Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Heiskarin talo Ounasjoella
Ounasjoella oli Heiskarin talo ainakin vuonna 1675, jolloin tilalla asui Peer Lappalainen. SAY :n luettelossa ilmoitettu tilalle myös Staffan Andersson Heiskar ja vaimonsa Christina Henriksdotter sekä poika Anders ja Carin. Vuonna 1681 tilalla asuvat Anders Staffansson Heiskar ja Iliana Peersdotter (olisiko aikaisemman isännän Peer Lappalaisen tytär?) Vuonna 1688 isäntä Staffan Heiskarille kirjattu poika ja tyttäret Malin ja Elin. Vuonna 1691 tilalle Staffanin poika Henrik Staffansson Heiskar.
Heiskarin talosta muutettiin Norjaan 1699 (Henrik Heiskar ja vaimo Malin). Vuodesta 1700 tila Mickel Kyrön isännöimä. Vuonna 1713 tilalle tulee Olof Heiskari ja (puolison sisar/käly-saattoi merkitä yleensäkin naispuolista sukulaista) Anna (svägerska). Lähde SAY Kemi 1694-1713 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1343158).
Ounasjoella nähdään Rovaniemen kinkerikirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6075647) vuosina 1721-41Heiskarin perhe: Olof Heiskar, harus ja Malin Olofsdotter (vaimo vai tytär?), poika Olof, poika Nils, stiufdotter (vaimon entisestä avioliitosta?) Anna, Elin tytär ja Thomas poika sekä Maria tytär. Lisäksi talossa Mats harus ja Elin hara.
Kuka oli tuo Olof? Poika Nils käytti ilmeisesti myöhemmin Mård(h) nimeä. Jään miettimään oliko tuo Mats Olofin vai vaimon isä? Löydän ensimmäisen maininnan Nilsistä tässä kirjassa, olisiko syntynyt noin 1706?
Tietäisikö joku näistä henkilöistä jotakin?
Yleisemmin ottaen pieni varoituksen sana lienee paikallaan: Rovaniemen historian lähdeviitteessä 1 sivulla 418 sanotaan:
"Suomen asutuksen yleisluettelossa on valitettavasti Rovaniemen tilojen osalta tavattoman paljon virheitä erityisesti 1600-luvun alkupuolen osalta. Kokonaisuutenakin ristiriitaisuudet lähteissä ovat tavallisia ja tilojen vaiheet joskus hyvinkin tulkinnanvaraisia."
Samoin sivulla 417 lähdeviitteessä 8:
"Verolähteiden tulkinnassa tilojen osalta on ollut ongelmia. Kruununvouti joutui 1630-luvulla vähentämään tilojen manttaaleja, joiden perusteella määräytyivät tilojen maksamat verot, mutta työnsä helpottamiseksi vouti merkitsikin nämä vähennetyt tilat kahteen kertaan. Näin tutkijatkin ovat laskeneet tilaluvun liian suureksi. Verolähteiden kaksinkertaiset merkinnät ovat vaikeuttaneet myös tilojen tunnistamista ja tilahistorioiden tutkimista, sillä pelkästään etu- ja isännimellä kulkevia isäntiä on vaikea tunnistaa verolähteistä. Nimivalikoima ei ollut kovin monipuolinen, Heikki Niilonpoikia ja Juho Hannunpoikia saattoi sattua samaan kylään yhtäaikaa hyvinkin useita. Tilojen nimet esiintyvät maakirjassa ensimmäisen kerran vuonna 1652, autiotilaluetteloissa jo 1640-luvun alkupuolella, mutta maakirjanumerot tulevat taloille vasta 1720-luvulla."
Saarnisto - Kotivuori - Vahtola - Enbuske: Rovaniemen historia vuoteen 1721. Jyväskylä 1996
Markku Pelttari
03.12.13, 11:37
Niilo Ollinpoika Mårdin (ent. Heiskari) tausta on minuakin askarruttanut eli Heiskarin talon asukkaat 1700-luvun alkuvuosina.
Ennen Olli Heiskaria talon haltijana Mikko Kyrön jälkeen oli Krister Kristerinpoika, joka sittemmin joutui lähtemään sotaan, kuten Roi:n historiassa kerrotaan. Rippikirjassa 1708-1714 on vielä jonkin aikaa Kristerin veli (?) Henrik Kristerinpoika ja vaimo Liisa. Sitten sinne ilmaantuvat Olof Eriksson, isäpuoli Olof ja vaimo Anna sekä poika Olof ja vaimo Anna ja vielä Olofin vaimo Brita. Seuraavassa rippikirjassa 1715-1720 sitten näkyy Olof Heiskari ja vaimo Anna, poika Olof ja vaimo Anna (alleviivattu, kuoleeko n. 1717?), poikapuoli Olof ja vaimo Brita sekä piika Malin ja renki Thomas. Sitten tulemme Outikan kuvaamaan rippikirjaan 1721-1738. Kaksi Olofia on vielä jäljellä, mutta ei yhtään vaimo-Annaa (tytärpuoli Anna kyllä) sekä Malin Olofsdotter ja nyt myös poika Nils. Koko perhe kuitenkin häipyy Heiskarista ennen vuotta 1738 ja tilalle tulevat Matts ja Elin.
Mihinkä nämä Olofit perheineen hävisivät? Ainoa jäljittämäni on se Olof Heiskari, joka nai Malin Olofsdotter Pulkamon v. 1723 (ilmeisesti ehti olla ensin naimisissa tuon oletukseni mukaan n. 1717 kuolleen Annan kanssa). Heidän lapsensa ovat syntyneiden luettelosta (Hiski) ja rippikirjoista hyvin löydettävissä (mielestäni 8 lasta). Käsittääkseni Olof ja Malin perheineen muuttavat Heiskarista Korkaloon ja ovat sitten seurattavissa Kaukoniemi-nimisinä. Olof (s. 1685) kuolee v. 1757. Malinin s. 1685 kuolinaikaa en ole löytänyt. Niilo Ollinpoika Mårdin kohtalo on jäljitetty, mutta kuka näistä kolmesta Olofista oli isä ja kuka oli äiti? vanhempi Olof ja Anna vai poika-Olof ja Anna. Rippikirjan mukaan Niilo oli syntynyt 1713 (kuolleitten luettelon iän mukaan 10 vuotta vanhempi).
Sivu 3 Ounasjokiby Heiskar
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3366&pnum=10
Tässä vanhoja muistiinpanojani Heiskarista:
Isäntä Olli Ollinp Hotti-Heiskari vih 29.9.1723 Malin Ollint Pulkamo. Jatkavat Kaukoniemessä.
Son Olof … hos Maunu
Nils Ollinp Heiskari vih 17.2.1734 Brita Pekant Ruokamo
Styfdotter Anna ( Juhont Vähä ) vih 16.12.1733 Heikki Pekanp Hirttiö ?
Son Thomas vih 26.4.1741 Maria Ollint Körkkö
Dr. Maria vih 21.10.1739 Pekka Antint Törmänen
Matts Harus ( Erkip Anttila ) vih 28.1.1733 Elin Antint Törmänen
arskap
Markku Pelttari
03.12.13, 15:26
No siinäpä tuli vahvistusta epäilylleni siitä, että Olli tuli Hotin talosta. Sieltä nimittäin rippikirjassa lähtee jonnekin noin 1706 broder Olof vaimonsa Annan kanssa.
Tässähän Heiskarin asukkaiden asiat alkavat valjeta, kiitos.
Eli oliko Nils Olofssonin isä Olof, jonka vaimoa ei tiedetä, eli Olof vanhempi. Ja mikä mahtoi olla hänen taustansa. Mietin SAY :n tietoja koskien Håtti ja Heiskari taloja.
Vuonna 1704 Hotin talossa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1343156) nähdään Olof (br -veli), kenen veli? Oliko Olof siis talon isännän Mats Mikelsson Hotin veli? Onko Mats Mikelsson sama henkilö talossa alkaen ainakin vuodesta 1694 eli Markus Thomasson Hotti ja Lijsa vaimo. Lijsan miehen nimi vaihtelee, vai oliko kaksi pariskuntaa: Lijsa ja Markus Thomasson-Lijsa ja Mats Mikelsson. Tuli vain mieleeni oliko Michel Kyröllä Mats ja Olof nimiset pojat? Michel Kyrö kuitenkin vaikutti Heiskarin tilalla 1704-1706 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1343158).
khanhisalo
03.12.13, 17:37
Tässähän Heiskarin asukkaiden asiat alkavat valjeta, kiitos.
Eli oliko Nils Olofssonin isä Olof, jonka vaimoa ei tiedetä, eli Olof vanhempi. Ja mikä mahtoi olla hänen taustansa. Mietin SAY :n tietoja koskien Håtti ja Heiskari taloja.
