Kubin ja Paldanius, missä seikkailivat?

[Maaret Eloranta]

Joululoman kunniaksi ajattelin seurailla Maria-neitojen jälkiä.

Henric Samuels: Paldaniuksen taloon Iisalmi, Niemis, Pitkäkoski tytär Maria toi vävyksi Anders Cubinin.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1759-1765_tk1442-1443/138.htm

Anders ja Maria muuttivat sieltä torppaan Ollikkalaan.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1759-1765_tk1442-1443/379.htm

Siellä oli Andersin lapsia Johannes 1754, Maria 1755, Brita 1757, Catharina 1761.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/lastenkirja_1747-1761_tk1451/172.htm

Hiskin mukaan Iisalmen Pitkälänmäessä kuoli 26.9.1806 uudisraivaajan leski Maria Paldanius 76-vuotiaan. Tuo Maria oli nähtävästi 1754 syntyneen Johannes Kubiinin äiti.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=5299&pnum=373

Kysessä on varmaankin sama Maria, mutta onko jollakin jo syynättynä, mitä reittiä perhe päätyi Pitkälänmäkeen ja koska Anders kuoli ja missä?

Kiinnostaa myös tuo sukunimi Cubin / Kubiin / Kubin.

[Aimo]

Anders Cubin näyttää kuolleen siellä Ollikkalassa 1771.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5825051

Aimo

[Maaret Eloranta]

Kiitos avusta!
Niinpä tuossa kävi.
Siellä asui Ollikkalassa leski lapsineen ainakin vuoteen 1892.
Brita taisi mennä naimisiin ensimmäisenä, puolisona Staphan Matsson Soininen.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1774-1779_tk1443-1444/189.htm
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t1681165

Johannes sai puolisokseen Katariina Tikkasen ja Maria Magnus Tikkasen.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1780-1786_tk1444/232.htm

Vaikka Maria on hiskissä mainittu uudisraivaajan leskeksi, taisi se uudisraivaaja olla tuo poika Johanes.

Kaksi Mariaa siis tänään selvisi porkkanalaatikkoa kypsytellessä!

Maare

[vainoh]

Kubin on sotilasnimi. Anders Kubinin isä oli myöskin nimeltään Anders.
Hän oli ensin Iisalmen komppanian huilunsoittajana ja myöhemmin ruodun 107 sotilaana Ollikkalassa.
Vuoden 1716 katselmuksessa kotipaikaksi annetaan Kerimäki
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7089&pnum=23
Anders kaatui Lappeenrannan taistelussa
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7207&pnum=216

Kerimäen seudulla on Kupiaisia, tämä voisi olla myös Andersin oma sukunimi.

Väinö

[Seppo Pauha]

Maria-neidoista ja Kubineista lisää kysyttävää.
Sukuuni tulee Maria Kubin (s. 1715, k. 10.2.1792). Hän avioitui Ollikkalaan 1742 Iivari Sonnisen (s. 1709, k. 1793-1804) kanssa. Iivari oli talollinen ja lautamies.
En löydä Marian vanhempia. Onko hän tämän Lappeenrannassa kaatuneen Antti Kubinin tytär?

[vainoh]

Näin olen ajatellut, Ivar ja Maria ovat minunkin esipolviani.

Pari pientä mutkaa on asiassa:

Ivarin isä Heikki Sonninen oli sotilas Kubinin lesken Brita Mangisen toinen mies. Olisiko tuollainen ihan laillinen yhdistelmä (äiti ja tytär naimisissa isän ja pojan kanssa)?

Tai ehkä Brita ei olekaan Marian äiti, vaan äitipuoli. 1722 kesäkäräjillä selviteltiin avioliittolupausta jonka huilunsoittaja Kubin olisi antanut Britalle.

[E Juhani Tenhunen]

Kiinnostaa myös tuo sukunimi Cubin / Kubiin / Kubin.

Tulee mieleen koulutoverin sukunimi Kupiainen. Kansalaisen Karttapaikka ei löydä Pitkälänmäkeä, joka näyttää olleen yksinäistalo ja ilmeisesti lähellä Ollikkalaa: Pitkäsiä siellä näyttää ainakin asuneen. Tällaiseen mennään usein piiaksi tai rengiksi. Iisalmen Niemisjärvi - eikös se ole jossain Viidan suunnassa - on varsin mielenkiintoinen kylännimi, sillä Niemisjärviä on myös Kiuruvedellä (nyk. Niemiskylä) ja Pielavedellä Tommonmäen tuntumassa (mm. kantatalo Tikkala, minne minulla on sattumoisin sukusiteitä isoisän isoisän äidin kautta). Isoisän äidin serkku, Kiuruveden Hautajärven Läävän Juho Pöksyläinen, olisi kenties tiennytkin...

Entä Paldaniuksen kytkös Iisalmen Poroveden etelärannan Pehkoseen?

E. Juhani Tenhunen
Paavolan Pehkosten jälkeläisiä

[Juha Rönkkö]

Tulee mieleen koulutoverin sukunimi Kupiainen. Kansalaisen Karttapaikka ei löydä Pitkälänmäkeä, joka näyttää olleen yksinäistalo ja ilmeisesti lähellä Ollikkalaa: Pitkäsiä siellä näyttää ainakin asuneen. Tällaiseen mennään usein piiaksi tai rengiksi. Iisalmen Niemisjärvi - eikös se ole jossain Viidan suunnassa - on varsin mielenkiintoinen kylännimi, sillä Niemisjärviä on myös Kiuruvedellä (nyk. Niemiskylä) ja Pielavedellä Tommonmäen tuntumassa (mm. kantatalo Tikkala, minne minulla on sattumoisin sukusiteitä isoisän isoisän äidin kautta). Isoisän äidin serkku, Kiuruveden Hautajärven Läävän Juho Pöksyläinen, olisi kenties tiennytkin...

Entä Paldaniuksen kytkös Iisalmen Poroveden etelärannan Pehkoseen?

E. Juhani Tenhunen
Paavolan Pehkosten jälkeläisiä

Juhani näyttää olevan hyvin kartalla, noitten talojen suhteen. Iisalmen Niemisjärven rajoina on pohjoisessa matkusjoki idässä Nieminen ja lännessä Kumpunen nimiset järvet. Tässä jotain linkkejä noihin sijainteihin.

