Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Tulppo, Tulpoi - Tjulpin
Haapajärven Tulppo sukuun liittyy sukunimi Jokitulpo eli Hautaniemi. Maria Fredriksdr Jokitulpo avioitui 22.4.1862 Henrik Pehrson Tulpon kanssa. Marian isä on Fredrik s. 1800 ja isänsä Påhl Thomasson s. 1770? Keitähän nämä Jokitulpot oikein olivat, ketju katkeaa tässä.
Tulpon Henrikistä suku jatkuu aina Johan Thomasson Tulpoihin asti. Johan oli syntynyt noin 1695. Tunnetaako Tulppo suvun taustoja. J. Saarikivi (2007) mainitsee kirjoituksessaan Finnic Personal Names on Novgorod Birch Bark Documents (http://www.helsinki.fi/venaja/nwrussia/eng/sbornik2008/saarikivi.pdf) Tulpon nimen, jotka olisivat ehkä Pohjanmaalle siirtyneitä karjalaisia. Sukuniemi vaihdellut muodoissa Tolppi, Tjulpin eli Tulppo.
Olisivatko Tulpot saapuneet Pähkinäsaaren rauhan myötä 1323 ylös Pyhäjoelle ja Haapajärvelle venereittiä pitkin (http://www.ennenjanyt.net/wp-content/uploads/sulevi_juhola_1_2011_kuva2_pieni.jpg). Karjalaisten eteläisin venereitti kulki Kyösti Julkun mukaan Pihlajaveden, Haukiveden, Siiteenselän, Sorsakosken, Suonenjoen, Nilakan ja Pielaveden kautta Maanselän ylityksen jälkeen Pyhäjoen vesistöön. Sitäkin eteläisempi vesireitti järvialueelta oli Keiteleeltä Koliman, Alvajärven, Muurasjärven ja muinaisen ”Hinkuanvirran” kautta Kalajoen vesistöön.
Lisäksi keskustelussa koskien mm. Nestorin kronikkaa (http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=10&p=23753) kerrotaan Tuohikirjeiden Tulbovista, joka saattaa olla sama kuin Tuohikirjeiden Tjulpin eli Tulppo. Wikipedia kertoo: Tuohikirjeiksi kutsutaan vanhan Novgorodin kaivauksissa löydettyjä tuohelle kirjoitettuja tekstejä, jotka ovat lähtöisin vv 1000–1400. Tuohikirjeet on kirjoitettu muinaisslaavilaisin eli kyrillisin kirjaimin. Tuohikirjeet ovat henkilökohtaisia kirjeitä, kaupankäyntiin ja omaisuuteen liittyviä muistiinpanoja ja luetteloita ja historiallisia merkintöjä. Tuohikirjeistä on päätelty, että keskiajalla Novgorodin seudulla ja ehkä laajemminkin Koillis-Euroopassa naiset (lukuun ottamatta ehkä maatalousväestöä) olisivat olleet vapaampia ja koulutetumpia kuin Keski-Euroopan naiset. Kirjeissä on myös joitakin historiallisia merkintöjä, joita on pidetty luotettavina; ne liittyvät muun muassa sotiin. Kuvassa tuohikirje no 292 (http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/14/Beresta.jpg/350px-Beresta.jpg), joka on vanhin itämerensuomalaisella kirjoitettu teksti.
Voi olla kaukaa haettua, mutta mielenkiintoinen teoria. Olisi hienoa jos jollakin olisi tietoa tästä Jokitulpon ja Tulpon suvusta ns. vanhemmalta ajalta 1600 luvultakin.
Matti Lund
28.11.13, 00:22
...
Voi olla kaukaa haettua, mutta mielenkiintoinen teoria. Olisi hienoa jos jollakin olisi tietoa tästä Jokitulpon ja Tulpon suvusta ns. vanhemmalta ajalta 1600 luvultakin.
Kalajoen pitäjän Kuusaan Tulpon suvun alkaja on kaiketi ollut Heikki Simunanpoika Tulppo, jonka kirjauksissa lisänimi ilmenee selvänä Tulppona. Vuoden 1627 RL (mf WA773) taitaa olla Heikin ensiesiintyminen Kuusaassa, sen mukaan Heikki olisi syntynyt 1580 tai 1581 (46 v), vuoden 1629 RL:n mukaan 1579 (50 v) kuten myös vuoden 1630 (WA773:756) mukaan (51 v).
Heikki Simunanpojalla oli poikapuoli Mauno Ollinpoika s. em. RL:n mukaan noin 1604.
Talossa, joka oli ½ manttaalia, edelsi Heikkiä Mauno Mäkeläinen, joka näkyy vielä vuoden 1626 karjaluettelossa (löytyy mf ES852:sta).
Vuoden 1630 karjaluettelossa (4964D:73) isännäksi on kirjattu Simuna Tulppo. Kun Simunaa ei sen koommin näy kuin Heikin patronyyminä, saattaa kysymyksessä olla Heikin isäkin, joka olisi jo yli 70 -vuotias.
Ruodutusluetteloissa Simunaa ei kuitenkaan näy, joten tämä yksi kerta jää vähän epävarmaksi, eli voi olla etunimen väärin kirjauskin.
