Väätäjä eli Keckman/Pudasjärvi [Arkisto]

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Väätäjä eli Keckman/Pudasjärvi

tellervoranta

18.04.08, 11:01

Hiskissä ja Jurvansuu sivuilla tällainen henkilö:
kastettu 8.6.1706 Maria Peerintr Väätäjä eli Keckman.
Mitähän tämä tarkoittaa? :confused:

Jurvansuu sivuille on lisätty Leskelä sukua.
Ja tälle "noitavaimo" Anna Kustaantr Leskelälle ja miehelleen Pekka Andersinpka Väätäjälle on laitettu ylläoleva lapsi.
Vanhemmat ovat molemmat olleet ainakin kahdesti aviossa.
Keckmanneja ( alkuaan Kähkösiä) oli pappeina.
En saanut valaistusta digistäkään. Ja mikrokorteillani on vain vihittyjä n.v.1734 katkoksineen

Kerttu Korhonen

18.04.08, 17:54

Hei Telle
Kelpaisiko pariskunta: SSHy 1686-1709 vihityt kuva 6 ,vihitty v 1698.
terv Kerttu

Kerttu Korhonen

18.04.08, 18:05

Tellervo
Pudasjärvi Hiski kastetut 08.06.1706 Maria ,isä Per And Vätäjä.Taitaa olla kyseessä oleva lapsi.
KK

tellervoranta

18.04.08, 18:27

Tervehdys Kerttu :), kyllä kelpaa, pariskunta vihitty 5.6.1698.

Hei Telle
Kelpaisiko pariskunta: SSHy 1686-1709 vihityt kuva 6 ,vihitty v 1698.
terv Kerttu

Muotoilin kysymyksen huonosti. Itse olen Leskelän tietoja antanut Kustaan lapsista, mutta tämä Anna on se "outo tapaus", josta ei oikein tiedetä näiden avioiden suhteen. Tuon Marian sukunimi Keckman tässä hiertää.

Tästä Annastahan on 1,5 sivua juttua Suur-Iin historiassa. Anna paransi kra Barthold Ervastin lehmän, minkä kirkkoherra oli ostanut Annan poikapuolen vaimolta. Ja tästä parantamisesta Anna Kustaantr Leskelä joutui v.1736 kesä-ja syyskäräjille kuljettuaan moneen otteeseen käräjämatkan. Ja sai tuomioksi 8 päivää vankeutta.
On tässä jutussa hauskoja yksityiskohtia vaikka kuinka paljon. Mm. kappalainen Forsberg sanoi, että vaikka Anna osaa hyvin lukea (huom. syntynyt maalaistaloon 1600-luvulla), tämä ei hänen mielestään ole ihan viisas. Vanhus Anna ( 80v) vakuutti anteeksi pyydellen tehneensä vain pelkkää hyvää eikä nähnyt mitään moitittavaa ajatuksiensa juoksussa.:cool:

tellervoranta

19.04.08, 08:30

Lisää asiaa tuohon otsikkoon :)

Sukututkimuskursseilla käsiteltiin paljon Kähkösiä, koska kurssin vetäjä ja eräs luennoitsija kuuluivat ko sukuun. Tervolassa on pidetty Kähkösten sukukokous ja itselläni on kirja Pohjois-Suomen Kähkösiä ja Keckmaneja. ( 1600-luvulta nykyaikaan).
Jos lyhyesti kerron sitä sukujuontoa:
-lähdetään Olli Kähkösestä Paltamon Kiehimänsuussa, sitten käsitellään neljästä lapsesta kahta. Olli Ollinpoika Johan Keckman s. n.1657 Paltamossa, Pudasjärven kirkkoherra, k. 1707 Pudasjärvi. Kaksi vaimoa, 12 lasta, joista osa pappeja, osa porvareita.

Siis mietin, miten Väätäjä on toiselta nimeltä Keckman. Onko tämä hiskivirhe vai onko selitys jokin muu. :confused:

mika68

19.04.08, 09:54

itse kuulun Keckman/Kähkönen-sukuun Pudasjärven kirkkoherra Johan Olavinpoika Keckman-Kähkösen (s. .1.1657) kautta. Haluaisin tietää hänen vanhempiensa Olavin ja Riitan esivanhempia.

