne, som bem:te Gardelingz Stiufdotter är);"

Gertrud Gardelingin äiti haudattiin Kesälahdelle vasta 1698. Hänet mainitaan Viipurin tuomiokirkon tileissä Herman Hermigierin anoppina ("13.12.1698 Caplaans H:r Hermans Hermigeri hustrus Moor, bortförder till Käselax att begrawfas (välimerkki puuttuu) här bet: för Klåckor, Täcket, Lijketz hyra och Båren 6: 21: 8."), joten hänen on täytynyt olla leski, sillä muutenhan hänet olisi haudattu arrendaattorin puolisona.


c) “Christina Garling f. 1705 d. 1776 i Kimito gift bl.a. med majoren Axel Malm.” Kuolema 72-vuotiaana tullaajan leskenä Fröjdbölessä http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=12269&pnum=272

Kristina Joakimintytär Gardelingin puoliso oli lopulta Inkerinmaan rakuunarykmentin majuriksi ylennyt Axel Larsinpoika Malm (Släktbok. Ny följd II:1), joka polveutui myös Etelä-Savon Tarwoniuksista.


2) Varoituksena kaikkien Joakim Gardelingien lukemiseksi yhdeksi ja samaksi pari asiaa.

a) Kemiön Joakim Gardelingin apen Johannes Olai Pratanuksen ylioppilasmatrikkelitiedoissa http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=552 on viittaus myös Räisälän käräjille 17.2.1665 f. 1007v (Blancken hagens (katso U1093 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U1093)) hustros, hustro Margretha Wagners Fullmechtige, Fältskaren Jochim Garling). Titteli sopii huonosti hallintomiehelle, Nevanlinnan porvarille ehkä paremmin.

Margareta Wagnerin [pso Henrik Blanckenhagen, Salmin kaupungin pormestari ja rajatarkastaja 1634. Sen ohella Salmin kreivikunnan (C. G. Wrangel) hopmanni 1652 ja vuokraaja 1655, Jokipii, Mauno. Suomen kreivi- ja vapaaherrakunnat II. Helsinki 1960, s. 293] nuori(?) käräjävaltuutettu Joachim Gardeling saattoi päästä etenemään välskäristä virkamieheksi avioitumalla juuri noihin aikoihin jo 1660 vainajana mainitun, Inkerinmaalta tulleen Sortavalan kreivikunnan (G. A. Banér) hopmannin (1656) Herlich Törnen lesken kanssa (Jokipiin mukaan Törne tuli virkaan nähtävästi hopmanni Schraggen Kapriosta suosittelemana, kun tälle 1651 annettiin tehtäväksi Sortavalan hopmannin valinta, Jokipii, Mauno. Suomen kreivi- ja vapaaherrakunnat II. Helsinki 1960, s. 292, Pulli, Heljä, http://www.genealogia.fi/genos/49/49_93.htm).


3) Epämääräisesti muistelen, että miehensä surmauttanut Christina Pratana olisi pitänyt Joakim Gardelingiä ”inhottavana vanhana miehenä”, mikä siis viittaisi jonkinmoiseen ikään ja ainakin ikäeroon. Muistikuvani saattaa olla Åbo akademin käsikirjoituskokoelmassa olevasta kirjoituksesta po. murhatapauksesta (jota muutoin selostaa Hiereuologia Kimitoensis; ks. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9934641).

Samaten olen tottunut pitämään Piikkiön Henrikiä ja Kemiön Joakimia veljeksinä tietämättä enää, onko tämä tietoa vai luuloa.

Pratanuksista vain Elisabet kuuluu hyvin huterasti oman tutkimuksemme piiriin. Hänet löysin aikoinani Harald Hornborgin artikkelista Släkten Heintzius, SSV IX(1925). Elisabetin ja hänen ensimmäisen puolisonsa Johan Staaken Maria-tytär oli naimisissa lopulta manttaalikomissaariksi ylenneen Karl Willandin kanssa. Tämä omisti Vehkalahden Poitsilan kartanon vuodesta 1709 lähtien.

