Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Mitä mahtanee tarkoittaa?
Löysin hiskistä erään nuoren naishenkilön edestä sanan däjan. Osaako kukaan sanoa mitä tarkoittaa?
= dejan = taloudenhoitaja, jalkavaimo jne
tellervoranta
14.04.08, 19:21
Hei :), deja tarkoittaa: taloudenhoitaja (vanhin merkitys), karjakko, jos on uskomista SSS:n kirjaan...:rolleyes:
Löysin hiskistä erään nuoren naishenkilön edestä sanan däjan. Osaako kukaan sanoa mitä tarkoittaa?
Sanassa on myös sävy "ei-enää-neitsyt" tai usein myös: aviottoman lapsen saanut naimaton nainen.
Jouni Kaleva
14.04.08, 20:15
Sanassa on myös sävy "ei-enää-neitsyt" tai usein myös: aviottoman lapsen saanut naimaton nainen.
Useimmiten/aina rippikirjoissa tämä tarkoittaa nimenomaan tuota jälkimmäistä.
Onkohan tapahtunut siirtymää sanan karjakko-merkityksestä sillä lailla, että tarkoitetaan "lypsäjää" siis maidontuottajaa. 1600-luvulla oli kait enemmänkin tavallista, että jos epäiltiin, että naimaton nainen oli salannut raskautensa/synnytyksensä ja haluttiin selvittää asiaa, niin annettiin tutkia epäilyksenalaiset naiset (jos esim. oli löytynyt kuollut vastasyntynyt, jonka äidistä ei tietoa) ja syyllinen oli se, jolla oli käynnistynyt maidontuotanto.
tellervoranta
14.04.08, 20:59
Näin minäkin sen olen aina käsittänyt ja siksi oli mukava siteerata virallista opusta :rolleyes:
Sanassa on myös sävy "ei-enää-neitsyt" tai usein myös: aviottoman lapsen saanut naimaton nainen.
Seppo Niinioja
14.04.08, 21:55
Näin minäkin sen olen aina käsittänyt ja siksi oli mukava siteerata virallista opusta :rolleyes:
Yleisön pyynnöistä huolimatta sekaannun tähänkin keskusteluun, kuten entinen virkamies papereihinsa.
Tarkoitat Tellervo kaiketi "virallisella opuksella" SSS:n julkaisemaa Sukututkimus askel askeleelta -opasta, johon on juuri ilmestynyt jatko-osa, jota tässä innokkaana odottelen.
Tässä deja-sanassa, niin kuin esim. jungfrussa on tärkeää huomata konteksti eli asiayhteys ja milloin sanaa on käytetty. Eihän talonpoikaistaloissa ennen vanhaan juurikaan ole tainnut karjakkoja olla, mitä nyt nykyään maatalouslomittajia. Kyllä hommat hoidettiin ihan emännän ja piikojen voimin, kaikki kunnia heille. Kartano-dejojakin ehkä oli ja he taisivat olla kartanoiden palvelusväkeä, jos niitäkään. Lähteeni Anneli Mäkelä-Alitalo (Sukuseurojen Keskusliitto ry. 2000) antaakin seuraavat deja, deija-sanan vastineet:
karjakko, jalkavaimo, taloudenhoitaja, imettäjä.
Jalkavaimo ja taloudenhoitaja olivat havaintojeni mukaan yleensä aatelismiesten epäsäätyisiä kumppaneita. Imettäjiä (amma) käyttivät tosiaan säätyläiset (en viitsi paljastaa, miksi), muistaakseni esim. Ranskan kuninkaan hovissa ja mikä ettei meilläkin, kuten HisKi osoittanee.
Seppo Niinioja
tellervoranta
15.04.08, 07:11
Yleisön pyynnöstä :cool: vastaan kyllä......siis kirjaan......
Renkejä ja piikoja, useampiakin, oli kyllä köyhissäkin talonpoikaistaloissa jo n.1750, niinkuin kotitalossanikin. Lapset saattoivat olla muualla. Luin juuri yhtä ruotsalaisen tutkijan kirjoittamaa kirjaa 1600-luvulta ja siitä jäi erityisesti mieleen suhtautuminen lapsiin aivan kaikissa säädyissä.
Jounin pohdiskelun takia jäin miettimään, onko miehille ollut mitään vastaavaa sanaa kuin naisille deja. :confused::eek:
karjakko, jalkavaimo, taloudenhoitaja, imettäjä.
Jalkavaimo ja taloudenhoitaja olivat havaintojeni mukaan yleensä aatelismiesten epäsäätyisiä kumppaneita. Imettäjiä (amma) käyttivät tosiaan säätyläiset (en viitsi paljastaa, miksi), muistaakseni esim. Ranskan kuninkaan hovissa ja mikä ettei meilläkin, kuten HisKi osoittanee.