Niemisjärven Paununniemi
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&srs=EPSG%3A3067&y=7048062&mode=rasta&x=519463&lang=fi
ja tässä myös
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&srs=EPSG%3A3067&y=7046906&mode=rasta&x=520039&lang=fi

Niemisjärven Pitkäkoski
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&srs=EPSG%3A3067&y=7047470&mode=rasta&x=520883&lang=fi

Tämä Pitkämäki saattaisi olla se Pitkälänmäki. Sijainti olisi sopivasti Ollikkalan kylän maiden kupeessa ja kutakuinkin sillä seudulla, joka liitettiin kuuluvaksi Nilsiään 1820 vuoden tienoilla.
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=80000&srs=EPSG%3A3067&y=7029808&mode=rasta&x=530757&lang=fi

[E Juhani Tenhunen]

Tämä Pitkämäki saattaisi olla se Pitkälänmäki. Sijainti olisi sopivasti Ollikkalan kylän maiden kupeessa ja kutakuinkin sillä seudulla, joka liitettiin kuuluvaksi Nilsiään 1820 vuoden tienoilla.
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=80000&srs=EPSG%3A3067&y=7029808&mode=rasta&x=530757&lang=fi

Hyvä veikkaus Juhalta! Tämä Pitkämäen kylä kuului välillä Varpaisjärveen, ja 1.1.2011 Varpaisjärvi liitettiin Lapinlahteen.

Tuo Maaren Tikkas-maininta voisi viitata siihen, että Iisalmen pitäjään kuulunut Niemisjärvi olisi tosiaan ollut alkuaan yksi kokonaisuus, missä kantatalo Tikkasineen olisi sijainnut Pielaveden rannalla, yksi osa Kiuruveden keskustan länsipuolella ja loput siellä Pitkäkosken-Viitaan suunnalla. Analoginen kuvio on Vehmasjärven kohdalla hieman suppeammassa mitassa.

E. Juhani Tenhunen

[Juha Rönkkö]

Hyvä veikkaus Juhalta! Tämä Pitkämäen kylä kuului välillä Varpaisjärveen, ja 1.1.2011 Varpaisjärvi liitettiin Lapinlahteen.

Tuo Maaren Tikkas-maininta voisi viitata siihen, että Iisalmen pitäjään kuulunut Niemisjärvi olisi tosiaan ollut alkuaan yksi kokonaisuus, missä kantatalo Tikkasineen olisi sijainnut Pielaveden rannalla, yksi osa Kiuruveden keskustan länsipuolella ja loput siellä Pitkäkosken-Viitaan suunnalla. Analoginen kuvio on Vehmasjärven kohdalla hieman suppeammassa mitassa.

E. Juhani Tenhunen

Näin olen minäkin ajatellut, että Iisalmen Niemisjärvi olisi ollut, aikoinaan noita takamaa palstoja ja muodostunut sittemin omaksi tilaksi. Mitään todisteita en ole kyllä etsinyt teorian tueksi. Tiedän että Iisalmen Niemisjärvi oli 1664 ja vielä 1680 Olli Ollinpoika Hujasen omistuksessa ja sitten siihen tuli jossain vaiheessa (enne vuotta 1695) kappalaisen Petrus Lyran perhe ja Lyran leski asui siinä vielä 1720-luvulla. Sitten siihen saapui (lesken "etäiset" sukulaiset) Paldaniukset. Tuo Niemisjärven seutu on melkoinen kylien tilkkutäkki. Vieressä on Kääriänsaaren, Nerkoon, Ulmalan, Jokelan, Kilpisaaren ja Viitaan taloja. Ja tämä siis jo isonjaon jälkeen, mitä liene ollutkaan, ennen sitä:eek:

[Juha Rönkkö]

Näin olen ajatellut, Ivar ja Maria ovat minunkin esipolviani.

Pari pientä mutkaa on asiassa:

Ivarin isä Heikki Sonninen oli sotilas Kubinin lesken Brita Mangisen toinen mies. Olisiko tuollainen ihan laillinen yhdistelmä (äiti ja tytär naimisissa isän ja pojan kanssa)?

Tai ehkä Brita ei olekaan Marian äiti, vaan äitipuoli. 1722 kesäkäräjillä selviteltiin avioliittolupausta jonka huilunsoittaja Kubin olisi antanut Britalle.
Eipä tuossa käsittääkseni ole estettä avilioliitolle, samalaisia veli ja siskopuolen avioliittoja on solmittu ja solmitaan edelleenkin. Eiväthän he ole geneettistä sukua keskenään. Tuon kaltaisia uusio perheitä muodostui varsin usein suurten kuolovuosien 1697-98 jälkeen, kun väestö väheni. Tarvittiin taloon uutta isäntää tai emäntää ja tämän saapuessa taloon lapsineen, saattoivat lapsetkin sitten toisinaan avioitua keskenään, joskus taas meni nuorenparin laskeksi jääneet vanhemmatkin sitten keskenään naimisiin.

[vainoh]

Eipä tuossa käsittääkseni ole estettä avilioliitolle, samalaisia veli ja siskopuolen avioliittoja on solmittu ja solmitaan edelleenkin. Eiväthän he ole geneettistä sukua keskenään.

Totta, puolisot eivät ole keskenään geneettisesti sukua.

Ensin mietin todistaisiko tuo että Brita on Marian äitipuoli eikä äiti -- mutta ei sillä asianlaidalla sitten ole minkäänlaista merkitystä noiden avioliittojen kannalta.

[E Juhani Tenhunen]

Näin olen minäkin ajatellut, että Iisalmen Niemisjärvi olisi ollut, aikoinaan noita takamaa palstoja ja muodostunut sittemin omaksi tilaksi. Mitään todisteita en ole kyllä etsinyt teorian tueksi. Tiedän että Iisalmen Niemisjärvi oli 1664 ja vielä 1680 Olli Ollinpoika Hujasen omistuksessa ja sitten siihen tuli jossain vaiheessa (enne vuotta 1695) kappalaisen Petrus Lyran perhe ja Lyran leski asui siinä vielä 1720-luvulla. Sitten siihen saapui (lesken "etäiset" sukulaiset) Paldaniukset. Tuo Niemisjärven seutu on melkoinen kylien tilkkutäkki. Vieressä on Kääriänsaaren, Nerkoon, Ulmalan, Jokelan, Kilpisaaren ja Viitaan taloja. Ja tämä siis jo isonjaon jälkeen, mitä liene ollutkaan, ennen sitä:eek:

Toisaalta siellä on Nieminen -niminen järvi. Pielaveden Niemis 1:ssä taas ei ole tietääkseni tämännimistä järveä. Näyttäisi siltä, että Pielaveden Niemis 1 on ollut yksi ulkopalsta ja Iisalmen alueet toiset ulkopalstat, ja itse keskus on ollut viljava Kiuruveden Niemisjärvi keskipaikkanaan nykyinen Niemiskylä. Vehmasjärveen kuuluneet Poroveden tilat ovat mielestäni samassa keskeisessä asemassa.