Vuonna 1704 Hotin talossa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1343156) nähdään Olof (br -veli), kenen veli? Oliko Olof siis talon isännän Mats Mikelsson Hotin veli? Onko Mats Mikelsson sama henkilö talossa alkaen ainakin vuodesta 1694 eli Markus Thomasson Hotti ja Lijsa vaimo. Lijsan miehen nimi vaihtelee, vai oliko kaksi pariskuntaa: Lijsa ja Markus Thomasson-Lijsa ja Mats Mikelsson. Tuli vain mieleeni oliko Michel Kyröllä Mats ja Olof nimiset pojat? Michel Kyrö kuitenkin vaikutti Heiskarin tilalla 1704-1706 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1343158).
Oliko tämä Heiskarin Mikko Kyrö tämä joka on tässä alla perheineen?
(Erik Kuoksun Kyrö kirjasta)
Tabell 911
Mickel Mickelsson Kyrö eller Aasa (Från tabell
882). +1734 13/7 i Kyrö eller Raattamaa, Kittilä.
Nybyggare i Kyrö eller Raattamaa, Kittilä. Vid tinget
i Enontekis 1702 stadfästes att Mickel skulle dela
fiskerätten i "Wuåddas Jerfwi" med sin bror Jöns
(tabell 886).25
Gift med Margareta Henriksdotter, +1732.
Barn:
1. Olof Kallo *1674 29/7 – tabell 912
2. Claes Kaukonen *1674 – tabell 913
3. Mickel – tabell 968
4. Per *1685 – tabell 1043
5. Ingrid *1687. G.m. Per Eriksson Eira i Peltovuoma.
6. Brita. G.m. Abraham Halvari i Rovaniemi.
7. Kristina *1692, +1767 1/2. G.m. Mats Matsson
Halvari-Nampajärvi i Kemihaara.
t. Keijo H
Eipä taida sitten Michel Kyröllä olla sopivia poikia, vaikka Olof niminen poika hänellä olikin. Onkohan tätä asiaa kukaan enempää tutkinut.
Toisaalta nämä Halvarin kytkennät nähdään myöhempinä vuosina Anna Mårdin (isä Heiskarin nimellä)pojan tyttären pojan vaimo oli Halfwarin sukua, Brita Caisa. Brita Caisan syntymää en ole löytänyt etsinnöistä huolimatta. En tiedä voisiko syntymäaika heittää niin paljon kun hänet on kirjattu Erik Carmanin eli Koivulan vaimoksi ja syntymävuosi 1801 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tervola/rippikirja_1828-1837_ik225/76.htm). Olen löytänyt Olof Halvarin tyttären Britan, joka oli eräässä rippikirjassa kirjattu 1790 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3697&pnum=23) syntyneeksi. Voiko olla noin paljon eroa vuosissa?
Olikohan Britan isä Olof s. 22.1.1761 Matths Olain ja Maria Johanniksen poika vaiko oliko hän Mickel Mattsonin ja Brita Johansdotterin poika, joka syntyi 20.4.1761?
juhani.myllyla
04.12.13, 12:02
Hotin toisela rannala asui Tarkiaiset
Olen merkinnyt seuraavaa;
1. mies Erkki (sukunimeä ei tunneta) s. xxxx
Puoliso Anna Heiskaris. xxxx
Lapsi
Olavi Erkinpoika Tarkiainen el Heiskari s. 1687. k. 26.12.1762, 73 v, Talollinen Rovaniemi Ounasjoki Heiskari sittemmin Tarkiainen, puoliso Riitta Petterintyttö Tarkiainen s.(1694)1686 Rovaniemi Ounasjoki Nikkilä k. 28.3.1778, 92 v Rovaniemi Ounasjoki Tarkiainen., vihitty: 2.2.1714 Rovaniemi
Olavi Erkinpoika Tarkiainen el HeiskariTuli vävyksi Tarkiaisen tilan n:o 4 talolliseksi 1716 appensa jälkeen.
Olavi on oletettavasti ensimmäisestä liitosta Erkki kanssa.jonka sukunimeä ei tunneta. Olavilla on tällöin isäpuolen sukunimi. Onko Olli Heiskari sama Olavi Heiskari, joka alkoi viljellä 1713 Heiskarin tilaa.
2. mies Olli Heiskari s. xxxx
Heiskari 1715–1719 asuu Isä Olof (Olof Kau isä) puoliso Anna 1653(Maunu Olof äiti); Olof Olofsson Kaukoniemi Heiskari s.1685 k.1757,72 Korkalo puoliso Anna 2 puoliso Malin O.dr Pulkamon; poika Olofin Erkinpoika 1687(Annan poika) puoliso Brita 1694
1. mies Erkki (sukunimeä ei tunneta) s. xxxx
Puoliso Anna Heiskaris. xxxx
Lapsi
Olavi Erkinpoika Tarkiainen el Heiskari s. 1687. k. 26.12.1762, 73 v, Talollinen Rovaniemi Ounasjoki Heiskari sittemmin Tarkiainen, puoliso Riitta Petterintyttö Tarkiainen s.(1694)1686 Rovaniemi Ounasjoki Nikkilä k. 28.3.1778, 92 v Rovaniemi Ounasjoki Tarkiainen., vihitty: 2.2.1714 Rovaniemi
Olavi Erkinpoika Tarkiainen el HeiskariTuli vävyksi Tarkiaisen tilan n:o 4 talolliseksi 1716 appensa jälkeen.
Olavi on oletettavasti ensimmäisestä liitosta Erkki kanssa.jonka sukunimeä ei tunneta. Olavilla on tällöin isäpuolen sukunimi. Onko Olli Heiskari sama Olavi Heiskari, joka alkoi viljellä 1713 Heiskarin tilaa.
2. mies Olli Heiskari s. xxxx
Heiskari 1715–1719 asuu Isä Olof (Olof Kau isä) puoliso Anna 1653(Maunu Olof äiti); Olof Olofsson Kaukoniemi Heiskari s.1685 k.1757,72 Korkalo puoliso Anna 2 puoliso Malin O.dr Pulkamon; poika Olofin Erkinpoika 1687(Annan poika) puoliso Brita 1694Mainiota jos tästä asia selkiytyy.... jään miettimään onko Nilsin isä Olofi tämä jälkimmäinen Olof Heiskari koska rippikirjassa (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3366&pnum=10) on merkittynä Olof ja Malin Olofsdotter ja pojat Olof, Nils ja Thomas sekä tyttäret Elin, Anna ja Maria.
Mitä tuo suluissa oleva tarkoittaa? Olivatko he Olof Heiskarin s. 1685 vanhemmat?
En tiedä auttaako asiaa, mutta Nils Olofssonin (Olof Heiskarin poika) tyttären Annan s. 6.5.1735 kummeina (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3638&pnum=48) olivat Mats Pulkamo, Susanna Limigia, Johan Karwo, Brita Olofsdr, Erich Iso-Pawalniemi sekä piika Walborg.
Olen samalla kannalla, että Olli Erkinp Heiskari vih 2.2.1714 Brita Pekant Tarkiaisen kanssa.
Heidän tytär Anna vih 24.5.1752 Kemissä Jaakko Jaakonp Ruthin kanssa. He kuuluvat esipolviini.
arskap
Markku Pelttari
04.12.13, 19:50
Mikäli rippikirjojen merkintöjen mukaan mennään, Nils Ollinpoika Heiskarin (myöh. Mård) vanhemmat olivat Olli Heiskari jr. ja Anna. Niilon syntymäaika rippikirjan mukaan oli 1713 ja silloin Olli jr:n vaimo Anna vielä eli (RK 1715-1720). Piika Malin (tuleva puoliso?) ilmestyy taloon 1718 eli noin vuoden Annan kuoleman jälkeen. Olli jr. ja Malin Pulkamo vihitään 1723 eli Nils oli silloin jo 10-vuotias.
Kiitos tästä tarkennuksesta. Tässä nyt käsitellään niin montaa Olofia että minulla meni sekaisin ketkä olivat Olof juniorin isä ja äiti. Vaimo Annaa ei taideta toistaiseksi tunnistaa.
RK 1708: sinne ilmaantuvat Olof Eriksson, isäpuoli Olof ja vaimo Anna sekä poika Olof ja vaimo Anna ja vielä Olofin vaimo Brita. Seuraavassa rippikirjassa 1715–1720 sitten näkyy Olof Heiskari ja vaimo Anna, poika Olof ja vaimo Anna (alleviivattu, kuoleeko n. 1717?), poikapuoli Olof ja vaimo Brita sekä piika Malin ja renki Thomas. Saattoiko Olof olla kuitenkin oma poika jos pojasta puhutaan rippikirjassa 1708 ja 1715. Mutta kuka oli poikapuoli Olof jolla Brita vaimo?