Karl Willandin äidin sisar Maria Reeth (Backström, Åke. »Ätten» Reeths senare led. Genos 45(1974), http://www.genealogia.fi/genos/45/45_96.htm etc.) lukeutuu Yrjö Blomstedtin ja Åke Backströmin tutkiman ns. Hiitolan Falck-suvun kantaäiteihin. Hiitolan Falckit olivat myös lappeenrantalaisen esi-isäni Sigfrid Strandmanin jälkeläisiä.

Terveisin,

[Kaarlo Kalliala]

Vielä yksi pikkujuttu Herman Hermansson Hermigieristä, joka oli Henric Gardelingilla kirjurina 1703. Samassa lähteettömässä tiedonannossa, johon jo aiemmin viittasin, hänen todetaan olleen korpraali 1704 ja ehkä kuolleen 1709.

[Bodniemi37]

Vielä yksi pikkujuttu Herman Hermansson Hermigieristä, joka oli Henric Gardelingilla kirjurina 1703. Samassa lähteettömässä tiedonannossa, johon jo aiemmin viittasin, hänen todetaan olleen korpraali 1704 ja ehkä kuolleen 1709.

Kiitos lisätiedosta. En löytänyt Hermania Sauvon henkikirjasta (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11096249, Sauvon Koorla). Eipä hän tainnut setänsä(?) kirjurina kauan viipyäkään, jos kerran oli jo vuonna 1704 armeijan leivissä. Vaikuttaa siltä, että hän oli sisartaan viitisen vuotta vanhempi eli olisiko syntynyt Viipurissa (msrk.) ennen vuotta 1686, mistä lähtien syntyneiden ja kastettujen luetteloita on säilynyt. Herman nimittäin ilmoitti Sakkolan käräjillä 31.3.–1.4.1682 aikovansa matkustaa Viipuriin.

Esi-isäni Sven Schalin omisti 1690-luvun alkupuolella talon Nevanlinnan ruotsalaisen kirkon vieressä. Hän joutui velkojensa vuoksi myymään talon 1693. Ostaja oli Axel Malmin isä Lars, räntmästare och rådman.

Olen joutunut Svenin rahavaikeuksien vuoksi käymään läpi sekä Nevanlinnan kämnerin- ja raastuvanoikeuden pöytäkirjoja että niiden henkilö- ja asiahakemistoja, mutta en ole toistaiseksi löytänyt niistä ketään Gardelingia. Pähkinälinnan läänin vuoden 1688 henkikirjaa olen selannut tähän saakka http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12994940 :).

Terveisin,

[Kaarlo Kalliala]

Tieto Jochim Gardlingin asumisesta - veljineen - Turun Eteläkorttelissa 1692 löytyy tästä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10505363, jos kohta tässä artikkelissa mainitaan, että tilanne olisi ollut sama jo vuonna 1691: http://www.genealogia.fi/genos/18/18_25.htm.

Aiemmin lainaamistani hajatiedoista olennainen osa on Christel Sandellilta. Nämä tiedot ja käyty keskustelu löytyvät Anbytarforumilta: http://aforum.genealogi.se/discus/messages/576/359475.html?1357116571

[Bodniemi37]

Tieto Jochim Gardlingin asumisesta - veljineen - Turun Eteläkorttelissa 1692 löytyy tästä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10505363, jos kohta tässä artikkelissa mainitaan, että tilanne olisi ollut sama jo vuonna 1691: http://www.genealogia.fi/genos/18/18_25.htm.

Aiemmin lainaamistani hajatiedoista olennainen osa on Christel Sandellilta. Nämä tiedot ja käyty keskustelu löytyvät Anbytarforumilta: http://aforum.genealogi.se/discus/messages/576/359475.html?1357116571

Linkittämästäsi Turun kaupungin henkikirjasta käy ilmi, että Joakim Gardeling ja hänen veljensä (Henrik?) olivat vuonna 1692 poikamiehiä, kun taas Florens Alholmin Henrik-pojan kummina Käkisalmessa vuonna 1691 toiminut, arrendaattorin tittelillä varustettu Joakim Gardeling, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6630471, näyttäisi olleen naimisissa, sillä Henrikin kumminahan toimi myös arrendaattorin rouvaksi tituloitu Margareta Johanintytär Lindh(?).