E. Juhani Tenhunen
- Niemisjärvi -pohdinta perustuu isoisäni pikkuserkun Juho Pöksyläisen Kiuruveden historiaan, jonka Tuulikki ja Matti Kärkkäinen ovat toimittaneet ja Matti Kärkkäisen yritys kustantanut

[E Juhani Tenhunen]

Manginen -suku on yleinen Paavolassa. Voisiko tässä olla vinkkiä siitä, että Paavolan Pehkoset ovat siirtyneet ehkä jo 1500-luvulla Iisalmen Pehkosesta?

E. Juhani Tenhunen

[vainoh]

Brita Mangiselle tarjotaan sukunimeä Teppaninen vuonna 1735 syntyneen tyttären yhteydessä (HisKi).

Ehkä, tai sitten ei, voisi liittyä Kuopion (Nilsiän) Koivumäessä asuneeseen pariin Anders Staffanain ja Lastikka Luckaritar
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9655753

Pajujärvellä ihan naapurissa taasen oli Anna Staffanain naimisissa Paavo Leivon kanssa.

[Maaret Eloranta]

Juhani näyttää olevan hyvin kartalla...

Tämä Pitkämäki saattaisi olla se Pitkälänmäki. Sijainti olisi sopivasti Ollikkalan kylän maiden kupeessa ja kutakuinkin sillä seudulla, joka liitettiin kuuluvaksi Nilsiään 1820 vuoden tienoilla.
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=80000&srs=EPSG%3A3067&y=7029808&mode=rasta&x=530757&lang=fi

Koetan minäkin päästä kartalle:

Maaningan Halola 2:ssa Sydänmaa asui 1800-luvun alussa Christer Korhonen perheineen ja joku Johan Kubin.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/maaninka/rippikirja_1809-1821_tk1201/14.htm
Rippikirjassa 1809-21 sanotaan kai, että Christer meni autiotilalle Iisalmeen v. ? (går till öde Idensalmi....?) jonakin vuonna. Hoitiko hän ehkä jotakin toista tilaa Iisalmen puolella?

Myös talon renki Johan Kubin ja piiat lähtevät Iisalmeen. Lieneekö tämä Johan Pitkälänmäen Johan Andersssonin poika Johan Kubin?
Taitaapa olla, sillä Pitkälänmäen Johan Johansson Kujbin menee 4.5.1817 naimisiin torpparin leski Lovisa Ruotsalaisen kanssa (1. puoliso torppari David Komulainen)
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t1682961
Iisalmi 2 torpan kohdalla Johan Kubinin kohdalla on merkintä, että hän asuu Kiukoonmäessä!
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1816-1826_mko121-144/82.htm
Samassa rippikirjassa näkyvät myös Johanin vanhemmat Anders ja Catharina, jotka tosin muuttavat Hoffrenin maille Iisalmi seiskaan:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1816-1826_mko121-144/103.htm

Iisalmen ja sitten Nilsiän Pitkälänmäessä asui aikaisemmin mainitun Christer Christersson Korhosen veli Adam Korhonen s. 1766 ja puolisonsa Maria Ruotsalainen s. 1773.
Adam ja Maria asuivat avioliittonsa alkutaipaleen Maaningan Halolassa
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/maaninka/rippikirja_1800-1808_tk1201/11.htm
He muuttivat sieltä Iisalmen PItkälänmäkeen samoihin aikoihin, kun Anders Kubin muutti sieltä pois
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1805-1815_tk1445/373.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/nilsia/rippikirja_1821-1828_tk1469_osa2/187.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/nilsia/rippikirja_1829-1839_tk1470_osa2/37.htm
Pitkälänmäessä Adam on uudisraivaajan tittelillä Iisalmen puolella:
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t1652132
Vaimo on sitten merkitty Nilsiän kuolleisiin.
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t444460

Christer Korhosen puoliso Anna Mykkänen kuolee 1823, poika Adam on naimisissa iisalmelaisen Ingeborg Hartikaisen s. 1800 kanssa. Talon nimi on Halola 2 Kiukonmäki.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/maaninka/rippikirja_1822-1831_tk1202/36.htm
Voiko olla tämä tienoo?
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=200000&text=Kiukoonm%C3%A4ki&srs=EPSG%3A3067&y=7013760&x=502464&lang=fi
Vai sittenkin täällä?
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=200000&text=Kiukonm%C3%A4ki&srs=EPSG%3A3067&y=7031222&x=528363&lang=fi
1830-luvulla Maaningan Halola 2 onkin Ollikkala 48, Warpais maininnalla, että ”även kallad Kiuckomäki”
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/maaninka/rippikirja_1832-1842_tk1203/322.htm
Tästä paikassta tulee sitten Lapinlahden Halola-Ollikkala 48, Kiukonmäki ja sieltä löytyy Adan korhonen ja puolisonsa Ingeborg. Olikohan tämä alunperin se isä Christerin autiotila Iisalmessa?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/lapinlahti/rippikirja_1843-1852_tk1395-1396/11.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/lapinlahti/rippikirja_1851-1860_tk1396/347.htm
Pitkälänmäen Adam Korhosen poika Adam s. 24.2.1807 otti puolisokseen Ruotaanmäestä Maria Hartikaisen, s. 11.101810, joka oli hänen serkkunsa Kiukonmäen Adam Korhosen puolison Ingeborg Hartikaisen pikkusisko.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1816-1826_mko121-144/435.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1827-1837_mko145-176/611.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/nilsia/rippikirja_1829-1839_tk1470_osa2/37.htm

Sekin voi viitata siihen, että Aatami-serkukset asuivat lähekkäin. Etäistyyttä tuon pohjoisemman Kiukonmäen ja aiemmin linkitetyn Pitkämäen välillä on vain 2,5 km.

Meniköhän ihan metsään:confused:
Senhän nuo itse tietäisivät, vaan kun eivät ole kertomassa...