Mika J

Matti Lund

19.04.08, 09:56

Lisää asiaa tuohon otsikkoon :)

Siis mietin, miten Väätäjä on toiselta nimeltä Keckman. Onko tämä hiskivirhe vai onko selitys jokin muu. :confused:

Hei

Näkemättä alkuperäistä kastemerkintää ei tuosta voi esittää varmaa mielipidettä, mutta todennäköisesti Keckman on suorittanut kasteen ja kastajan nimi on asemoitu merkintään ehkä tilanpuutteen tai jonkin merkinnän unohduksen takia niin oudosti, että SSS -kirjaaja ei ole osannut Keckmanin paikkaa kuviossa päättää. Uskon, että se omituisuus on sitten kopioitu Hiski -kirjauksessa tästä SSS:n asettamuksesta, sillä on vaikea kuvitella Hiski -järjestelyssä syntyvän juuri tämän tyyppistä virhettä (omituisuudet, epävarmuudet, päällekkäisyydet Hiski -kommentoidaan Hiski -koodien mukaisesti).

Mutta kyllä Keckmanien jälkeläistöön liittyy myös suurehkojakin kysymysmerkkejä. Esimerkiksi käsiteltiin kolmilla Iin käräjillä 1718-1720 Daniel Keckmanin mahdollista salavuoteutta ja lehtolasta, jonka lehtolapsen kaste ja nimi Tiitus näkyy Paavalinpäivänä Pudasjärven kastetuissa (myös Hiskissä). Juttu oli mitä ihmeellisimpiä käänteitä sisältävä ja antaa tietyn kuvan Daniel Keckmanin liikkeistä noina muutamina vuosina.

Johan Keckman oli asunut Pudasjärvellä 1/4 manttaalin Kerälää, mutta hänen kuoltuaan kukaan pojista ei ottanut huolehtiakseen talosta, vaan he jättivät sen autioksi, vaikka esim. Danielkin näyttää olleen koko ajan paikkakunnalla ja lienee pitänyt entisessä kodissaan väliaikaisesti kortteeriakin. Johan Keckmanin seuraaja Frosterus yritteli sitten saada Kerästä uudelleen asutukseen valitellen kovasti talon rappiosta.

Daniel Keckman hankki sitten joitakin aikoja sen jälkeen, kun oli saanut vakinaisen viran ja mennyt uudelleen naimisiin (oli vaimotta siinä välillä useampia vuosia, mikä lienee kiihdyttänyt omalta osaltaan salavuoteushuhuja) asuttavakseen Timosen talon (taisi olla Haukiputaan puolella oleva Timonen).

Nämä seikat ilmenevät em & ym Iin & Pudasjärven käräjiltä mm mf ES2049: RR.50-53, mf ES2077: RR.86.

terv Matti Lund

tellervoranta

19.04.08, 10:14

Jopas menee hauskaksi :), ei kai siellä Puttaalla Timosta ollut, mutta minun kotitila Timonen Puttaan rajalla.....

Jouni Kaleva

19.04.08, 13:16

Muotoilin kysymyksen huonosti. Itse olen Leskelän tietoja antanut Kustaan lapsista, mutta tämä Anna on se "outo tapaus", josta ei oikein tiedetä näiden avioiden suhteen. Tuon Marian sukunimi Keckman tässä hiertää.

Hei

Palataksemme alkuperäiseen ongelmaan: kastemerkintä on nähtävissä netissä
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pudasjarvi/syntyneet_1686-1709_ik384/78.htm
Siihen näkyy ensin kirjatun siististi
Dito Peer Wätäjäs barn Maria i Kurkiby.

Sitten (myöhemmin?) on lisätty rivin yläpuolelle Peerin patronyymi Andersson sekä lisänimi joka ei minun silmälasieni läpi ole millään Keckman vaan olisikohan "ell. Kurkela" (hyvin epävarma).

Matti Lund

19.04.08, 14:20

Hei

Kun noin hyvä kuva oli linkin päässä, ei ole epäselvyyttä, etteikö tuossa olisi lisäyksiä hieman söhertäen laitettu heti jälkeenpäin, eli Kurkelaksi lisänimi on erotettavissa kuten Jouni näki.

terv Matti Lund

tellervoranta

19.04.08, 15:43

Olen samaa mieltä :), paitsi epäilen tuota Kurkelaa. Kuka on Pudasjärvellä sellaisia nähnyt ? Tämä merkintä Mariasta on sivun ylläpitäjän enkä tiedä, mitä lähteitä hänellä on.

