Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Leski Carin Schroderus ja perhe Kemi
Leski Carin Schroderus s.1726.Kuka oli hänen aviomies.
Kuka on hänen pojan Johanin vaimo.Liisa ??
www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/kirkonkirjat/Kemi/rippikirja_1780-1785._msrk_ik271/95.htm
" _1786-1791_msrk_ik271/180.htm
Tapani Kovalaine
22.12.13, 13:58
Ehkäpä Turkka?
14.10.1786 15.10.1786 Kyrckoby Johan Schroderus Lisa Turcka Brita Elisabeth
Tapani Kovalaine
22.12.13, 14:35
Leski Carin Schroderus s.1726.Kuka oli hänen aviomies.
Kuka on hänen pojan Johanin vaimo.Liisa ??
www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/kirkonkirjat/Kemi/rippikirja_1780-1785._msrk_ik271/95.htm
" _1786-1791_msrk_ik271/180.htm
Carin Schroderusta olen pitänyt Antti Laakkosen tyttärenä, kun olen SSHY:n keskustelusivulle joskus kirjoitellut (viestiketjuun Brauer-Röyttä):
Kemistä muutti 1789 Ouluun Gustaf Schroderuksen leski Catharina ja sukunimi näytti hänellä rippikirjassa olleen esimerkiksi Palmgren tai sinne päin. Kun tänään katson uudelleen, niin pystyn lukemaan tuoksi sukunimeksi: Schroderus!
Kun Hiskistä katsoo, niin Iin seurakunnasta löytyy hyvä ehdokas: Kaarina Antintytär Laakkonen, isä oli kirkonvahti ja siltavouti ja äiti oli Beata Juhontytär Kuokka, s. 9.11.1690 Iissä. Isä Antti oli ollut aviossa aikaisemmin Iin kappalaisen tyttären Greta Uhlströmin kanssa.
Hiski: *29.12.1725 30.12.1725 Anders Lauckoinen Beata Joh:dr Carin
Raatimies Posseniuksen taloon on rippikirjan mukaan tullut jo vuonna 1751 rengiksi Gustaf Schroderus ja aivan yllättäen hänelle on merkitty vaimoksi Kaarina, vaikka tuo rippikirja olisi kuulunut olla vuoteen 1754 saakka.
Digi 110: http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/ ... 29/110.htm
Posseniuksen talosta löytyy myös renki Johan Laakkonen, joten Kaarinan tulo olisi ymmärrettävää, mikälis he ovat sukulaisia Juho ja Kaarina.
Jouni Kaleva
22.12.13, 15:24
Raatimies Posseniuksen taloon on rippikirjan mukaan tullut jo vuonna 1751 rengiksi Gustaf Schroderus ja aivan yllättäen hänelle on merkitty vaimoksi Kaarina, vaikka tuo rippikirja olisi kuulunut olla vuoteen 1754 saakka.
Digi 110: http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/ ... 29/110.htm
Posseniuksen talosta löytyy myös renki Johan Laakkonen, joten Kaarinan tulo olisi ymmärrettävää, mikälis he ovat sukulaisia Juho ja Kaarina.
Tuo linkki ei toiminut, mutta tarkoittanet tätä
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulu/rippikirja_1742-1754_tksrk_ik128-129/110.htm
Siinä Gustaf Schroderus "med Gl.(?) Probst Fellmans(?) brevijs ad dh 28 Dec 1754 till ...kola. Gustsafilla vaimo Carin, mutta onko Carinin eka rippimerkintä aivan ripin lopussa eli 1754 loppupäivinä?
Mikä saa ajattelemaan, että Carin olisi Laakkonen?
Kiitos,olin huolimaton koska en katsonut syntyneitä.
Gustav vihittiin Oulussa 1.4.1756.
Custav Schroderus eller Lytter.
Mutta ei ole vaimon nimeä.
Gustaf Schroderus ja vaimo Carin nähdään Poseniuksen talossa 1752–54 ja vuonna 1756–59 Gustaf vihitty (1.4.) ja vaimo Carin Zimmermanilla Oulussa. Anna Gretan syntymävuodeksi on merkitty Oulussa 1759 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulu/rippikirja_1772-1777_tksrk_ik130/47.htm) kun hän vielä asui Christian Schroderuksen taloudessa. Hän asui ko. perheessä ilmeisesti siitä asti kun vanhemmat matkasivat Kemiin vuonna 1759 eli juuri kun Anna Greta olisi syntynyt? Päästyään ripille v 1776 hän vasta matkusti äitinsä luo Kemiin. Äiti Catharina (Carin) oli tuolloin jo leski. Catharina nimi nähdään Kemin maaseurakunnan tiedoissa.