Heikki Simunanpoika on isäntänä vuoteen 1643 asti, mutta vuoden RL:ssa (WA773:V1640:764) Heikin tilalla on hänen toinen poikansa Heikki, joka on tällöin 28 v vanha.
Isännäksi tulee 1644 kuitenkin Sipo Heikinpoika Tulppo. Heikki Simunanpoika Tulppo on tällöin jo kuollut, mutta eli vielä 1643, sillä oli vielä sen vuoden RL:ssa. Veljekset Sipo ja Heikki Heikinpojat Tulpot pyysivät miehiä jakamaan perinnön isänsä jälkeen Kalajoen kesäkäräjillä 30.7.1646 (s. 128, mf ES2028).
Sipo Tulppo oli isäntänä noin 40 vuotta. Sipo oli aika värikäs mies käräjillä esiintymisten perusteella ja ilmeisesti Sipolla on huomattava määrä jälkeläisiä, joita luulen hyvinkin selvitellyn. Luulen, että esim. Markku Kuorilehto on hyvin selvitellyt niitä, ainakin paremmin kuin minä. Häneltä olen ainakin nähnyt yhden kirjoituksen Karsta -Jaakosta (EPJ 2010/3), joka liittyy Tulppoihin.
Mitä tulee yleensä Tulppoihin Pohjanmaalla, Tulppoja näkyy mielestäni Oulun seudulla jo 1500 -luvulla (kuinka paljon heitä näkee, riippuu toki vähän nimen kirjausasun tulkinnasta, mutta luulisinpa vain, ettei Oulun seudulla ollut tällöin Tolpoja, Tylppöjä tai Tylppiä, vaan Tulppoja). Luulisin myös, että Heikki Simunanpoika Tulppokin on tullut rannikolta Kuusaan. Heikki näyttäisi tuovan Tulpon nimen Kuusaan, mutta ei siitä muuta voi mielestäni päätellä kuin, että lisänimi on ollut vanhastaan niin hyvin erottuva, että sangen vanha se on ja sen etymologiaa olen pitänyt ihan "supisuomalaisena", mutta ainahan asiaa voidaan uudelleen pohtia.
Missä muualla Tulppoja on mahtanut esiintyä?
terv Matti Lund
Kiitos paljon valaistuksesta, nimenomaan Kuusaan Tulpoista on kysymys. Pikaisella selauksella Hiskistä Tulppoja löytyy lähinnä Etelä-Pohjanmaalta vahva tihentymä, jos niin voi sanoa.
Tolpon nimellä osumia tulee koko Lounais- ja Kaakkois-Suomen alueelle eli Rantasalmi-Joroinen-Juva-Lapinjärvi-Loviisa-Karjalohja-Karkkila (ent. Pyhäjärvi Ui)-Nummi-Nurmijärvi-Pusula-Vihti-Mynämäki.
Muilla nimillä en hakenut. Enkä tiedä ovatko nämä nimet millään tavoin toisiinsa liityksissä, kuin että kirjoitetaan lähes samalla tavalla...mutta jään miettimään kuvaa asutuksen leviämisestä Suomeen (http://www.kolumbus.fi/~w411845/htm/Images/Vaestoleviaminen.jpg). Tolpon nimi näkyy kartassa juurikin rautakaudella suomalaisten asuttamilla alueilla (rautakausi max 1300 -luvulle) ja Tulppo sitten myöhemmin 1500 ja 1600 luvuilla Etelä-Pohjanmaalla, jonne venäjän karjalaisia levittäytyi asutuksen levitessä Suomeen. Tässä siis vertaan osumia ainoastaan tuohon karttaan, en näihin nimien esiintymisaikoihin koska en edes tiedä ovatko yhteyksissä mitenkään.
Tohdin tässä jatkaa pohdintaani näin ja toivon lisävalaistusta asiaan. Siitä huolimatta ettei Tolpon suku ole mitenkään yhteyksissä, tuo teoria venäjän karjalaisten tulosta jokireittejä pitkin vanhaa Pähinäsaaren rauhanrajaa tuntuu jotensakin loogiselta.
Matti Lund
28.11.13, 20:22
Kiitos paljon valaistuksesta, nimenomaan Kuusaan Tulpoista on kysymys. Pikaisella selauksella Hiskistä Tulppoja löytyy lähinnä Etelä-Pohjanmaalta vahva tihentymä, jos niin voi sanoa.
Tolpon nimellä osumia tulee koko Lounais- ja Kaakkois-Suomen alueelle eli Rantasalmi-Joroinen-Juva-Lapinjärvi-Loviisa-Karjalohja-Karkkila (ent. Pyhäjärvi Ui)-Nummi-Nurmijärvi-Pusula-Vihti-Mynämäki.
Muilla nimillä en hakenut. Enkä tiedä ovatko nämä nimet millään tavoin toisiinsa liityksissä, kuin että kirjoitetaan lähes samalla tavalla...mutta jään miettimään kuvaa asutuksen leviämisestä Suomeen (http://www.kolumbus.fi/~w411845/htm/Images/Vaestoleviaminen.jpg). Tolpon nimi näkyy kartassa juurikin rautakaudella suomalaisten asuttamilla alueilla (rautakausi max 1300 -luvulle) ja Tulppo sitten myöhemmin 1500 ja 1600 luvuilla Etelä-Pohjanmaalla, jonne venäjän karjalaisia levittäytyi asutuksen levitessä Suomeen. Tässä siis vertaan osumia ainoastaan tuohon karttaan, en näihin nimien esiintymisaikoihin koska en edes tiedä ovatko yhteyksissä mitenkään.