Hei

Palataksemme alkuperäiseen ongelmaan: kastemerkintä on nähtävissä netissä
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pudasjarvi/syntyneet_1686-1709_ik384/78.htm
Siihen näkyy ensin kirjatun siististi
Dito Peer Wätäjäs barn Maria i Kurkiby.

Sitten (myöhemmin?) on lisätty rivin yläpuolelle Peerin patronyymi Andersson sekä lisänimi joka ei minun silmälasieni läpi ole millään Keckman vaan olisikohan "ell. Kurkela" (hyvin epävarma).

Katsoin alkuperäisiltä mikrokorteilta vihittyjä ja on aivan eri asia lukea niitä kuin noita digisöheröita...eihän jotkin näy juuri yhtään.
Muuten elettiin vaikeita aikoja ja on jo ihme, että noilta ajoilta on lainkaan merkintöjä.

tellervoranta

19.04.08, 15:51

Hei, sinä Matti varmaan tarkoitit Haukiputaalta Puuperää, jonka Joloksen Timosen vävy Erkki Siponpka Timonen ( isä Kättö) osti laajennetulle perheelleen ( myös äitinsä veljen lasten holhooja) Daniel Keckmanilta.

Jopas menee hauskaksi :), ei kai siellä Puttaalla Timosta ollut, mutta minun kotitila Timonen Puttaan rajalla.....

Kyllä minun juuret huitelee Puuperiinkin :rolleyes:

tellervoranta

19.04.08, 18:42

.....jos se onkin Väätäjä eli Loukusa.......hoksaus rippikirjasta :confused:

Matti Lund

20.04.08, 09:13

.....jos se onkin Väätäjä eli Loukusa.......hoksaus rippikirjasta :confused:

Hei

Jos perhe on tuolloin Loukusan talon rippikirjasivulla, kelpaava lisänimi voisi hyvinkin olla Loukusa, mutta tuossa lisänimisöherryksessä ei niin voi lukea. Jos perhe on juuri tuona ajankohtana Loukusassa ja kun Väätäjä vaikuttaisi olevan lisänimi vanhemmasta vaiheesta, voitaisiin päätellä, että söherryksen yritykset olisivat kaikki todennäköisesti virhetietoja.

Söherrys ei vaikuttaisi onneksi olevan mitenkään ratkaiseva tieto, oli se sitten väärin tai oikein, mutta sangen mielenkiintoinen arvuuteltava, josta saattaa jotain oppia.

Kirjain kirjaimelta tunnistaen söherryksestä ei voitane päästä täyteen yhteisymmärrykseen, sillä vaikuttaisi siltä, että siinä on päällekkäin kolme eri nimiyritelmää, joita on vaikea erotella toisistansa.

Kurkela on kannatettavin (vaikka olisikin kuinka väärä nimi) sikäli, että suurin osa päällimmäisistä muiden kirjainten päälle viimeksi vahvennetuista kirjaimista löytyvät Kurkela -nimestä. Tämäkin on kuitenkin ongelmallista, koska ensimmäistä kirjainta juuri päällimmäiseltä osaltaan ei voi pelkän kirjaintunnistuksen perusteella pitää K -kirjaimena.

Tulkintaa vaikeuttaa se, että yksi kolmesta yrityksestä on aika lailla erilaista käsialaa eri aikakaudelta, mutta koska yhdessäkään yrityksessä kaikkia kirjaimia ei ole tykkänään korjattu, lopputulos on eri sekakäsialojen yhdistelmä.

Vokaalien tulkinta on hankalin, koska näyttäisi siltä, että niitä on muuteltu niin, että on vaikea erottaa, mihin yritykseen varsinaisesti kaikki u -kirjaimet kuuluvat paitsi kolmas kirjain, jossa nyt päällimmäisenä on vahvasti r -kirjain, mutta sillä on korvattu aikaisempi todennäköinen u -kirjain.

terv Matti Lund

Kerttu Korhonen

20.04.08, 09:57

Matti Lund

20.04.08, 11:17

SSHY Pudasjärvi rp 1700-1700 kuva 75 Per And ja Anna asuvat Jurmun kylässä.Rp 1713-1744 kuva 28 asuvat edelleen Jurmussa. Pariskunnalle syntyy vielä tytär 23.10.1708 SSHy 1686-1709 kuva 93 ,sekin tapahtuu Jurmussa. Ehkäpä söherrys onkin Jurmu.:confused:;)KK

Hei, sitä, että olisi yritetty kirjata ennemminkin Jurmua kuin Kurkelaa, puoltaa ensimmäinen iso kirjain, eli siinä voitaneen erottaa J -kirjaimen yritys. Joka tapauksessa rippikirjalokalisaation perusteella Jurmu olisi täten oikeasuuntaisin yritys.

terv Matti Lund

tellervoranta

20.04.08, 15:32

Heips :),

kyllä tämä tästä alkaa valaistua....

