Margareta Åhsin syntyperä

[Petri Kärkkäinen]

Herättelen tässä yhdeltä osalta taannoista Moukka-Schroderus keskustelua, jota käytiin tällä foorumilla muutama vuosi sitten. Haluan kiinnittää huomiota Abraham Schroderuksen (marrask. 1690 Rantsila ? -1775 Liminka) ensimmäisen vaimon Margareta (Margeta) Åhsin (n. 1691 – 13.3.1727 Liminka) syntyperään. Vaikka minulla ei olekaan tarjota mitään pitäviä kirjallisia todisteita asiasta, ajattelin esittää siitä oman aihetodisteisiin perustuvan hypoteesini. Pieni spekulointihan lienee sallittua. Useimmat tuntuvat kytkevän hänet raahelaisen raatimiehen Hans Åhsin (n. 1662 – 6.4.1700 Raahe) tyttäreksi, koska hänelle on syntynyt tuon niminen tytär ja vieläpä oikeaan aikaankin eli 24.12.1690. Hän ei kuitenkaan voi olla se Margeta, joka meni Abraham Schroderuksen kanssa naimisiin, koska hänet haudattiin jo 21.2.1692 hieman yli vuoden vanhana (tämänhän jo J. Hissakin mainitsi aiemmassa viestiketjussa). On tietysti mahdollista, että Hans Åhsille on syntynyt toinen tytär, jolle olisi annettu sama nimi, mutta tällaista ei esiinny missään syntyneitten luetteloissa. Lisäksi jos Schroderuksen vaimon Limingan kuolleitten luettelossa mainittu kuolinikä, 36 vuotta, sattuisi pitämään paikkansa, olisi hän syntynyt joko 1690 tai 1691, eli juuri samaan aikaan kuin Hans Åhsin Margeta on elänyt. Tuskinpa hänellä yhtä aikaa kahta samannimistä tytärtä on ollut. Hans Åhs mahdollisena isäehdokkaana näyttäisi olevan pois laskuista, vaikkakaan ei ihan täysin. Kuoliniät eivät useinkaan pidä paikkaansa, eikä kaikkia syntyneitä vain yksinkertaisesti ole kirjattu kirkonkirjoihin.

On tosin elänyt myös toinen Åhs-niminen henkilö, joka sopisi Moukan Abrahamin vaimon isäksi, nimittäin Pyhäjoen kappalainen Pehr Larsson Åhs (n. 1664 - 14.6.1704 Pyhäjoki), joka lienee Raahen Hans Åhsin veli. Muista ikäraamiin sopivista Åhs-nimisistä ei ainakaan minulla ole minkäänlaista tietoa. Tämä ei tietenkään todista, ettei heitä olisi ollut olemassa, mutta todisteiden puutteessa täytyy lähteä olettamuksesta, että kyseisen Margeta Åhsin isäehdokkaita on vain kaksi, Pehr ja Hans Åhs.

Löytyykö sitten mitään indisioita kummankaan isyyden tueksi? Abraham Schroderus oli syntynyt ilmeisesti Rantsilassa ja asui Temmeksellä. Hans Åhs asui Raahessa ja kuolikin siellä jo 1700. Pehr Åhs asui Pyhäjoella ja kuoli siellä jo 1704. Asuinpaikan perusteella ei siis voi päätellä juuri mitään.

Etunimen ”periytyminen” on yleensäkin melko hutera peruste polveutumisen määrittämisessä, eikä se ainakaan tässä tapauksessa kallistaisi vaakaa puoleen eikä toiseen, sillä niin Hans Åhsin Brita vaimon, kuin Pehr Åhsin molempien vaimojen, Kristina Jakobsdotter Munseliuksen (n. 1669 – 1693) ja Maria Johansdotter Gumsen äitien etunimi oli Margareta.

Lopulta löytyi kuitenkin eräs kytkentä Abraham Schroderuksen ja Pyhäjoen Pehr Åhsin väliltä, joka saattaisi olla avain tähän kysymykseen. Pehr Åhsin leski Maria Gumse oli avioitunut 1705 Christiern Eriksson Zimmermanin (n. 1681 Pyhäjoki – 12.8.1743 Pyhäjoki) kanssa. Abraham Schroderus taas avioitui, ensimmäisen Margetansa (Åhs) kuoltua, Margareta Eriksdotter Zimmermanin (2.10.1697 Pyhäjoki – 14.3.1738 Liminka) kanssa 14.12.1727. Margareta Zimmerman taas oli Christiern Zimmermanin nuorempi sisar.