Tohdin tässä jatkaa pohdintaani näin ja toivon lisävalaistusta asiaan. Siitä huolimatta ettei Tolpon suku ole mitenkään yhteyksissä, tuo teoria venäjän karjalaisten tulosta jokireittejä pitkin vanhaa Pähinäsaaren rauhanrajaa tuntuu jotensakin loogiselta.
Pahoittelin, jos nyt käsitit täysin väärin viestini Tulposta.
Nimenomaan yritin maininnallani täydellistä pesäeroa sellaisista nimistä uin Tolpo.
Supisuomalaisia nimiä kirjattiin voudin- ja läänintileihin svetisisten ja germaanisten kirjurikäytänteiden mukaan, jolloin lausuttu suomen kieli hämärtyi, kun jätettiin siihen olennaisesti kuuluvia elementtejä kuten geminaattoja, kovia ja soinnittomia merkkejä pois, jonka suuren puutteellisuuden takia aivan eri lisänimien kirjausmuodot saattoivat olla lähes samanlaisia, vaikka tietysti suomenkieliset erottivat lisänimensä toisistaan hyvin eikä puheessa ollut sellaista sekaantumisen vaaraa.
Tulppoja ei mielestäni ollut Etelä-Pohjanmaalla ennen 1800 -lukua kuin mitä Karsta -Jaakon tapaisia tilapäisiä kuljeskelijoita, vaan 1500 -luvulla Pohjois-Pohjanmaalla (ja ehkä Tornionjokilaaksossa?), josta he levisivät 1600 -luvulla Keski-Pohjanmaalle.
En lähde spekuloimaan sitä, tulivatko Tulpot keskiajalla Karjalan suunnasta. Se ei ole varteenotettavaa tai todennäköistä, ettei Karjalassa ole moninverroin enemmän Tulppoja 1500- ja 1600 -luvuilla kuin Pohjanmaalla. En ole ottanut tästä selvää, joten minulla ei ole mitään argumentteja puolesta eikä vastaan. Ruotsista tai Norjasta he tuskin kuitenkaan olivat tuleet, sillä he näyttäisivät jotenkin löyhästi liittyvän savolaisekspansion vanaveteen.
terv Matti Lund
Nimenomaan yritin maininnallani täydellistä pesäeroa sellaisista nimistä uin Tolpo.
Tulppoja ei mielestäni ollut Etelä-Pohjanmaalla ennen 1800 -lukua kuin mitä Karsta -Jaakon tapaisia tilapäisiä kuljeskelijoita, vaan 1500 -luvulla Pohjois-Pohjanmaalla (ja ehkä Tornionjokilaaksossa?), josta he levisivät 1600 -luvulla Keski-Pohjanmaalle.Tämäpä oli selkeyttävä tieto. Tosin en itsekään ole yhdistänyt näitä kahta sukunimeä, mutta tässä yhteydessä ajattelin että onpas hyvä tarkistaa sekin. Täytyy lisäksi varmaan nyt tarkistaa sekin onko Haapajärvi Etelä-vai Pohjois-Pohjanmaata kun Haapajärvellä on ollut Tûlpoin-Tûllpoin eli Tulpon taloja jo kaksi ainakin 1740 luvulla, eli ilmeisesti veljekset Juhaninpojat Gabriel, Johan ja Pehr. Ja tästä eteenpäin siellä on Tulppoja asustellut.
Mutta on myös hyvä tieto sekin että jää vielä avoimeksi tuo Karjalan suuntakin, mistä etsiä Tulppoja. Erityisesti kun on olemassa tekstiä siitä, että Tulpot voisivat olla venäjän karjalaisia alkujaan (vrt. Saarikivi). Etsintä voi toisaalta jäädä tyngäksi kun en osaa venäjän kieltä. Jotensakaan en jaksa uskoa että Tornionjokilaaksosta olisivat tulleet?? Ei minulla kyllä ole väitteeni tueksi tietoakaan, mutta kuin intuitiivinen tunne, mikä taasen ei riitä perusteluksi.
Onkohan tietoa tästä Jokitulpon-Joki Tulpon sukuhaarasta, keitä he olivat kun tiedot loppuvat yhtäkkiä enkä ole keksinyt kuinka jatkaa.
Matti Lund
29.11.13, 11:11
...
Onkohan tietoa tästä Jokitulpon-Joki Tulpon sukuhaarasta, keitä he olivat kun tiedot loppuvat yhtäkkiä enkä ole keksinyt kuinka jatkaa.
Ei siinä ole mielestäni sen kummempaa kuin itse Kuusaan Tulpossakaan:
Henkikirjoissa näkyy Sipo Heikinpoika Tulpon poikien joukossa myös Paavo, joka ja jonka pojatJaakko ja Sipo alkavat asua 1/8 manttaalin taloa, "Jokitulppoa" vuodesta 1687 alkaen. Siis Sipo Heikinpojalla on kaima pojanpoika Sipo Paavonpoika, joka asuu Jokitulppoa. Tätä painotan, ettei eri Sipojen kanssa sekaannuttaisi.