Christel Sandell kirjoittaa Anbytarforumilla, että Joakim Gardeling nimitettiin kruununnimismieheksi (befallningsman) 28.3 1700. Kuninkaallinen kirje lienee löydettävissä valtakunnanregistratuurasta, joka on digitoitu Ruotsin valtionarkiston toimesta. Christopher von Warnstedtin mukaan hänet nimitettiin Halikon kihlakunnan voudiksi 10.6.1692, http://www.genealogia.fi/genos/63/63_57.htm. Milloinka hänet ja Kristina Pratana vihittiin?

Uskoisin, että Joakim Gardeling on ollut voudin virkaan nimitettäessä noin kolmekymppinen. Hän oli syntynyt ehkä noin 1665, mikä sopisi hyvin yksiin sen oletuksen kanssa, että arrendaattori Gardeling avioitui 1660 vainajana mainitun hopmanni Herlich Törnen lesken kanssa (arrendaattorilla oli joka tapauksessa Brita Törne -niminen tytärpuoli).

Aiemmin mainittu Margareta Johanintytär saattoi hyvinkin olla tuo leski, sillä Mauno Jokipiin ansiosta tiedämme varmuudella, että Herlich Törnellä oli ainakin Johan-niminen poika: "...Johan Herlichsson Törne naimisissa Petter Wijnbergin tyttären kanssa (Gabr. Laguksen kok.)." Petter Winbergin isä oli mielestäni erittäin todennäköisesti viipurilainen ravintoloitsija Christian Winberg, jonka Elisabet-tytär oli naimisissa Åke Olofinpojan kanssa (http://www.genealogia.fi/genos/45/45_32a.htm).

Joakim Bandemanin jälkimmäisen puolison Maria Gröönin suku kuuluu oman tutkimuksemme piiriin, vrt. Georg Lutherin artikkeli http://www.genealogia.fi/genos/28/28_26.htm.

Terveisin,

[Kaarlo Kalliala]

Vuosi 1700 on myös se, jota Blomstedt voutiluettelossaan pitää Jochim Gardelingin viran alkuvuotena - Blomstedt tosin voimakkaasti alleviivaa, että hänen listansa on tarkistamaton. Vaikka vuodelle 1700 olisikin tarkka päivämäärä 28.3., von Warnstedtin tieto on ilmeisesti silti oikea.

Befallningsman Jochim Gardeling mainitaan Dalkarbyssä jo 1693, vieläpä Christina-vaimoineen (Pratana): http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10458449. Saman dokumentin lopussa on myös hänen omakätinen allekirjoituksensa (3.3.1694 Turussa): http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10458453. (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10458453)

Dalkarbystä Jochim Gardeling löytyy vaimoineen seuraavanakin vuonna: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10858751. (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10858751)

[Bodniemi37]

Vuosi 1700 on myös se, jota Blomstedt voutiluettelossaan pitää Jochim Gardelingin viran alkuvuotena - Blomstedt tosin voimakkaasti alleviivaa, että hänen listansa on tarkistamaton. Vaikka vuodelle 1700 olisikin tarkka päivämäärä 28.3., von Warnstedtin tieto on ilmeisesti silti oikea.

Befallningsman Jochim Gardeling mainitaan Dalkarbyssä jo 1693, vieläpä Christina-vaimoineen (Pratana): http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10458449. Saman dokumentin lopussa on myös hänen omakätinen allekirjoituksensa (3.3.1694 Turussa): http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10458453. (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10458453)

Dalkarbystä Jochim Gardeling löytyy vaimoineen seuraavanakin vuonna: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10858751. (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10858751)

Christel Sandellin tiedot ovat ilmeisesti peräisin pitäjänhistoriasta. Valtakunnanregistratuuran vastaanottajahakemistossa (adressatregister) ei mainita vuonna 1700 ketään Gardelingia, eikä itse registratuuraan ole kirjattu yhtään 28.3.1700 annettua valtakirjaa.