Olof Heiskari, joka nai Malin Olofsdotter Pulkamon v. 1723 (ilmeisesti ehti olla ensin naimisissa tuon oletukseni mukaan n. 1717 kuolleen Annan kanssa). Heidän lapsensa ovat syntyneiden luettelosta (Hiski) ja rippikirjoista hyvin löydettävissä (mielestäni 8 lasta). Käsittääkseni Olof ja Malin perheineen muuttavat Heiskarista Korkaloon ja ovat sitten seurattavissa Kaukoniemi-nimisinä. Olof (s. 1685) kuolee v. 1757. Jos ajatellaan että tämä Olof junior oli Nilsin isä, niin onko löydettävissä Olofille sukunimi - oliko Hotti edellisen tilan mukaan vai joku muu. Käyttikö pariskunta Kaukoniemen nimeä tilan mukaan vai oliko ehkä Kittilästä tullut, eikö siellä asunut Kaukoniemiä? Edelleen mietin lisäksi sitä kenenkä veli tuo Hotin talossa oleva Olof oli ja oliko tämä Olof kyseinen henkilö, joka sittemmin muutti Heiskariin (oletan junioriksi). Saattoiko tuo Anna Hotin talossa olla tuo Matturin tytär, joka nähdään vuonna 1705? Ja onko tuo sama sukulais-Anna joka asuu Olofin kanssa 1713 Heiskarin taloa?
Paljon kysymyksiä...
Saattoiko Olof olla kuitenkin oma poika jos pojasta puhutaan rippikirjassa 1708 ja 1715. Mutta kuka oli poikapuoli Olof jolla Brita vaimo?
Taitaa kohta olla tämä Olli-soppa sekaisin, vai eivätkö nämä jo selvinneet aiemmin ;)
Olisiko yhteenvetona aiemmin kirjoitetusta jotenkin näin?
Olof Heiskari
vaimo Anna
Nämä molemmat näkyvät Heiskarin talossa 1713-1718. Minunkin mielestä mahdollisesti ennen tätä Hotin talossa 1703 alkaen (bror Olof). Hotin isäntä on Matts Michelsson Hotti. Mikä mahtaa olla Heiskarissa isäntä-Ollin partonyymi tässä?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6075571
Poika Olof Olofsson Heiskari / Kaukoniemi s. 1685, k. 1757
1. vaimo Anna k n 1717
- lapset Olof, Nils (1713), Thomas (Annan lapsi?)
2. vaimo Malin Olofsdr Pulkamo s 1689 v 1723
- lapset Maria (1721), Elin (1723-1732), Brita (1724), ? (1727), Carin (1729), Matts (1731), Crister (1732-1763?)
(huom 2 lasta syntynyt ennen avioliittoa!)
Nils v 1734 Brita Ruokamo
Maria v. 1739 Pekka Törmänen ja 1752 Erik Tohmo
Thomas v. 1741 Maria Körkkö
Olof Olofsson Heiskarin talossa 1713- n 1735 tämän jälkeen Korkalon Kaukoniemessä.
Poikapuoli Olof Eriksson Heiskari / Tarkiainen s. 1689, k. 1762
Vaimo Brita Pehrdr Tarkiainen s. 1694, k. 1778, v. 1714
- lapset: Erik (1721-1810), Anna, Karin (1729-1831), Brita (1729), Olof (1732-1810), Maria (1734-1805)
Olof Eriksson on Olof Heiskarin vaimon Annan poika, isä Erik ?. Näkyy (Hotissa 1704), Heiskarissa 1713-1715. 1716 alkaen Britan kotitalossa Tarkiaisessa.
Erik v 1747 Karin Jääskö
Karin v. 1757 Karl Hotti, 1768 Hans Maunu
Olof v. 1764 Brita Pulli
Hotti:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rovaniemi/rippikirja_1700-1720_ik374/9.htm
Heiskari:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rovaniemi/rippikirja_1700-1720_ik374/35.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rovaniemi/rippikirja_1700-1720_ik374/56.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rovaniemi/rippikirja_1721-1741_ik374/10.htm
Kaukoniemi:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rovaniemi/rippikirja_1721-1741_ik374/81.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rovaniemi/rippikirja_1742-1764_ik374-375/76.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rovaniemi/rippikirja_1742-1764_ik374-375/151.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rovaniemi/rippikirja_1742-1764_ik374-375/188.htm
Törmänen:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6075618
- Pekka -
Markku Pelttari
05.12.13, 14:24
Hyvä yhteenveto Pekka tästä Olli-sopasta. Mutta vieläkin jäi vaivaamaan, että kumman Annan poika tämä Olli Erkinpoika oli? Oletetaan, että Annalla oli lapsi Erkin kanssa ennen menoaan yhteen Ollin kanssa.
1. Oliko Anna vanhempi (vanhemman Ollin vaimo)? Ei voisi olla, koska Olli Erkinpoika on syntynyt kaksi-neljä vuotta Olli Ollinpojan JÄLKEEN (mikäli luotetaan syntymävuosiin).
2. Oliko Anna nuorempi (nuoremman Ollin vaimo)? Ei oikein voi olla, koska Olli Erkinpojan ja esim. Niilon ikäero on n. 28 vuotta.
Näillä tiedoilla minä ainakin olen umpikujassa.
1. Oliko Anna vanhempi (vanhemman Ollin vaimo)? Ei voisi olla, koska Olli Erkinpoika on syntynyt kaksi-neljä vuotta Olli Ollinpojan JÄLKEEN (mikäli luotetaan syntymävuosiin).
Näillä tiedoilla minä ainakin olen umpikujassa.
Entä jos Anna ei ole Olli Ollinpojan äiti?
- Pekka -
Voin todeta saman Olavi-sopasta, oikein hyvä koonti. Nämä Annat sitten oma lukunsa. Jäin miettimään kun katselin SAY :n listoja ja siellä nähdään Hotin talossa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1343156) Anna sekä Matturin tytär (Matturi dotter), olivatko yksi ja sama henkilö ja oliko tuo sama Anna Heiskarissa Olavin kanssa?
Mitenkähän tuon Olof Heiskari-Kaukoniemen tarina. Olavi Kaukoniemestä (k. 1757) kerrotaan foorumin keskustelussa Tarsarannan suku Rovaniemellä (http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-14452.html). Tästä Kaukoniemestä mainitaan että sukunimi lienee esiintynyt myös muodossa Kaickonen tai Caickoin.
juhani.myllyla
05.12.13, 19:54
Vuonna 1760 perustettiin Ounasjoen kylän Sinettään Heikki Tarsarannan uudistalo.Tilan perustivat Heikki Olavinpoika Tarsa entinen Tarsaranta entinen Kaukoniemi s. 1727 k. 26.3.1808, 80v6kk ja puoliso Anna Hannuntytär Tarsa entinen Tårfman entinen Hannula s. 20.2.1726 k.5.8.1805, 78v3kk.
1. mies Hannu Johansson Hannula s. xxxx
Puoliso Marketta Petterintytär Tarkiainen s.1706 Rovaniemi Ounasjoki Tarkiainen, vihitty 12.12.1725
Isä Petteri Petterinpoika Tarkiainen el Nikkilä s.1665 Ounasjoki Nikkilän k.15.6.1727, 62 v Ounasjoki Tarkiainen
Äiti 1. puoliso Anna Hannuntytär k.1710 Ounasjoki Tarkiainen
Lapsi
Anna Hannuntyttö Hannula s. 20.2.1726, vihitty 14.6.1746 (Henrikki Ollinpoika Kaukoniemi ja Anna Hanssintyttö Tårfman)
(katso Annaa alempana.)
2. mies Tuomas Heikinpoika Meltaus, vihitty 3.1.1742.
Lapsi
Heikki Tuomaanpoika Meltaus s. 7.1738, (oletettu isä Tuomas Meltaus)
Heikki Tuomaanpoika Meltaus s. 22.3.1743, k. 26.3.1743, (kuitenkin kastettu 11 kk samana vuonna?)
Tytär Anna oli Tarsarannan tilan perustaja. Ounasjoki Sinettä Tarsarannan tila
Vuonna 1760 perustettiin Ounasjoen kylän Sinettään Heikki Tarsarannan uudistalo.
Tilan perustivat Heikki Olavinpoika Tarsa entinen Tarsaranta entinen Kaukoniemi s. 1727 k. 26.3.1808, 80v6kk. vaimo Anna Hannuntytär Tarsa entinen Tårfman entinen Hannula s. 20.2.1726 k.5.8.1805, 78v3kk.
