Rupla 1840-luvulla

[Pellervoinen]

Minulla on vanha tilikirja vuosilta 1843-1874 jota on pitänyt Tuomas Gunnar Kymissä. Hän on esivanhempani 5 polven takaa.

Talossa asui 3 veljestä perheineen sekä sisko. Tilikirjan tarkoitus on ollut "Luvunteko talon yhteisistä Rahoista wuodelta 18xx" kuten sivut on otsikoitu.

Rahayksikköinä esiintyvät oman aikanaan markka sekä aikaisemmin "rupla hopias".

Kirjaan kuuluu lisätty lehti jossa on jälkikäteen (1849) tehty laskelma vaimon taloon lainaamista rahoista. Siinä ei selvästi sanota rahayksikköä, mutta se on muutettu hopearupliksi jakamalla kertoimella 3,5. Mistähän yksiköstä on kysymys?

Tässä tuo kyseinen sivu (toivottavasti!):

2937

Tässä kirjan ensimmäinen sivu:

2938

[Kimmo Kemppainen]

Näköjään summat ovat pankkiassignaatteina ja erikseen hopeassa määriteltyjä.
Kimmo Kemppainen

Minulla on vanha tilikirja vuosilta 1843-1874 jota on pitänyt Tuomas Gunnar Kymissä. Hän on esivanhempani 5 polven takaa.

Talossa asui 3 veljestä perheineen sekä sisko. Tilikirjan tarkoitus on ollut "Luvunteko talon yhteisistä Rahoista wuodelta 18xx" kuten sivut on otsikoitu.

Rahayksikköinä esiintyvät oman aikanaan markka sekä aikaisemmin "rupla hopias".

Kirjaan kuuluu lisätty lehti jossa on jälkikäteen (1849) tehty laskelma vaimon taloon lainaamista rahoista. Siinä ei selvästi sanota rahayksikköä, mutta se on muutettu hopearupliksi jakamalla kertoimella 3,5. Mistähän yksiköstä on kysymys?

Tässä tuo kyseinen sivu (toivottavasti!):

2937

Tässä kirjan ensimmäinen sivu:

2938

[Pellervoinen]

Olen aina ihmetellyt noita kopeekan seitsemäsosia joita kirjanpidossa esiintyy vuosina 1843-1849, mutta ne johtuvatkin tuosta kertoimesta 3,5 jolla 'paperi' on muutettu 'hopeaksi'. 1849-1861 sitten esiintyy kopeekan puolikkaita sekä neljäsosia, tosin loppuaikoina aika harvoin. Olisiko muuntokerroin silloin ollut 4? Mistähän tätä tietoa löytyisi?
Itse asiassa v. 1849 esiintyy sekä seitsemäsosia että neljäsosia ja yhteenlaskun jälkeen myös 1/14-osia. Eipä juuri käy kateeks, silloin rahat laskettiin nimenomaan tarkasti!

terv. Ilkka Sihvola

[Olarra]

Rahaolot Suomessa olivat sangen sekavat autonomian alussa. Ruotsin rahaakin käytettiin vielä yli 30 vuotta Venäjään liittymisen jälkeen. Käyttöön tullut rupla oli epävakaa ja heikko raha. Talouselämä oli vielä 1800-luvun ensimmäisellä puoliskolla heikosti kehittynyttä ja rahan tarve vähäisempi. Tilanne muuttui 1800-luvun puolivälissä Suomen alkaessa teollistua. Myös rahaolot paranivat, kun saatiin oma raha - markka. Markan kurssi oli ruplaa vakaampi. Toisaalta ongelmia tuli niille, jotka olivat velkaantuneet ja arvelivat heikon rahan syövän aikanaan velat. Niinpä markan tulo vei myös velkaisia maatiloja vasaran alle 1800-luvun jälkipuoliskolla. Näin rahaoloilla saattoi olla vaikutusta sukujen elämään ja siten myös sukututkijoiden tutkimuksiin.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Rahan_historia_Suomessa#Raha_autonomian_aikana

[Pellervoinen]

Myöhästyneet kiitokset vastauksista!

Miten harvinainen tuolta ajalta säilynyt tilikirja tavallisen talonpojan pitämänä on? Luulen että ei niitä läheskään joka torpasta löydy?

Tässä tapauksessa siihen lienee ollut selvä tarve, koska talo(j)a pidettiin luullakseni kolmen veljeksen yhteiseen lukuun. (Tilikirja ei sisällä osakasluetteloa!) Yhteisiä näyttävät olleen erilaiset maataloustuotteiden ja kalan myyntiyulot ja myös osa palkkatuloista. Tilinpitäjä on myös saanut palkkaa "Byggmestarina" jotka hän on ensin pitänyt ominaan, mutta n. 10 vuoden ajalta tulouttanut kerralla yhteiseen kassaan. Syynä kai samaan aikaan tapahtunut lähitilan osto.

terv. Ilkka Sihvola