Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Wärdinna Maria Jemsonia Lemmettylässä
Olen tutkaillut näitä Lemmettylän kuvioita ja joitakin asioita on jäänyt ihmettelemään. En ole löytänyt tämän Maria Jemsoniuksen yhteyttä vanhempiin ko. pappissuvun sukupolviin. Löytyyköhän tähän apua?
Yksi teoria on, että Johan Walleniuksen (1669-1719) isällä Josef Walleniksella (1630-1707) olisi ollut kolmas vaimo Charlotta Steniuksen jälkeen.
Hauho rippikirja, 1722-1735, Lemmettylä siv. 138 esiintyy
"Madr. Maria Jemsonii, värdinn 1730 in Novembri"
Hän esiintyy siinä ylinnä ennen Johan Walleniuksen leskeä Elisabeth Bockia ja tämän tämän poikaa Josef Walleniusta. Lisäksi siinä on Josefin vaimo Maria Lignberg (serkkuavioliitto).
ooo
Toinen haastava kysymys liittyy tämän Marian syntymähetkeen. Se on useissa kirkonkirjoissa merkitty v. 1709, jolloin Marian isän pitäisi jo olla aviossa Margaretha Barbara Rehbinderin kanssa [lainaus "...1. aviossa vv. 1708-1712 luutnantti Mårten Lindbergin"] kanssa.
Jompi kumpi tieto ei pitäne paikkaansa, koska Maria ja Josefin serkkuyhteys tulee Bockien kautta (äidit sisaruksia). Ainakaan itse en ole löytänyt muuta mahdollisuutta.
Terv. Aarno R
Hei
Pari tuomiokirjapoimintaa selventää asiaa:
Hauhon ja Tuuloksen käräjät Sotjalan nimismiehen talossa 11.13.11.1723: Jöran Henricsson Ilmoilasta tuomitaan maksamaan velkansa edesmenneen befallningman Isac Bockin leskelle Maria Larsdotterille.
Hauhon ja Tuuloksen käräjät Sotjalan nimismiehen talossa 13.-15.1.1724: Jatkoa 1723 syyskäräjien tapaukseen; Mainitaan befallninsman Bocks enkia madam. Maria Larsdotter.
Eli Maria Larsdotter Jemsonian isä lienee siten Jämsän kirkkoherra Laurentius Pauli Jemsonius.
Hei
Toinen haastava kysymys liittyy tämän Marian syntymähetkeen. Se on useissa kirkonkirjoissa merkitty v. 1709, jolloin Marian isän pitäisi jo olla aviossa Margaretha Barbara Rehbinderin kanssa [lainaus "...1. aviossa vv. 1708-1712 luutnantti Mårten Lindbergin"] kanssa.
Jompi kumpi tieto ei pitäne paikkaansa, koska Maria ja Josefin serkkuyhteys tulee Bockien kautta (äidit sisaruksia). Ainakaan itse en ole löytänyt muuta mahdollisuutta.Samaan olen myös päätynyt eli serkkuavioliitto osoittaa että Mårten Lignbergin ensimmäinen puoliso oli N. Isacsdotter Bock, Mårtenin ensimmäinen vaimo kuolee vuonna 1706 Pälkäneen kirkontilien mukaan: cornett Lignipaeus kärsta insatt til min sal. faders graf.
Tästä seuraa että Maria on syntynyt viimeistään 1706 ja kirkonkirjojen 1709 ei pidä paikkaansa.
Olen itselleni kysymysmerkillä merkinnyt että Maria olisi saanut etunimensä äitinsä mukaan joka siten olisi se jungfru Maria Bock joka mainitaan kummina sisarensa Elisabetin luona Akaan Nahkialassa vuonna 1695, Nahkialassa mainitaan kummina myös edellisten veli Johannes Isaci Bock.
Kiitos Esko, tämä on hyvin loogista. Elisabeth Bockin äiti on luonnollinen selitys vanhemmalla matroonalle tässä talossa. Onhan hän vanha emäntä ja anoppi jo kuolleelle Johan Walleniukselle.
En osannut yhdistää Maria Laurintytärtä Jemsoniuksiin, joten tämä avaa minulle mielenkiintoisen uuden esipolvihaaran.
