Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Digitoitujen sivujen luettavuuserot
Mistähän johtuu, että "digi.narc:issa" ja SSHY:n sivuilla olevissa samoissa rippikirjasivuissa on isoja tasoeroja luettavuudessa, tässä kaksi esimerkkiä:
Kyseessä on Liedon seurakunnan arkisto (http://digihakemisto.appspot.com/index_am?atun=183844.KA&amnimeke=Liedon+seurakunnan+arkisto) > Pää- ja rippikirjat (http://digihakemisto.appspot.com/index_sarja?sartun=68678.KA&atun=183844.KA&amnimeke=Liedon+seurakunnan+arkisto&sarnimi=P%C3%A4%C3%A4-+ja+rippikirjat) > Rippikirja 1877-1886 (I Aa:24) (http://digihakemisto.appspot.com/index_ay?amnimeke=Liedon+seurakunnan+arkisto&sarnimi=P%C3%A4%C3%A4-+ja+rippikirjat&aynimi=%0ARippikirja+1877-1886+%28I+Aa%3A24%29%0A&ay=1695776&sartun=68678.KA&atun=183844.KA&ay2=208128), esim. sivu 490:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22659724
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/lieto/rippikirja_1877-1886_mko49-68/479.htm
Jos jompikumpi taho on onnistuneesti digitoinut sivuston "alkuperäisemmästä" materiaalista eikä esim. vähemmän tarkoista mikrofilmikuvista, eikö näitä kannattaisi koordinoida niin, että paremmat kopiot jäisivät voimaan? Vai onko digitointikuvauksen tulosten yhteiskäyttö teknisesti mahdotonta?
SSHY:n digitointi on tehty mikrofilmiltä ja Kansallisarkiston kuva on digitoitu kirjasta.
t. Hannu
SSHY:n digitointi on tehty mikrofilmiltä ja Kansallisarkiston kuva on digitoitu kirjasta.
t. Hannu
Minusta molemmat näyttävät mikrofilmiltä kuvatuilta. Käsittääkseni ainoa taho Suomessa, joka kuvaa alkuperäisiä kirkonkirjoja on SSHY.
Ero syntynee joko käytetyn mikrofilmin laadusta tai itse digitoinnista. Veikkaan jälkimmäistä kun ongelma on skarppiuudessa.
Yhteistyö olisi kivaa ja ulkopuolisen silmin tehokasta. Mutta kannattaa muistaa, että Arkistolaitos teki (SSS:n tuella) päätöksen seurakuntien mikrofilmien digitoinnista, vaikka SSHY:n osalta sama digitointi oli jo kertaalleen enimmäkseen tehty.
Positiivisesti ajatellen (kuten täällä on useampaan kertaan todettu), jos kaivattu sivu on molemmissa, voi tarpeen tullen käydä katsomassa toisesta. Kun laatu on katsojan silmissä ei karsintaankaan olisi kaikki tyytyväisiä. (SSHY:n vaaleiden ja Arkistolaitoksen tummien kuvien välisestä paremmuudesta voi olla täällä foorumilla vielä keskustelu tallessa, ellei hävinnyt taannoisessa vikatilanteessa.)
Jos digitointi on tehty lainattavasta käyttökopiosta, sen laatu on huonompi kuin käytettäessä esimerkiksi KA:n laadukkaampaa ensiörullafilmiä, oli laite kuinka hyvä tahansa.
Aiemmissa digitoinneissa SSHY:llä on ollut joko heikko laite (jopa yhden harmaatason portaan vehje) tai on asetettu harmaa-asteikko huonosti (nykyisin asetetaan 128 erotustasoa).
Esimerkiksi Viipurin vanhin rippikirja on em syistä aivan surkea SSHY:llä, mutta onneksi KA on luvannut digitoida kaikki jäljellä olevat kirkonkirjat ensi vuoden kevään kuluessa.
Jos Kansallisarkiston kuvaus olisi mikrofilmiltä niin silloin kyseessä olisi kahdesta eri filmauksesta digitoidut kuvat. Kun vertaa vaikkapa kuvien keskikohtaa huomaa että aukeamaa ei KA:n kuvassa ole avattu yhtä "littanaksi" kuin aikoinaan mikrofilmille kuvattaessa, sivut kaareutuvat eri tavalla. Arvaan että tämä esimerkkitapaus on skannattu Zeutschel OS12000-kirjaskannerilla :D:
SSHY:n kuvissa lienee tavoiteltu mm. pienen tiedostokoon tuomia hyötyjä ja KA:ssa panostetaan laatuun. Molemmissa on etunsa ja ne täydentävät toisiaan.
T.Hannu
Hannu lienee oikeassa sanoessaan, että arkistolaitoksen kuvat on kuvattu alkuperäisestä kirjasta. SSHY:n kuva on skannattu mikrokortilta; onko filmi jo itsessään epätarkka vai onko tarkennus skannattaessa epäonnistunut on asia erikseen.