Isä Tuomas Heikinpoika Meltaus
Äiti Marketta Petterintytär Tarkiainen, vihitty 14.6.1746
Äiti on Petteri Petterinpoika Tarkiaisen entinen Nikkilän tyttö.
Lapsia:
Margetha s.5.9.1746, vihitty 12.4.1778 Sold. Henrik Hiort
Henrik s.20.11.1754 k. 24.5.1828, vihitty 22.4.1781 Maria Matintytär Heiskari.
Matti s.27.2.1759 k.11.1.1811,52v
Anna s.7.11.1760, vihitty 1.5.1783 Petter Heikinpoika. Pulli
Olaus s.23.8.1764 k. 2.12.1764
Hans s.1766, vihitty Anna Anderson
Johannes s.15.7.1769
Heikki Heikinpoika Tarsas. 20.11.1754 k. 24.5.1828, 74v Rovaniemi Ounasjoki Tarsaranta
Isä Henrik Olofsson Tarsa l. Kaukoniemi s. 1727 k. 26.3.1808, 80v Rovaniemi
Äiti Anna Hansintyttö Torfman s. 5 kk 1727 k. 5.8.1805, 78v Rovaniemi, vihitty 14.6.1754 Rovaniemi
Puoliso Maria Matintyttö Heiskari, s. 16.3.1759 k. 13.12.1837, 78v. Rovaniemi Ounasjoki Heiskari, vihitty 27.4.1781
Isä Matti Erkinpoika Heiskari s. 1698 k. 5.1.1771, 73v
Äiti Elina Antintyttö Törmänen s.15.8.1712 k. 24.7.1792, 80v
Lapsi
Anna Maria Heikintyttö Tarsa s. 27.8.1781
Heikki Heikinpoika Tarsa s. 30.3.1783
Elsa Heikintyttö Tarsa s. 18.2.1785
Matti Heikinpoika Tarsa s. 4.7.1792
Riitta Heikintyttö Tarsa s. 8.3.1795
Heikki Heikinpoika Tarsa s. 30.3.1798
Kaisa Liisa Heikintyttö Tarsa s. 19.4.1801
juhani.myllyla
06.12.13, 09:34
Tila n:o 6 Heiskari tila verotilaksi tuli1607.
Tila on noin Patokoskelta Rovaniemelle päin Ounasjoen itäpuolella. Heikki Hannunpoika isännöi tilaa vuosina n. 1607- 1630, jonka hän oli perustanut. Tila autioitui 1640, mutta vanha isäntä asui huonemiehenä tilalla. Tilalle tuli isännäksi Heikin vävypoika lappalainen Pekka Lappalainen. 1650 lopulla Lappalainen muutti pois tilalta. 1676 isännäksi tuli lappalainen Tapani Antinpoika Kaukonen. Hänen vaimonsa Kristiina oli Heikin tyttö. Isännyyden otti 1680 alussa heidän poika Antti. Vuosina 1682–1680 isännyyttä hoitivat Antin sisaret. 1690 alussa isäntänä oli Antin veli Heikki Tapaninpoika. 1697 Heikki lähti Norjan Ruijaan. Vuosina 1704 -1706 lapinkylän Mikko Mikonpoika Kyrö oli isäntänä. 1706–1712 isännöi Heiskaria Bondeliuksen sukuun kuuluva Krister Kristerinpoika. 1713 alkoi Heiskaria isännöidä Olli Heiskari hyvällä menestyksellä, hän ei ollut Lapinmiehiä.
Toivoisin korjuksia mikäli on eillaista tietoa
juhani.myllyla
06.12.13, 09:53
N:o 3 Hotin tila tuli verotilaksi1546.
Hotin suku on asettunut varhain jo 1540 luvulla Patokoskelle. Tila on siirtynyt isältä pojalle. Tilan perusti Lasse Juhonpoika Hotti. Lauri Laurinpoika asui taloa vuosina 1582–1585. Olli Laurinpoika asui taloa 1689–1606. Markus Ollinpoika isännöi tilaa 1607–1640 luvuilla. Vuonna 1643 isännäksi tuli Tuomas Markuksenpoika vaimonsa Marketan kanssa. 1670 luvulla isännäksi tuli Markus Tuomaanpoika Pullin sukuun kuuluneen Liisa vaimon kanssa. Vuodesta 1699 lähtien tilaa isännöi Matti Mikonpoika Liisa vaimon kanssa. Hotin ja Tarkiaisen tila oli Patokoskella joen vastakkaisella puolella, he avioituivat usein keskenään. 1709 tuli Matti Matinpoika ja vaimo Liisa isännäksi aina 1730 saakka. 1730–1750 isännöivät Petteri Hotti ja vaimo Marketta Matintytär Kilpinen.
1750 luvun alussa tuli Hottia isännöimään Korkalonmäestä Karl Kaarlenpoika Korva myöhemmin Hotti ja hänen vaimonsa Maria Petterintytär Suutari. Heille synty 3 lasta. Marian kuoltua tuli Kaarlen vaimoksi Karin Olavintyttö Tarkiainen s.1757. Heille syntyi 5 lasta, joista nuorin avioitui Heikki Heikinpoika Vitikan kanssa. vuonna 1799. He ostivat Hotin kruununtilan perintötilaksi itselleen 1804. Leskeksi jäätyään Kaarina asui Hotin tilalla kuolemaansa 103 vuotta saakka. Tilan hoitoa jatkoi1800 alussa vävy Heikki ja vaimo Maria, anoppi Kaarinan asui heidän kanssaan.
Toivoisin korjauksia mikäli on erillista tietoa
Vuodesta 1699 lähtien tilaa isännöi Matti Mikonpoika Liisa vaimon kanssa.
1709 tuli Matti Matinpoika ja vaimo Liisa isännäksi aina 1730 saakka. Tässähän tulikin hyvä kooste Hotin talon asukkaista. Tiedetäänkö tilalla vuonna 1704 asuneen Olufin taustoja. SAY :ssä mainita Olofin kohdalla br(oder) eli olisi veli jollekin (ehkä tilan isännän veli?) Ja tiedetäänkö siirtyikö tämä Olof tilalta Heiskariin. Tässä linkki SAY Rovaniemi, Hotti (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1343156).
Tuntuupa kestävän SSHY:n sivujen palautuminen?
Mutta onko jollakin tietoa Christer Ollinp Kaukoniemen s.6.12.1732 jatkosta. Mielestäni hänet vih 21.6.1752 Maria Matint Jarkon kanssa. Ja sukunimi muuttuu Pitkäseksi. Heille syntyy Rovaniemellä lapset Matti, Brita, Tuomas ja Margeta. Heistä vain Brita varttuu aikuiseksi.
Roi RK 1756-1762 Talo Jarkko
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6075888
Kemijärvi RK 1760-1765
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5524830
Kyrckoväcktaren
Christer Pitkänen, vmo Maria ja tytär Brita
Kemijärvellä heille syntyy Lauri, Maria, Sofia ja Valpuri.
Brita vih 23.12.1784 Sodankylään Matti Heikinp Oinaan kanssa
Maria vih 20.12.1785 Matti Erkinp Kulpakon kanssa
Sofia vih 14.10.1792 Simon Juhonp Jyvälä-Gehörin kanssa
Valpuri vih 18.1.1794 Olli Juhonp Jyvälän kanssa
Christerin tiedoissa ilmenee ristriita Hiskissä: Hän on syntyessä Ollinpoika ja vihityissä Tuomaanpoika.
arskap
Mutta onko jollakin tietoa Christer Ollinp Kaukoniemen s.6.12.1732 jatkosta. Mielestäni hänet vih 21.6.1752 Maria Matint Jarkon kanssa. Ja sukunimi muuttuu Pitkäseksi.
arskap
Tarjoaisin toiseksi ehdokkaaksi Christer Olofsson Ollonia, joka kuolee 1763.
Ehdottamasi Christer on myös joidenkin lasten syntymän tai kuoleman yhteydessä mainittu Thomassoniksi. Lisäksi hänellä on Thomas-poika, mutta ei Olofia.
T Pekka
Kiitos Pekka vastauksesta. Noinhan se näemmä menee. Siinä selvis minulle myös Ollakan haara.
Christer Tuomaanp Pitkänen esiintyy RK 1742-1748 s. 65. Mistähän oli mies lähtöisin?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6075785
arskap
Palaan vielä Heiskarin talon asukkaisiin kun löysin Enbusken Lapin maaoikeudet - kirjoituksesta maininnan, että Ounasjoen Heiskarin tilan asukkaiden sukuyhteydet 1600 -luvun alkupuolella liittyvät kiinteästi Kittilän lapinkylään. Selittäisikö tämä senkin että käyttävät myöhemmin Kaukoniemen nimeäkin?
Mikä mahtaa olla Heiskarissa isäntä-Ollin partonyymi tässä?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6075571 Saattoiko Olofin patronyymi olla Staffansson?