(http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5847790)
Kummallista ettei Gustafin vaimoa näy vaikka hänet on vihitty 1756! Syntyi epäilys siitä, saattoiko käydä niin että vaimo kuoli synnytykseen ja vasta syntynyt lapsi jäi Gustafin veljen perheeseen asumaan kunnes tuli ns. täysi-ikäiseksi eli kävi rippikoulun vai miksikä näin olisi menetelty?? Palaan vielä merkintään (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulu/rippikirja_1766-1771_tksrk_ik129-130/308.htm), mitä Anna Gretan kohdalle on merkitty hänen asuessaan Oulussa C. Schroderuksen perheessä?
Catharina ja Gustaf nähdään Kemin maaseurakunnan rippikirjoissa pappilassa vuonna 1759. Gustaf oli pappilassa renkinä. Taloon muuttavat seuraavana vuonna Henrik Zimmerman vaimoineen eli 1760. Gustaf kuolee 1775. Kuolinsyy i skott. Leskiäiti asuu Mihkalin talossa vuokralla vv 1775 - 76, jonka jälkeen hän muuttaa Hietalan taloon. Mihkaliin he muuttivat vuonna 1776. Lisäksi talossa oli piikana Lisa Turcka ja hän avioitui myöhemmin Anna Gretan veljen Johanin kanssa.
Päästyään ripille Anna Greta muuttaa Mihkalin taloon Sihtuunaan. Ensimmäinen lapsi Johan syntyi 8.2.1779 (eli ennen heidän avioitumistaan). Johanin isästä on sanottu kirkontiedoissa että "olisi Johan Mihkali". Pari Johan Mihkali ja Anna Greta avioituivat heinäkuussa 1780, samana vuonna avioituivat Anna Gretan veli Johan Lisa Turckan kanssa. Tytär Anna Catharina syntyi 11.2.1781 ja Margareta Elisabeta 16.2.1782. Margareta Elisabeta oli vain kahden kuukauden ikäinen kun äiti Anna Greta o.s. Schroderus kuoli Sihtuunassa 7.4.1782 lapsivuoteeseen 27 -vuotiaana. Anna Catharina oli tuolloin vasta yksivuotias ja vastasyntynyt kahden kuukauden vanha.
Jouni Kaleva
22.12.13, 18:34
Outika
Kirjoitit eilen tuolla toisessa ketjussa näin:
Gustaf syntyi 27.2.1726 Mouckan taloon ja muutti Ouluun vuonna 1751, rengiksi raatimies Posseniuksen taloon Ouluun. Talossa oli piikomassa Carin Laakkonen, jota epäillään vaimoksi. Sitten Gustaf ilmestyy Carin vaimon kanssa rehtori Henrik Zimmermanin taloon rengiksi. Henrik Zimmerman toimi Oulun triviaalikoulun rehtorina vv 1755 – 58 sekä vuonna 1758 Kemin kirkkoherrana.
Minä en saa silmiini Carin Laakkosta Posseniuksen talossa, missä luuraa?
Oulun kinkerikirjassa 1729-51 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulu/kinkerikirja_1729-1751_tksrk_ik136/168.htm) olen tulkinnut aukeaman oikean sivun alareunan tekstiä, että siellä lukisi Carin Laakonen?
Jouni Kaleva
22.12.13, 20:32
Oulun kinkerikirjassa 1729-51 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulu/kinkerikirja_1729-1751_tksrk_ik136/168.htm) olen tulkinnut aukeaman oikean sivun alareunan tekstiä, että siellä lukisi Carin Laakonen?
Aivan oikeassa olet, kiitos tiedosta. Tämähän kovasti vahvistaa tuota ajatusta, että juuri tämä Carin olisi Kustaan vaimoksi vihitty.
tellervoranta
22.12.13, 23:30
Laitan vielä digitaaliarkistosta saman sivun, niin voi nähdä paremmin. Onkohan se vuosi 1751,jolloin alkavat rp-merkinnät.
Näyttääpä siellä hetken Lars Turpeinenkin viivähtäneen Kempeleeseen mennessä...mahdollisesti esiäitini veli...