Skypettelin päivällä J.Jurvansuun kanssa, vaan jäi jutut vähän kesken. Hän oli kuitenkin sitä mieltä, ettei ole Keckman. Lähdimme kerimään vyyhteä kummeista. En ilmoita, mitä sukunimeä hän ehdotteli ja mikä minulla tuli siitä mieleen.

Mutta kirjasta Mursun ja Matiahon sukua löytyy näitä kummeja ja maininta tuosta sukunimestä Väätäjä. 1590-luvun loppuun mennessä asettui Taivalkosken alueelle ainakin 4 uudisasukasta: Heikki Manninen, Heikki Väätäjä, Juho Soronen ja Simo Kurtti.

Ja sitten seuraavanlaista: ......
Mursu, Helga Matintr, Pintama s.n.1683....
2.pso Väätäjä, Johan Pekanpka, Jurmu s.24.06.1684 Pudasjärvi Jurmu Väätäjä k. 02.122.1765 Pudasjärvi Kurki nro 8 Jurmu
.....Övre-Jurmun isäntä
isä: Väätäjä, Pekka Antinpka, Jurmu s. Pudasjärvi Jurmu Väätäjä
äiti: Leskelä, Anna Göstantr

No, Anna täytyy olla äitipuoli, koska hän vihittiin Pekan kanssa v.1698. Anna oli vihittäessä leski. Arvelen, että hänet vihittiin aiemmin 13.1.1695 Erkki Puhakan kanssa.

tämmöistä tälläerää :cool:

tellervoranta

24.04.08, 13:48

Hei :)

näyttää siltä, että digitoituihin kirjoihin on laitettu lisäyksiä. Syy esim. Väätäjiin voisi olla se, ettei henkilöt sekaantuisi.

kuva 71 Häyrylä eli Naamanga
Henrik Pekanpka Väätäjä ja Margareta Paavontr Säkkinen

kuva 73 Loukusa
Pekka Pekanpka Väätäjä ja Kirsti Paavontr Säkkinen

kuva 75 Jurmun kylä
Pekka Antinpka Väätäjä ja Anna Kustaantr Leskelä

Tuossa on kaksi Pekkaa, ehkä siksi lisäykset. Tarvitseeko silti kaikkien olla samaa Väätäjäsukua, on toinen asia. Voihan Pekka Antinpka olla vaikka Kurkela ( pyörrän sanani) ja Haukiputaalta tullut. Tuon Annan sisaren Magdaleenan/ Malin (110v) tytär miehineen muutti Kurkelaan n. 1728.

perttiakokko

21.05.09, 16:19

Pudasjärven Hetekylässä on Väätäjä-niminen talo. Nykyiset asukkaat ovat Hiltuloita ellei talosta ole tullut jo "nykyajan autio = mummon mökki."

terv. Pertti Kokko "Entinen, ap. hetekyläläinen"

simo.ruokamo

02.06.09, 09:49

Pudasjärven hiskistä löytyy 5.3.1704 merkintä Pehr Persson Karjalainen eli Watoja, lapsi Carin. Alkperäinen merkintä löytyy Pudsjärven syntyneistä 1686-1709 kuva 67 heti ekana eli täältä
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pudasjarvi/syntyneet_1686-1709_ik384/67.htm.

Hiskin merkintä tässä taitaa olla aika lähellä oikeaa. Alkuperäisestä löytyy vielä lisäksi i Loukusa tai niin minä sen tulkitsisin.

Tässähän on Pekka Pekanpoika kyseessä ei Pekka Antinpoika. Mutta miksi Karjalainen ? Onko Wätäjät alunperin Karjalaisia ? Minähän haen Pekka Heikinpoika Karjalaisen isää kuin neulaa heinäladosta. Tuolla Häyrälässä eli Naamangassa olisi tuo Heikki Pekanpoika Wätäjä tarjolla ?

