Autioluettelot, miten toimii?

[vainoh]

Bongasin SSHYn läänintileistä autioluetteloita, mutta sitten tulikin ongelma miten ne oikeastaan toimii.

Näyttäisi olevan kaksi erillistä luetteloa (öden ja optagne öden), siis varmaankin toinen missä on kaikki autiot (tai ne jotka jäi yhä autioiksi?) ja toinen missä on ne autiot jotka joku otti hoitaakseen.

Hyvä teoria, mutta sitten huomasinkin että molemmissa oli osa samoja nimiä/taloja! (voisihan ne muuten olla täyskaimoja, mutta kun kylännimet ja veroluvutkin täsmää)

Siis mitkä tuossa öden luettelossa oikeastaan on:
- kaikki autiot
- ne jotka on autioituneet edellisen autioluettelon jälkeen
- tai jotain muuta ...

Mistä muuten saa selville milloin edellinen autioluettelo oli tehty? Tuo ihmettelemäni oli tietenkin vuoden 1722 läänintileissä, joten edellisestä oli ehkä jo vähän aikaa.

Väinö Holopainen

[rammac]

Olen ymmärtänyt asian näin. Oli kolme eri "autio"
1. Tilaa ei viljelty eikä siinä asunut ketään = Autio
2. Tilaa ei viljelty, mutta talossa asuttiin = Autio
3. Verottajalle maksettiin, että hän kirjasi tilan autioksi.

Joissakin alkuperäisissä luetteloissa väitetään, että nämä pystytään erittelemään kynän merkinnän värin tai muodon mukaan
terv.
Rammac
huijauksen välttämiseksi valtio yleensä otti tilan itselleen - oliko n 3 vuoden jälkeen. Karjalassa oli kyliä joiden nimet olivat "autiokylä"! Luultavasti niissä asuttiin.

[Sami Lehtonen]

Olen ymmärtänyt asian näin. Oli kolme eri "autio"
1. Tilaa ei viljelty eikä siinä asunut ketään = Autio
2. Tilaa ei viljelty, mutta talossa asuttiin = Autio
3. Verottajalle maksettiin, että hän kirjasi tilan autioksi.

Joissakin alkuperäisissä luetteloissa väitetään, että nämä pystytään erittelemään kynän merkinnän värin tai muodon mukaan
terv.
Rammac
huijauksen välttämiseksi valtio yleensä otti tilan itselleen - oliko n 3 vuoden jälkeen. Karjalassa oli kyliä joiden nimet olivat "autiokylä"! Luultavasti niissä asuttiin.

Niin, siis kolmen veronmaksukyvyttömän vuoden jälkeen tila siirtyi kruunulle eli siitä tuli kruununtila. Usein entinen perintötilan talonpoika jatkoi lampuotina. Myöhemminhän lampuodit saivat lunastaa kruununtiloja maksamalla kolmen vuoden verot.

Ainakin jossakin Hämeen historian osassa - olisiko ollut eka tai toinen osa ja niistä joku nide - todetaan, että autiotilat olivat harvoin Rammacin esittämän vaihtoehdon 1 mukaisesti todella autioita. Yksi tapa seuloa näitä asuttuja mutta maksamattomia tiloja lienee savuluettelot. Tarkistanpa tiedon...

[Sami Lehtonen]

Lisättäköön vielä, että saatettiinhan sitä tilaa viljelläkin - autio siitä kait tuli, jos verot jäi maksamatta. Ei se veronmaksukyvytön talonpoikakaan sentään seiniä syönyt.

[Sami Lehtonen]

Hämeen historia osa 2:1 sivut 116-136 on otsikoltaan "Autiotilat ja niiden viljelyynotto".

Siitä selviää mm. että oli olemassa täysin autioita (täysin veronmaksukyvyttömiä) että osittain autioita (esim öde till skatt - vuotuinen vero maksamatta), mutta manttaaliveron suorittavia.

Maakirjassa siis piti merkitä kaikki maksukyvyttömät (sekä asumattomat, asutut että viljelemättömät, veronmaksukyvyttömät ja muuten vaan kyvyttömät) tilat, jotta voitiin osoittaa, mistä verojen vajaus johtui.

Tämän ohella tehtiin autioluetteloja - mm. 1590 Hattulan kihlakunnasta, jossa kirkkoherrat pitäjä pitäjältä vahvistavat, että luettelossa mainitut henkilöt ovat todella varattomia ja siis kyvyttömiä suoriutumaan veroista. Autioluettelo oli siis luettelo maksukyvyttömistä, mutta ei kirjaimellisesti autioista tiloista.

Vuoden 1605 ylimääräistä veroa varten laaditussa asiakirjassa on erilliset luettelot autiotiloista - nämä saattoivat maksaa kaikki muut veronsa, mutta eivät kyenneet maksaamaan tätä määrättyä lisäveroa.

Autius saattoi myös johtua viljelemättömyydestä (mm. siksi, jos edellisten vuosien rästit kruunu kuittasi karjalla).

Mielenkiintoinen pointti on myös se, että tila saattoi olla vuosikausia autiona ja asuttuna sekä tulla vielä perityksi. Mm. vuonna 1637 mainitaan erään Kosken Porvolan talon, joka oli ollut kolmisenkymmentä vuotta autiona, tulleen äskettäin perinnönjaossa jaetuksi kahtia!?!