Arkistolaitos aloitti kuvaukset ns. mormoonien rullafilmeistä, joissa ajanjakso ulottuu karkeasti 1860-luvulle asti. Vuoden 2013 kesällä arkistolaitos on aloittanut kuvata myöhempää materiaalia alkuperäisestä, josta tässäkin lienee kysymys. Lisätietoa asiasta on linkin kohdassa 1.4.
http://www.arkisto.fi/fi/arkistolaitos/tehtavat/saeilyvyyden-turvaaminen/digitointi/digitoinnin-edistyminen/
OK, myönnän tietämättömyyteni. Arkistolaitoksen päätös tehdä harmaasävykuvia originaaleista on muuten varsinaista "laatua". Toisinaan kun musteen värillä voisi olla merkitystä eikä tallennustilan hinnalla pitäisi olla nykyään enää suuren suurta (?) merkitystä.
Matti Lund
19.12.13, 12:33
Hannu lienee oikeassa sanoessaan, että arkistolaitoksen kuvat on kuvattu alkuperäisestä kirjasta. SSHY:n kuva on skannattu mikrokortilta; onko filmi jo itsessään epätarkka vai onko tarkennus skannattaessa epäonnistunut on asia erikseen.
Arkistolaitos aloitti kuvaukset ns. mormoonien rullafilmeistä, joissa ajanjakso ulottuu karkeasti 1860-luvulle asti. Vuoden 2013 kesällä arkistolaitos on aloittanut kuvata myöhempää materiaalia alkuperäisestä, josta tässäkin lienee kysymys. Lisätietoa asiasta on linkin kohdassa 1.4.
http://www.arkisto.fi/fi/arkistolaitos/tehtavat/saeilyvyyden-turvaaminen/digitointi/digitoinnin-edistyminen/
Nuo Liedon kuvat vaikuttavat ennemminkin "digipokkarilla" kuin skannerilla napatuilta.
Harmaasävyskannauksissa ei ole valittamista, kun asiakirja on kohtuullisessa kunnossa, ja ne vievät tietysti jonkin verran vähemmän tilaa. Erittäin huonokuntoisista asiakirjoista saa kuitenkin paremmin selvää "naturalistisina" skannauksina ja löytyy esimerkkejä, joissa se on välttämätöntä ja on aivan turhaa muuta yrittääkään.
Tästä taas tulee mieleen "oman kantapään kautta", että nuo SSHY:n Liedon esemplaarit on otettu mitä luultavimmin Turussa ja taas siellä on kuvaajalle syötetty mitä epäsopivin ympäristö, jota kuvaajalla ei ole joko omasta tai muusta syystä ollut edellytyksiä tarkistaa ja kontrolloida.
Muistaakseni esimerkiksi vuonna 2009 annettiin Turussa digitaalikuvausluvan pyytäjille käytettäväksi aivan rikkinäinen rakkine, jota oli yritetty korjata huonolla menestyksellä. Siinä oli niin hirvittävä "klappikin", että filmiä piti sivellä lempeästi jokaisen pyöräytyksen jälkeen, jotta se rauhoittuisi paikalleen ja sitten varoa hengittämästä sitä päin, ettei se lysähdä uudestaan kesken otosta.
Ennen sitä sai Turussa valita sopivan laitteen, mutta sen jälkeen kuvaaminen kiellettiin lukulaitehuoneessa jostain silloisen arkiston johtajan oikusta ja sai kuvata vain tältä rikkinäiseltä laitteelta aulassa. Myöhemmin laite korvattiin yksikön toiseksi huonoimmalla laitteella ja se sijoitettiin toimiston taakse entiseen pieneen luentosaliin. Mitään asiallista syytä näihin tempauksiin ei ollut, vaan kun kysyin sitä silloiselta johtajalta, hän väitti, että joku "tutkija" oli vaatinut kuvausten kieltämistä, koska se häiritsi häntä.
Muuten, jos jotakuta sellainen häiritsee, aivan yhtä lailla silloin häiritsee se, kun vieruskaveri suihkii muistiinpanoja kynällä paperille ja hermoromahdus tulee pyyhekumin hankaamisesta. Sellainen hermoheikko ihminen on silloin aivan väärässä paikassa ja pitäisi pysyä sopivan välimatkan päässä arkistosta, jottei pahoittaisi mieltään. Normaalia tutkijaa se ei häiritse tippaakaan, koska hän osaa aina keskittyä omaan asiaansa.
Joka tapauksessa kuvausolosuhteet tehtiin siihen aikaan Turussa niin huonoiksi, ettei juuri kukaan pystynyt enää kuvaamaan. Sitä paitsi ainoa laite, jolta se oli sen jälkeen luvallista, oli vähän väliä tavalla tai toisella rikki ja käyttökelvoton.