Maare

[Juha Rönkkö]

Koetan minäkin päästä kartalle:
......
Sekin voi viitata siihen, että Aatami-serkukset asuivat lähekkäin. Etäistyyttä tuon pohjoisemman Kiukonmäen ja aiemmin linkitetyn Pitkämäen välillä on vain 2,5 km.

Meniköhän ihan metsään:confused:
Senhän nuo itse tietäisivät, vaan kun eivät ole kertomassa...

Maare
Tämä isonjaon jälkeisiä talon numeroiden sijanitia esittelevä kartta auttaa paljon. (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=14237035)
sen mukaan Ollikkala No 48 on juuri siinä Pitkämäen vieressä.

[Maaret Eloranta]

Upea kartta! Kiitos linkistä!
M

[E Juhani Tenhunen]

Christer Korhosen puoliso Anna Mykkänen kuolee 1823, poika Adam on naimisissa iisalmelaisen Ingeborg Hartikaisen s. 1800 kanssa. Talon nimi on Halola 2 Kiukonmäki.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/maaninka/rippikirja_1822-1831_tk1202/36.htm
Voiko olla tämä tienoo?
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=200000&text=Kiukoonm%C3%A4ki&srs=EPSG%3A3067&y=7013760&x=502464&lang=fi
Vai sittenkin täällä?
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=200000&text=Kiukonm%C3%A4ki&srs=EPSG%3A3067&y=7031222&x=528363&lang=fi
1830-luvulla Maaningan Halola 2 onkin Ollikkala 48, Warpais maininnalla, että ”även kallad Kiuckomäki”
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/maaninka/rippikirja_1832-1842_tk1203/322.htm
Tästä paikassta tulee sitten Lapinlahden Halola-Ollikkala 48, Kiukonmäki ja sieltä löytyy Adan korhonen ja puolisonsa Ingeborg. Olikohan tämä alunperin se isä Christerin autiotila Iisalmessa?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/lapinlahti/rippikirja_1843-1852_tk1395-1396/11.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/lapinlahti/rippikirja_1851-1860_tk1396/347.htm
Pitkälänmäen Adam Korhosen poika Adam s. 24.2.1807 otti puolisokseen Ruotaanmäestä Maria Hartikaisen, s. 11.101810, joka oli hänen serkkunsa Kiukonmäen Adam Korhosen puolison Ingeborg Hartikaisen pikkusisko.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1816-1826_mko121-144/435.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1827-1837_mko145-176/611.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/nilsia/rippikirja_1829-1839_tk1470_osa2/37.htm

Sekin voi viitata siihen, että Aatami-serkukset asuivat lähekkäin. Etäistyyttä tuon pohjoisemman Kiukonmäen ja aiemmin linkitetyn Pitkämäen välillä on vain 2,5 km.

Pielaveden rajalla Maaningan Tuovilanlahden tuntumassa oleva Halolan Kiukoonmäki (talo idempänä kuin nuolen osoittamssa paikassa) ei ole sama kuin Lapinlahden Kiukonmäki. joka sijaitsee entisellä Varpaisjärvellä lähellä aiemmin linkitettyä Pitkälää. Varpaisjärvelläkin on kyllä yksi Halola -niminen talo, ei kuitenkaan kylää. En vielä tekisi rohkeita yhdistelypäätöksiä.

E. Juhani Tenhunen

[Juha Rönkkö]

Pielaveden rajalla Maaningan Tuovilanlahden tuntumassa oleva Halolan Kiukoonmäki (talo idempänä kuin nuolen osoittamssa paikassa) ei ole sama kuin Lapinlahden Kiukonmäki. joka sijaitsee entisellä Varpaisjärvellä lähellä aiemmin linkitettyä Pitkälää. Varpaisjärvelläkin on kyllä yksi Halola -niminen talo, ei kuitenkaan kylää. En vielä tekisi rohkeita yhdistelypäätöksiä.

E. Juhani Tenhunen

Mutta se Pitkälän lähellä oleva talo on se Ollikkala No 48 Kiukonmäki entinen Halola 2, jossa asui ne kysytyt Korhoset.

[E Juhani Tenhunen]

Mutta se Pitkälän lähellä oleva talo on se Ollikkala No 48 Kiukonmäki entinen Halola 2, jossa asui ne kysytyt Korhoset.

Hiski: Maaninka oli Kuopioon kuulunut kappeli, perustettu vuonna 1765, sai oman kappalaisen vuonna 1767. Erotettu emäseurakunnasta omaksi seurakunnaksi 30.1.1871. Maaningalla on Halolan kylä.

Nilsiä perustettiin Kuopion rukoushuonekunnaksi 1738, tuli kappeliksi 1769 ja emäseurakunnaksi 1816. Nilsiä jaettiin 1899 kolmeen osaan: Muuruveden, Varpaisjärven ja Nilsiän seurakuntiin; jako toteutui 1900. Juan eli Juankosken tehdasseurakunta perustettiin 1746 ja siirrettiin 1907 Muuruveden alaisuuteen, mistä se itsenäistyi 1923. Nilsiän seurakunnan rajakyliä siirrettiin 1908 perustettuun Kasurilan (myöh. Siilinjärven) emäseurakuntaan. Seurakuntaan kuuluu myös Murtolahden kappeli. Nykyisin Nilsiän seurakunta kuuluu Kuopioon.

Varpaisjärvi muodostettiin Nilsiän seurakunnan osista 1899 emäseurakunnaksi, mikä toteutui 1909. Kirkko valmistui 1902 ja historiankirjat alkavat 1910. Varpaisjärven entiseen alueeseen kuuluu Pitkälänmäen kylä. Nykyisin Varpaisjärvi on osa Lapinlahtea.

Lapinlahti on Iisalmeen 1819 perustettu rukoushuonekunta, joka tuli kappeliksi 1847 ja erotettiin omaksi seurakunnaksi 1858. Lapinlahden kanta-alueella ovat mm. Ollikkalan ja Pitkälänmäen kylät.

Ei siis ole mahdotonta, että tuo Halola 2 olisi entinen Maaningan Halolan kantatalo, joka sitten on liitetty Lapinlahden Ollikkalaan, todennäköisesti maanomistussyistä. Mutta onko tällä Kiukonmäellä yhteyttä Maaningan Kiukoonmäkeen? Siinäpä sauna!

