Lautamiesten esteellisyys

[Villel]

Minua kiinnostaisi tietää, oliko 1600-luvun loppupuolella kärjäoikeuksien lautamiehillä joitain säädöksiä tai käyntäntöjä koskien heidän esteellisyyttään käsiteltäessä heidän lähisukulaistensa asioita.

Tähän oheen liittämässäni tekstissä Sauvon kesäkäräjiltä vuonna 1685 käsiteltiin juttua, jossa Karunan Per Hansson oli vaatinut Åkersin Torsten Henrichssonilta takaisin tämän Tukholmassa panttaamia kultasormuksia, ja tässä yhteydessä eräänä sunnuntaina kirkkotiellä oli syntynyt riitaa ja käsikähmää Torstenin isän Henrick Grelssonin ja Per Hanssonin välillä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3678546
Kuten tekstistä käy ilmi, asiassa kuultiin todistajina kyseisen oikeuden lautamiehiä Jacob Grelssonia Hennikbölestä ja Grels Henrickssonia Antolasta.

Tämä kysymykseni nousi minulle ajankohtaiseksi, koska minulla on ollut tietty epäily, että tämä lautamies Jacob Grelsson voisi olla jutussa osallisena olleen Henrick Grelssonin veli. Mutta voiko lautamies olla todistajana veljensä riita-asiassa? Jos se ei ole ollut mahdollista, voisin siis luopua tästä kyseisestä tulkinnasta, ja etsiä Henrick Grelssonin taustaksi muita vaihtoehtoja.

Ville Lehtinen

[Ingeborg Palmén]

Käykö missään ilmi, istuivatko lautamiehet Jakob ja Grels lautakunnassa tätä juttua ratkaistaessa ? Luonollisin ratkaisu tällaisessa tapauksessahan on, että lautamies joka on jäävi (veli) tai joka todistaa, ei ota osaa jutun käsittelyyn.
Myös lautamiehet itse joutuivat välillä käräjille, vastaajina tai kantajina. Eivät he silloin voineet ottaa osaa asian käsittelyyn.
Minulla ei nyt ole käsillä vanhempaa prosessioikeutta, mutta en voi kuvitella muuta kuin että jo ennen 1734 päti samantyyppinen lainsäädäntö.
Ingeborg

[Villel]

Kiitos vastauksesta. Kyseiset todistajat olivat lautamiehinä nimenomaan kyseisillä käräjillä.
Ville Lehtinen

[Heikki Särkkä]

Ainakin varalautamiehenä istunut X:n pikkuserkku on tiedossani olevassa tapauksessa 1810 hyväksytty tai hyväksynyt itsensä todistajaksi, että X ei ole tuottamuksellisesti aiheuttanut itselleen palovahinkoa.

[Ingeborg Palmén]

Käräjillä varmasti, mutta tätä juttua käsiteltäessä ? Muistan hämärästi yhden ritiramsun, jota käytettiin vielä 1960-luvulla vastaavissa tapauksissa, valitettavasti vain ruotsiksi: "uppstod nämndemannen AA från sitt säte i den honom förutom domföra nämnden" - käytettiin silloin kun lautamies esim. toimi asiamiehenä.
En ole lukenut oheistamaasi tekstiä, vaikka näytti hyvin siistiltä, täytyy yrittää.
Pitäisin kuitenkin poissuljettuna, että olisivat istuneet lautakunnassa sellaisessa jutussa jossa käsitellään toisen veljen juttua ja jossa molemmat toimivat todistajina.
terveisin Ingeborg

[eeva häkkinen]

Ajatukseni kävi samoin kuin Ingeborgilla ja kurkkasin vähän maanlain Käreiäin asian kaarta, mutta ei osunut silmään pykälää asiasta. Tutkimusalueeni tuomiokirjat menivät Turun palossa, joten aika vähän on mulla muistiinpanoja aiemmasta käytännöstä, mutta myöhemmin yleensä lautamies, joka katsottiin jääviksi, "nousi istuimeltaan hänettäkin tuomionvoivassa (domföre) lautakunnassa" - tarvittaessa voitiin lautakuntaa täydentää tilapäisellä lautamiehellä. Poistuminen lautakunnasta koski vain tätä juttua, käräjien lautamiehistöä ei vaihdettu.

[Ingeborg Palmén]

Tuomarinjäävit olivat 1734 samat kun avioliittoesteet, eli jo serkku on jäävitön.
Ingeborg