Heiskarin tilalla nähdään vv 1673 Peer Lappalainen(, joka Enbusken mukaan kuului Päiviön tai Ryssän sukuun) ja Staphan Anderson (1/4 förmedl). Staffan Anderssonin vaimo oli Chirstin Henriksdotter ja poika Anders vuonna 1675. Sitten vuonna 1680 Staffanin vaimona on Elian/Iliana Peersdotter, oliko kenties Per Lappalaisen tytär. Vuonna 1683 parilla on kirjattuna tytär Karin ja 1688 kaksi tytärtä lisää, Malin ja Elin sekä yksi poika. SAY :n tiedoissa Heiskarin talosta on kirjattuna tällä sivulla maininta ”vertaa sivu 147” ja tuolla sivulla nähdään Pullin talossa Anders Staffansson Kaukonen vuonna 1681 ja vuonna 1683 tilalla Andersin lisäksi Elin Peersdotter vaimona ja vuokralaisena Maria Kaickonen (ja jälleen sama vrt.s.145 eli Heiskarin talo). Anders Staffansson kuoli ilmeisesti 1691 koska tämän jälkeen tilalla leski. Huomattava lisäksi että Heiskarin tilalle tulee isännäksi Staffanin jälkeen Henrik vuonna 1691 ja miten Anders Staffansson sitten vuonna 1681 ilmestyy Pullin tilalle Kaukosen nimellä??
Kuinka tätä tulisi tulkita?
Heiskarin Olofin tausta mietityttää edelleen. Heiskarin tilalta en löytänyt maakirjatietoja sen jälkeen kun Christer Bonelius siellä asusti (tai ainakin hallinnoi tilaa) vuodet 1708 - 1711. Vasta vuonna 1729 taitaa olla seuraavat maakirjat seurattavana ja silloin tilalla oli jo Olof.
Rovaniemen rippikirjan sivuilla nähdään perhe Mats Hotti (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6075569) ja vaimo Lisbetha sekä tytär Carin, Liisa ja sisarpuolet Anna sekä Pehr. Lisäksi tilalla asuvat Olof ja Anna sekä lapsensa Carin ja Olof. Olof on merkitty rippikirjaan ensimmäistä kertaa vuonna 1704 eli oliko hän syntynyt noin 1689 (= Olof Olofsson Heiskari). Lisäksi rippikirjan merkinnöistä voisi tulkita että Olofin vaimo Anna olisi kuollut 1703 loppuvuodesta eli mahtoiko hän kuolla Nilsin eli Niilon synnytykseen 1703.
Saattoiko Olof tulla Hotin tilalta koska hän ilmestyy sinne ensiksi Mats Mikelsson Hotin veljenä vuonna 1704. Saattaisiko tilalla asuva Anna olla Matti Hotin vaimon Liisan tytär edellisestä avioliitosta koska on kirjattu stiufdotterina ja saattoiko tämä Liisa edelleen olla Heiskarin Henrikin vaimo, joka olisi jäänyt leskeksi ja olisiko Liisa edelleen avioitunut Staffan Anderson Heiskarin kanssa. Staffan Andersonin perhe rk :ssa 1700 - 1707 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6075594). Tämä Anna ei kuitenkaan tainnut olla Olofin vaimo.
Sekalaisia pohdintoja kommenteille.
Vielä yksi yritys selvittää probleema...
Heiskarin tilalle muutti 1713 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1343158) Olof Heiskar ja Anna, jolle kirjattu titteli svägerska eli kälystä lienee kysymys. En saa mitenkään paria sijoitettua Hotin tilalta (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1343156)lähteneiksi kun taasen siellä Olof -niminen mies oli kirjattu Mats Håtin veljeksi ja Anna sisareksi (sr. = syster). Eivät he kai sisaruksina voineet avioitua.
Saattoiko pari tulla Jääskelän tilalta (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1343154)Ounasjoella. Jääskelään on kirjattu vuonna 1705 vuokralaiseksi (inh.) Olof Karfwo ja tilalla lisäksi Anna -niminen piika. Jospa tämä pari siirtyi Heiskariin kun tila oli ilmeisesti tyhjänä ainakin vv 1711 - 1712.
Vielä yksi yritys selvittää probleema...
En saa mitenkään paria sijoitettua Hotin tilalta (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1343156)lähteneiksi kun taasen siellä Olof -niminen mies oli kirjattu Mats Håtin veljeksi ja Anna sisareksi (sr. = syster). Eivät he kai sisaruksina voineet avioitua.
Hotin tilalla on rippikirjan mukaan kaksi Annaa. Nämä kaksi lähdettä ovat aika yhdenmukaiset:
RK: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6075569
SAY: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1343156
Molemmissa näkyvät Liisa, Valpuri ja Anna jotka ovat Say:n vuodesta riippuen piikoja, Matin sisaria, tyttäriä tai sisaren lapsia. Sen lisäksi tilalla on toinen Anna joka on Ollin vaimo. Ei tietysti todista että tässä olisivat Olli Heiskari ja tämän vaimo Anna, mutta eivät siis ole sisaruksia.
T Pekka
Tapani Kovalaine
10.06.14, 15:39
Karvon taloja oli monta. Oliko Matti Mikonpoika Karvo ja Matti Mikonpoika Hotti yksi ja sama henkilö, jolla oli veli Olli?
Narc 65: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1343235
Karvon taloja oli monta. Oliko Matti Mikonpoika Karvo ja Matti Mikonpoika Hotti yksi ja sama henkilö, jolla oli veli Olli?
Narc 65: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1343235Löysin Rovaniemen pitäjän Muurolan kylän talot vv 1543 - 1809 (I. Väätti). Yksi taloista oli Karvon talo (Karvonen) (http://suvut.genealogia.fi/perapohjola/aineistot/MUUROLA.pdf) ja erityisesti se kohta herätti kiinnostuksen, missä mainitaan että Matti Mikonpoika Karvosen vaimo Riitta Matintytär kuoli 1698 ja talo autioitui samana vuonna kun isäntä muutti Ounasjoelle Hotin taloon (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1343156) ja meni naimisiin Liisa -lesken kanssa. Hotin talossa vuonna 1699 nähdään Mats Mikelsson ja Lisa vaimo.
Olli Mikonpoika (Heiskari) löytyy Korkalonkylän Myllärin talosta 1680-1695 ja hänen ensimmäinen vaimo oli siis Antti Mikonpoika Myllärin leski Anna Juhontytär. Ja Ollin toinen vaimo oli Erkki Heikinpoika Maunun leski Anna Ollintytär s.n. 1653, k. 23.9.1753 Ounasjoki.
Olli Mikonpoika ja Anna Juhontytär ovat Olli Ollinpoika Heiskari-Kaukoniemen (1685-1757) vanhemmat.
Erkki Heikinpoika Maunu ja Anna Ollintytär ovat Olli Erkinpoika Heiskari-Tarkiaisen (1689-1762) vanhemmat.
Jos nyt Matti Mikonpoika Karvo ja Matti Mikonpoika Hotti on yksi ja sama henkilö, silloin Matti ja Olli Mikonpoikien vanhemmat ovat Mikko Matinpoika Karvo ja Kaarina Laurintytär.
Problem solved?
Suuret kiitokset täydennyksestä. Mikäli tämä teoria pitäisi paikkansa, jatkan vielä voisiko Kaarina Laurintytär olla Hotin tyttäriä? Hotin tilalla asui Lauri -nimisiä isäntiä eli Lauri Juhonpoika ja Lauri Laurinpoika 1540 - 1585, Väätin kirjoituksen mukaan.
Markku Pelttari
03.11.15, 19:01
Palataanpas nyt tähänkin ketjuun. Heiskarin talon historiaahan kosketeltiin myös juuri tuossa Ganander/Kyrö-ketjussa.
Törmäsin Heiskarin taloon uudelleen, kun minullekin valkeni, että esi-isäni Juho Juhonpoika Törngren-Tuiskumäen (1695 - 1771) vanhemmat olivat Juho Matinpoika Tervo (1664 - 1711) ja Elin Tapanintytär Heiskari (1669 - 1771), molemmat siis Ounasjokivarresta. Elinin vanhemmat olivat Tapani Antinpoika Heiskari ja Kristiina Heikintytär. Tapani Antinpoikahan mainittiin jo aivan tämän ketjun alussa. Hänen kerrotaan olleen alun perin Tapani Antinpoika Kaukonen Kittilän lapinkylästä ja Kristiina Heikintyttären oletetaan olleen Heiskarin ensimmäisen isännän Heikki Hannunpojan tytär (Rovaniemen historia, Ebeling).