[vainoh]

Kiitos vastauksista,

Kysymykseni ydin on edelleen autioluetteloiden konsistenssi:
- miten tiedän koska edellinen autiotarkastus tehtiin
- onko autioluettelossa vain uudet autiot (edellisestä autiotarkastuksesta), vai kaikki senhetkiset autiot
- miksi sama talo voi esiintyä sekä autiona (öde) että veronmaksukykyisenä? (optagen öde)

Vänö Holopainen

[Sami Lehtonen]

Ainakin itse tulkitsisin siteeraamistani tiedoista, että:
1. Autioluettelossa - ainakin esimerkin valossa - oli kaikki kirkkoherran sinetillään vahvistamat maksukyvyttömät. Ei siis vain uusia autioita.

2. Tila saattoi olla maksukykyinen jonkin veron suhteen - eli ei autio, mutta toisen veron, kuten em. lisävero, suhteen autio.

Antamasi esimerkki voisi siis olla mahdollinen siten, että esimerkiksi vuotuinen vero on jäänyt maksamatta, eli tila on ollut öde, ja samana vuonna tilan talonpoika on maksanut kuitenkin jotain rästejä tms pois ja siis siten "optagen öde", sen toisen veron suhteen. Tila on siis ollut "osittain" autio.

[Heikki Särkkä]

Optaget öde tarkoittaa autiotilaa, jonka joku on ottanut viljelykseen. Sen jälkeen se enää ollut "öde", vaikka se esim. myönnettyjen kuuden vapaavuoden aikana maksanut maaveroa.

[Sami Lehtonen]

Optaget öde tarkoittaa autiotilaa, jonka joku on ottanut viljelykseen. Sen jälkeen se enää ollut "öde", vaikka se esim. myönnettyjen kuuden vapaavuoden aikana maksanut maaveroa.

Tarkoitatko, että se olisi noiden vapaavuosien aikana mahdollisesti merkitty maakirjaan vielä pelkällä öde -sanalla merkitsemään vajetta verotulossa?

[vainoh]

Tarkennusta ...

Vuoden 1722 läänintilit.
Kuopion pitäjä:
Ödes Längdh luettelee 14 tilaa ja Optagne Öden 17 tilaa. Listoilla on yksi yhteinen nimi:
Keyritystä edesmenneen Olof Ukkosen kruununluontoinen tila (otti Johan Ahonen).

Iisalmen pitäjä:
Ödes Längdh luettelee 31 tilaa ja Optagne Öden 38 tilaa. Listoilla on kaksi yhteistä nimeä:
Salahmista edesmenneen Anders Remeksen ratsuväen augmenttitila (otti Påhl Makkonen)
Vänninmäestä edesmenneen Olof Ojalaisen kruununluontoinen tila (otti Johan Rönkkö)

Onko nämä siis kirjurin virheitä, vai miksi vain nämä esiintyy molemmissa luetteloissa?

Väinö Holopainen

[Heikki Särkkä]

Sami Lehtoselle. En usko, että vapaavuosilla oleva tila olisi merkitty autioksi, mutta voin olla väärässä. Joissakin luetteloissa tilan jälkeen on merkintä Skattar + vuosiluku kertomassa, mistä lähtien tila maksaa veroa.

[Seppo T.]

Sekaannun tähän asiaan kahden pennin edestä.

Tilasta on voitu ottaa osa verolle, osan jäädessä edelleenkin autioksi. Tilan (edellisen haltijan) nimi näkyy silloin useammassa paikassa.

On myös mahdollista, että jollain on ollut kaksi tilaa (hemman) joista autioitumisen jälkeen toinen on otettu verolle.

Jos manttaali- ja talolukuja vertailemallakaan ei selvyyttä tule, niin kyseessä voi olla kaksi eri aikaan tehtyä luetteloa, jotka on myöhemmin sidottu samaan tilikirjan niteeseen. Eri asiakirjojen päiväyksillä voi "saman vuoden" tileissä olla parikin vuotta eroa.

Seppo T.

[Tapani Kovalaine]

On olemassa sanonta: Kaikki maksaa nykyään liikaa paitsi työnantaja! Tämä lause oli täyttä totta 1500-1700 -luvuillakin. Ei korppi korpin nokkaa noki, mutta sen verran kannattaa muistaa, että Gösta Lext kirjassaan Mantalskrivningen i Sverige före 1860 kertoo henkikomissaareista monia paljastuksia. Eräät manttaalikomissaarit huomasivat, että he pystyivät perimään omin luvin palkkion todistuksesta, jonka he antoivat henkiverosta vapautetulle. Tämä palkkio oli selvästi suurempi kuin se 1/60 osa henkirahojen kertymäsummasta, jonka he kruunulta saivat.
Samanlaista luvattomuutta harrastivat myös autiotilaluetteloiden laatijat siellä täällä. Suomen ensimmäisellä veroviskaalilla Anders Äimällä oli iso työmaa, mutta hän sai syväkurkkujen (äimänkäkien) avulla kruunulle peräytetyksi huomattavat summat harmaan talouden rahaa.
Eri veroja varten oli usein eri verovoudit, alivoudit ja luetteloihin syntyi eroavuuksia tätäkin kautta. Kannattaa muistaa vuodelta 1589 Suomen rahvaan valitus Juhana III:lle. On siellä tämmöistäkin tekstiä: "Ensiksi, kun vouti on ollut vuoden voutina tai kirjuri kihlakunnankirjurina, niin heillä voipi olla suuret kartanot, ratsupalveluhevosia, laivoja, kivitaloja kaupungissa, hopeakannuja, hopeapikareita ja talot täynnä elintarvikkeita, ja kruunun linnat ovat tyhjiä ja Teidän Majesteettinne kartanot tulevat autioiksi..." "Samoin on voudilla ja kirjurilla alaisinaan 5 tai 6 alikirjuria ja usein sattuu, että viisi tai kuusi voudinkirjuria toisensa jälkeen vaatii sellaisia vanhoja saamisia, jotka me köyhät olemme maksaneet neljä tai viisi kertaa."