PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Bure-suvun DNA-tutkimus


Tiina Miettinen
24.11.13, 22:03
Bure-suvun DNA-tutkimus

Naapurimaassamme Ruotsissa esiteltiin viime lauantaina (23.11.13) kiinnostava DNA-analyysin tulos, josta sosiaalisessa mediassa on käynyt kova keskustelu. Peter Sjölund esitteli Genealogiska Föreningenin toimesta järjestetyssä seminaarissa Bure-suvusta tehdyn isälinjaisen DNA-tutkimuksen. Buresuvun y-happloryhmä on G2-P15 (G2a), mikä on erittäin epätavallinen Ruotsissa (1-2%). Kyseessä oli siis puhtaasti isälinjainen dna-tutkimus Bure-suvusta. Toki on muistettava, että Johannes Bureus ei itse sukunimestään huolimatta polveutunut patrilineaarisesti Bure-suvusta, vaan kyseessä oli hänen äidinäitinsä suku.

DNA-tutkimus varmisti, että 1300- ja 1400-lukujen vaihteessa Bureåssa eläneen Olof Hersessonin (”Gamle Olof”) pojat Anders Olofsson ja Olof Olofsson ovat Bure-sukua, mutta kolmanneksi pojaksi väitetty Fale Olofsson ei sitä ole. Toisin sanoen nk. Laurentii-Svenonius-sukuhaaran jälkeläiset eivät olekaan Bure-sukua. Mistään valtavasta uutispommista ei silti ole kyse, sillä Svenonius-sukuhaaran polveutumista Bure-suvusta on pidetty varsin epävarmana jo pitkään (Ks. Urban Sikeborg: Johan Bures släktbok över Bureätten. Tillkomst och tillförlitlighet. Släktforskarnas årsbok 1996).

Tutkimustulos tarkoittaa esimerkiksi sitä, että vuonna 1621 aateloidut veljekset Anders, Olof ja Jonas Bure eivät patrilineaarisesti ole ”Gamle Olofin” jälkeläisiä. Olof Engelbrektsson Bure (1578-1655) toimi mm. Turun hovioikeuden varapresidenttinä 1630-luvulla ja asui Suomessa, Hänen tyttärensä Elisabet avioitui Johan Munck af Fulkilan kanssa. Toisaalta on toki syytä muistaa, että veljesten äiti Elisabet Andersdotter oli kuitenkin Bure-sukua, vaikka isä Engelbrekt Laurentii (1549-1597) ei sitä uusimpien tutkimusten mukaan olekaan. Veljekset myös saivat aatelisarvonsa omista ansioistaan eivätkä niinkään sukuperänsä vuoksi, joten Dagens Nyheterin tämän päiväinen otsikko ei ole kovinkaan onnistunut...

http://www.dn.se/nyheter/vetenskap/brodratrios-adliga-status-400-arig-bluff/?brs=m

Ruotsissa varsinainen uutinen oli se, että Turun piispan Johannes Terseruksenkin äitipuolena tunnettu Margareta Hansdotter (1594-1657) ei ole Bure-sukua. Tämä siis entisestään varmistui. Niinpä moni sukututkija Ruotsissa menettää oletetun yhteytensä Bure-sukuun, sillä ”Stormor i Dalom” on siellä tunnettu lukuisten eri sukujen kantaäitinä. Margaretan isä oli Johannes Laurentii (1548-1603), joka oli siis edellä mainitun Engelbrekt Laurentiin veli. Heidän isänsä Laurentius Svenoniuksen (k.1579) sukuperä on siis nyt auki.

Mitä taas tulee kotoisaan Sursill-sukuumme, Erik Ångermaniin tai hänen Dordi-vaimoonsa, niin tämä tutkimus ei anna siihen asiaan uusia vastauksia...

Peter Sjölundin esitelmä on katseltavissa täällä (tarkemmin Bure-sukuun päästään ajassa 20.40):

http://www.genealogi.net/filmade-foredrag-om-dna/

Terveisin
Tiina Miettinen

Timo W
25.11.13, 19:55
Bure nr 126


http://www.adelsvapen.com/wiki/images/2/27/0126.jpg




http://www.adelsvapen.com/genealogi/Bure_nr_126


Munck af Fulkila nr 130


http://www.adelsvapen.com/genealogi/Munck_af_Fulkila_nr_130#TAB_4

Kirjastonhoitaja
29.11.13, 10:45
Tiina Miettisen blogikirjoitus Bure-kohusta Paljastiko DNA-testi vuosisadan bluffauksen? (http://suomensukututkimusseura.blogspot.fi/2013/11/paljastiko-dna-testi-vuosisadan.html) on luettavissa Seuran blogissa. Mukana selventävä sukutaulu.

Benedictus
30.11.13, 09:04
Onko oheinen Bure-sivusto siis oikein rakennettu vai onko siinä suurempia virheitä?

Harmi, että tutkimus on tehty vain mieslinjaa, koska Suomenpuolella olisi varmaankin paljon enemmän naisBurejen jälkeläisiä.

Erityisen kiinnostavaa olisi tuo ikikysymys Sursill äidistä mutta myös esim. Godenhjelmien Hans Goden vaimon äidin Sigfrid Hansdotter Grannen syntyperä, jonka äitinä mainitaan Grubbe ja liitetään hänet Bure-Grubbe sukuun.

http://familjenbostrom.se/genealogi/bure/

http://familjenbostrom.se/genealogi/bure/11-301_215.htm

Sari H
30.11.13, 10:27
Tidningen Ångermanland lehdessä on ollut myös asiasta artikkeli 27.11.2013. Se oli eräässä facebook keskustelussa Svenska Anor ryhmässä.