E. Juhani Tenhunen

[Juha Rönkkö]

Hiski: Maaninka oli Kuopioon kuulunut kappeli, perustettu vuonna 1765, sai oman kappalaisen vuonna 1767. Erotettu emäseurakunnasta omaksi seurakunnaksi 30.1.1871. Maaningalla on Halolan kylä.

Nilsiä perustettiin Kuopion rukoushuonekunnaksi 1738, tuli kappeliksi 1769 ja emäseurakunnaksi 1816. Nilsiä jaettiin 1899 kolmeen osaan: Muuruveden, Varpaisjärven ja Nilsiän seurakuntiin; jako toteutui 1900. Juan eli Juankosken tehdasseurakunta perustettiin 1746 ja siirrettiin 1907 Muuruveden alaisuuteen, mistä se itsenäistyi 1923. Nilsiän seurakunnan rajakyliä siirrettiin 1908 perustettuun Kasurilan (myöh. Siilinjärven) emäseurakuntaan. Seurakuntaan kuuluu myös Murtolahden kappeli. Nykyisin Nilsiän seurakunta kuuluu Kuopioon.

Varpaisjärvi muodostettiin Nilsiän seurakunnan osista 1899 emäseurakunnaksi, mikä toteutui 1909. Kirkko valmistui 1902 ja historiankirjat alkavat 1910. Varpaisjärven entiseen alueeseen kuuluu Pitkälänmäen kylä. Nykyisin Varpaisjärvi on osa Lapinlahtea.

Lapinlahti on Iisalmeen 1819 perustettu rukoushuonekunta, joka tuli kappeliksi 1847 ja erotettiin omaksi seurakunnaksi 1858. Lapinlahden kanta-alueella ovat mm. Ollikkalan ja Pitkälänmäen kylät.

Ei siis ole mahdotonta, että tuo Halola 2 olisi entinen Maaningan Halolan kantatalo, joka sitten on liitetty Lapinlahden Ollikkalaan, todennäköisesti maanomistussyistä. Mutta onko tällä Kiukonmäellä yhteyttä Maaningan Kiukoonmäkeen? Siinäpä sauna!

E. Juhani Tenhunen
Tuo Maaningalla sijaitseva Kiukoonmäki näyttäisi tuon isojako kartan mukaan sijaitsevan nykyään Tuovilanlahden kylässä, mutta lähellä Halolaa.

Nuo maan omistuksen kylien eri talon kesken olivat varsinkin ennen isojakoa melkoista sillisalaatti. Monien kylien takamaa palstoista (jotka sijaitsivat välillä erittäinkin kaukana emo tilastaa) muodostettiin taloja toisiin kyliin tai jopa uusia kyliä. Lisäksi kun maat jyvitettiin toimitusta varten vanhojen talojen ns. liikamaista taasen muodestettiin uudistiloja. ja joidenkin vanhojen talojen sijaintikin tietysti muuttui lähemmäksi muodostettuja maita. jne.
Eli odotellaan arkistolaitoksen sivuille noita uudistusarkiston tila kohtaisia kartta ja selvitysasiakirjoja isojakoa ja sen jälkeistä aikaa koskien. paljastavat paljon mielenkiintoisia yksityis kohtia.

[Helena K]

Nykyisen Lapinlahden alueesta osa kuului ennen Lapinlahden seurakunnan perustamista Maaningan seurakuntaan eli oli Halolaa. Alue ulottui Iisalmessa Varpasen kylään, jossa Horsmanmäellä asui mm. Halosia. Digitaaliarkistosta löytyy isojakoasiakirja toimitusajalta 3.10.1796 - 8.6.1798 (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?ay=2756889.KA), jossa sanotaan suurinpiirtein näin: "Tämä kylä on ollut varhaisista ajoista Halolan kylän jakokuntaa Kuopion pitäjässä, mutta alla mainitun maanmittarin pitämässä toimituksessa v. 1791 ovat nämä asukkaa eronneet mainitusta Halolan kylästä kaikissa yhteyksissä rajan linjauksella Löytöjärveltä Julkulamminsuolle pohjoispuolelta ja sieltä linjauksella Laurinlammen yli Annikkapuronmäelle niin että nämä maat tämän rajankäynnin pohjoispuolella kuuluvat Varpasen kylään ja eteläpuoli kuuluu Halolan kylään. "
Nuo eteläpuoleisen alueen asukkaat hakivat muistaakseni joskus 1830-luvulla siirtoa Iisalmen seurakuntaan, koska heidän oli hankala hoitaa kirkkoasioitaan Maaningalle (tästä löytyy dokumenttia Iisalmen maaseurakunnan pitäjänkokouspöytäkirjoista, mutta en ole niitä tarkemmin selvittänyt). Luulisi jonkun tutkineen näitä asioita, en ole kuitenkaan löytänyt mitään kirjallisuutta aiheesta.

[Juha Rönkkö]

Nykyisen Lapinlahden alueesta osa kuului ennen Lapinlahden seurakunnan perustamista Maaningan seurakuntaan eli oli Halolaa. Alue ulottui Iisalmessa Varpasen kylään, jossa Horsmanmäellä asui mm. Halosia. Digitaaliarkistosta löytyy isojakoasiakirja toimitusajalta 3.10.1796 - 8.6.1798 (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?ay=2756889.KA), jossa sanotaan suurinpiirtein näin: "Tämä kylä on ollut varhaisista ajoista Halolan kylän jakokuntaa Kuopion pitäjässä, mutta alla mainitun maanmittarin pitämässä toimituksessa v. 1791 ovat nämä asukkaa eronneet mainitusta Halolan kylästä kaikissa yhteyksissä rajan linjauksella Löytöjärveltä Julkulamminsuolle pohjoispuolelta ja sieltä linjauksella Laurinlammen yli Annikkapuronmäelle niin että nämä maat tämän rajankäynnin pohjoispuolella kuuluvat Varpasen kylään ja eteläpuoli kuuluu Halolan kylään. "
Nuo eteläpuoleisen alueen asukkaat hakivat muistaakseni joskus 1830-luvulla siirtoa Iisalmen seurakuntaan, koska heidän oli hankala hoitaa kirkkoasioitaan Maaningalle (tästä löytyy dokumenttia Iisalmen maaseurakunnan pitäjänkokouspöytäkirjoista, mutta en ole niitä tarkemmin selvittänyt). Luulisi jonkun tutkineen näitä asioita, en ole kuitenkaan löytänyt mitään kirjallisuutta aiheesta.
Lienee tuo siirto hakemus osaltaan jouduttanut Lapinlahden seurakunnan syntyä?