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5589361
quote=Jouni Kaleva;231695]Tuo linkki ei toiminut, mutta tarkoittanet tätä
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulu/rippikirja_1742-1754_tksrk_ik128-129/110.htm
Siinä Gustaf Schroderus "med Gl.(?) Probst Fellmans(?) brevijs ad dh 28 Dec 1754 till ...kola. Gustsafilla vaimo Carin, mutta onko Carinin eka rippimerkintä aivan ripin lopussa eli 1754 loppupäivinä?
Mikä saa ajattelemaan, että Carin olisi Laakkonen?[/quote]
Tämähän kovasti vahvistaa tuota ajatusta, että juuri tämä Carin olisi Kustaan vaimoksi vihitty.Catharina syntyi (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7200&pnum=50)joulukuussa 29. päivänä 1725. Yksi kummeista oli Sigfrid Korwala.
Anders Laackonen vaimonsa Margaretan kanssa nähdään Lopakan eli Kuokkalan talossa (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6573&pnum=63)lukkari Henrik Uhlströmin taloudessa Etelä-Iissä. Kirjasta nähdään Margareta o.s. Uhlströmin kuolleen 13.5.1719, jonka jälkeen Anders avioitui Beata Kuockan kanssa, mutta keitä olivat brofogde Anders Laackonen ja Beata Johansdotter Kuocka? Beatan syntymätiedot hiskistä etsittynä osoittavat hänen syntyneen 9. marraskuuta vuonna 1690 Etelä-Iissä. Isä Johan Ericsson Kuocka ja Maria Laarsdotter Pudasjärven Kurkikylästä? Pari vihitty 25. heinäkuuta 1689 Iijoella. Eräs Johan Kuocka on haudattu vuonna 1718 Iihin. Hänen tiedetään kuolleen Haukiputaalla
Gustav Schroderus ja Catharina Andrea.Prestgården.
25.10.1766.Maria Elisabeth.
Jouni Kaleva
23.12.13, 14:33
Catharina syntyi (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7200&pnum=50)joulukuussa 29. päivänä 1725. Yksi kummeista oli Sigfrid Korwala.
Anders Laackonen vaimonsa Margaretan kanssa nähdään Lopakan eli Kuokkalan talossa (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6573&pnum=63)lukkari Henrik Uhlströmin taloudessa Etelä-Iissä. Kirjasta nähdään Margareta o.s. Uhlströmin kuolleen 13.5.1719, jonka jälkeen Anders avioitui Beata Kuockan kanssa, mutta keitä olivat brofogde Anders Laackonen ja Beata Johansdotter Kuocka? Beatan syntymätiedot hiskistä etsittynä osoittavat hänen syntyneen 9. marraskuuta vuonna 1690 Etelä-Iissä. Isä Johan Ericsson Kuocka ja Maria Laarsdotter Pudasjärven Kurkikylästä? Pari vihitty 25. heinäkuuta 1689 Iijoella. Eräs Johan Kuocka on haudattu vuonna 1718 Iihin. Hänen tiedetään kuolleen Haukiputaalla
Hei
Beata Kuokan vanhemmat ovat kuten tuossa esität, Maria Larsdotter oli käsittääkseni Pöykiö. Sukunimi näkyy Juho-pojan (Beatan veli) kastemerkinnässä 1695. Tässä Antti Laakkosen 3 avioliittoa:
*****
Antti Antinpk. Laakkonen, syntynyt 1672, kuollut 9. joulukuuta 1739, Ii (ikä kuollessa 67 vuotta vanha), kirkkovahti, siltavouti.
Kappalainen Jaakko Uhlströmin vävy, vihitty Marg. Jaakont. Uhströmin kanssa 16.1.1700 (kappalainen oli kuollut jo 1690). Antti on RK Ii 1700-06 fol. 49 ilm. itsellisten joukossa, välillä ollut nimismies Gabriel Thomassonin luona. Vaimo Margareta näkyy omassa perheessään koko ajan huolimatta avioliitostaan. 1707-13 on Antti sitten lankonsa Henrik Uhlstömin perheeseen kirjattuna.