Kamarikollegio näyttää sen sijaan lähettäneen kuninkaalle kaksi Joakim Gardelingia koskevaa kirjelmää (liite), Riksarkivets ämbetsarkiv (samlingspost), Personregister över skrivelser till Kungl. Maj:t, SE/RA/481/01/01/D/D II dc/26, B0002187_00175, http://sok.riksarkivet.se/bildvisning/B0002187_00175.

Joakim Gardelingin tittelinä on linkittämissäsi henkikirjoissa selkeästi "befallningsman". Naimisiin hän näyttää menneen virkanimityksen varmistuttua. Samassa taloudessa asuivat ilmeisesti hänen veljensä, pari kirjuria ja "utridare".

Henkikirja-aukeaman vasemmalle puolelle on vuonna 1694 kirjattu lanko Olof Krusell (Crusell) Karin-puolisoineen. Krusell oli Axel Oxenstjernan Kemiön vapaaherrakunnan hopmanni vuodesta 1679 lähtien, 1684 Turun Akatemian kvestori. Vuokrasi vuodesta 1682 lähtien amiraliteetilta Västankärrin ja Tolfsnäsin kartanoita (Jokipii, Mauno. Suomen kreivi- ja vapaaherrakunnat I ja II).

Terveisin,

Ritva Jurvanen

[Kaarlo Kalliala]

Huomaan olleeni huolimaton Blomstedtin listaa lukiessani: hän onkin todennut Joakim Gardelingin Halikon kihlakunnanvoudiksi kahteen otteeseen 1692-93 ja 1700-03. Nuo kummittelevat kaksi eri nimityspäivämäärää (ja niihin liittyvä viestinvaihto) selittynevät tällä. Välissä olivat Gabriel Hunnius 1694-96 ja Petter Plagman 1697-99.

Löysin vanhan muistiinpanoni siitä ÅAssa olevasta 52-sivuisesta käsikirjoituksesta, johon aiemmin viittasin. Sen tekijä on Elna Ross (vai Rossi?), ja tutkimus on päivätty i Kimito prästgård IX/1917. Nimi on "Anteckningar om den brottslige prästmannen Henrik Florinus d.y. och hans intressanter". Muistiinpanojeni mukaan käsikirjoituksesta ei selviä mitään Jochim Gardelingin sukutaustasta.

Sitä vastoin olen pannut muistiin, että Jochim Gardeling olisi isännöinyt Kemiön Tjudaa, mikä aivan ilmeisesti perustuu Rossin lukuvirheeseen. Sekä vuoden 1693 että 1694 henkikirjassa Tjuda on heti Dalkarbyn jälkeen, ja äkkiseltään siinä mainitun befallningsmanin tulkitsee ellei Gardelininksi niin ainakin Gadeliniksi. Hyvin selvästä puolison nimestä Sofia Doroteasta pääsee kuitenkin oikeille jäljille. Kysymys on Nils Gaddeliuksesta, joka oli voutina 1687-88; ks. http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U1350.

Mihin mahtaakaan perustua tuo Henrik Gardelingin ja Herman Hermansson Hermigierin kytkeminen Sauvon Koorlaan; ehkä kuitenkin juuri siinä tiedossa annettaisiin Hermanille myös kaipaamamme sukunimi. Herman kuitenkin löytyy Henrikin luota useastikin Paimion Askalasta. Ikävä kyllä ilman patronyymiä, sukunimeä tai ikämainintaa. Myöskään Henrik Gardelingin taustaan kirjaukset eivät anna lisätietoa.