Missä kohtaa Sinulla "usva" peittää nämä, aikaisemmin vai myöhemmin?
Sipo Heikinpoika Tulpon isä oli siis Heikki Simunanpoika Tulppo s. vuosien 1579 ja 1581 välillä, joka oli varmuudella ensimmäinen Tulppo Kuusaassa.
Kalajoen käräjillä oli kyllä tapaus, jossa viitataan Heikki Tulpon tuloon Kalajoelle, jota Sinun kannattaa sieltä etsiä. Muutekin, euhän muut Kuusaan asukkaat esiinny käräjillä alkuunkaan yhtä paljon kuin sangen vilkkaat Tulpot. Lukemalla hartaasti ja tarkkaan, varmuudella tekee löytöjä, joita esim. minä en ole vielä ehtinyt tehdä.
Joillakin tutkijoilla, jotka kuuluvat tähän runsaaseen Tulppojen sukuun, saattaa olla paremmin tutkittuina heidän asutusliikkeitänsä Pohjanmaalla ja ehkä tiedossa se, miten Simuna Tulppo on ollut suhteessa esim. Laitasaarella asuneeseen (näkyy jo vuonna 1548) Pekka Tulppoon.
terv Matti Lund
Kiitos näistä täsmennyksistä ja lisätiedoista. Tässä on vain niin pitkä ja pimeä väli kun tietoni Tulpoista kirkonkirjoissa sumenee jo 1700 luvun alkupuolelle. En ole löytänyt noin vanhoja henkikirjoja etsinnöistä huolimatta, tietysti myös tekstien tulkitseminenkin on haasteellista, mutta tavoitteita on hyvä olla.
Lähinnä näitä Jokitulppoja ja Tulppoja siinä mielessä kyselen kun Maria Fredrikintytär Jokitulppo avioitui vuonna 1862 Henrik Pehrsson Tulpon kanssa ja näyttäisi että molemmat sukuhaarat ovat samoja Tulppoja. Marian iiii oli Pål Thomeson Tulpoi s. 4.8.1721 ja Henrikin äiii oli Lars Johansson Tulpoi s. 19.4.1720(1).
Matti Lund
29.11.13, 21:19
... Tulpon kanssa ja näyttäisi että molemmat sukuhaarat ovat samoja Tulppoja. Marian iiii oli ... s. 4.8.1721 ja Henrikin äiii oli ... s. 19.4.1720(1).
Perunkirjoitus Pietari Pietarinpoika Jokitulpon jälkeen 15.12.1818 on käytettävissä. Matti Erkinp. Koistilan perukirja oli 11.2.1818 ja siinäkin oli osakkaina Tulppoja. Matti Matinp. Järvenpään perukirja oli 17.11.1814 ja osakkaana mm. Antti Pietarinp. Jokitulppo. Ja oli muitakin. Sinun pitäisi tutustua myös näihin, käsitellä ne huolella ja selkiyttää Jokitulppo-Tulppo -kuviot.
Toki kirkonkirjoillakin aika hyvin pääsee näistä perille, mutta rinnakkaiset lähteet antavat lisää varmuutta ja oikeellisuutta.
Ja edelleenkin, vaikka minä tässä vastaan, löytyy ilmeisesti muutamia paljon parempia Tulppojen asiantuntijoita kuin minä
terv Matti Lund
Haapajärven Tulppo sukuun liittyy sukunimi Jokitulpo eli Hautaniemi. Maria Fredriksdr Jokitulpo avioitui 22.4.1862 Henrik Pehrson Tulpon kanssa. Marian isä on Fredrik s. 1800 ja isänsä Påhl Thomasson s. 1770? Keitähän nämä Jokitulpot oikein olivat, ketju katkeaa tässä.
Minäkään en ole Tulppoja ja Jokitulppoja kovin paljon kaivellut - jotain löytyi kuitenkin.
Jokitulppo Paavo Tuomaanpoika
s. 21.2.1770 k. 19.4.1830
isä
Jokitulppo (Tulppo / Sorola) Tuomas Paavonpoika
s. 5.11.1743 Haapajärvi k. 24.4.1788 Haapajärvi
(Haapajärvi 1777-1781 kuva 44, Haapajärvi 1782-1787 kuva 50)
äiti
Alaparkkila Liisa Juhontytär
s. 1.7.1745 Haapajärvi
isän isä
Tulppo (Sorola) Paavo Tuomaanpoika
s. 8.4.1721 Haapajärvi, 10.9.1781 Haapajärvi
(Haapajärvi 1758-1763 kuva 28, Haapajärvi 1740-1757 kuva 19)
isän äiti
Herrala Vappu Eskontytär
s. 23.4.1722 Haapajärvi, k. 28.11.1785 Haapajärvi
äidin isä
Alaparkkila Juho Mikonpoika
s. 14.2.1714, k. 6.6.1795 Haapajärvi
äidin äiti
Tulppo Kaisa Matintytär
Tästä eteenpäin en ole vielä juuri etsinyt. Herralan Vapun isä Esko löytynee Haapajärven rk 1740-57 kuvasta 19 ja Paavo Tulpon isäksi ilman lähdeviitettä olin merkinnyt Tuomas Sipinpoika Sorolan.
