Mauno 90 v, Kainuun esipolvet

[Tapani Kovalaine]

PRESIDENTTI MAUNO KOIVISTON ESIPOLVISTA ON 3 PROSENTTIA KAINUUSTA

Yksi päivä muiden joukossa on 25.11.2013, mutta siitä erikoinen että Suomen tasavallan presidenteistä kaikkein korkeimpaan ikään ehtinyt Mauno Koivisto on ylittänyt tuona päivänä 90 vuoden ikäpaalun.

Ikätilasto kertoo, että presidenttimme ovat yltäneet keskimäärin 77 vuoden ikään: Ståhlberg 87, Relander 59, Svinhufvud 83, Kallio 67, Ryti 67, Mannerheim 84, Paasikivi 86 ja Kekkonen 86 v.

Urho Kekkosta olemme pitäneet erityisen kainuulaisena ja kajaanilaisena. Mutta esipolvien kohdalla asia ei ole ihan tuollainen. Presidentti Mauno Koivisto voittaa kolmen prosentin kainuulaisilla esipolvillaan kaikki muut Suomen presidentit ja myös Kekkosen.

Suomen Sukututkimusseuran kauan sitten julkaisemassa Mauno Koiviston viiden esipolven taulukossa, jonka Georg Luther oli tehnyt, ei kerrottu Kainuusta yhtikäs mitään. Kajjaanin kupeessa Mainualla vuonna 1774 syntyneen Pekka Huttusen kohdalla on mainittu, että hän oli uudisasukas Kiuruveden Luupueen Leppikankaalla. Pekan vaimo Anna Tervo syntyi 1774 Mainualla hänkin, mutta tuo Kainuuta koskeva tieto taulukkoon ei ole päässyt. Syntymäpaikkoja ei heille mainittu ja se on kainuulaisia kohtaan julmasti tehty. Nyt sitten vastapainoksi unohdetaan 97 prosenttia Koiviston esipolvista ja tarkastellaan vain Kainuuta, jossa asuu sentään 1,5 prosenttia Suomen kansasta.

Yleisenä tavoitteena on pian sadan vuoden ajan ollut se, että presidentti on koko kansan presidentti, myös kainuulaisten. Kolmen prosentin kainuulainen esipolvisto presidentti Mauno Koivistolle löytyy vuoden 1799 takaa ja on ehkä seuraavan oloinen:

äidinisän äidinäiti (= äiää)
Anna Reetta Huttunen, syntyi Kajaanin Lehtovaarassa 25.2.1799
isä uudistilallinen Pekka Huttunen s. 1774 Mainua Ronkala, k. 1849 Salahmi
äiti emäntä Anna Tervotar s. 1774 Mainua Antikkala, k. 1853 Salahmi Uusitalo
- Huttusen perhe muutti vuoden 1799 keväällä Mainuasta Kiuruvedelle
- Venäjän keisari Aleksanteri I vieraili seurueensa kanssa 28.8.1819 Mainualla Ronkalan talon pihapiirissä ja silloin talon isäntänä oli Pekka Huttusen nuorempi veli Juho s. 1776

ii sotilastorppari, gällare Matti Pekanp Huttunen s. 1752 Lehtovaara, k. 1819 Mainua
iä talollisen tytär Reetta Mikontr Tervotar s. 1746 Mainua, k. 1793 Mainua
äi talollinen Heikki Yrjönp Tervonen s. 1740 Ristijärvi, k. 1802 Mainua Antikkala
ää emäntä ja 14 lapsen äiti Juliana Antintr Mangitar s. 1744 Koutaniemi, k. 1823 Antikkala

iii torppari Pekka Juhonp Huttunen 1722-1765 s. ja k. Mainuan Ronkalassa
iiä talontytär Reetta Matintr Leinonen 1727-1802 s. Melalahti, k. Alasotkamo
iäi talollinen Mikko Yrjönp Tervonen 1705-1790 s. Jaalanka, k. Mainua
iää emäntä Kirsti Karhutar 1719-1784 s. Ristijärven Karhula, k. Mainua

äii talollinen Yrjö Juhonp Tervonen 1718-1792 s. Paltamo, k. Mainua Antikkala
äiä emäntä Reetta Heikintr Karhutar 1715-1779 s. Ristijärvi, k. Mainua Antikkala
ääi talollinen Antti Jaakonp Kaakinen-Säisä-Mankinen 1697-1751 s. Oulunsalo, k. Koutaniemi
äää emäntä Juliana Matintr Pelttari 1702-1781 s. Pudasjärvi Jonku, k. Paltaniemi Hovila