Ennen Tapani Antinpoikaa Heiskarin isäntänä oli myös Pekka Lappalaisena tunnettu Pierra Junnaksenpoika Kittilästä. Edellä mainitussa ja joissakin muissa lähteissä hänenkin sanotaan olleen Heikki Hannunpojan vävy. Mutta kun nimeksi mainitaan Kristiina, asia mutkistuu. Heikki Heiskarilla tuskin oli kahta Kristiina-nimistä tytärtä. Vai oliko kyseessä sama Kristiina, joka oli ensin yhdessä Pierran ja sitten Tapanin kanssa? Vai onko jossain tulkinnoissa virhe?
Kyrön sukuun em. asia liittyy myös siten, että Pierra Junnaksenpojan ja Kristiina Heikintyttären tytär Margareta oli Mikko Mikonpoika Kyrön puoliso. Keskusteluahan käytiin siitäkin oliko Margaretan patronyymi Heikintytär (kuten mm. Kuoksu mainitsee) vai Pekantytär kuten tässä oletamme. Mikko ja Margaretahan isännöivät Heiskarin taloa pari vuotta aivan 1700-luvun alkuvuosina kuten aiemmin on jo todettu.
Elinin vanhemmat olivat Tapani Antinpoika Heiskari ja Kristiina Heikintytär. Tapani Antinpoikahan mainittiin jo aivan tämän ketjun alussa. Hänen kerrotaan olleen alun perin Tapani Antinpoika Kaukonen Kittilän lapinkylästä ja Kristiina Heikintyttären oletetaan olleen Heiskarin ensimmäisen isännän Heikki Hannunpojan tytär (Rovaniemen historia, Ebeling).Saattaisiko Kemihaaran Matti Pekapoika Suutarin vaimo Valpuri Tapanintytär olla Tapani Antinpoika Heiskarin tytär. Matti Suutari aloitti Suutarin isäntänä vuonna 1691 vaimonsa Valpurin kanssa. Valpuri Tapanintytär tuli piiaksi Suutariin vuonna 1678.
Palataanpas nyt tähänkin ketjuun. Heiskarin talon historiaahan kosketeltiin myös juuri tuossa Ganander/Kyrö-ketjussa.
Törmäsin Heiskarin taloon uudelleen, kun minullekin valkeni, että esi-isäni Juho Juhonpoika Törngren-Tuiskumäen (1695 - 1771) vanhemmat olivat Juho Matinpoika Tervo (1664 - 1711) ja Elin Tapanintytär Heiskari (1669 - 1771), molemmat siis Ounasjokivarresta.
Tämä kiinnitti huomioni. Kiitos Markku, sama esi-isä tytär Liisan kautta, jonka puoliso Niilo Niilonpoika Främling on Uurtamon suvun varhaisin löytämäni esi-isä.
Markku Pelttari
05.11.15, 20:13
Niilo Niilonpoika Fremling (s. n. 1736) oli minunkin esi-isäni, mutta hänen taustansa on jäänyt epäselväksi, vaikka sitä monessa yhteydessä on selvitelty. Eli varmaankin sotilaana on jostain vieraasta paikasta ("främling") tullut, mutta mistä?
Markku Pelttari
05.11.15, 20:19
Matti Pekanpoika Suutari ja Valpuri Tapanintytär näyttävät myös olevan esivanhempiani. Kyllähän Valpuri saattaa olla Tapani Antinpojan tytär, eihän noita Tapaneita Rovaniemellä silloin kovin monta ollut, mutta mistä näyttö?
Palaan tuonne alkulähteille: Ounasjoella oli Heiskarin talo ainakin vuonna 1675, jolloin tilalla asui Peer Lappalainen. SAY :n luettelossa ilmoitettu tilalle myös Staffan Andersson Heiskar ja vaimonsa Christina Henriksdotter sekä poika Anders ja Carin. Vuonna 1681 tilalla asuvat Anders Staffansson Heiskar ja Iliana Peersdotter (olisiko aikaisemman isännän Peer Lappalaisen tytär?) Vuonna 1688 isäntä Staffan Heiskarille kirjattu poika ja tyttäret Malin ja Elin. Vuonna 1691 tilalle Staffanin poika Henrik Staffansson Heiskar.Tiedä häntä olenko hakoteillä, mutta Rovaniemen rippikirjoja vv 1700 - 1707 / 1708 - 1720 tutkaillen kirjasin itselleni tällaisen johtopäätökseen: Rovaniemen rippikirja kertoo Heiskarin paikalla asuneen Staffan Antinpojan, jolla oli Margeta ja Carin nimiset tyttäret. Staffanille ei ole tähän kirjaan kirjattu vaimoa. Staffanin merkinnät päättyvät alkuvuoteen 1707 ja jo saman vuoden lopulla taloon ilmaantui Henrik Heiskar ja vaimo Liisa (Rovaniemi rk 1700 – 1707 sivu 3 kuva 10 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3306&pnum=10)). Rippikirja kertoo myös sen, että Henrik Heiskarin ripilläkäynnit Heiskarissa päättyvät vuoteen 1710 ja vaimo Liisan vuoteen 1712. Heiskarin isäntä vaihtui tuolloin. Staffaninpoika Olaf ilmaantui Heiskariin vuonna 1713. Mutta kuka on tuo (madam vai modern) Anna koska heidän mukanaan samaan aikaan kirjattiin Heiskariin poika Olli Anna vaimon kanssa (Rovaniemi rk 1708 – 1720 sivu 28 kuva 35 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3306&pnum=35)).
Markku Pelttari
25.01.16, 11:40
Näiden Ollien kanssa tahtoo mennä aivan sekaisin, mutta yritän selittää, miten minä olen asian käsittänyt.
Lähdetään tuosta styffadern Olofista (ei siis Staffaninpoika). Hän on Olli Mikonpoika (Heiskari l. Hotti l. Karvo) s. n. 1650. Outikan mainitsemalla rippikirjan sivulla hänen alapuolellaan on vaimonsa "modern Anna" eli Anna Ollintytär (s. n. 1653, kuolee 1753). Anna Ollintyttären edellinen mies oli Erkki Heikinpoika Maunu ja siitä avioliitosta on tuo Heiskareiden ylimpänä mainittu Olli Erkinpoika, joka tunnetaan myöhemmin nimellä Olli Erkinpoika Tarkiainen.
Sitten nuo son Olof ja hustru Anna. Olof on Olli Mikonpojan poika Olli Ollinpoika Heiskari l. Kaukoniemi (s. 1685) edellisestä avioliitostaan Anna Juhontytär Möllärin (k. n. 1694) kanssa. Olli Ollinpojan hustru Annahan kuolee n. 1717 ja Olli menee uudelleen naimisiin Malin Ollintytär Pulkamon kanssa.
Olipas vaikeaa, mutta ainakin minun sukupuussani vääntyvät osaset näin paikoilleen.
Oma lukunsa on tuo Staffan Andersson, joka käsittääkseni oli Kittilästä ja tunnettiin myös nimellä Kaukonen. Mitenkähän hän mahtoi liittyä Kaukosten sukuun, jota vastikään on käsitelty toisessa ketjussa?
Asiahan selviää kun rautalangasta palikoita kasataan, kiitos. Kohtalokas virhe olikin tulkata styffader Staffaninpojaksi. Elikkä kyllähän tuossa aiemmassa viestiketjussa oli jo tultukin jonkinlaiseen johtopäätökseen, mutta tämä täsmensi nyt asiaa.
Tarkistan vielä aiemmat muistiinpanoni koska olen kirjannut että Olli Mikonpojan ensimmäinen vaimo olisi ollut leskinainen eli Antti Mikonpoika Myllärin leski Anna Juhontytär, pitäneeköhän tuo paikkansa vai oliko Anna Juhonpoika Myllärin tytär (en tuota Juhoa löydä mistään).
Lisäksi syntyi kysymys voisiko veljesten asuminen Hotin talossa saada luontevan selityksen jos veljesten isän Mikel Matinpoika Karvon vaimo Karin Laurintytär olisi ollut Hotin talosta.
Markku Pelttari
25.01.16, 16:24
Anna Juhontytär Mylläri (tai Mölläri) oli Juho Juhonpoika Möllärin tytär, äiti Aili Juhontytär, aviopuoliso Antti Mikonpoika, joka ryhtyi käyttämään nimeä Mölläri. Muuta en ole merkinnyt.
Karin Laurintyttären taustaa en tiedä. Esivanhempiani sekä Anna että Karin.
Markku Pelttari
25.01.16, 18:01
Mikko Matinpoika Karvo ja pojat olivat Muurolasta. Pojan Matti Mikonpoika Karvon puoliso Brita Matintytär kuoli n. 1697 ja Matti Mikonpoika näyttää menneen uudelleen avioon Markus Tuomaksenpoika Hotin lesken Liisan kanssa ja tässä on selitys, miksi Karvon porukka Muurolasta muutti Ounasjoen Hottiin.