[Maaret Eloranta]

Tässä käy kiinnostavasti ilmi se, että jossakin talossa "kirjoilla oleminen" ei välttämättä vielä kerro konkreettista asuinpaikkaa kovin tarkasti.

Santeri Rissasen ”Iisalmen entisen pitäjän historia” tietää s. 79-80 kertoa, että ”sydänmaat” olivat "pilkkaamalla" aikoinaan vallattuja takamaita jopa varsin kaukana vakituisesti asutun kylän ulkopuolella. Kun kyliä alettiin sittemmin verottaa, kuuluivat nämä ”sydänmaat” pääkyliensä samaan ”huutoon” eli ne huudettiin kukin veroa kannettaessa heti pääkyliensä perästä. Pääkylien ja ”sydänmaiden” talot numeroitiin veronkantoa varten kuitenkin erikseen.
Rissanen toki tuossa kertoo ajoista ennen Kustaa Vaasan julistusta 1542, jonka mukaan ”tilukset, jotka ovat asumatta, kuuluvat Jumalalle, kuninkaalle ja Ruotsin kruunulle”.
Kiinnostavasti vuonna 1809 rippikirjasssa sana ”Sydänmaa” on eri käsialalla merkitty talon nimen Halola 2 alle.

1757 kartassa ei vielä näy asutuksen merkkejä kartoilta Kumpusen lounaispuolelta, vaikka ei kai sinne kaikkia metsäpirttejä merkittykään?
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/24010/hoger%204%20ollikkala%20lapinlahti_3.jpg
Varpaisjärven verokarttaan on 1780 merkitty, että länsireunalla on Kuopion pitäjän Halolan kylän maita
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1912333
Kovin räsyyntynyt on kartta 1849, Pitkälänmäki taitaa häämöttää Kumpusenjärven lounaispuolella.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=159490
Samoin 1884, mutta siellä riekaleiden palasissa on kuitenkin Kiukonmäki ja Pitkälänmäki tutulla paikalla
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1876

Itseäni tämän perhekunnan liikkeet kiinnostavat sikäli, että Halola 2:ssa 17.11.1830 syntyneeksi merkitty tytär Lovisa Korhonen (http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t312476) on minulle "ääää" ja olisi hauska tietää, syntyikö hän konkreettisesti Maaninkajärven rannalla vai "sydänmaanmetsässä".
Sitten myöhemmin perhe tosiaan on Lapinlahden kirjoissa, mutta mahtoivatko muuttaa laisinkaan paikasta toiseen vai muuttuiko vain byrokratia? Voipa olla, että jo Adamin isä oli se, joka lähti ulkotiluksia asumaan.

Karttatutkailut antavat mukavaa vaihtelua taulokoiden ja rippikirjojen tuijotteluun. Melkein kuin ulkona kävisi...

Maare

[E Juhani Tenhunen]

Itseäni tämän perhekunnan liikkeet kiinnostavat sikäli, että Halola 2:ssa 17.11.1830 syntyneeksi merkitty tytär Lovisa Korhonen (http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t312476) on minulle "ääää" ja olisi hauska tietää, syntyikö hän konkreettisesti Maaninkajärven rannalla vai "sydänmaanmetsässä".
Sitten myöhemmin perhe tosiaan on Lapinlahden kirjoissa, mutta mahtoivatko muuttaa laisinkaan paikasta toiseen vai muuttuiko vain byrokratia? Voipa olla, että jo Adamin isä oli se, joka lähti ulkotiluksia asumaan.

Tulisin Maaren kanssa samaan tulokseen: todennäköisesti mummisi mummi on näitä sydänmaan kasvatteja sieltä vanhan tien varrelta, missä Kiukonmäen talo on merkitty pienellä. Näillä seuduillahan myös "Ukko-Paavoksi" varttuva Paavo Ruotsalainen asusteli jonkin aikaa nuoren perheensä kanssa.

E. Juhani Tenhunen
- ks. "Ukko-Paavon kierros" teoksessani "Pyöräretkeilijän Keskinen Suomi" (Kustantajat Sarmala Oy, Rakennusalan Kustantajat, 1999)

[Juha Rönkkö]

Tulisin Maaren kanssa samaan tulokseen: todennäköisesti mummisi mummi on näitä sydänmaan kasvatteja sieltä vanhan tien varrelta, missä Kiukonmäen talo on merkitty pienellä. Näillä seuduillahan myös "Ukko-Paavoksi" varttuva Paavo Ruotsalainen asusteli jonkin aikaa nuoren perheensä kanssa.

E. Juhani Tenhunen
- ks. "Ukko-Paavon kierros" teoksessani "Pyöräretkeilijän Keskinen Suomi" (Kustantajat Sarmala Oy, Rakennusalan Kustantajat, 1999)

Näinpä näyttää olevan, Loviisa Korhosen s.1830 isoisän kerrotaan rippikirjoissa viimeistään ainakin 1810-luvulta lähtien asuvan tuolla sydänmaalla ja pian nimenä oli Kiukonmäki. Tuon mäen sijaintihan on pysyvä, mutta byrokratia muuttuu ympärillä. Mutta milloin siirtyivät pysyvästi sinne?.

Itseäni kiinnostaa Riston veljen Juho Korhosen (1756 k.16.2.1820) ja tämän vaimon Kaisa Rytkösen (s.1857 k.16.2.1828) asuinseutu 1770-luvun lopulta lähtien. Perhe näyttää olleen merkityn torppareiksi siihen osaan Halola No 2. jota Risto isännöi.
Tuon Halola No 2. päätila lienee ollut Wanha-Korhola, jonka numero isonjaon jälkeen on Halola No 6 ja nimenä oli 1800-luvun lopulle tuo Vanha-Korhola taitaa nykyisin olla Korhola ja sijainti tuo Maaninkajärven ranta Maaningan kirkonkylässä, urheilukentän ja tutkimusaseman välissä?

Voi olla että veljesten isä Risto Antinpoika Korhonenkin (1734 k.4.2.1792) on voinut asua jo tuolla Kiukonmäellä sillä hänen vaimonaan oli Maria Juutinen (s.1732 k.16.4.1796) Noita Juutisia oli siihen aikaan erityisesti Korpijärven seudulla. Mutta selvittely jatkuu.