Tämän perusteella voisi hyvin olettaa, että jos Margeta Åhs oli syntynyt 1690 tai 1691, hän voisi olla Pehr Åhsin ja hänen ensimmäisen vaimonsa Kristina Munseliuksen tytär, joka äidin kuoltua 1693 sai sitten äitipuolekseen Maria Gumsen ja myöhemmin, noin 15 vuoden iässä isäpuolekseen Christiern Zimmermanin. Näin Abrahamkin olisi varmasti jo ensimmäisen vaimonsa eläessä tutustunut tämän tätipuoleen.

Tätä taustaa vasten näyttäisi minun mielestäni huomattavasti todennäköisemmältä, että Margeta Åhsin isä olisi Pyhäjoen kappalainen Pehr Åhs, ennemmin kuin raatimies Hans Åhs Raahesta. Valitettavasti Pyhäjoen syntyneitten luettelo alkaa vuodesta 1692, eikä tähän kysymykseen ainakaan sieltä saada vahvistusta, joten tämä jää pelkäksi spekulaatioksi. Olisiko kenelläkään mitään varsinaista tietoa asiasta?

terveisin
Petri Kärkkäinen

[Sanna H]

Samoilla linjoilla Petrin kanssa ollaan, lisään tähän omia selvityksiä tästä aiheesta ja lisäksi vielä vähän Abrahamin kolmannesta vaimosta Britasta.

Abraham Schroderuksen puolisot

1. MARGETA ÅHS (n. 1691 – 13.3.1727)

Alkujaan ruotsalaista Åhs-sukua näyttää asuneen Suomessa 1600-luvulla pelkästään yksi perhe, näin ollen vaihtoehtoja Abraham Schroderuksen ensimmäisen puolison Margeta Åhsin vanhemmiksi on tiettävästi vain kaksi. Kajaanin vapaaherrakunnan kamreeri Lars Hansson Åhsille ja Ingeborg Mårtensdotter Långille (tämän ensimmäisessä aviossa) on tiedossa kaksi poikaa, Hans ja Pehr. Koska Margeta Åhsin patronyymiä ei kuitenkaan mainita kertaakaan toistaiseksi tunnetuissa lähteissä, niistä on mahdotonta saada selville, oliko isä Hans Larsson Åhs (s. n. 1662) vai Pehr Larsson Åhs (s. n. 1664). On siis tyydyttävä epäsuoriin päätelmiin ja arvioitava, kumpi veljeksistä on vahvempi ehdokas. Täytyy myös pitää mielessä, että lähdetietojen virhemahdollisuus kasvaa suuremmaksi historiassa taaksepäin mentäessä ja asiakirjojen muuttuessa tiedoiltaan niukemmiksi.

Hans Larsson Åhsille ja Brita Zachrisdotter Uhlbrandtille syntyi Raahen kaupungissa 24.12.1690 tytär Margeta. Tätä Margetaa on yleensä pidetty Temmeksen Moukan taloon ilmaantuneena Abraham Schroderuksen vaimona, mikä on ymmärrettävää, koska Margetan Limingan rippikirjaan viety syntymävuosi on 1691. Ongelmaksi muodostuu se, että Hans Åhsin tytär Margeta kuoli Raahessa alkuvuodesta 1692. Sama Margeta ei voi siis olla kyseessä, eikä syntyneiden luettelosta löydy toista samannimistä lasta Hansin ja Britan perheessä. Jos tällainen Margeta, syntynyt 1693 tai sen jälkeen (1692 syntyi tytär Ingeborg), kuitenkin olisi ollut olemassa, hän olisi jäänyt isättömäksi vuonna 1700 Hansin kuollessa Raahessa. Brita Uhlbrandt avioitui Daniel Cajanuksen kanssa n. 1712, jolloin spekulatiivinen Margeta olisi ollut 19-vuotias tai alle. Asuiko hän vielä äitinsä kanssa? 1693 syntynyt Ingeborg joka tapauksessa on ainoa lapsista, joka on mainittu vuoden 1713 henkikirjassa Säräisniemellä Daniel Cajanuksen taloudessa. Daniel Cajanuksen kerrotaan jääneen venäläisten vangiksi vuonna 1716 ja joutuneen perheineen Siperian Astrakaaniin, josta he pääsivät palaamaan kotiin 1722. Spekulatiivinen Margeta ei voinut olla mukana, koska Margeta Åhsin ensimmäiset lapset syntyivät ennen vuotta 1722.