- Pekka -
Paavo Tulpon isäksi ilman lähdeviitettä olin merkinnyt Tuomas Sipinpoika Sorolan.
En löytänyt tälle vahvistusta enkä tarkennusta muistiinpanoistani, eli on syytä unohtaa.
Paavo Tuomaanpoika näkyy vaimonsa Valpurin kanssa v 1740 rippikirjassa Sorolassa.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haapajarvi/rippikirja_1740-1757_ik149/19.htm
Edeltävässä kirjassa Sorolassa on Påhl Enqvist, liekö sama Paavo?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haapajarvi/rippikirja_1734-1739_ik149/18.htm
- Pekka -
Hieno juttu, moni asia täydentyi tässä samalla. Itse asiassa Sorolan nimi ja talo olivat aivan tuntemattomia tähän asti. Pitänee nyt uudelleen perehtyä asiaan.
Itselläni olivat tiedot aikaisemmista polvista (Maria Jokitulpon isä) :
Fredrik Påhlsson Jokitulpo s. 9.11.1800 & Greta Andersdr Pennanen s. 28.12.1799
Påhl Thomasson (Joki)Tulpo s. 21.1.1770 & Susanna Mattsdr Ahola s. 16.4.1778
Tutkittavaa löytyi lisää...
Henrik Pehrson Tulpo ei ollutkaan Tulppo vaan ilmeisesti Tulpon tilalle tullut, olisiko Mårten Huikarin jälkeläisiä. Vaimo Maria Reetrikintytär Jokitulpo olikin Tulppo, ainakin muutaman sukupolven (tila myöhemmin Tulppo).
Menisikö jotenkin näin:
Maria Fredriksdr Jokitulpo 14.8.1838
Fredrik Påhlsson Jokitulpo 9.11.1800
Påhl Thomasson (Joki)Tulpo 21.1.1770
Thomas Påhlsson Tulpoi 11.5.1743
Pål Thomeson Tulpoi 4.8.1721
Thomas Tylsä (eli Cataja eli Enqvist) - miksikähän hän käytti Enqvistin nimeä? Ilmeisesti syystä että jos isä Matts Tylsä oli naimisissa Enqvistin kanssa (Brita). Tämä Brita ei mitä ilmeisemmin ollut Thomaksen äiti ja mietinkin kuka oli Oulun tuomiokirkkoseurakunnan tiedoissa oleva Lisa -vaimo eli Matts Tylsän vaimo. Tässä linkki kinkerikirjaan vuodelta 1712 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7275&pnum=165) ja rippikirjaan vuodelta 1723 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulu/rippikirja_1723-1730_tksrk_ik128/103.htm). Mistähän Matsille vielä Cataja nimi matkaan, olihan hän jo Tylsä?
Jostakin syystä kun palasin vielä edellisiin teksteihin, tuli tunne että jokin kohta on vieläkin pimennossa. En pääse jyvälle missä vaiheessa Sorola liittyi tähän väkeen.
Tulpossa asui vuoden 1777 rippikirjassa (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6679&pnum=44) Påhl Thomeson (8.4.1721) ja Walborg Eskilsdr (22.11.1722). Taloon on kirjattu ymmärtääkseni useampi sukupolvi ja olettaisin että vuonna 1743 syntynyt Thomas olisi ollut talossa olevan Pålin (21.1.1770) isä.
LAPSET
Thomas (1743) & Lisa
Pål (1747)& Carin
Lisa (3.6.1749)
Anna (3.7.1752)
Johan (12.4.1754)
Walborg (1.5.1762)
Carin (1765)
Johannes (10.3.1769)
Pål (21.1.1770) oli luultavasti Pålin (s. 1743) poika
Påhl Tomasson Tulpo (21.1.1770) avioitui Susanna Matsdr Aholan (16.4.1778) kanssa 20.2.1797 Haapajärvellä.
LAPSET
Mats (18.6.1798)
Emanuel (30.5.1794)
Fredrik (9.11.1800) & Greta Antintytär (22.12.1799)
Henrik (14.12.1806)
Caisa (1.9.1808)
Brita Lena (17.3.1811)
Johan (27.5.1813)
Greta (10.1.1818)
Påhl (2.5.1821)
Walborg (5.6.1825)
Påhl Tomasson tuli Tulpo no 1 tilalta koska henkilö näkyy Tulpossa vv 1777 - 81. Ilmeisesti avioiduttuaan siirtyivät Tulpon eli Jokitulpon no 12 tilalle.
Fredrik -poika avioitui Greta Andersdr kanssa ja he saivat Marian (17.8.1838). Perhe asui tuolloin Jokitulpon no 12 talossa. (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6774&pnum=158) Talossa asui lisäksi kylän seksmanni eli talon isännän veli Henrik Paavonpoika ja vaimonsa Maria sekä leskiäiti Susanna (16.4.1778). Jokitulppo on vuoden 1827 – 1832 rippikirjassa Tulpon nimellä (tila no 12).
LAPSET
Lena Caisa (19.2.1823)
Johan (13.8.1826)
Susanna (16.8.1845)
Fredrik (22.9.1830)
Henrik (31.12.1833)
Gretha (18.3.1936)
Maria (17.8.1838)
Anna Lisa (27.9.1842)
Maria (17.8.1838) avioitui Henrik Pehrsson Tulpon (7.9.1836) kanssa. Henrik ei ollut Tulppoja alkujaan vaan hänen isänsä oli Pehr Isacsson Hatula (olisiko Huikarin sukua alkujaan) ja äiti Helena Henriksdr.