Vuoden 1701 henkikirjassa Hermanin nimi on kirjoitettu korostetusti, kun taas 1702 samaan tapaan kuin muutkin. Vuoden 1704 henkikirjassa häntä ei enää näy.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10979786

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10462854

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10895964


1700-luvun alun rippikirjassa kirjuri Herman on Henrik Gardelingin taloudessa ja näyttää käyneen ripillä 1701-02 sekä 1704, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22460641.
(http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10895964)

[Bodniemi37]

Huomaan olleeni huolimaton Blomstedtin listaa lukiessani: hän onkin todennut Joakim Gardelingin Halikon kihlakunnanvoudiksi kahteen otteeseen 1692-93 ja 1700-03. Nuo kummittelevat kaksi eri nimityspäivämäärää (ja niihin liittyvä viestinvaihto) selittynevät tällä. Välissä olivat Gabriel Hunnius 1694-96 ja Petter Plagman 1697-99.

Mahtoivatkohan nuo kamarikollegion kirjelmät kuninkaalle (1692, 1700) liittyä jotenkin Joakim Gardelingin tapaan hoitaa virkaansa? Gabriel Hunnius mainitaan Georg Lutherin artikkelissa Familjen Mums och dess släktförbindelser, Genos 36(1965), http://www.genealogia.fi/genos/36/36_1.htm. Petter Plagmanin serkku Johan P. oli käsittääkseni esi-isäni (tosin niin sanotusti väärän koivun takaa) Jakob Andersinpoika Röökin edeltäjä Porvoon pormestarin virassa, vrt. viestiketju Röök (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=28397&highlight=R%F6%F6k).


Löysin vanhan muistiinpanoni siitä ÅAssa olevasta 52-sivuisesta käsikirjoituksesta, johon aiemmin viittasin. Sen tekijä on Elna Ross (vai Rossi?), ja tutkimus on päivätty i Kimito prästgård IX/1917. Nimi on "Anteckningar om den brottslige prästmannen Henrik Florinus d.y. och hans intressanter". Muistiinpanojeni mukaan käsikirjoituksesta ei selviä mitään Jochim Gardelingin sukutaustasta.

Sitä vastoin olen pannut muistiin, että Jochim Gardeling olisi isännöinyt Kemiön Tjudaa, mikä aivan ilmeisesti perustuu Rossin lukuvirheeseen. Sekä vuoden 1693 että 1694 henkikirjassa Tjuda on heti Dalkarbyn jälkeen, ja äkkiseltään siinä mainitun befallningsmanin tulkitsee ellei Gardelininksi niin ainakin Gadeliniksi. Hyvin selvästä puolison nimestä Sofia Doroteasta pääsee kuitenkin oikeille jäljille. Kysymys on Nils Gaddeliuksesta, joka oli voutina 1687-88; ks. http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U1350.

Gadeliniksi itsekin nimen tulkitsen. Mainitsemasi käsikirjoituksen lienee lukenut myös kirjailija Anna-Gerd Steinby, joka on julkaissut murhatapauksen pohjalta kaksi romaania, http://www.bibliotek.ax/web/arena/ann-gerd-steinby.


Mihin mahtaakaan perustua tuo Henrik Gardelingin ja Herman Hermansson Hermigierin kytkeminen Sauvon Koorlaan; ehkä kuitenkin juuri siinä tiedossa annettaisiin Hermanille myös kaipaamamme sukunimi. Herman kuitenkin löytyy Henrikin luota useastikin Paimion Askalasta. Ikävä kyllä ilman patronyymiä, sukunimeä tai ikämainintaa. Myöskään Henrik Gardelingin taustaan kirjaukset eivät anna lisätietoa.