Kahdeksas esipolvi sisältää Kainuusta seuraavat henkilöt:
Juho Huttunen 1685 ja Susanna Heikintr Torvinen 1685 Lehtovaarasta
Matti Leinonen 1707 ja Reetta Karjalainen 1711 Mainuan Ronkalasta
Yrjö Juhonp Tervonen 1675 ja Riitta Mikontytär 1680 Jaalangasta
Heikki Martinp Karhu 1693 ja Kaarina Pekantr Tolonen 1692 Ristijärveltä
Juho Juhonp Tervonen 1681 ja Reetta Leinonen 1684 Mainuan Antikkalasta

Osa syntymävuositiedoista on pelkkiä arvauksia, sillä kirkonkirjojen ja henkikirjojen avulla ei tarkkoihin vuosilukuihin tahdo enää päästä. Silloin on pakko ottaa luvut omasta päästä.

Näilläpä tiedoilla haluan lämpimästi onnitella koko kansan presidenttiä Mauno Koivistoa hänen syntymäpäivänsä johdosta yhtenä heistä, joilla myös on kainuulaiset esipolvet.

Suku Forumin lukijoille esitän kainon toivomuksen: älkää kertoko Ilta-Sanomille edellä mainitun (- ja kuohuviiniin liittyvän) harvinaisen ammatin gällare suomennosta, sillä 12.3.1988 tuo lehti teki ihan turhan suuren numeron presidentti Koiviston erään esi-isän eräästä sukunimestä. Kysessä oli Iisakki Samuelinp. Niiranen eli Mulkua eli Laakko eli Tervola. Kaneetti lehdessä kuului näin: Voiko edes espanjalaisella markiisilla olla komeampi nimi?

[ristojohannes]

Minä haluan myös yhtyä syntymäpäiväonnitteluihin

Me turkulaiset pidämme Manua omana poikanamme.
Onhan hän säilyttänyt turkulaisen aksentinkin jo lähes yhdeksänkymmentä vuotta.
Totuus Manun juurista on, ettei niitä löydy Turusta kuin se, että hän on Heidekenillä syntynyt.
Minä olen tunteja etsinyt sukuyhteyttä Manun ja itseni välille Loimaan suunnalta. Pettymys on ollut kova, niitä ei ole löytynyt.
Laiha lohdutus on, että nykyinen presidentti on äitini 10. serkku.

[Matti Lund]

Minä haluan myös yhtyä syntymäpäiväonnitteluihin

Me turkulaiset pidämme Manua omana poikanamme.
Onhan hän säilyttänyt turkulaisen aksentinkin jo lähes yhdeksänkymmentä vuotta.
Totuus Manun juurista on, ettei niitä löydy Turusta kuin se, että hän on Heidekenillä syntynyt.
Minä olen tunteja etsinyt sukuyhteyttä Manun ja itseni välille Loimaan suunnalta. Pettymys on ollut kova, niitä ei ole löytynyt.
Laiha lohdutus on, että nykyinen presidentti on äitini 10. serkku.

Tuossa Tapanin listassa kiinnittää huomiotani monen muun ohessa mm. esivanhempieni sisaruksia ainakin kaksi kappaletta, joten muutamia yhteisiä juuria Manun kanssa näytäisi olevan useammassa kohtaa siinä vuoden 1700 kieppeillä Paltamossa syntyneitten osalta.

Itse olen vain asunut täällä Turussa noin 40 vuotta, mutta toinen lapseni on sentään täällä syntynyt, joten on "turkulaissyntyinen" Manun sukulainen. Pikkuserkkujakin täällä päin asuu ja on syntynyt. Luulen, että sukulaiseni ovat vain vähäinen hippunen Manun Turussa asuvista sellaisista kaukaisista sukulaisista, joilla yhteiset juuret menevät Kainuuseen.

Olen kyllä huomannut olevani myös Manun pohjalaisjuurten kautta kaukainen sukulainen, itse asiassa sieltä tulee enemmän yhteisiä juuria kuin Kainuusta, mutta unohdetaan se tässä nyt, kun se jää tämän valokiilan ulkopuolelle.

Onnea vaan kovasti Maunolle.

terv Matti Lund

[Tapani Kovalaine]

TÄYVET VIIS ROSENTTIA SUKUJUURIA SAVOSTA

Savolaisia sukunimiä ovat kuten tiedämme
- rantasalmelaiset Ruuskanen, Kontiainen, Jääskeläinen, Pitkänen, Otinen ja Leinonen
- lapinlahtelainen Kuokkanen
- iisalmelaiset Lappalainen, Remes ja Hiltunen.
Yhteistä mainituille nimille on se, että niissä on resitenttiainesta.