Markku Pelttari
25.01.16, 18:07
Hotista päästään myös Kittilään. Kittilässä on vaikuttanut Lauri Mikonpoika Åtama l. Atama eli ilmeisesti alun perin Hotti (k. n. 1728). Hän meni joidenkin lähteiden mukaan naimisiin Nils Ollinpoika Sirkan tyttären kanssa. Mahtaneeko tämä Lauri Mikonpoika olla juuri aikaisemmin mainitun Mikko Matinpoika Karvo-Hotin poika?
Markku Pelttari
26.01.16, 08:59
Matti Enbuske kirjoittaa:
"Kemijärven suunnalta tuli näet Kittilään asumaan 1600- ja 1700-luvun taitteessa Mikko Hotin (Hatama) poika Lauri Ataman nimellä kirjoitettuna ja avioitui Sirkan tyttären kanssa. Samoihin aikoihin Mikon pojista Matti siirtyi Rovaniemen Hotin isännäksi ja avioitui Pullin sukuun." http://www.hetan-jussa.fi/193077891
Kemijärven suunnalta? Samoin kirjoittaa Yrjö Niemelä kirjassaan "Erkkilän suku". Eli samasta Mikosta poikineen on kysymys, mutta kai uskomme edelleen, että hän oli Muurolan Karvosta eikä Kemijärveltä?
Mikko Matinpoika Karvo ja pojat olivat Muurolasta. Pojan Matti Mikonpoika Karvon puoliso Brita Matintytär kuoli n. 1697 ja Matti Mikonpoika näyttää menneen uudelleen avioon Markus Tuomaksenpoika Hotin lesken Liisan kanssa ja tässä on selitys, miksi Karvon porukka Muurolasta muutti Ounasjoen Hottiin.Mikon pojista Matti siirtyi Rovaniemen Hotin isännäksi ja avioitui Pullin sukuun.Oliko tuo Matin ensimmäinen vaimo Brita Matintytär Pullin sukua? Mietin vieläkin tuo Mikko Matinpoika Karvon (Hatama) vaimon Karin Laurintyttären mahdollista kotipaikkaa. Jostakin kun olen kirjaillut muistiinpanoihin, että perusti Lasse Juhonpoika Hotti. Lauri Laurinpoika asui taloa vuosina 1582–1585[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1).
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Suomen sukututkimusseura Heiskarin talo Ounasjoella http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-29615.html
Mietin vain oliko Hotissa omia lapsia (poikia) jatkamaan talonpitoa. Eli mistä tuo Matti sai Hottiin isännän oikeudet, ilmeisesti avioliitto lesken kanssa riitti, varsinkin jos leski oli itse Hotti.
Lisään samalla tämänkin: Rovaniemen Karvosten oletetaan muuttaneen Pyhäjoen varresta, koska siellä isäntien nimet ovat lähes samat. Ylä-Satakunnan tuomari Knut Jönsinpoika (Kurki) antoi 22.9.1595 tuomiokirjeen Åtama äremark nimisen eräsijan omistuksesta. Sen mukaan siitä oli osuus seuraavilla jakoveljillä: Järventaan her Mathias Martini (Karkun kirkkoherra), Kiuralan Markku (talo IV), Selkeen Erkki Käki (talo I) ja lisäksi Palvialan Juho Harsu (talo Va), Kittilän Antti Erkinpoika (talo II) sekä vielä Tyrvään Nuupalasta kaksi isäntää. Tätä tuomiokirjettä on selostettu Karkun 21–23.2.1665 pidettyjen käräjien pöytäkirjassa VA nn 62 (nykyään Ylä-Satakunta KOa 5) f. 879v-880. Otama (nykyään Otamo) on ollut laaja alue Isojärven pohjoisosassa ja pohjoisrannoilla. Se on Siikaisten kuntaa. Peninkulma oli 1552 ehkä noin 5 km. Matka oli siis noin 60 km. Kartalta mitaten etäisyys linnuntietä Otamosta Rautaveden rannoille on n. 50 km. Ylvilan talvikäräjillä 10–11.3.1654 kerrotaan Kittilän Matti Laurinpojasta Karkun pitäjästä vahvistaneen perintö-oikeutensa Åtaman kalavesiin (Suvanto, Ylä-Satakunnan kihlakunta, Karkun hallintopitäjä; Sukuforum, Astrenius).
Markku Pelttari
26.01.16, 10:59
Enpäs tiedä Briita Matintyttären sukujuuria, mutta kun Matti Mikonpoika Karvo nai Markus Tuomaksenpoika Hotin lesken Liisa Matintytär Pullin ja muutti Hottiin, oli Hotissa toki Markuksen poika Matti (s. 1683). Hänestä tuli Hottiin isäntä tultuaan täysi-ikäiseksi ja viimeistään äiti-Liisan kuoltua 4.4.1730. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=3366&pnum=9
Matti Mikonpoika on merkitty kuten Liisakin abiit. Kuolintietoa ei ainakaan Hiskistä löydy rippikirjan vuosilta 1721 - 1741. Mahtoiko Matti tuolloin kuolla vai muuttiko pois poikapuolen jaloista?
Markku Pelttari
01.03.16, 20:30
Ihmettelin tuolla jo aikaisemmin, että mitenkähän tämä Staffan Andersson Kaukonen mahtaa liittyä Kittilän Kaukosten sukuun. Matti Enbuskehan kirjoittaa "Rovaniemen historia vuoteen 1721"- kirjassa, että "Vasta vuonna 1676 Heiskari sai uudestaan vakituiset asukkaansa, kun toinen lapinmies Tapani Antinpoika Kaukonen muutti Kristiina-vaimonsa kanssa Kittilän lapinkylästä uudisviljelijäksi tilalle. Kristiina oli todennäköisesti Heikki Heiskarin tytär..."
Staffan Andersson mainitaan ensimmäisen kerran Heiskarissa tässä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1342881
Ja jatkoa tässä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1344728
Mutta tuliko hän Kittilän lapinkylästä, minun silmiini ei Kittilän verotiedoista ole silmiin sattunut Staffan tai Antti Kaukosta? Mutta sen sijaan Staffan Andersson Kaukonen löytyy juuri ennen Heiskariin tuloaan Tervolan Koivusta Honkasen talosta.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1342922
Samassa talossa näkyy asustaneen jo aikaisemminkin muita Kaukosia. Eli herättää kysymyksiä:
- miksi Staffan Andersson teki lenkin Tervolaan ennen Heiskariin muuttoaan vai oliko hän koskaan asunutkaan Kittilässä?
- Kaukosten sukukuntaa muutti pohjoiseen käsittääkseni Savosta, siellähän heitä Juva - Joroinen suunnalla tuntuu olleen. Jäikö heistä osa Tervolaan ja vain osa jatkoi Kittilään?
- miksi Staffan muutti Heiskariin? Olisiko Heiskarin tytär Kristiina ollut piikana Tervolassa ja sitä rataa? Staffanilla näkyy olleen puoliso Tervolassa jo v.1663.
Markku Pelttari: Eli herättää kysymyksiä:
- miksi Staffan Andersson teki lenkin Tervolaan ennen Heiskariin muuttoaan vai oliko hän koskaan asunutkaan Kittilässä?
- Kaukosten sukukuntaa muutti pohjoiseen käsittääkseni Savosta, siellähän heitä Juva - Joroinen suunnalla tuntuu olleen. Jäikö heistä osa Tervolaan ja vain osa jatkoi Kittilään?
- miksi Staffan muutti Heiskariin? Olisiko Heiskarin tytär Kristiina ollut piikana Tervolassa ja sitä rataa? Staffanilla näkyy olleen puoliso Tervolassa jo v.1663.
Tiedä häntä liittyykö samaan ilmiöön, mutta Kemijärvellä asusti Tuomas Lappalainen ainakin 1665 ja samanniminen Tuomas Lappalainen näkyy vaimonsa kanssa Jaatilassa jo 1643 (Oulun läänintilikirja 1643 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12162028)).
Tiedä häntä liittyykö samaan ilmiöön, mutta Kemijärvellä asusti Tuomas Lappalainen ainakin 1665 ja samanniminen Tuomas Lappalainen näkyy vaimonsa kanssa Jaatilassa jo 1643 (Oulun läänintilikirja 1643 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12162028)).
Täydennän tätä vielä Outakosken sanoin kirjasta Rovaniemen historia I sivu 110 eli "Maantarkistuksessa Jaatilaan lisätyistä kahdesta talosta asui toista vv 1607 - 1623 Heikki Laurinpoika, joka lienee ollut saamelaista alkuperää, koska hänen sukunimekseen useina vuosina 1610 luvulla merkittiin Lappalainen. Häntä seurasi hänen poikansa Tuomas vuodesta 1624 lähtien".