Vuoden 1701 henkikirjassa Hermanin nimi on kirjoitettu korostetusti, kun taas 1702 samaan tapaan kuin muutkin. Vuoden 1704 henkikirjassa häntä ei enää näy.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10979786

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10462854

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10895964


1700-luvun alun rippikirjassa kirjuri Herman on Henrik Gardelingin taloudessa ja näyttää käyneen ripillä 1701-02 sekä 1704, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22460641.
(http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10895964)

Herman Hermansson kenties mainitaan sukunimeltä jonkun Sauvon Koorlaan liittyvän käräjätapauksen yhteydessä. Piikkiön ja Halikon tuomiokunnan tuomiokirjat on digitoitu Arkistolaitoksen toimesta vuoteen 1702 saakka, joten...

Mainitsemasi Svante Dahlströmin kortisto sisältyy tänä vuonna Arkistolaitoksen digitointiohjelmaan, http://www.arkisto.fi/uploads/Arkistolaitos/Tehtävät%20ja%20toiminta/Säilyvyyden%20turvaaminen/DIGITOINTIOHJELMA%202014.pdf?

Terveisin,

[Bodniemi37]

Sakkolan hovia vuokrasi noin 1675-1680 Joakim Gardeling, joten hänen ehkä noin 1665 syntynyt tyttärensä olisi hyvinkin voinut avioitua samassa pitäjässä nuoruuttaan (1674->) eläneen Herman Hermigierin kanssa.


Arrendaattori etc. Joakim Gardeling oli erittäin todennäköisesti naimisissa Inkerinmaalta Sortavalaan tuotetun Herlich (Herlek) Törnen [M. Jokipii: "Sortavalan kreivikunnan (G. A. Banérin) hopmanni (1656). Törne tuli virkaan nähtävästi hopmanni Schraggen Kapriosta suosittelemana, kun tälle 1651 annettiin tehtäväksi Sortavalan hopmannin valinta."] lesken kanssa, mikä käy mielestäni ilmi ylioppilasmatrikkelin hlön 552 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=552) viittauksista, ("KA mf. ES 1796 (gg 2), Sakkolan vuoden 1681 syyskäräjät 7.–9.1.1682 f. 681v (Uplästes wälb:g Robert Erich Clöfwerschiöldtz inlaga emoth Arrendatoren S:r Jochim Gardeling, hwar medh han begärar att restitueras dhe skiäncker och gåfwor som han gifwit under påstående frijeriet sin för detta inibination, men nu warande Inspectorens wälbe:de Leonhardt Casper Kustors käre hustru, dygdesame hust: Brita Törne, som bem:te Gardelingz Stiufdotter är);" Tekstin lihavointi allekirjoittaneen. Gardelingin puolison nimi Margareta Johanintytär Lind(?) mainitaan mielestäni tässä Käkisalmen kastettujen luettelon merkinnässä, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6630471 (Aprilis).

Herman Hermigierin puolison nimeä en ole toistaiseksi löytänyt mistään aikalaisasiakirjasta. Viipurin RO:n 9.6.1697 pidetyn kokouksen pöytäkirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11270288) häntä ei mainita nimeltä. Kesälahdelle haudatun anopin nimi puuttuu puolestaan Viipurin tuomiokirkon tileistä...

Herman Hermigierin (oletettu?) puoliso Gertrud Gardeling olisi Herlich Törnen lesken ja tämän uuden puolison Joakim Gardelingin tyttärenä ollut myös Nyborgin kreivikunnan hopmannin (1679-1685) ja myöhemmän vuokraajan (1685-1695), Parikkalan Koitsanlahden hovin veronvuokraajan ( vuodesta 1685 1710-luvulle) Johan Herlichsson Törnen sisarpuoli, mikä selittäisi hänen Viipurin RO:ssa mainitun oleskelunsa Käkisalmen läänissä. Jokipiin mukaan: "...Johan Herlichsson Törne naimisissa Petter Wijnbergin tyttären kanssa (Gabr. Laguksen kok.)." Avioparin poikina pidän tälläkin foorumilla aiemmin mainittuja Törne-nimisiä upseereita, joista luutnantti Johan Törne toimi myöhemmin veronvuokraajana Uukuniemellä. Johan Törne vanhemman appi Petter Winberg oli Jokipiin mukaan Nyborgin kreivikunnan inspehtori ainakin 1660-1676, toimi kruununvoudin sijaisena 1667, edusti pohjoislääniä Narvan maapäivillä 1668 ja 1670 ja kreivikuntaansa maapäivillä 1676.