Pyhäjärven Sammallahtea, kappalaisen virkataloa, asuville Pehr Larsson Åhsille ja Maria Johansdotter Gumselle syntyi tytär Margreta 20.1.1695 (Haapaveden SL), eikä tätä Margaretaa ole löytynyt kuolleiden luetteloista. Veljensä tavoin myös Pehr Åhs kuoli nelikymppisenä. Vuonna 1704 9-vuotias Margeta Pehrsdotter oli siis isätön, ja äiti Maria Gumse avioitui pian Christian Zimmermanin kanssa, joka muutti Sammalahteen. Henkikirjoihin ei ole merkitty lapsia ennen isovihaa. Vuonna 1713 Margeta oli 18-vuotias. Abraham Schroderukselle Rantsilassa ei kirjattu vaimoa vielä vuonna 1713. Christian Zimmerman puolestaan tavoitetaan seuraavan kerran pakolaisena Ångermanlandissa vuonna 1717 ja edelleen Reselessä vuonna 1718, jolloin mukana kerrottiin olevan seitsemän lasta. Oliko 23-vuotias tytärpuoli Margeta vielä joukossa? Kun henkikirjat jälleen alkavat Pyhäjärvellä vuonna 1723, Zimmermanin talouteen kirjattiin poikapuoli Johan, mutta ei Margetaa.

Abraham Schroderus ja Margeta Åhs vihittiin jolloinkin välillä 1713 – 1718, mikäli rippikirjoihin viedyt syntymäajat pitävät paikkaansa, nimittäin vanhimmat pojat Anders ja Pehr on kumpainenkin merkitty syntyneiksi 1719. Henkikirjojen alkaessa 1723 pariskunta asui jo Temmeksen Moukan talossa. Margeta Åhs kuoli vuonna 1727. Margetalle ja Abrahamille on tiedossa viisi poikaa. Jos Margetan isä olisi ollut Hans, luulisi myös yhden viidestä olevan Hans, ja vaikka Hans-niminen lapsi olisikin kuollut ilman merkintöjä kirkonkirjoissa, eikö joku seuraavista olisi saanut nimekseen Hans? Pojat olivat kuitenkin Anders, Pehr, Abraham, Johan ja Gustaf. Pehr ei tässä riitä todisteeksi, koska myös Abrahamin isä oli nimeltään Pehr. Ainoa tytär oli nimeltään Beata, kuten isänäitinsä. Myös pari mielenkiintoista kytköstä Pyhäjärven pappisperheen ja Abraham Schroderuksen perheen väliltä löytyy, nimittäin Pehr Åhsin vaimon Maria Gumsen toisen puolison Christian Zimmermanin pikkusisko Margareta Zimmerman avioitui Abraham Schroderuksen kanssa heti samana vuonna Margeta Åhsin kuoltua. Myöhemmin Maria Gumsen ja Pehr Åhsin poika Johan oli porvarina Raahessa, jossa hänen tytärpuolensa Brita Johansdotter Räsänen puolestaan meni naimisiin Margeta Åhsin pojan Johan Schroderuksen kanssa.

Kenen tytär Margeta Åhs siis oli? Siihen ei yksiselitteistä vastausta löydy, mutta mielestäni vaaka kyllä kallistuu vahvasti Pehr Åhsin ja Maria Gumsen puolelle. Pariskunnalle syntyneestä Margreta-tytöstä ei ole sen koommin havaintoa muualta, katosiko kuin tuhka tuuleen, vai ilmaantuiko kuitenkin Temmeksen Moukkaan?

2. MARGARETA ZIMMERMAN (2.10.1697 – 14.3.1738)

Margareta Zimmermanin sukujuuret ovat hyvin tiedossa ja dokumentoitu, joten ei hänestä tässä sen enempää.