Suomen Sukututkimusseuran julkaisemassa presidentti Mauno Koiviston viiden esipolven taulukossa, jonka Georg Luther oli tehnyt, kerrotaan savolaisista sukujuurista. Vieremällä Nissilän kylässä syntyi 9.4.1795 Mikko Juhonpoika Ryth, joka asui Savossa 43 ensimmäistä elinvuottaan. Hän oli Koiviston äidinisän äidinisä.

Mikko Ryth muutti perheineen 1838 Vieremältä Pohjanmaan puolelle Piippolaan ja kuoli 1881 Piippolassa kun oli puolet elämästään eli 43 vuotta tullut siellä asuneeksi. Mutta Savon puolelta Mikon esipolvet löytyvät eikä Piippolasta. Ihan vaan harjoituksen vuoksi esipolvista etsityt esitiedot saattavat olla ainakin osaksi seuraavat:

äiäi Mikko Ryth 1795-1881 maanviljelijä Vieremällä ja 1838 jälkeen Piippolassa
- puoliso, emäntä Anna Reetta Huttunen, syntyi Kajaanissa 25.2.1799. Muutti keväällä 1799 Kiuruveden Luupuveelle ja 1824 häiden jälkeen Vieremän Nissilään

isä: lampuoti Juho Ryth 1768-1838 s. Lapinlahti Pajujärvi, k. Vieremä Nissilä
äiti: emäntä Liisa Maria Otinen 1771-1808 s. Iisalmi Partala, k. Vieremä Salahmi
- pariskunta avioitui Iisalmessa 1792 ja asui vuoteen 1808 asti Vieremän Salahmin kylässä, josta Juho leskenä muutti Nissilän kylään, ennen muuttoa 1811 hän oli avioitunut Reetta Paakkisen kanssa
- Liisa Otisen suvussa alettiin 1700-luvun lopulla siirtyä pikku hiljaa kirjaamaan sukunimi muodossa Uotinen. Liisa oli kuitenkin koko ikänsä Otinen kirjoissa ja kansissa. Ryth oli sotilasnimi ja hiukan Ruuskasen oloinen.

ii sotilas, torppari Klaus Juhonp Ruuskanen, Ryth 1736-1808 s. Juva (ehkä), k. Iisalmi Paloinen
iä torpparin tytär Maria Ollintr Otinen 1742-1809 s. Lapinlahti Alapitkä, k. Iisalmi Paloinen Kangaslammin torppa
- pariskunta avioitui noin v. 1758, asuivat Lapinlahden Pajujärven Karvalan torpassa ja vanhoilla päivillään muuttivat Iisalmen Paloisiin poikansa luo

äi talollinen Mikko Ollinp Otinen 1736-1819 s. Lapinlahti Alapitkä, k. Salahmi
ää emäntä Kristiina Laurintr Lappalainen 1738-1790 s. ja k. Iisalmi Partala

iii torppari Juho Klausinp Ruuskanen s. 1707 Rantasalmi Hiltula, k. Juvalla
iiä torpparin vaimo Anna Mikontr Jääskeläinen 1709-1755 s. Rantasalmi, k. Juva
- Juhon vanhemmat: ratsumies Klaus Ruuskanen 1685-1755 ja vaimonsa Agneetta Kontiainen

iäi torppari Olli Erkinp Otinen 1709-1771 s. ehkä Rantasalmi Leislahti, k. Lapinlahti Alapitkä
iää torpparin vaimo Riitta Kuokkanen 1700-1760 ?, k. Lapinlahti Alapitkä
- on mahdollista, että Ollin isä oli Erkki Otinen ja äiti oli Anna Leinonen, jotka asuivat Rantasalmella. Riitan vanhempia ei löytynyt ja Riitan sukunimi on aina kirjattu Alapitkässä eri tavoilla: Kuokainen, Kokainen ja Kestinen. Jos Hiskiä on uskominen.

äii edellä mainittu Olli Otinen 1709-1771
äiä edellä mainittu Riitta Kuokkanen 1700-1760 ?

ääi talollinen Lauri Paavonp Lappalainen 1714-1785, s. ja k. Iisalmi Partala
äää emäntä Anna Iivarintr Hiltunen 1719-1775 ?, s. ja k. Iisalmi Partala
- Laurin vanhemmat: talollinen Paavo Lappalainen 1671-1759 ja emäntä Kristiina Remes 1692-1746

Osa syntymävuosi- ja muistakin tiedoista on arvatenkin pelkkiä arvauksia, sillä kirkonkirjojen ja henkikirjojen avulla ei tarkkoihin vuosilukuihin ja nimitietoihin tahtonut enää päästä. Silloin oli pakko ottaa luvut ja nimet omasta päästä, jolloin lopputulos voi olla kuitenkin tyhjää parempi - tai sitten ei. Savosta katsoen näyttää, että kyllä Kainuustakin löytyy 13/256 esipolvea presidentti Koivistolle. Siinä tapauksessa Savon ja Kainuun sukujuuret tekisivät yhteensä 10 prosenttia.