Myös Mårtenin ensimmäisen vaimon kuolinaikaa selvittää, että Maria tyttären syntymävuosi on merkitty myöhäisempiin kirkonkirjoihin väärin. Olisiko "Maria ?" Iisakintytär Bock jopa kuollut lapsivuoteelle tai synnytyksen jälkeisiin seuraamuksiin.
Kiitokset ja terv. Aarno
Hei Esko!
Kysymys aiheeseen hiukan liittyen, vaikkakin sivussa otsikosta:
- Kouvalan Knaapissa emäntänä on ollut Catarina Ericintytär Bock (Lemmettylä - Knaapi- sikermästä). Catarinan ensimmäinen mies (vävy) oli Johan Lignberg.
- Oletko selvillä, miten tämä Johan periytyy Lignipaeus- suvusta?
PS. Kysymykseni on tietysti kaikille Lemmettylä- / Knaapi- sukuun perehtyneille!
Ystävällisin terveisin,
- penanni
Esko varmaankin vastaa osaltaan.
Johan Lignberg ja Mårten Lignberg olivat veljeksiä, jotka hakivat puolisonsa serkuksista, Erik ja Isak Bockin tyttäristä.
Katariinan Erkintytären nimi tässä tuli jo esiin ja Esko esitti kummiuteen liittyen toistaiseksi tuntemattomalle isak Bockin tyttärelle ja Mårtenin ensimmäiselle puolisolle ehdokasnimeksi "Maria".
Lemmettylän ja Knaapin liitot ovat mielenkiintoinen "mylly", johon ilmeisesti liittyy jollakin tavalla myös Töyräniemi. Ainakin Katariinan Erkintyttären toisesta avioliitosta kaksi tytärtä (Anna ja Caisa Holmsten) naitiin Töyräniemeen veljeksille.
terv. Aarno R
ps. Johan ja Mårtenin isä oli Pälkäneen kirkkoherra Matias Mårtenss Lignipaeus (k. 1699) ja äiti edellisen kolmas vaimo Hebla.
Hei,
kiitos tavattomasti, Aarno R! En ole Johanin ja Mårtenin veljessuhdetta aikaisemmin onnistunut löytämään.
Omissa juurissani on sekä Lignipaeus (Olof Castreniuksen kautta) että tämä Lemmettylä/Knaapi- sikermä.
Lemmettylä ja Kouvalan Knaapi ovat 'ihan vierekkäin' ent. Luopioisten puolella, joten kahden niin suuren/varakkaan tilan oleminen samalla aateliset taustat omaavalla suvulla ei ole ihme. Ne olivat 1600- luvun alussa neljän varakkaimman tilan joukossa silloisen Hauhon emäseurakunnan alueella (Hauho-Tuulos-Luopioinen).
Töyräniemeen rustholliin en ole onnistunut noista kahdesta löytämään muita suhteita kuin mainitsemasi avioliitot (ja mitä niiden mukana tuli!). Ei välttämättä edes läänitysten kautta löydy yhteyksiä? Töyräniemi oli kuitenkin vain 'kivenheiton' päässä edellisistä Pälkäneen puolella, ja myöskin varsin varakas. Läheisen sijainnin voi olettaa yhdeksi vuorovaikutuksen syyksi.
Samaan ryppääseen pitää lisätä myöskin Oksalan iso rustholli, vastaavasti Pälkäneen puolella rajaa kuin Töyräniemi. Käytännössä kait Oksalan maat olivat Lemmettylän maiden kanssa kiinni toisissaan. Mutta niinpä Oksala joutuikin vuosikymmeniksi Lemmettylän suvun isännyyteen 1600- luvulla.
- penttiantero
Hei
Johan Lignberg ja Mårten Lignberg olivat veljeksiä, jotka hakivat puolisonsa serkuksista, Erik ja Isak Bockin tyttäristä. Tässä on kuitenkin huomioitava Kirpun Kotkalla mainittu Johan Lignipaeus
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=507116
Johan Mårtensson Lignipaeus puolisonaan Christina Arvidsdotter Rothovius,
Christina sisaren Annan puoliso Matthias Matthia Lignipaeus ja sisar
Margaretan puoliso Paulus Laurenti Jemsonius.