Myös muuten hyvältä laitteeltakin kuvaus saattaa joskus olla hankalaa. Turussa on hyvä laite, jonka yläpuolella on ilmastointilaite, joka nytkähtää ja hurahtaa silloin tällöin ilmeisesti termostaatin ohjaamana. Tällöin jonkin sähkösyöttöpiikin seurauksena myös ilmastointilaitteen yläpuolella oleva valaisin ryhtyy levottomasti pätkimään ja lepattamaan ja taas ainakin tavallisen "digipokkarin" kontrastitarkennus siitä sekoaa. En sitten tiedä, voiko skannerin tarkennus sellaisessa paikassa sekoilla eikä se enää ole ainakaan Turussa ajankohtaista, koska skannata saa aulassa laitteelta sellaisessa kohtaa, jossa ei ole riesana temppuilevaa sähkölaitetta.
terv Matti Lund
Mielenkiintoista faktaa kuvaamisesta.
Jotta ei lapsi nyt menisi pesuveden mukana, niin palaan vielä kysymykseeni! Eikö joku taho voisi koordinoida yhteistyötä kuvien välillä, niin että vain parempaa kuvaa käytettäisiin nettijulkaisuissa? Tiedänhän minä sen, että sekin tarkistus vie aikaa... mutta jos VAIN yksi taho kuvaisi kunnolla, niin toisella säästyisi rutkasti aikaa.
En ole itse osallistunut talkoisiin enkä ymmärrä enää nykytekniikkoja käyttäen saman materiaalin kuvausten suorittamista monella eri taholla, vaikka siihen olisi looginenkin perustelu joskus ollut olemassa.
Esimerkiksi Viipurin vanhin rippikirja on em syistä aivan surkea SSHY:llä, mutta onneksi KA on luvannut digitoida kaikki jäljellä olevat kirkonkirjat ensi vuoden kevään kuluessa.
Hei
Voitko tarkentaa tietämättömälle, että mitkä kaikki kirkonkirjat on luvattu digitoida 2014. Lähinnä siis kiinnostaa perustavara, rippikirjat, syntyneet, kuolleet, vihityt.
ristojohannes
20.12.13, 00:12
Tuulakille melkein sanoisin.
Kovin on ehdotuksesi irrallaan reaalielämästä.
Kuka tälläistä aikaa vievää kuvavertailua tekisi.
Eikö tärkeämpää ole, että kuvia tulee. Pääpainohan tietääkseni SSHY:llä Turun seudulla on niissä kirkonkirjoissa, joita arkistolaitos ei kuvaa heidän rajoitussääntöjensä vuoksi
Hiukan tiedän turkulaisten kuvausryhmästä joka on runsaan vuoden aikana tehnyt valtavan työn alueemme kirkonkirjojen filmien kuvaamisessa ja osittain skannanut alkuperäisiä kirkonkirjojakin, silloin kun mahdollisuus on ollut.
Ei vapaaehtoistyöntekijöitä liikaa ole, se ydinporukka on melko pieni, joka on suurimman osan työstä tehnyt.
Kylä- ja taloluetteloita puuttuu paljon, joten tekemistä riittäisi.
--- mitkä kaikki kirkonkirjat on luvattu digitoida 2014. Lähinnä siis kiinnostaa perustavara, rippikirjat, syntyneet, kuolleet, vihityt.
Ups. Ei kannattaisi luottaa muistiin. Rippikirjat ja lastenkirjat, jotka ovat arkistolaitoksen hallussa, on aikataulutettu digitoitaviksi saamani tiedon mukaan kesään 2014 mennessä. Kirjoista kuvataan tarvittaessa.
Tuulakille melkein sanoisin.
Kovin on ehdotuksesi irrallaan reaalielämästä.
Kuka tälläistä aikaa vievää kuvavertailua tekisi.
....
Ajatuksenani oli ennen kaikkea tämä: ...mutta jos VAIN yksi taho kuvaisi kunnolla, niin toisella säästyisi rutkasti aikaa.
Nykymenetelmillä on mahdollista pitää ajantasalla olevaa listaa siitä, mitä kuvauksia on meneillään ja aikaa säästyisi todella paljon, jos kuvat tulisivat yhteiskäyttöön. Jos se saadaan joskus toimimaan, niin sepä vasta on kiinni reaalielämässä, kun ei tehdä tuplatyötä samojen, vaikeiden tehtävien parissa.
Tässä linkki vapaaehtoistoimintaa : SSHY:n skanneri Turussa (päivitetty 30.11.2011)
Kolmas SSHY:n skannereista siirtyy ensi viikolla Turun maakunta-arkistoon, jossa Turun Seudun Sukututkijat aloittavat alueen kirkonkirjojen digitoinnin. Vapaaehtoiset digitoijat voivat ottaa heihin yhteyttä, yhteystiedot yhdistyksen sivuilla.
Nuo diginarcin kuvat olemme me veronmaksajat joutuneet maksamaa. Toinen juttu, kun ei löydy uudemmat materiaalit maakuntaarkistossa vaan kirkolla itsellään on menossa oma kuvausprojeki. Eivät luovuta niitä maakuntaarkistoon. Ovat nyt kuvanneet noin 3 vuotta ja edelleen kesken. :D:
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.