3. BRITA PURENIA (n. 1699 – 1.11.1771)

Brita Purenian lähtökohdat ovat vieläkin epäselvemmät kuin Margeta Åhsin. Margetasta poiketen Britalle on kirjattu patronyymejä jopa niin avokätisesti, että tarjolla on kolme eri vaihtoehtoa valittavaksi. Oulun rippikirjoista löytyy lupaavasti Britalle äiti, joka oli myös nimeltään Brita. Hän oli kuollessaan (1734, Oulu KL) edesmenneen porvarin Anders Takan leski, ja kuolintiedossa on lisäksi nimi, joka alkaa P:llä ja toinen kirjain saattaa olla vaikkapa u. Se selviäisi katsomalla alkuperäistä nidosta ja kurkistamalla taitteeseen, joka kuvassa on jäänyt piiloon. Brita nuoremman ja Abraham Schroderuksen perukirjoissa Britaa kutsutaan patronyymillä Andersdotter, jonka voisi laskeskella olevan peräisin äidin edesmenneeltä puolisolta nimeltä Anders Taka. Anders Taka löytyy Anna-vaimoineen ainakin vuoden 1700 henkikirjasta, joten voisi ajatella, että Anders oli Brita-äidin myöhempi puoliso.

Britan kuolintiedossa vuonna 1771 (Temmes KL) on patronyyminä Johansdotter. Koska tämä versio kuitenkin esiintyy vain kerran, ehkä voidaan laskea se virheeksi. Lähempänä nuoruusaikoja, ennen avioliittoaan Abrahamin kanssa, Brita on ollut patronyymiltään Mattsdotter, ja tätä olisin taipuvainen pitämään todennäköisimpänä. Britan ensimmäinen puoliso oli Lars Larsson Muurman Oulusta. Larsin isä oli Isossakyrössä kaatunut Lars Muurman ja äiti Lisa Manninen, joka oli 1714 alkaen isovihaa paossa Ruotsissa. Siellä pojat kävivät myös koulua. Lars nuoremman ja Brita Mattsdotterin vihkitiedossa (1727 Oulu VL), pojan syntymätiedossa (Oulu SL) sekä Lars Muurmanin perunkirjoituksessa (joka pidettiin Abraham Schroderuksen avioliittosuunnitelmien vuoksi) Brita on Mattsdotter, lisäksi em. perunkirjoituksessa sukunimenä on tuo salaperäinen Purenia. Nimi on jossain myöhemmin tulkittu myös Poureniukseksi. Poureniusten suvun lähtökohtana on Punkalaidun, eikä sieltä ainakaan äkkiä löydy kytköksiä Oulun Britoihin. Esimerkiksi nimeä Pura sen sijaan esiintyy Oulun lähiseuduilla, ja Oulun henkikirjoista tavoitinkin jonkun Puran. Valitettavasti hukkasin linkin, enkä muista oliko tuo Matts vai Johan vai joku muu. Henkikirjoja selailemalla löytyisi. Ehkä hän oli Brita Purenian biologinen isä?

Pahoittelen lähdelinkkien puutetta, tästä tuli jo ilmankin pitkä tarina, mutta lisään linkkejä jos tarve vaatii.

- Sanna

[Sanna H]

Nyt viiveellä löytyi vielä dokumentti, joka taitaa ratkaista tämän arvoituksen. Raahessa oli Johan Åhsin taloudessa siskonpoika Johan, ja kun tiedetään, että Margeta Åhsin poika nai tämän Johan Åhsin vaimon tyttären, niin eiköhän asia ala olla selvä.

Pohjanmaan läänin tilejä - Henkikirjat 1746-1746 (9359), jakso 139, sivu 127: Mantahls Längd öfwer Brahestad; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12187219 / Viitattu 8.1.2021
(4de Qwarteret, 87 Johan Åhs, hustru Brita, systerson Johan, dreng Jacob.)

- Sanna

[Jouni Kaleva]

kun tiedetään, että Margeta Åhsin poika nai tämän Johan Åhsin vaimon tyttären, niin eiköhän asia ala olla selvä.

Sanna


Kiitos loogisesta selvityksestä, joka johti kiistattomaan lopputulokseen.

Tuossa siis vähän niinkuin "serkkupuolet" menivät naimisiin, heillähän ei ollut mitään geneettistä sukulaisuutta keskenään, mutta jotenkuten samassa taloudessa elivät lapsena.