Voisko siinä Pekka Antinpoika Wätäjän Maria tyttären kastemerkinnässä olla Karjalaiseen viittaavaa siinä tuherruksessa ? Loukusa ja Jurmu voidaan rippikirjojen avulla laittaa ehdolla. Olisko ensin ollut Karjalainen ja sitten Loukusa päälle ? Kolmas kirjain on minustakin r ja 4 taasen passaisi hyvin alunperin j:ksi josta tehty k.

tellervoranta

02.06.09, 19:06

Tervehdys :), en uskalla sanoa juu tai jaa, mutta monta asiaa tuli tuosta mieleen.
Ensinnäkin se, kun eräässä sukukirjassa oli Ylikiimingin Leskelöitä arveltu alunperin Karjalaiseksi. Ensimmäinen isäntä kyllä Eshill Pårckå (v.1591), mutta hänen pojanpoika lähti muualle ja taloon tuli serkku Tapani Tapaninpoika; siis oliko sukunimi sama. Nimi Leskelä tuli v.1647. Eli olisiko kaksi Karjalaista lyöttäytynyt yhteen.?
Onko sinulla vihkiaika pariskunnallesi, niin katson alkuperäisistä mikrofilmeistä.
Toinen hoksaus tuli siitä kun v.1704 on Lars Naamangalle syntynyt Anna, jota olen pitänyt yhtenä vaihtoehtona Timoseen tulleelle esiäidille Anna Larsintyttärelle, koska aviomies on Pudasjärven Kokkopätsejä.
Palaillaan :cool:

simo.ruokamo

02.06.09, 19:49

Eipä ole vihkiaikaa ainakaan Pekka Heikinpoika Ruokamo-Karjalaiselle. Kuoli 1743 Kuusamossa 81 vuotiaana, vaimo Margareta Matintytär 1752 77 vuotiaana. Pudasjärven Hiskistä noita Pekka Wätäjä vihkimisä löytyy kun laittaa vain Pehr hakuun.

6.5.1698-Peer WätäjäEnck. Anna Giöstafs:
30.4.1699-Peer Karjalainen Pijg. Anna Nills:
18.1.1707-Peer Peerss. WätäjäH. Kirstin Påhls: Säckitär

Anna Nilssintytär jos on kuollut ennen 1707 niin Kirsti Säkkinen olisi Pekan toinen vaimo.

Tämän sukuseura http://www.sukuseuravaatajankarjalaiset.k24.fi/ varmaan on tiedossa. Karjalaiseenhan tuo vetäisi ?

tellervoranta

06.06.09, 10:22

Katselin noita Pudasjärvellä vihittyjä mikrokorteilta. Seur. huomioita:
-1692 alku Matz Peerson Wåtäjä med pig Margeta Hinrichsdr Parckinen
-30.4.1699 ja 30.4.1699 kuten edellä. Se vaimo Anna Kustaantr on Leskelä
-18.9.1707 Peer Peers Wätäjä med E (enka?) Kirstin Påhls Säckitär. Hiskissä väärä päivä. Tuona vuonna vihityt sekaisin, mutta mikrokortilla luki kuukausi septempris.

Asia ei siis valjennut. Väänäsen varsiteiltä kirjassa s.177 otsikko Pudasjärven Kollajan Vuorma alla kymmenysluettelossa v.1576 kolmentoista uudisasukkaan joukossa mm. Paavo, Olli, Heikki, Kuosma ja Antti Väätäinen. :)

simo.ruokamo

06.06.09, 17:01

Ei saa Vätäjistä Karjalaisia näillä tiedoilla. Ei millään. Tulin siihen tulokseen, että Pekka Karjalainen eli Wätäjä vihittiin Pudasjärvellä 30.4.1699 Anna Nilssintyttären kanssa. Kolme lasta löytyy Hiskistä: 13.4.1702 Anders, 25.12.1703 Kustaa ja Carin 5.3.1704. Näkyy rippikirjalla 1713-1744 kuva 86
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=618&pnum=86.
Loukusassa oli Carinin syntyessä. Pekka Pekanpoika Wätäjä eli Loukusa on eri mies vaimonaan Kirsti Paavontytär Säkkinen. He Loukusassa näköjään asustavat ja heidän Heikki poikansa jatkaa isäntänä. Missä he lieneet olleet 1723 alkavalla rippikirja jaksolla. En heitä onnistunut sieltä löytämään. Pekka Karjalainen-Wätäjä Annansa kanssa elelee Ylä-Jurmulassa.
Tuolla 1723 alkavalla jaksolla RK:lla on myös Pehr Loukusa ja vaimo Margareta. Kukahan lienee ?
Vaan mistä Annan Pekalla Karjalainen nimi tarttui. 1700 RK:sta en onnistunut Pekkaa ja Annaa löytämään.