Erik Matsson Heiskarin (s. 11.10.1733) vaimoksi Heiskarin taloon tulee 1763 Lisa Larsdr (s. n. 1739). Perheeseen syntyy 8 lasta: Margareta 1763, Matts 1764, Joseph 1765, Elin 1768, kaksi kuolleena syntynyttä lasta 1772 ja 1773, Erik 1774 ja Johannes 1777. Kahden lapsen (Matts ja Joseph) kohdalla äidin partonyymiksi tosin mainitaan Johansdr mutta kyseessä lienee virhe. Vihkimerkintää en ole onnistunut löytämään.
Kuka tämä Lisa mahtaa olla?
Perhe löytyy rippikirjasta mm täältä:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rovaniemi/rippikirja_1742-1764_ik374-375/164.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rovaniemi/rippikirja_1765-1786_ik375/13.htm
T Pekka
Markku Pelttari
16.01.17, 16:47
Eipä tunnu Liisan tausta helpolla selviävän. Ensinnäkin syntymävuosi; rippikirjassa esiintyy ensin vuosi 1739 ja sitten myöhemmin 1732, kuolintiedossa vuodelta 1822 mainitaan iäksi 90 vuotta. Kun HISKIstä haetaan Lapin alueelta v. 1732 syntynyttä Liisa Laurintytärtä, ei tule yhtään tulosta. Vuodelta 1739 löytyy yksi, Alatorniolta Alaraumolta Liisa Laurintytär Piessa s. 12.1.1739, mutta hän menee sittemmin naimisiin Niilo Mikonpojan kanssa ja saavat lapsia 1760-luvulla eli tämä Liisa ei tule kyseeseen.
HISKIssä ei Lapin alueelta tuon ajan syntyneistä ole tietoja Ylitorniolta, Kittilästä eikä Sodankylästä. Kittilän ja Sodankylän rippi/kinkerikirjat kahlasin läpi, mutta ei sieltä sopivaa Liisa löydy. Övertorneån kirjat ovat niin pientä pränttiä, että laiskuus yllätti.
Vaikea juttu!
Matti Sandqvist
16.01.17, 16:58
Epäilen Ylitornion järvikyliä, mutta enpä löytänyt vihkitiedoista. Tosin vuoden 1762 sivun alareunaan jää tulkitsemattomia merkintöjä.
Matti S
Tosin vuoden 1762 sivun alareunaan jää tulkitsemattomia merkintöjä.
Matti S
Aika suttuinen sivu, mutta mielestäni alimmatkaan eivät ole etsitty pari. Alimman rivin sulhanen on mielestäni Jöransson.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/overtornea/syntyneet-vihityt-kuolleet_1718-1801_fr1529/303.htm
T Pekka
Markku Pelttari
24.01.17, 20:23
Lisukkeeksi voidaan löytää vanhoilta ajoilta vaikkapa Kulpin talosta Rompasaareen siirtynyt renki Juho Antinp Hirttiö, joka avioitui 1732 Maria Tuomaantr Ruikan kanssa ja Olli Ollinp Hirttiö (Heiskari?), joka avioitui Tervolassa 1708 Anna Ollintr Peuran kanssa.
Siirrynpä tuolta Hirttiö-ketjusta tähän Heiskari-ketjuun. En tiedä, mistä syystä Tapani Kovalainen on laittanut Olli Ollinpoika Hirttiön perään Heiskarin kysymysmerkillä varustettuna. Mutta kiitos Tapani, minä sain siitä ahaa-elämyksen. Tässä Heiskari-ketjussahan on kerrottu Olli Ollinpoika Heiskarista (n. 1684 - 1757), joka myöhemmin tunnettiin nimellä Kaukoniemi. Hänen vanhempansa olivat Olli Mikonpoika Heiskari l. Hotti l. Karvo ja Anna Juhontytär Mölläri, joka kuoli n. 1694. He asuivat Korkalon Möllärin talossa n. vuodesta 1680 vuoteen 1695 eli Annan kuoleman jälkeiseen vuoteen. Poika Olli siis syntyi siellä. Ahaa-elämys: eikös tämä Möllärin talo ole se, jota ryhdyttiin kutsumaan Hirttiöksi. Eli Tervolassa vihitty Olli Ollinpoika Hirttiö on sama mies, joka sittemmin tunnettiin Heiskarina ja Kaukoniemenä. Heiskariin tullessaan hänellähän oli aikaisemmin tunnistamaton vaimo Anna, joka kuoli sitten 1717. Ja Anna on nyt siis Anna Ollintytär Peura Tervolasta. Tervolassa ennen Heiskariin muuttoa heille syntyy lapset Margareta 18.7.1708 ja Nils 6.3.1712. poika Nils tunnettiin sittemmin nimellä Mård (esi-isäni 7 polven takaa).
Näin minä nyt asian tulkitsen.
Siirrynpä tuolta Hirttiö-ketjusta tähän Heiskari-ketjuun. En tiedä, mistä syystä Tapani Kovalainen on laittanut Olli Ollinpoika Hirttiön perään Heiskarin kysymysmerkillä varustettuna. Mutta kiitos Tapani, minä sain siitä ahaa-elämyksen. Tässä Heiskari-ketjussahan on kerrottu Olli Ollinpoika Heiskarista (n. 1684 - 1757), joka myöhemmin tunnettiin nimellä Kaukoniemi. Hänen vanhempansa olivat Olli Mikonpoika Heiskari l. Hotti l. Karvo ja Anna Juhontytär Mölläri, joka kuoli n. 1694. He asuivat Korkalon Möllärin talossa n. vuodesta 1680 vuoteen 1695 eli Annan kuoleman jälkeiseen vuoteen. Poika Olli siis syntyi siellä. Ahaa-elämys: eikös tämä Möllärin talo ole se, jota ryhdyttiin kutsumaan Hirttiöksi. Eli Tervolassa vihitty Olli Ollinpoika Hirttiö on sama mies, joka sittemmin tunnettiin Heiskarina ja Kaukoniemenä. Heiskariin tullessaan hänellähän oli aikaisemmin tunnistamaton vaimo Anna, joka kuoli sitten 1717. Ja Anna on nyt siis Anna Ollintytär Peura Tervolasta. Tervolassa ennen Heiskariin muuttoa heille syntyy lapset Margareta 18.7.1708 ja Nils 6.3.1712. poika Nils tunnettiin sittemmin nimellä Mård (esi-isäni 7 polven takaa).
Näin minä nyt asian tulkitsen.
Heureka! Olisiko tässä yksi solmu nyt auennut, kiitos siitä. Ymmärränkö niin, että Koivukylän Peuran taloa isännöineen Olli Niilonpojan ja Anna Ollintyttären(n 1650 †1697)vanhin poika Olli jäi Anna vaimonsa kanssa Peuraa isännöimään, Niilo (n 1680) vihittiin Margetan kanssa Kantoon ja Anna vihittiin Olli Ollinpojan kanssa Heiskariin.
Eli Niilo Mårdin äiti oli aiemmin tuntematon, mutta nyt tunnettu Anna Ollintytär Peura. Eli nyt näyttää siltä, että sekä Niilo että Anna tulevat 8. esivanhemmiksi, eri ketjuissa.
Markku Pelttari
25.01.17, 19:12
Niinhän se taitaa olla kuten kerroit, mutta ei minun mielestäni Olli Niilonpoika Peuralla ollut Olli-nimistä poikaa ja Olli Niilonpojan jälkeen taloa rupesi isännöimään Ollin vanhimman tyttären Margaretan mies Jaakko Juhonpoika Hirmu, vai miten on ?
Niinhän se taitaa olla kuten kerroit, mutta ei minun mielestäni Olli Niilonpoika Peuralla ollut Olli-nimistä poikaa ja Olli Niilonpojan jälkeen taloa rupesi isännöimään Ollin vanhimman tyttären Margaretan mies Jaakko Juhonpoika Hirmu, vai miten on ?
Aivan, tämä pitää paikkansa. Olli tuli kirjattua nyt väärään kohtaan koska ilmeisesti Niilo Niilonpoika Peuralle (n 1618) syntyi tämä Olli n 1648, joka vihittiin Annan kanssa. Ensimmäinen Peura Pekka Niilonpoika mainittaneen Kemin maakirjassa vuodelta 1635 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13594108).
Ollin ja Annan kuoltua tosiaan Margeta otti emännän pestin ja isännäksi Jaakko Juhonpoika Hirmun ja Jaakon kuoltua 1718 Margeta vihittiin ilmeisesti Siikajoelta tulleen Juho Matinpojan kanssa 1720.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.