[Tapani Kovalaine]

PRESIDENTTI MAUNO KOIVISTON ESIPOLVISTA ON 5 PROSENTTIA KAINUUSTA
- - - - -
Kahdeksas esipolvi sisältää Kainuusta seuraavat henkilöt:
Juho Huttunen 1685 ja Susanna Heikintr Torvinen 1685 Lehtovaarasta
Matti Leinonen 1707 ja Reetta Karjalainen 1711 Mainuan Ronkalasta
Yrjö Juhonp Tervonen 1675 ja Riitta Mikontytär 1680 Jaalangasta
Heikki Martinp Karhu 1693 ja Kaarina Pekantr Tolonen 1692 Ristijärveltä
Juho Juhonp Tervonen 1681 ja Reetta Leinonen 1684 Mainuan Antikkalasta
[/I][/SIZE][/FONT]
Jos kerran kahdeksannen esipolven kohdalla presidentti Koivistolle löytyy Leinosia kaksittain, niin sitä rataa on helppo edetä vaikkapa näin:

Matti Tapaninpoika Leinonen s. 1707 (rk) Melalahti 8 Leinola, muutti vaimonsa kanssa 1760-luvulla Mainuan Ronkalaan tyttärensä perheeseen asumaan ja kuoli Mainualla 20.3.1772

isä Tapani Pekanpoika Leinonen, asui Melalahden Leinolassa (nro 8)
äiti Valpuri Hurskainen

isän isä Pekka Tapaninp Leinonen, asui Melalahden Leinolassa (nro 8)
isän äiti Riitta

isän isän isä Tapani Pekanp Leinonen, asui Melalahden Leinolassa

Matti Leinosen 1707-1772 puoliso oli Marketta Juhontr Karjalainen, joka syntyi rippikirjan mukaan 1711 ja kuoli Mainuassa 12.5.1770.
- Matti ja Marketta vihittiin Paltamossa 8.1.1727
- pariskunnan luona asui heti vuodesta 1727 lähtien Marketan isä Juho Karjalainen

Pulmana on että Melalahdesta ja Paltamosta löytyy Juho Karjalaisia useita. Näyttää vaikealta saada Karjalaisista aikaan samanlaista esipolvien jatkoketjua, jollainen Leinosista syntyi helposti. Onko joku tutkinut joskus näitä Paltamon Juho Karjalaisia?

[Henri_e]

Olen melko läheistäkin sukua Koivistolle Loimaalta, oma sukuni on viereisestä talosta ja muistaakseni juuri Inkin talosta Puujalkalassa oli hänen sukuaan - en pysty nyt tarkistamaan.

Jo edesmenneelle isoisälleni tämä oli suuri kauhistelun ja hiljenemisen aihe väärän puoluetaustan takia :D

[Tapani Kovalaine]

Olen melko läheistäkin sukua Koivistolle Loimaalta, oma sukuni on viereisestä talosta ja muistaakseni juuri Inkin talosta Puujalkalassa oli hänen sukuaan - en pysty nyt tarkistamaan.

Jo edesmenneelle isoisälleni tämä oli suuri kauhistelun ja hiljenemisen aihe väärän puoluetaustan takia :D
Edellä on tullut mainittua 11. esipolveen kuuluva Tapani Pekanpoika Leinonen Paltamon Melalahdesta. Kun katselee netissä olevia Leinosten suvun sukusivuja, havaitsee että sukukirja I on Yrjö Juhonp Leinosen 1688-1755 jälkeläistöstä ja sukukirja II (julkaistu vuonna 2008) on Matti Paavonp Leinosen 1710-1764 jälkeläisistä.

Melalahdessa oli vuoden 1727 henkikirjan (digi 11) mukaan kolmaskin Leinolan talo, jota isännöi Matti Tapaninp Leinonen. Tähän sukuhaaraan kuuluu presidentti Mauno Koivisto ja kenties muita kautta muihinkin sukuhaaroihin.

Melalahden neljäs Leinola oli vuonna 1727 talo, jota isännöi Heikki Leinonen vaimonsa Lisbetan kanssa. Näin äkikseltään näyttää siltä, että kolmannen ja neljännen Leinolan jälkipolvet pääsevät vasta seuraaviin sukukirjoihin.

Puoluetaustasta puheen ollen Suku Forumin sääntöjen ansiosta ei ole vielä tullut esille mihinkä puolueeseen pres. Koivisto on joskus kuulunut. :)

[blue-eyed]

No ainakin minä olen Mauno Koiviston kanssa Tervosten kautta 8. serkku ja Karhujen kautta 7.+1 serkku.