Toivon että joku osaisi auttaa minua, jos tässä on jokin virhe kun en nyt osaa Sorolaa sittenkään yhdistää tähän väkeen. Jos Tulpon Påhl Thomesonin (8.4.1721) isä oli lukkari Thomas Enqvist eli Tylsä eli Kataja ja Matti Tylsä olisi Thomaksen isoisä, niin kuinka nämä sukunimet henkilöihin liittyvät. Ainakin vuonna 1712 Tylsän perhe kävi kinkereillä eli Matts ja vaimo Lijsa sekä poika Thomas. Thomas olisi syntynyt tuolloin 1690 -luvulla ainakin. Kirkonkirjatietojen mukaan Matts Tylsä kuolee vuonna 1728 ja he ehtivät viisi vuotta taaksepäin saada vielä Anders -pojan. Syntymätiedoissa Lisalle kerrotaan patronyymikin eli Isaacsdotter. Andersin (9.12.1723) kummeina olivat Johan Henriksson Niska ja vaimo Anna Sinia, Henric Wärttö ja vaimo Susanna Jöranintytär, Jacob Person Terwo ja nuorirouva Susanna Zebúlon.
Joissakin tiedoissa kerrotaan Matsin vaimon olleen Riitta eli Brita, mutta näiden tietojen mukaan Mats Tylsä oli aviossa Lijsa Isacsdotterin kanssa kuolemaansa asti ja olettaisin että Thomas oli heidän poikansa.
Eli apuja ja ajatteluapua taas tarvitaan.
Jostakin syystä kun palasin vielä edellisiin teksteihin, tuli tunne että jokin kohta on vieläkin pimennossa. En pääse jyvälle missä vaiheessa Sorola liittyi tähän väkeen.
Påhl Thomasson (s 1721) oli Sorolan isäntä ennen muuttoa Tulppoon:
Tulppo 1777: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haapajarvi/rippikirja_1777-1781_ik149-150/44.htm
Tulppo 1758: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haapajarvi/rippikirja_1758-1763_ik149/28.htm
Sorola 1752: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haapajarvi/rippikirja_1740-1757_ik149/55.htm
Sorola 1740: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haapajarvi/rippikirja_1740-1757_ik149/19.htm
- Pekka -
eva-riitta uotila
10.02.14, 15:57
Minä kun katsoin tuota listaa sukupolvista,niin kiinnitin huomioni siihen,että Pälin pojaksi ajattelemasi 1770 syntynyt oli Pål TOMASSON,joten mielestäni hänen vanhempansa ovat THOMAS ja Lisa.Vai mitä?
Tulpossa asui vuoden 1777 rippikirjassa (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6679&pnum=44) Påhl Thomeson (8.4.1721) ja Walborg Eskilsdr (22.11.1722). Taloon on kirjattu ymmärtääkseni useampi sukupolvi ja olettaisin että vuonna 1743 syntynyt Thomas olisi ollut talossa olevan Pålin (21.1.1770) isä.
LAPSET
Thomas (1743) & Lisa
Pål (1747)& Carin
Lisa (3.6.1749)
Anna (3.7.1752)
Johan (12.4.1754)
Walborg (1.5.1762)
Carin (1765)
Johannes (10.3.1769)
Pål (21.1.1770) oli luultavasti Pålin (s. 1743) poikaNäin minä ajattelin, olisivatko isäntä Påhl Thomeson ja Valpuri liian vanhoja vanhemmiksi 1770 syntyneelle pojalle ja luontevaa olisi jos Thomas ja Lisa olisivat vanhemmat.
Kiitos myös noista Sorolan linkeistä, näinhän tämä asia selkiintyy. Onko tietoa noista Oulun ajoista kun siellä on kinkerikirjoissa kaksikin eri merkintää Mats Tylsälle ja kahdelle eri vaimolle????
Onko tietoa noista Oulun ajoista kun siellä on kinkerikirjoissa kaksikin eri merkintää Mats Tylsälle ja kahdelle eri vaimolle????
En osaa sanoa, en ole päässyt vuoden 1740 rippikirjamerkintää pidemmälle.
Millä perusteella yhdistät Påhl Thomassonin olevan Påhl Enqvist ja edelleen kytket hänet Oulun Mats Tylsän pojan Thomaksen lapseksi?
T Pekka
En yhdistä heitä sukulaisiksi, vaan esitin kysymyksiä koska aikaisemmin mainittiin että Tulpot ja Tylsät / Tylpät saattaisivat olla samaa sukukuntaa Oulun seudulta ja olihan siellä sopivasti Thomas poika ja sopivaan aikaan ehkä syntynytkin. Lisäksi mainittiin vuonna 1736 Sorolassa Påhl Enqvist ja kysymys liekö sama Paavo? Näistä yksittäisistä tiedoista jäi ajatus elämään, ja edelleen kysymyksiä: Jos Tulpon Påhl Thomesonin (8.4.1721) isä oli lukkari Thomas Enqvist eli Tylsä eli Kataja ja Matti Tylsä olisi Thomaksen isoisä, niin kuinka nämä sukunimet henkilöihin liittyvät. Olikohan edelleen Sorolassa asustanut ja myöhemmin Tulpossa nähtävä pari Påhl Tomeson ja Walborg samoja henkilöitä? Syntymävuosista näin päättelin.