[Juha Rönkkö]

Näinpä näyttää olevan, Loviisa Korhosen s.1830 isoisän kerrotaan rippikirjoissa viimeistään ainakin 1810-luvulta lähtien asuvan tuolla sydänmaalla ja pian nimenä oli Kiukonmäki. Tuon mäen sijaintihan on pysyvä, mutta byrokratia muuttuu ympärillä. Mutta milloin siirtyivät pysyvästi sinne?.

Itseäni kiinnostaa Riston veljen Juho Korhosen (1756 k.16.2.1820) ja tämän vaimon Kaisa Rytkösen (s.1857 k.16.2.1828) asuinseutu 1770-luvun lopulta lähtien. Perhe näyttää olleen merkityn torppareiksi siihen osaan Halola No 2. jota Risto isännöi.
Tuon Halola No 2. päätila lienee ollut Wanha-Korhola, jonka numero isonjaon jälkeen on Halola No 6 ja nimenä oli 1800-luvun lopulle tuo Vanha-Korhola taitaa nykyisin olla Korhola ja sijainti tuo Maaninkajärven ranta Maaningan kirkonkylässä, urheilukentän ja tutkimusaseman välissä?

Voi olla että veljesten isä Risto Antinpoika Korhonenkin (1734 k.4.2.1792) on voinut asua jo tuolla Kiukonmäellä sillä hänen vaimonaan oli Maria Juutinen (s.1732 k.16.4.1796) Noita Juutisia oli siihen aikaan erityisesti Korpijärven seudulla. Mutta selvittely jatkuu.
Täytyy lähteä siitä että veljesten Riston ja Juhon tiet erkanivat 1800-luvun alkupuolella. Sillä Juhon asuinpaikan (Halola no 2) nimenä mainitaan 1809- alkaen Wiando ja tarkemmin 1813- alkaen Lintumäki, Joka on Viannon kosken kupeessa. Eli Halola No 2:n maat levittäytyvät entistä laajemmalla. Tuo Lintumäki löytyy 1850-luvulla Tomberin talon alaisuudesta Halola No 7 ja ilmeisesti numero muuttuu sitten kahdekseksi. Tuolloin tilaa asui Juhon ja Kaisa Rytkösen poika Juho (s.1.1.1785) vaimosa Anna Kaisa Muonan kanssa.

[Juha Rönkkö]

Täytyy lähteä siitä että veljesten Riston ja Juhon tiet erkanivat 1800-luvun alkupuolella. Sillä Juhon asuinpaikan (Halola no 2) nimenä mainitaan 1809- alkaen Wiando ja tarkemmin 1813- alkaen Lintumäki, Joka on Viannon kosken kupeessa. Eli Halola No 2:n maat levittäytyvät entistä laajemmalla. Tuo Lintumäki löytyy 1850-luvulla Tomberin talon alaisuudesta Halola No 7 ja ilmeisesti numero muuttuu sitten kahdekseksi. Tuolloin tilaa asui Juhon ja Kaisa Rytkösen poika Juho (s.1.1.1785) vaimosa Anna Kaisa Muonan kanssa.

Risto Antinpoika Korhonen (s.1734 k.4.2.1792) näyttää asuneen tuolla Viannon kosken kupeessa (ainakin 1770-88) edellämainittujen poikiensa Riston ja Juhon kanssa. vaimo oli Maria Juutilainen (eikä Juutinen kuten aiemmin virheellisesti mainitsin) Maria Juutilainen oli vihittäessä 19.5.1751 kotoisin Hirvilahdelta. Se milloinka 24.4.1760 syntynyt poika Risto siirtyi lopullisesti perheensä kanssa Kiuokonmäkeen selvinnee Isojaon asiokirjoista mutta tämä tapahtui ilmeisesti viimeistään 1800-luvun alkupuolella. Juho s.1756 näyttää puolestaa asuneen koko ikänsä Lintuniemellä (ei Lintumäki) siinäkin oli lipsahdus, kun ei malta olla tarkkana:oo:
Mutta pikkuhiljaa tiedot tarkentuu.

[Julle14]

Mukava keskustelu... Olen muuttanut juuri tähän Tuovilanlahdessa olevaan Kiukoonmäki nimiseen tilalle ja etsin tietoa tämän talon historiasta. Vaimoni suku on asunut tällä tilalla 1900 -luvun alusta. Talosta on kuva n. 1910 luvulta ja siitä näkee, että se on ollut pystyssä jo kauan. Heräsi mielenkiinto ajasta ennen vaimoni sukua että kuka siellä on asunut. Tuovilanlahden historiikissä lukee että ensimmäinen verotettava Tuovilanlahtelainen, Juntti Tuovinen olisi asunut juuri Kiukoonmäessä 1500 -luvun loppupuolella

[E Juhani Tenhunen]

Mukava keskustelu... Olen muuttanut juuri tähän Tuovilanlahdessa olevaan Kiukoonmäki nimiseen tilalle ja etsin tietoa tämän talon historiasta. Vaimoni suku on asunut tällä tilalla 1900 -luvun alusta. Talosta on kuva n. 1910 luvulta ja siitä näkee, että se on ollut pystyssä jo kauan. Heräsi mielenkiinto ajasta ennen vaimoni sukua että kuka siellä on asunut. Tuovilanlahden historiikissä lukee että ensimmäinen verotettava Tuovilanlahtelainen, Juntti Tuovinen olisi asunut juuri Kiukoonmäessä 1500 -luvun loppupuolella

Tätä tilaahan tosiaan tarkastelimme.

E. Juhani Tenhunem

[Maaret Eloranta]

Maaningan Halolasta lähteneet Korhoset asuivat nykyisen Lapinlahden Kiukonmäessä, joka aikaisemmissa asiakirjoissa on myös nimellä Kiukoonmäki:
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=200000&text=Lapinlahti%2C+Ollikkala%2C+Kiukonm%C3%A4ki&srs=EPSG%3A3067&y=7031971&x=528820&lang=fi
Oli tuolla pohdintaa myös Tuovilanlahden Kiukoonmäestä, mutta tässä keskustelussa mainitut henkilöt eivät nähtävästi asuneet siellä, jos se on tämä paikka:
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=40000&text=Tuovinlahti%2C+Kiukoonm%C3%A4ki&srs=EPSG%3A3067&y=7013643&x=503371&lang=fi
Sielläpäin on aika kiinnostavaa nimimaastoa, ”Viisasten tienristeys” ja ”Susitulli”:
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Kiinnostavaa+nimimaastoa&srs=EPSG%3A3067&y=7012577&x=503535&lang=fi
Onko tuo Tuovilanlahden alue 1800-luvulla ollut Pielaveden rippikirjoissa?