"Kun vuonna 1711 tuomiokapituli suositteli Haukiputaan lukkariksi Jaakko Uhlströmin lankoa Antti Laakkosta, seurakuntalaiset eivät hyväksyneet häntä, koska hänet oli tavattu kokemassa vieraita pyydyksiä." (Suur-Iin historia s.407)
Vuonna 1719 oli suntiona Antti Laakkonen, jonka mainitaan saanen tällöin 6 taalarin palkkansa vuodelta 1718. (Jorma Kakko 14.1...2007)
"1700-luvun alkupuolella siltavoutina toimi Antti Laakko eli Lakonen vuonna 1740 tapahtuneeseen kuolemaansa asti. Laakkosella ei ollut vielä vuonna 1723 taloa asuttavanaan, ja hän kääntyi pitäjänmiesten puoleen saadakseen ´sellaisen paikan missä ei mitenkään ole haitaksi eikä vahingoksi.´ Nöyrän pyynnön kuullut käräjärahvas osoitti hänet Valassaareen" (Suur-Iin historia s. 146) "...Laakkosen työtä oli haitannut hänen luku- ja kirjoitustaidottomuutensa" (Suur-Iin historia s. 147)
Puoliso 16. tammikuuta 1700, Ii,Etelä-Ii, Margeta Jaakontr. Uhlström, syntynyt 26. heinäkuuta 1679, Ii, kuollut 13. toukokuuta 1719, Ii (ikä kuollessa 39 vuotta vanha), lapset
Maria Antintr., syntynyt 15. tammikuuta 1700, Ii,Etelä-Ii. Puoliso 30. huhtikuuta 1721, Ii,Etelä-Ii, Beata Juhontr. Kuokka, syntynyt 9. marraskuuta 1690, Ii,Etelä-Ii, kuollut 1732, haudattu 3. syyskuuta 1732, Ii (ikä kuollessa 42 vuotta vanha), lapset
Anna Antintr., syntynyt 25. joulukuuta 1721, Ii.
Puoliso 7. joulukuuta 1745, Ii, Tapani Simonpk. Jakku, syntynyt 13. kesäkuuta 1725, Ii, Pirttitörmä.
Beata Antintr., syntynyt 12. maaliskuuta 1724, Ii.
Karin Antintr., syntynyt 29. joulukuuta 1725, Ii.Oulussa raatimies Poseniuksen piikana 1750-luvun alussa.
Heikki Antinpk., syntynyt 15. toukokuuta 1728, Ii. Puoliso 18. helmikuuta 1733, Ii, Anna Heikintr. Säkkinen, syntynyt 1692, kuollut 20. helmikuuta 1761, Ii (ikä kuollessa 69 vuotta vanha), lapset
Antti Antinpk., syntynyt 9. marraskuuta 1733, Ii.
Antti Antinpk., syntynyt 18. syyskuuta 1738, Ii,Etelä-Ii, kuollut 27. tammikuuta 1782, Ii (ikä kuollessa 43 vuotta vanha).
Puoliso 6. lokakuuta 1765, Ii, Liisa Juhontr. Brusila (/ Laakkonen/), syntynyt 14. toukokuuta 1745, Ii.
Jouni Kaleva
23.12.13, 14:37
Gustav Schroderus ja Catharina Andrea.Prestgården.
25.10.1766.Maria Elisabeth.
Tuokin Catharinan patronyymi vahvistaa Laakkos-teoriaa.
Vielä ennen Joulupukin tuloa..
Beata Kuokan vanhemmat ovat kuten tuossa esität, Maria Larsdotter oli käsittääkseni Pöykiö. Sukunimi näkyy Juho-pojan (Beatan veli) kastemerkinnässä 1695.
Kiitos tästä vihjeestä koskien Marian taustaa.
Jouni Kaleva
24.12.13, 14:53
Vielä ennen Joulupukin tuloa..
Kiitos tästä vihjeestä koskien Marian taustaa.
Ole hyvä. Maria oli vihittäessä Pudasjärveltä. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/vihityt_1680-1700_ik255/5.htm
Minulla on jostain tullut merkintö:GustavSchroderus.s.27.02.1726.Temmes.
vaimo Catharina.s.17.01.1730.Oulu.
vanh.Oulun porvari,Jacob Rungius puoliso Elsa Palm.
En ole merkinnyt mistä,luultavasti jostain sukuselvityksestä.
Tapani Kovalaine
25.12.13, 21:21
Minulla on jostain tullut merkintö:GustavSchroderus.s.27.02.1726.Temmes.
vaimo Catharina.s.17.01.1730.Oulu.
vanh.Oulun porvari,Jacob Rungius puoliso Elsa Palm.
En ole merkinnyt mistä,luultavasti jostain sukuselvityksestä.