Olarra
30.11.13, 12:41
Bure-suvun DNA-tutkimus

Naapurimaassamme Ruotsissa esiteltiin viime lauantaina (23.11.13) kiinnostava DNA-analyysin tulos, josta sosiaalisessa mediassa on käynyt kova keskustelu. Peter Sjölund esitteli Genealogiska Föreningenin toimesta järjestetyssä seminaarissa Bure-suvusta tehdyn isälinjaisen DNA-tutkimuksen. Buresuvun y-happloryhmä on G2-P15 (G2a), mikä on erittäin epätavallinen Ruotsissa (1-2%). Kyseessä oli siis puhtaasti isälinjainen dna-tutkimus Bure-suvusta. Toki on muistettava, että Johannes Bureus ei itse sukunimestään huolimatta polveutunut patrilineaarisesti Bure-suvusta, vaan kyseessä oli hänen äidinäitinsä suku. DNA-tutkimus varmisti, että 1300- ja 1400-lukujen vaihteessa Bureåssa eläneen Olof Hersessonin (”Gamle Olof”) pojat Anders Olofsson ja Olof Olofsson ovat Bure-sukua, mutta kolmanneksi pojaksi väitetty Fale Olofsson ei sitä ole. Toisin sanoen nk. Laurentii-Svenonius-sukuhaaran jälkeläiset eivät olekaan Bure-sukua. Mistään valtavasta uutispommista ei silti ole kyse, sillä Svenonius-sukuhaaran polveutumista Bure-suvusta on pidetty varsin epävarmana jo pitkään (Ks. Urban Sikeborg: Johan Bures släktbok över Bureätten. Tillkomst och tillförlitlighet. Släktforskarnas årsbok 1996).
http://www.dn.se/nyheter/vetenskap/brodratrios-adliga-status-400-arig-bluff/?brs=m Tiina Miettinen

Kiitos erittäin kiinnostavan uutisen välittämisestä. Vihdoinkin jotain, jossa DNA-tutkimus konkreettisesti näyttäytyy sukututkimukselle hyödyllisenä aputieteenä. Suomessa ei ilmeisesti ole vielä yritetty ratkaista kahden Härkäpää suvun yhteistä polveutumista DNA-tutkimuksen keinoin? Kun oma polveutumiseni Hauhon Härkäpäistä ei ole patrilineaarinen, niin en kai voi olla avuksi. Olisiko polveutuminen isälinjaisesti ylipäätään enää mahdollinen, vai onko ketju katkennut jommasta kummasta sukuhaarasta?

Tiina Miettinen
30.11.13, 17:19
Korjaisin hieman Suomen sukututkimusseuran blogilla julkaistua sukutauluani:

Siellä olevan nimen pitäisi olla Laurentius Svenonis, ei siis Svenonius. Hänen vaimokseen olen merkinnyt Margareta Engelbrektsdotterin, jonka poimin kirjallisuudesta. Hän on kuitenkin fiktiivinen henkilö, jonka Olavi Rhyzelius on nimennyt/keksinyt 1740-luvulla ja mieltänyt hänet rälssimies Engelbertus Janssonin tyttäreksi. ”Janzonius” on Rhyzeliuksen latinalaistama patronyymi eikä sukunimi, kuten usein on oletettu. Puolustuksekseni voin sanoa, että sukutaulun pohja on laadittu jo 2010, jolloin en tiennyt sitä kaikkea minkä tiedän nyt. :)

Bure-suku on niin paljon gööttiläisen historiankirjoituksen esoteeriseen mystiikkaan kiedottu suku, että oikean ja väärän tiedon erotteleminen sukujuurista on todella vaivalloinen tehtävä. Bure-suvusta on vaikea löytää varmaa tietoa netistä tai kirjoista, koska legendaosuutta ei ole aina edes haluttu erotella varmoista tiedoista, joten sikälikin dna-testaus oli paikallaan. ”Gamle Olof” eli Olof Härsesson on tiettävästi suvun vanhin kantaisä, jonka voi olettaa olleen oikeasti olemassa 1400-luvun alussa. Hänen isäkseen Johan Bure on merkinnyt Härse-nimisen hylkeenmetsästäjän, jota hänen sukulaisensa Länsipohjassa pitivät esi-isänään. Härsen isäksi Johan Bure nimesi vielä Fale hin Unge nimisen "rälssimiehen", jonka todenperäisyys on auki. Johan Buren sukukirjassa ei ole tämän pidemmälle tietoja.

Sen sijaan Bure-suvun 900-luvulle jatkuva isälinja on Nils Caströmin luomus vuodelta 1746. Hän yhdisti Johan Buren muista kirjoituksista riimukivistä keräämät ja yhdistelemät ”sukutiedot” ja kasasi osin niiden avulla legendaarisen sukujohdon Thord i Byr nimiseen mahtimieheen. Vuonna 1795 sai jopa ensi-iltansa Jacob de la Gardien nelinäytöksinen draama Fale Bure. Drame i fyra acte, jonka ensi-iltaan osallistui kuningas Kustaa IV Aadolf ja koko hovi. Tuolloin Bure-suku romanttisine keskiaikaisine sankareineen oli suuressa maineessa ja kaikki halusivat johtaa sukujuurensa ”Ruotsin vanhimpaan sukuun” – tavalla tai toisella...

Leif Boströmin sivusto on luotettavimpia tietolähteitä netissä, joten sitä kannattaa ehdottomasti hyödyntää.

Terv.Tiina