Maare

[Helena K]

Lapinlahden Pohjois-Ollikkalan kyläläiset (Kiukonmäki, Pällikäs, Peltomäki, Horsmanmäki -suunnalta) Lapinlahdelta olivat koonneet tarinoita ilmeisesti Kotiinpäin-kylähankkeen tiimoilta. Nyt nuo kirjoitukset ovat hävinneet, mikä harmi! :confused:
Muistelen jonkun kertoneen, että Kiukonmäen Korhoset ja - taas muistaakseni - Pitkänmäen Paldaniukset olivat vaihtaneet Viannalla olleita koskiosuuksiaan Halolan sydänmaalla oleviin maihin. Olen lukenut myös tuosta Korhos-suvusta koottua sukukirjaa, mutta sitäkään ei nyt ole käsillä, olisiko siinä sitten ollut jotain aiheesta.

[Julle14]

Maaningan Halolasta lähteneet Korhoset asuivat nykyisen Lapinlahden Kiukonmäessä, joka aikaisemmissa asiakirjoissa on myös nimellä Kiukoonmäki:
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=200000&text=Lapinlahti%2C+Ollikkala%2C+Kiukonm%C3%A4ki&srs=EPSG%3A3067&y=7031971&x=528820&lang=fi
Oli tuolla pohdintaa myös Tuovilanlahden Kiukoonmäestä, mutta tässä keskustelussa mainitut henkilöt eivät nähtävästi asuneet siellä, jos se on tämä paikka:
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=40000&text=Tuovinlahti%2C+Kiukoonm%C3%A4ki&srs=EPSG%3A3067&y=7013643&x=503371&lang=fi
Sielläpäin on aika kiinnostavaa nimimaastoa, ”Viisasten tienristeys” ja ”Susitulli”:
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Kiinnostavaa+nimimaastoa&srs=EPSG%3A3067&y=7012577&x=503535&lang=fi
Onko tuo Tuovilanlahden alue 1800-luvulla ollut Pielaveden rippikirjoissa?


Maare

Hei, Tuovilanlahden alue liitettiin Maaninkaan 1.5.1905 kun Pielaveden kirkkoherra Joonas Kristian Castren oli kuollut ja hänen perillistensä armonvuodet pidetty. (Kirjasta "Tuovilanlahden kylän historiaa")

Menenkin seuraavaksi vierailemaan Pielaveden kirkkoherranvirastossa :)

Viisastentien risteyksestä löytyy tietoa kun kirjoittaa sen Googleen hakusanaksi. Linkki menee Tuovilanlahden kylän kotisivuille jossa on lisää alueen historiasta..

Jouni

[Maaret Eloranta]

Hei, Tuovilanlahden alue liitettiin Maaninkaan 1.5.1905 kun Pielaveden kirkkoherra Joonas Kristian Castren oli kuollut ja hänen perillistensä armonvuodet pidetty. (Kirjasta "Tuovilanlahden kylän historiaa")

Menenkin seuraavaksi vierailemaan Pielaveden kirkkoherranvirastossa :)

Jouni


Ei tarvitse viisaan virastoon saakka mennä, jos noita "vanhempia" asukkaita haluaa syynätä.

Minullakin voi olla joitakin muita sukujuuria noilla tienoilla ja siksi nämä tienoon pitäjänrajojen ja seurakunnanrajojen muuttumiset kiinnostavat.
Ainakin Suomen Sukuhistoriallisen yhdistyksen kuvatietokannassa http://www.sukuhistoria.fi/sshy/index.htm
1700-luvun alkupuolen kirkonkirjat löytyvät Kuopion maaseurakunnasta, esim.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kuopio/rippikirja_1728-1738_msrk_tk1623-1624/hakemisto_3.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kuopio/rippikirja_1749-1759_msrk_tk1639-1640/hakemisto_2.htm
1700-luvun puolivälistä 1830-luvulle rippikirjat löytyvät Maaningan puolelta
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/maaninka/rippikirja_1760-1769_tk1200/hakemisto_1.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/maaninka/rippikirja_1822-1831_tk1202/hakemisto_5.htm
Onko noita kirkonkirjoja tuhoutunut, kun Tuovilanlahtea en vuoden 1831 jälkeen löydä minkään pitäjän kirjoista ennen kuin vasta 1856-65 Pielavedeltä
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/maaninka/rippikirja_1822-1831_tk1202/hakemisto_5.htm

[E Juhani Tenhunen]

Onko noita kirkonkirjoja tuhoutunut, kun Tuovilanlahtea en vuoden 1831 jälkeen löydä minkään pitäjän kirjoista ennen kuin vasta 1856-65 Pielavedeltä
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/maaninka/rippikirja_1822-1831_tk1202/hakemisto_5.htm

Ainakin HisKissä Pielaveden Tuov(ilanlax) antaa Tuovisia tuolta ajanjaksolta.

E. Juhani Tenhunen
- Taitaa olla kylmää siellä "Virastonummella"?

[Juha Rönkkö]

Onko noita kirkonkirjoja tuhoutunut, kun Tuovilanlahtea en vuoden 1831 jälkeen löydä minkään pitäjän kirjoista ennen kuin vasta 1856-65 Pielavedeltä


Tuovilanlahti Pialaveden kirjoissa 1835-45 (http://digihakemisto.appspot.com/index_ay?amnimeke=Pielaveden+seurakunnan+arkisto&sarnimi=P%C3%A4%C3%A4-+ja+rippikirjat&aynimi=%0ARippikirja+1835-1845+%28I+Aa%3A16%2C+Rautalammin+alueen+loppu%2C+K uopio%2C+Lampaanj%C3%A4rvi%29%0A&ay=1555303&sartun=92261.KA&atun=223186.KA&ay2=105371)
ja 1846-56 (http://digihakemisto.appspot.com/index_ay?amnimeke=Pielaveden+seurakunnan+arkisto&sarnimi=P%C3%A4%C3%A4-+ja+rippikirjat&aynimi=%0ARippikirja+1846-1855+%28I+Aa%3A19%2C+Rautalampi+II%2C+Kuopio%29%0A&ay=1555315&sartun=92261.KA&atun=223186.KA&ay2=105420)