Tietolähde näyttää olevan Eudokian arvelu SSHY:n Keskustelupalstalla:
Re: Brauer-Röyttä Keminmaan Lautiosaaressa (http://www.sukuhistoria.fi/phpbb3/viewtopic.php?p=10659&sid=14a092eba0e55cbc9c46fdc389ddd20f#p10798)
http://www.sukuhistoria.fi/phpbb3/styles/prosilver/imageset/icon_post_target.gif (http://www.sukuhistoria.fi/phpbb3/viewtopic.php?p=10798&sid=14170680846e14ccdf687ce22bb8c280#p10798)Kirjoi ttaja Eudokia (http://www.sukuhistoria.fi/phpbb3/memberlist.php?mode=viewprofile&u=4414&sid=14170680846e14ccdf687ce22bb8c280) » 09.09.2012 11:33
Kirkonkirjoissa näyttää Schroderuksen perheen äidin Catharinan syntymävuodeksi 1726. Oulun tuomiokirkkoseurakunnassa näkyy syntyneen eräs Catharina 20.11.1726. Linkki: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5726556
Hänen äitinsä on Elsa Palm ja isänsä porvari Jacob Rungius. Voisiko olla niin, että Catharina on käyttänyt äitinsä sukunimeä?? Täydennän vielä syntymätietoja sen verran, että yksi kummeista on Isaac Palm.
Tämä olettamus on tehty siinä vaiheessa kun Catharinan arveltiin olevan Palmgren. Asia on korjattu ko. foorumille, jottei enempiä vääriä tietoja jää elämään jatkotutkimukseen.
Harmittelen jos tuo väärä olettamus/luulo on ohjannut virhearvioihin ja aiheuttanut turhaa työtä ...
Andersin vaimon Marian sukunimi oli Johanneksen kastetietohin merkitty Pöykiöksi. En löydä Lars Pöykiötä, mutta Pöykiön suvusta kerrotaan että Pudasjärvellä on asunut 1706 ainakin Juho Pöykiö, josta seuraavaa:
Vuosi 1709 oli ankaraa nälkävuotta ja kerjäläisiä kuljeskeli teillä, kertoo Raili Rytkönen Suur-Iin historiassa 1700–1870. Rytkönen kertoo myös, että hetejärveläiset Matti Pätsi ja Heikki Oinas [mahdollisesti Henrik Paavonpoika Oinas (1701–1785) tai Matti Pätsin isä] olivat vieneet ketunpesästä poikaset. Pesä sattui kuitenkin olemaan kollajalaisen Juho Pöykiön niityn lähellä, ja Pöykiö katsoi sen omakseen, koska oli jo aikaisemmin tavannut sen. Hän oli kuitenkin jättänyt poikaset vielä kasvamaan. Suuttuneena hän vei asian oikeuteen [Iin ja Pudasjärven käräjät 5.7.1738], mutta päätös tuskin miellytti häntä: lain mukaan vahingollisia eläimiä sai jokainen ampua ja vangita, ja kun kettu oli selvästi vahinkoeläin, Pätsi ja Oinas vapautettiin syytteestä.[Pätsin eli Jurvasen suku.]
Rekilän esipolvissa mainitaan lisäksi Sigfrid Mattson Pöykiö, jonka isä Matts Pöykiö. Ajallisesti sijoittuvat ehkä syntyneiksi 1560 – 80.
Pöykiöiden tiedetään tulleen Yläkemijokivarteen 1600 -luvun alussa. Pöykiöistä tulivat ensimmäiset tunnetut Kemijärven talolliset, kun todennäköisesti kaksi Auttin Prittikoskella asuneista Pöykiön veljeksistä muutti asumaan Kemijärven Juujärvelle ja Luusuaan, järven eteläpäähän, joen lähtöpaikkeille, runsaiden luonnonniittyjen ympärille.
Kemijärveä aikaisemmin kerrotaan Livon asujaimistosta. Mats Pöykiön talo oli poltettu. Tämä löytyy vuoden 1580 papereista. Talon sijaintipaikkaa ei ole määritelty. Vanhat asumuspaikat kuten Pöykiöniemi Livolla oli karjalaislähtöisten turkismetsästäjien asuinpaikkoja, vaikkei näistä ole jäänyt merkintöjä verotietoihin. Lähteenä tässä Livon Sanomat Nro 2/2006; Ajatuksia Livojokivarren asutuksen synnystä.]
Tietäisikö joku Lars Pöykiöstä jotakin?