Minnekä muuten Pekka Antinpoika Wätäjä ja Anna Kustaantytär Leskelä katovat. 1723 alkavalla jaksolla on enää heidän Johan poikansa. Posion sisäänmuuttaneissa mainitaan 1732 Pekka Pekanpoika Wätäjä ja vaimo Walborg Heikintytär. Luulen, että kysessä on Pekka Pekanpoika Jurmu 1685-1764, josta Posion Jurmut polveutuvat. Pekan suku perusti Suolijärven Aittaniemen talon. Walborgin olen laittanut Suolijärven Kylmäperän Mursuksi. Mutta Pekka vain muuttaneissa Wätäjä, muuten Kuusamon kirkonkirjoissa Pekan sukunimi on Jurmu. Liekkö sitten sama mies ?

simo.ruokamo

08.06.09, 08:09

Jatkoin hiukan Posion Pekka Jurmun vanhemmiksi olettamani Pekka Antinpoika Väätäjän ja Anna Kustaantytär Leskelän perheen tutkintaa. Pekan ja Anna on vihitty 6.5.1698. Suurin osa lapsista on kuitenkin syntynyt ennen. Ainostaan Carin tytär s.23.10.1708 on selvästi heidän yhteinen lapsensa. Rippikirjalla on myös Lauri Pekanpoika, mutta ihan satavarma ei uskalla olla onko poika vai pojanpoika.
Olettaisin, että Pekan ensimmäinen vaimo oli Elin Christerintytär, Hiskin syntyneissä siitä on viitteitä. Pudasjärvella on 1.3.1698 haudattu/kuollut? Pekka Väätäjän vaimo Elin. Lienee Pekan ensimmäinen vaimo. 1719 haudatuista löytyy sitten Anna Väätäjä 60 vuotta. Todennäköiseti Pekan toinen vaimo. Pekka Antinpoika Väätäjän kuolinaikaa en onnistunut löytämään.
1713 alkavalla RK jaksolla
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pudasjarvi/rippikirja_1713-1744_mko5-12/28.htm
näkyy hiukka huonosti Walborg Henrikintytär. Eteen voisi kuvitella sin hustru, mutta kovin himmeetä on. Vanhimman pojan Johanin vaimo oli Helga, joten hänestä ei ole kysymys. Posion Pekka Pekanpoika Jurmun vaimohan oli Walborg Heikintytär. Posion Pekka kuoli 3.2.1764
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kuusamo/rippikirja_1760-1773_ik229/66.htm.
Kuusamon RK:ssa Pekan syntymävuosi on 1685. Olettaisin, että tarkempi on 15.5.1689, joka löytyy Pudasjärven kastetuista.
Miten on. Onko Posion Pekka Pekanpoika Jurmu olettamaani Väätäjän sukua. Löytyykö parempia ehdokkaita ?

tellervoranta

08.06.09, 08:57

Kirjoitan pikaisesti Anna Kustaantr Leskelästä:
-syntynyt Ylikiiminki Jolos Leskelä No 12.Isänsä Kustaa isäntänä v.1665-1680, ha 23.5.1680.Äiti Briitta Laurintr ha.9.12.1683. Lapsia 10, joista 3 tulee esivanhemmikseni, mutta ei Anna.

Anna Kustaantr Leskelä vihitty Pudasjärvellä
1.) 13.1.1695 Erich Jöranss. Puhacka ( Jolos-kirjassa Juhonpka)
2) 6.5.1698 Peer Wätäjä

Anna Kustaantr Leskelä , Pudasjärven Väätäjäntalon vanhaemäntä, Jurmun kylästä 1736 kesä-ja syyskäräjillä 80-vuotiaana syytteessä kirkkoherra Bartholt Ervastin Annan poikapuolen emännältä ostaman lehmän parantamisesta taikakeinoin? (lähde Suur-Iin historia s.577-578).