Tuomas Enqvist asui Oulujoen Nikkilässä vuonna 1723 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6130&pnum=19), mutta onko kyseessä sama henkilö Nikkilässä vuoden 1728 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6128&pnum=17) rippikirjassa. En saa kirjoituksesta oikein selvää, mutta onko Tuomakselle tässä rippikirjassa annettu patronyymiksi Lisanpoika?? Tässä jäljellä oleva perhe muuttaa johonkin vuonna 1730?? Sitten Oulun tuomiokirkkoseurakunnasta löytyy vuodelta 1731 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=13532&pnum=165) Tuomas Enqvistin leski ja ottotytär Carin sekä poika Mats ja vävy Eric.
Jos Tuomas Cataja oli tässä kohtaa jo kuollut, niin kuinka hän saattoi olla Haapajärvellä lukkarintalossa vv 1740 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6677&pnum=41) Enqvistin nimellä? Eli Tuomas Enqvist oli eri henkilö kuin Tuomas Cataja ja tynnyrintekijä Matti Tylsä?
Minusta näyttäisi että Tuomas Kataja muuttaa pois 1726 ja 1727 alkaen on jotain mistä en saa kunnolla selvää kuin leski jolla poika Simon. (Seuraavan rippikirjan katsottuani arvelen että tässä lukee samoin kuin siinäkin).
1728 on mielestäni Tuomas Liikasen leski, jolla pojat Simon ja Matti.
T Pekka
Markku_Tahkokorpi
05.02.15, 20:43
Minun teoriani koskien Matti Tylsä-Kataja ja Tuomas Matinpoika Tylsä-Kataja-Enqvist nimiä kulkee näin.
Tynnyrintekijä Matti Tylsä saa noin 1695 pojan ensimmäisen vaimonsa Britan kanssa. Pariskunta löytyy Oulun 1600-luvun lopun henkikirjoista. Ensimmäinen vaimo Brita kuolee ja Matti menee naimisiin Brita Katajan kanssa, joka kuolee varsin pian, mutta Matti on kuitenkin muuttanut isännäksi tynnyrintekijän lesken Brita Katajan talouteen Oulussa. Tästä syystä sekä Matti Tylsä että Brita Kataja löytyvät kahteen kertaan vuoden 1712 kinkerikirjasta. Rippikirjassa nimi on muodossa Tylsä eli Kataja. Matti siis on tämän myöhemmän Brita Katajan vävy. Oulun ensimmäisessä rippikirjassa Matti on jo kolmatta kertaa naimisissa Liisa-vaimonsa kanssa.
Tällä Brita leskellä on miehensä kanssa poika Johan, Matin toisen vaimon veli, joka on pappi, toimii Haapajärven kappalaisena ja käyttää nimeä Enqvist (=Kataja).
Johan Enqvistin kuoltua Tuomas muuttaa Haapajärvelle lukkariksi ja käyttää nimeä Enqvist. Tuomas on mennyt naimisiin tuon Anna Revon kanssa joskus isonvihan aikoihin. Anna on Eskon leski, mahdollisesti tuolta Oulujoen Nikkilästä missä he ensimmäistä kertaa löytyvät yhdessä rippikirjasta. Annalla on ensimmäisestä avioliitosta lapset Kaisa ja Filip. Kaisa löytyy sekä tuolta Nikkilästä että Haapajärven kirjoista, mutta katoaa ainakin minulta jäljettömiin.
Paavon ja Filipin jälkeläisiä löytyy Haapajärveltä pilvin pimein.
Paavo asuu ensin vaimoineen Vappu (Herrala) Sorolassa ja sitten Kuusaan Tulppo numero 12 eli Jokitulpossa, ja saa tavan mukaan talon nimen. Paavo Tuomaanpoika s. 1721 ei siis ole millään tavalla sukua aiemmille Tulpoille.
Kiitos hienosta asiakokonaisuudesta. Olen tässä etsiskellyt alkujuuria Fredrik Paavonpoika Jokitulpolle (1800), joka vihittiin 1821 Greta Antintytär Pennasen (1799) kanssa. Heidän tyttärensä Maria (1838) avioitui Henrik Pekanpoika Tulpon kanssa.
Jos kuitenkin tutkitaan Fredrik Paavonpojasta asioita vielä kauemmas, olen päässyt käsitykseen, että Fredricus syntyi Jokitulpon tilalla Haapajärvellä 9.11.1800 ja hänen isänsä Påhl Tuomaanpoika (1770) olisi Thomas Påhlinpoika Sorolan (1743) poika. Edelleen ymmärtäisin edellisestä keskustelusta ketjun jatkon seuraavasti: Påhl Tuomaanpoika Soroila (1720) - Thomas Tylsä - Matts Tylsä (k. 1728).
Matti Tylsän vaimona mainitaan Oulun rk :ssa 1723 Lisa Iisakintytär, mutta 1600 luvun lopulla syntyneet lapset olivat luultavasti aiemma(i)lle vaimo(i)lle, joista ymmärtääkseni nyt Brita Kataja eli Enqvist tunnetaan.