Sulkavalla 1701 syntyneen Eerik Eerikinpoika Kostiaisen (vrt. viestini http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=225128&postcount=31 ketjussa Costianus | Martinus Costianus/Kostian, http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-772.html (http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-772.html)) kummina (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5426227) toimi myös Karin Petraea, joka ilmeisesti oli joko Kurkijoen kirkkoherraksi päätyneen Petrus Petrinuksen tytär tai puoliso Katarina Nilsintytär Nycopensis, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4538.

Viestissäni mainittu Johan Törne toimi puolestaan esisetäni Fabian Nirkon pojan ja kaiman kastetodistajana Uukuniemellä (Kesälahti) 14.7.1691, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6556019; kummit:

Mag: Jacobus Ursinus (lapsen isän lanko); Fabian Fredrik Gyllenspång, https://www.adelsvapen.com/genealogi/Gyllensp%C3%A5ng_nr_1018, jonka veljenpojalla Henrik Johan G:llä oli myöhemmin luvaton suhde (lapsen isän velipuolen) Sakkolan kirkkoherran Gabriel Hermigierin oletetun tyttären Magdalenan kanssa, vrt. ylioppilasmatrikkelin hlö 3520 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3520), viittauksia; H:r Arendat:n Johan Törne; H:r Jören Nirko (Viipurin linnan kirjuri Jöran Nirkko, lapsen isosetä); H:r Arend:n Oloff Bergh; grefwinna Helena Sperling (Göran Sperlingin samanniminen tytär(?), pso tuolloinen Käkisalmen komendantti Henning Rudolf Horn af Rantzien, https://www.adelsvapen.com/genealogi/Horn_af_Rantzien_nr_70#TAB7); Enka Probstinnan Mat: Chatarina Er ...(?); Probstinnan Fr: Christina Stärnhoff (lapsen sedän langon, tuolloisen Käkisalmen ja Pyhäjärven kappelisrk:n kirkkoherran Johan Serlachiuksen 1. puoliso Christina Stiernhoff, https://www.adelsvapen.com/genealogi/Stiernhoff_nr_1039); Mat: Anna Suthoff (Johan Törnen anoppi?); J: Margareta W(inberg? Johan Törnen käly?).
--------------
Sulkavan Eerikkälässä 29.3.1752 menehtyneen Karjalan ratsurykmentin ratsumestarin Nils Nykopin äiti oli (rykmentinkirjurina, Viipurissa tulli-inspehtorina, ajoittain kämnerinoikeuden lautamiehenä ja Siikaniemen kirkon esimiehenä toimineen) Otte Botolfinpojan (Fabricius) Kristina-tytär, jonka sisarenpojasta Otto Hansinpoika Bergmanista tuli edellä mainitun Magdalena Hermigierin pettämä aviopuoliso.

Otto Bergmanista tuli Sakkolan kappalainen 1701, mutta hän joutui sotavangiksi viimeistään 1708, jolloin hänet vietiin Pietariin. Sakkolassa hän ilmeisesti oli tavannut ensimmäisen puolisonsa Magdalena Hermigierin. Seurakunnan varhaiset kirkonkirjat eivät ole säilyneet, joten avioparin vihkimisajankohta ei ole selvillä. Myös Bergmanin ensimmäisen puolison polveutumiseen Sakkolan kirkkoherrasta Gabriel Hermigieristä ja nähtävästi tämän jälkimmäisestä puolisosta Magdalena Hermanintytär von Borgenista liittynee ylioppilasmatrikkelin merkintätavasta päätellen samasta syystä lievää epävarmuutta: "Appi(?): Sakkolan kirkkoherra Gabriel Hermigius, myöh. Hermigier U1222 († ~1679)."

Terveisin,