Sekoitanpa vielä vanhoja tarinoita koska tuntuu erittäin kummalliselta, että Gustaf Schroderus olisi avioiduttuaan jättänyt tyttären veljensä talouteen Ouluun useiksi vuosiksi. Olen aprikoinut teoriaa, että Anna Margareta (1755-59) olisi Christian Schroderuksen ja Anna Tuderan tytär (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=8190&pnum=134). Pariskunta vihittiin Oulussa 24.7.1753 ja rippikirjan mukaan Anna Tuderaa ei enää ole vuonna 1759. Eli olisiko Anna kuollut synnytykseen ja Christian vihittiin Annan kuoleman jälkeen madam Margaretan kanssa ja taloudessa asuu vajaan kymmenen vuoden ikäinen tytär Anna Margareta Schrodera. Anna on kirjattu maafiskaalin talouteen vuodesta 1766 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=8515&pnum=308) ja eihän häntä sitä ennen olisi kirjattukaan jos syntyi 1755-59.
Nimikin sopisi äidin mukaan, jos nyt olisi näin???
Tapani Kovalaine
04.12.14, 20:18
Rippikirjaan olisi voitu merkitä Oulussa sana dotter, jos olisi haluttu tai jos se olisi ollut totuudenmukaista. Vaan eipä ole merkitty. Anna Greta on laitettu Christianin perheen kolmen lapsen jälkeen ja etukirjaimella P(iga) tai Fl(ickan). Yleinen tapa oli, että vaimon lapset olivat lapsipuolia ja miehen lapset kaikista mahdollisista avioliitoista olivat poikia tai tyttäriä. Näin ollen jossakin vielä mättää. Olisipa perukirjoja, a) Gustafin ja b) Christianin.
Olisiko Anna Greta voinut olla jo kymmenvuotiaana (ehkä allekin) jo piian tittelillä maafiskaalin taloudessa, itse mietin mieluummin sitä flickan sanaa, mutta kun se kirjain ei oikein F -kirjaimeltakaan näytä. Olisiko ollut sukulaistyttärenä kuitenkin talossa. Otapa koukeroista selvää.
Limingan Moukan talossa oli kyllä Schroderuksilla useitakin Anna nimisiä, että nimi kyllä sopii perheeseen, mutta tuo isäkysymys kyllä askarruttaa. Harmi ettei edes patronyymiä missään mainita. Löytyisiköhän tosiaan perukirjoja jostakin Oulun arkistoista??
Ritva Nygren
05.12.14, 17:16
Oulun kaupungin perunkirjoituksia, s. 219:
Tudera Anna, hustru; bouppt. 6.9.1755. Änklingen kronolänsmannen i Uleå socken Kristopher Schroderus och den avlidnas dotter från hennes äktenskap med framlidne handelsmannen Abraham Saleen 4-åriga Anna Saleen, vars rätt bevakades av hennes faders styvfader stadsfältskären Karl Mag. Billing, moderns syskonebarn handelsmannen Friedrich Tuderus och moderns syskonebarns man handelsmannen Petter Widmarck.
Rippikirjassa 1766-71 J-kirjain eli Jungfru Anna Greta S.
Erinomaisen suuret kiitokset näistä tiedoista :)) Eiköpä tässä tullut todistetta siitä, ettei Anna Greta voinut olla sama Anna, joka oli edesmenneen äitinsä Anna Tuderan edellisestä avioliitosta Steenin kanssa. Anna Steen oli syntynyt tämän mukaan 1751 ja Anna Greta Schroderus 1755 - 59, riippuen lähteestä.
Kiitokset myös tuosta etuliitteen selkiyttämisestä: J eli jungfru.
Pitänee edelleen etsiä mahdollisia todisteita Anna Gretan vanhemmista. Anna Gretan oletetun isän Gustaf Schroderuksen kuolinvuodeksi on ilmoitettu 1775 (kuolinsyy: i skott) ja paikkahan oli Kemin maaseurakunta.
Muistioista löytyy mitä ilmeisin todiste Gustafin ja Catharinan roolista vanhempina Kemin maaseurakunnan rippikirjasta vv 1750 - 1775 (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemi/rippikirja_1757-1775_msrk_ik270-271_ab/282.htm). Siellä mainitaan tytär Anna Greta.
Asian todentamista vain on sekoittanut Anna Gretan Oulun aika, vaan todetaan nyt se, että Gustaf Schroderus oli Anna Greta Schroderuksen (1755 - 1759) isä.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.