Johan Lignipaeuksen ja Christina Rothovian lapsista ei minulla ole tarkempaa tietoa mutta jos siellä olisi Johan niminen niin sopisi hyvin olemaan Kouvalan Lignberg
Hei Esko,
samaisella viitteen SAY- sivulla Kotkolassa vuosina 1674 - 1675 mainitaan kymmenysten kohdalla Hr. Johan Lignipaeus ja sitten Hust. Carin Johanintytär. Carin katoaa tämän jälkeen ja Johanin puolisona mainitaan Kirstin.
Oletko tästä paremmin perillä?
Ystävällisin terveisin,
- penttiantero
Hei
Hust. Carin Johanintytär on Arvid Rothoviuksen leski Carin Johanintytär Walstenius joka avioiutuu uudestaan Matthias Martini Lignipaeuksen toiseksi puolisoksi.
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=556
Kiitos Esko, samaa arvelin sitten kysymykseni jälkeen itsekin.
- penttiantero
Leo Suomaa
23.11.13, 14:53
Tämä on ehkä vähän asian vierestä, mutta kuitenkin: Kun puhutaan Kouvalasta, Bockista ja Jempsoniuksesta, tulee mieleen myös Virmailan suku.
http://gamma.nic.fi/~wirmaila/alaindex/indexetsi.htm Kaarle Heikinpoika muutti Virmailasta Kouvalaan 1663 ja myi sen Iisak Juhonpojalle 1678. Sen jälkeen Kaarlen suku häviää näköpiiristä. Virmailan Samuel Juhonpojan tyttären Martta Samuelintyttären äidin Elisabet Juhontytär Lyran äiti oli Christina Jempsonia, jonka isä oli Laurentius Pauli Jempsonius.
Eri yhteyksissä on perintöoikeuksien perusteella tuotu esille näkemys, että Kaarle Heikinpoika Virmaila, joka syntyi noin 1613, oli ”etäistä sukua” Aabraham Iisakinpojalle, joka oli Tuuloksen Kouvalan isäntänä 1654-63. Aabraham Iisakinpojasta tiedetään, että hänen isänsä oli Iisak Antinpoika, joka oli Beata Jaakontyttären vävy, ja että hänen äitinsä oli Beata Heikintytär. Aabraham Iisakinpojalla oli veli Juho Iisakinpoika, jonka poika oli Iisak Juhonpoika Bock. Samoin kapteeni Erik Bock oli Aabraham Iisakinpojan veljen poika.
Mitä olisi tuo "etäinen suku", se lienee edelleen avoin kysymys.
Hei!
Olen aikanaan lukenut keskusteluketjuja mainitsemiesi sukujen keskinäisistä suhteista, mutta en ole kenenkään huomannut löytäneen ratkaisua.
Naislinjojen kautta on selvä yhteys, mutta se ei kuulune tähän perintöpohdiskeluun: Virmailan Samuelin puolison äiti Christina ja Lemmettylän Iisacin puoliso Maria (Jempsonius) olivat sisaruksia.
- penttiantero
Hei vielä,
jäin edelleen pohtimaan Virmaila - Lemmettylä- sukuyhteyttä.
Lemmettylän taustalla joidenkin sukupolvien päässä on merkittäviä rälssisukujä, mm. Hyvikkälä, Monikkala, Tirmula, Kaas ym.
Carl ja Johan Virmailan esipolvista löytyy Hauhon kirkkoherra Severin Juusten. Esim. Ramsay aikanaan esitti, että Severinuksen puoliso olisi nimeltä tuntematon Juttila- rälssisuvun tytär, joka omisti Lindsbyn Tenalasta. Jos näin olisi ollut, olisi tämä Severinuksen puoliso suoraan samojen rälssisukujen jälkeläinen kuin Lemmettylän suku.
Impola (2011) on kuitenkin esittänyt, että Severin Juustenin puoliso oli Lindsbystä, mutta ei olisi kuulunut Juttila- rälssisukuun. Impolan mukaan Severinuksen puolisolla oli kuitenkin perintömaata Juttilassa.
Jos Severin Juustenin puolisolla sattuisi jostain syystä olemaan linkittävä rooli Lemmettylän ja Virmailan välillä, niin usean sukupolven päässä näiden kahden yhteys kuitenkin olisi.
- penttiantero
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.