Koska Anna ei ole esivanhempani, lapsia en ole vielä tutkinut.
Palataan asiaan :)

Kerttu Korhonen

08.06.09, 09:34

Hei
Pudasjärvi Hiski kastetut 13.04.1702 Jurmu,Pehr Vätäjä lapsi Andres.Mahtaako olla samaa sarjaa. Tosin Andreasta ei löydy rippikirjoista myöhemmini .KK:confused:

Kerttu Korhonen

08.06.09, 09:40

Hei
Pudasjärvi Hiski kastetut 13.04.1702 Jurmu,Pehr Vätäjä lapsi Andres.Mahtaako olla samaa sarjaa. Tosin Andreasta ei löydy rippikirjoista myöhemmini .KK:confused:

Löytyyhän se Andreas Pers Vätäjä joka vihitty Pj Christin Mårtsdr Iinatin(Mursun) kanssa 26.12.1733.KK

simo.ruokamo

08.06.09, 11:14

Tässähän
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pudasjarvi/rippikirja_1700-1700_mko1-4/75.htm
perhe hyvin näkyy, mutta kenen lapsia ? Numerointikin menee 1,2,3,.., neljä piilossa. Anders kun on laitettu kolmosella, niin olisko eka PEkan ja Annan lapsi. Lars jää epävarmaksi. Anna sitten, onko yliviivattu ja kuollut ? 5 Carin ja 6 Kustaa.

Kukahan lienee 1719 60 vuotiaana kuollut ANna Wätäjä, jos Anna Kustaantytär Leskelä on 1736 vielä käräjilä ?

Kerttu Korhonen

08.06.09, 16:52

Pudasj sshy 1713-1744 ,vuosi 1723-1731 kuva 86 Jongu:
Per Vätäjä,
Anna puoliso)
Anders
Gustaf
Carin
Anna
Olisiko samaa sakkia????
KK

tellervoranta

08.06.09, 17:07

Hei :),
tuota suurperhettä juuri katselin.
Kyllä tuo Kertun lista täsmäisi lasten suhteen. Jos se Anna on no 4. Vaan mitä lukee edessä?

simo.ruokamo

09.06.09, 08:08

Siinä Annan edessä se 4 näkyy olevan. Mutta mitä lienee sitten. Pitempi sana, joten ei ole s eikä d. S:llä ehkä alkaa, mutta voi olla myös h. Onko hustru, son hustru vai syster.
Mutta minä olen aivan sekaisin jo näiden Pekka Väätäjien kanssa. Pitäsköhän palata lähtöruutuun ja yrittää alusta. Tuossa minua hiukan kummastuttaa, että vanhin poika Johan on "erottu" isänsä perheestä. Ja jos ihan pilkkuja viilataan, niin lasten järjestys ei ole sama. Vaan lasten nimet kyllä passaa. Kun minusta Pekka Väätäjiä on kaksi, vaikka alan jo hiukan epäillä. Ja Pekka Loukusa kolmantena. Toisella vaimona Anna Nilsintytär ja toisella Anna Kustaantytär. Louku-Pekalla onneksi vaimona Kirsti.

tellervoranta

09.06.09, 08:11

Hei :)
Koska käräjäpöytäkirjan mukaan Anna Kustaantr Leskelä oli hankkinut voita kerjäläisen avulla Räisäsestä ja Anna oli tavannut tämän kerjäläisen Pintamon talon eteisessä, arvelen, että hänet tapaa seuraavassa linkissä sijaitsevassa talossa.
Linkki on Pudasjärvi, rp 1734-1740, kuva 46, Jurmu: Jurmula, Jurmu 1. Wätäjä Pehr, Anders Pehrss, Gustav Pehrs, Soldaten Påhl Kangiutare.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pudasjarvi/rippikirja_1734-1740_mko11-12/46.htm

tellervoranta

09.06.09, 08:19

Nyt kirjoitetaan yhtäaikaa....
Hain eilen illalla kuolleista mm Anna Kustaantytärtä vaan en löytänyt.
Seuraavat saattavat liittyä tähän sekamelskaan:
- 30.12.1743 ha.15.1.1744 Anders Pehrsson Wätäjä 38v,g
-14.9.1754 Namanka(talo) Anna Nilsd 73v5kk3v,g
-4.5.1758 Margetha Wätäjä 66v4kk3v2p,g

jukive

09.06.09, 17:59

Siinä Annan edessä se 4 näkyy olevan. Mutta mitä lienee sitten. Pitempi sana, joten ei ole s eikä d. S:llä ehkä alkaa, mutta voi olla myös h. Onko hustru, son hustru vai syster.