Vielä Tulppoihin takaisin.
Kuusan kylässä isännöi Henrik Tulppoi 1/2 mtl tilallaan vielä 1634. Tämä Henrik ilmaantuu Tulpon nimellä vuonna 1633 (1/2 mtl) tilalle, missä oli asunut aikaisempina vuosina Måns Macka (Mäkälä – Mäkäläin) eli aiemmin Ylöinen (Kusisto). Månsia aiemmin Ylöisen talossa asui Jöns Ylöne[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1) vuodesta 1566. Månsille on merkitty vuoden 1620 kohdalle että olisi Pidisjärvellä. Tuolloin Kuusan kylä oli kirjattu Kuusiston nimellä. Ylösellä oli useita nimiversioita, mm. Yleinen, Ylehäne, Yleine, Yline, Ylöinen.
Tulikohan Henrik Tulppo tilalle vävyksi?
Ketjussa seuraavat pariskunnat:
Henrik Tulppoi (1580) & NN Ylöisen eli Kuusiston tilalle vuodesta 1633
Sigfred Hindersson Tullpå & Margareta Tulpossa vuodesta 1643
Sigfred Sigrfedsson & Helga Michelsdotter
Michel Sigfridsson Tulpoj & Brita Tulpossa 1695
Matts Mattson (Michelsson) Tullpoi (1694) & Carin Tulpossa 1726
Henrik Mattson Niskakoski ent. Tulppo (1738) & Anna Didriksdotter Lias (1739) Kettukankaan tilalla 1777
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) SAY 1600 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5205371
Saattoiko juuri tämän Yletyisen talon pojista toinen olla Kittilään muuttanut Paavo Yrjönpoika Yletyinen koska Henrik Tulppoa aiemmin taloa oli asunut Jöns Yletyinen vuodesta 1566.
Alla ote keskustelusta Virginia Mattson-Schultz (http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-15766.html).
Vanhoja nimiä: v.1619 Paavo Yrjönpka Yletyinen, Savosta, kohta karannut, uudistila Loukisen varrelle. Mahd. Salmijärviä
Hei!
Olen tähän mennessä päätynyt pariakin kautta Haapajärven Tulppoihin ja olisi mukava kuulla lisää heistä.
Toiseen Tulpon taloon osuin 1751 syntyneen Anna Pekantytär Tervakosken kautta, jonka vanhemmat olivat Pekka Martinpoika (s 1721) ja Liisa (s 1727) Tulppo
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haapajarvi/rippikirja_1758-1763_ik149/27.htm
Tässä kohtaa alkaa tulla pientä epävarmuutta, kun joko iät heittelevät aika tavalla aiemmissa rippikirjoissa, tai sitten olen päässyt hieman eksymään...eli keitähän nämä Pekka ja Liisa ovat? Onko Liisa Matti Matinpoika Tulpon tytär ja Pekka vävy vai jotain aivan muuta?
Kuusaan Tulppoihin päädyin 1750 syntyneen Erkki Juhonpojan kautta
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haapajarvi/rippikirja_1758-1763_ik149/29.htm
Hänen vanhempansa olivat Juho Juhonpoika ja Marketta Tapanintytär Tulppo. Onkohan kukaan saanut selville Marketan vanhempia? Juhon isä on ollut ilmeisesti 1746 kuollut Juho Tuomaanpoika ja äiti Valpuri Matintytär (1675-1756)
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haapajarvi/rippikirja_1740-1757_ik149/36.htm
https://asiakas.kotisivukone.com/files/ilpo.julkaisee.fi/Perukirjat/pk_haapajarvi_aika.pdf
joista myös kuulisin mielelläni lisää.
Markku_Tahkokorpi
14.12.17, 21:24
Minun käsittääkseni tuo Pekka Martinpoika on Pyhäjärven Junttilan Martti Laurinpojan ja hänen vaimonsa Vapun poika.
Liisa s. 1727 voisi olla Liisa Matintytär Tulppo, joka toisaalla on laskettuna syntynyt noin 1730. Hänen vanhempansa ovat Matti Matinpoika Tulppo s. n. 1694 ja Kaisa, s. 2.5.1698 k. 27.12.1783. Tätä Liisa-yhteyttä en ole mitenkään varmistanut.
Junttilan Martti ja Vappu sopisivat kyllä Pekan vanhemmiksi, koska rippikirjassakin mukana on Vappu niminen äiti http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haapajarvi/rippikirja_1740-1757_ik149/34.htm
Syntymäpäivä nyt ei tietty täsmää, mutta ei olisi ensimmäinen kerta, onhan Pekan syntymävuosikin vaihdellut noissa rippikirjoissa.
Liisa ilmeisesti kuollut ennen vuotta 1777 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haapajarvi/rippikirja_1777-1781_ik149-150/45.htm
Täytyy koittaa jatkaa penkomista tässäkin haarassa :)
Minun käsittääkseni tuo Pekka Martinpoika on Pyhäjärven Junttilan Martti Laurinpojan ja hänen vaimonsa Vapun poika.
Muutama Pyhäjoen tuomiokirjoissa vastaan tullut kohta, joita en ole kokonaan yrittänytkään tulkita, mutta vaikuttaisivat tukevan tätä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24277866
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24280011
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24280030
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24280728
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.