Jos vertaa alla olevassa linkissä kymmenentenä olevaa "Sold Hust Anna Påhlsdotter"iin, niin numero 4 Anna voisi olla "Sold H. Anna".
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pudasjarvi/rippikirja_1700-1700_mko1-4/90.htm

tellervoranta

09.06.09, 20:34

Näin minäkin sen luin.

Jos vertaa alla olevassa linkissä kymmenentenä olevaa "Sold Hust Anna Påhlsdotter"iin, niin numero 4 Anna voisi olla "Sold H. Anna".
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pudasjarvi/rippikirja_1700-1700_mko1-4/90.htm

Sitäpaitsi uskon Jussiin kuin vuoreen :D:. Näinhän J:kin sanoi minusta.

simo.ruokamo

10.06.09, 07:29

No niinpäs on. Tuo sotilas ei tule mieleen, kun kotiseudulla niitä ei juuri ole. Yritin tutkailla kirkastunut, mitä noilla numeroilla pappi on merkannut.

Betelgeuze

13.06.09, 19:38

Minäkin myös ihmetellyt tuon Posiolla asuneen Pekka Pekanpoika Jurmun (s.1685) alkuperää.

7.7.1732 sisäänmuuttanut Pekka Pekanpoika Wataja on kyllä vahva ehdokas mutta lieneekö tämä Jurmu kuitenkaan Väätäjien sukua tuosta merkinnästä huolimatta.

Hänellähän oli ymmärtääkseni kolme poikaa; Heikki s.1716, Juho s.1717 ja Pekka s.1720. Löytyisköhän Pudasjärven kirjoista perhe jossa nämä nimet täsmäävät. Pitääkin tiirailla vähän noita Pudasjärven kirjoja. Harmi ettei Kuusamon 1730-> kirjoja ole vielä digitoituna.

simo.ruokamo

15.06.09, 08:46

Noinhan ne pitäs Pudasjärven asukit kelata, jotta varmistuisi, että muita kandidaatteja Pekka Pekanpoika Jurmuksi ei löydy. Minulla on Pekka Jurmulle Kuusamon rippikirjoista 2 poikaa JOhan ja Pekka. Johan voisi olla 7.6.1714 Pudasjärvella Jurmussa syntynyt Johan, Pekkaa en Pudasjärven syntyneistä löydä. Heikki nimistä poikaa minulla ei Pekalle ole. Tytär Anna löytyy käräjäjutun kautta, josta kerrotaan Posion Historia kirjassa. Hän katosi metsään, eikä häntä koskaan löydetty. Kuolinajaksi olen hänelle laittanut noin 1742. Pekka Jurmun vaimo Valpuri Heikintytär kuoli Kuusamossa 21.1.1749. Olen laittanut Valpurin Mursuksi, mutta en ole kyllä asiasta kovin varma. Mistähän tämä Heikki poika Pekalla ja Valpurille löytyy ?
Itse pidän aika varmana, että Pekka Jurmu oli Pekka Wätäjä, mutta vielä pitäisi hiukan lisää varmistusta asialla saada.

simo.ruokamo

15.06.09, 08:51

Unohtui tuo Pekka Jurmu-Wätäjän syntymäaika. Kuusamon rippikirjoissa se on vuosi 1685. Pudasjärven syntyneistä löytyy ehdolle sopiva Pekka s. 15.5.1689. Oliskohan noin ?

Betelgeuze

15.06.09, 15:11

Voin olla väärässä tuosta Heikki Jurmusta mutta Kuusamon kirkonkirjoista löytyy Hiskillä Heikki Pekanpk Jurmu joka meni 1736 naimisiin Sara Johtr Kielen kanssa ja ehtiväthän nuo muutaman lapsenkin saada ennen kuin Heikki kuoli 2.3.1738 vasta 22 vuotiaana. Oletin että hän on tätä samaa katrasta.

Kai se on ihan mahdollista että olisivat voineet useammalla vuodella erehtyä iästä ja että ehdottamasi henkilöt ovat oikein. Mutta tuo 1700-luvun alkuhan on ilmeisesti ollut raskasta aikaa alueella ja lapsikuolleisuus on ollut korkea ja kirjanpito vajavaista. Voihan se olla että kyseisiä lapsia ei ole kirjattu syntyneihin laisinkaan.

Pitää kurkata noita mainitsemiasi Wätäjiä sillä silmällä että voisivatko sopia profiiliin :).