Seppo Niinioja
Sekaannunpa minäkin keskusteluun pyytämättä. Imettäjää on käytetty ihan tehdastyöläisenkin perheessä silloin, kun on ollut pakko. Eihän ollut äidinmaidon vastikkeita. Veljeni syntyi 1935 Käkisalmessa, äitini sai pahan veritulpan jalkoihinsa ja joutuin Viipuriin sairaalaan kahdeksi kuukaudeksi. Tänä aikana veljelläni oli imettäjä, joka sen aikaisen tavan mukaan varsinaisen imetyksen lisäksi pureskeli suussaan leipää tai mitä nyt lapselle siihen aikaan hienonnettuna annettiinkaan ja pullautti sen sitten veljeni suuhun niin kuin lintuemo ikään. :) Näin minulle on kerrottu.
Seppo Niinioja
15.04.08, 10:30
Jounin maidontuotantoteoriasta olen lukenut jostakin muualtakin. Varmaankin ihan oikea selitys deja-sanalle. Myös amma eli imettäjä näkyy esiintyvän aviottomien lasten äitinä HisKissä. Samoin karjakko suomeksi. Unohdin että imettäjiä on käytetty todelliseen tarpeeseenkin, ei vain ylhäisön mukavuudenhalun takia.
Renkejä ja piikoja oli torpissakin. Meilläkin alemman keskiluokan "puustellissä" asuneessa virkamiesperheessä oli ainakin 1940-luvulla kotiapulaisia, joita kutsuttiin yleisesti palvelijoiksi, mikä ei ollut mitenkään halventava nimitys. Nämäkin ovat tainneet käydä jokseenkin harvinaisiksi, kun kotitalouskoneet ovat yleistyneet eikä asunnoissa useinkaan ole tilaa apulaisen majoittamiseen eikä perheellä varaakaan kotiapulaisen palkkaamiseen. Liekö heitä edes saatavissa.
Tarkoitin karjakolla työtehtävänä ja ammattina Nykysuomen sanakirjan mukaisesti tätä: "(naispuolinen) karjankoitaja; ammattikoulutuksen saanut karjanhoitaja:" Karjakoiden ammattikoulutus alkoi tietääkseni Mustialan maanviljelyskoulussa, joka perustettiin v. 1840. ks. http://staff.mustiala.hamk.fi/~mranta/mhist/historia_politiikka.htm (http://staff.mustiala.hamk.fi/~mranta/mhist/historia_politiikka.htm) . Voutiosastolla opiskelleista miehistä tuli ilmeisesti lähinnä kartanonvouteja, pehtoreita. Sivustolla on muutenkin hyvä tietopaketti maataloushistoriasta.
Vielä keskustelukanava "Karjakolta" http://www.agronet.fi/dcforum/Agronet/DCForumID3/632.html - 13 (http://www.agronet.fi/dcforum/Agronet/DCForumID3/632.html#13)
poimittua:
Ilta-Sanomien juttu:
Sosiaaliviraston naiskanslistin nimittely karjakoksi
toi keski-ikäiselle lahtelaismiehelle sakkorangaistuksen
kunnianloukkauksesta Lahden käräjäoikeudessa.
Olisikohan ollut sukututkija tuo mies?
Tellervolle vielä: Eikös häntäheikki, svanshenrik(?) ole käypä vastine dejalle? Asiasta lisää Suomi24-keskustelussa täällä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=1500000000000154&posting=22000000026570544 (http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=1500000000000154&posting=22000000026570544)
Seppo Niinioja
tellervoranta
15.04.08, 14:29
Hei :)
Sanassa on myös sävy "ei-enää-neitsyt" tai usein myös: aviottoman lapsen saanut naimaton nainen.
Nyt kun on käyty perusteellinen keskustelu sanasta deja/n, sallittakoon mainita, että sana kvinna/qvinna tarkoittaa sukututkimuksessa nainen ( usein aviottoman lapsen synnyttänyt).
Niinkuin kaikki sukututkijat tietävät, naisen asema ei ole ollut järin kaseva. Birjer Jaarlin perintölain mukaan sisar sai puolet siitä mitä veli vuoteen 1878 asti. Naimaton nainen tarvitsi luvan aviolleen isältään tai vanhimmalta veljeltään ja oli näiden holhouksen alainen. Avioliitossa oleva miehensä holhouksen alainen. Vasta v. 1929 avioliittolaki poisti naittajajärjestelmän.
V.1686 kirkkolain mukaan salavuoteutta harjoittanut nainen kärsi julkiripin eli häpeäpenkillä istumisen ja anteeksiannon seurakunnan edessä. Vuodesta 1741 oli voimassa yksityinen rippi, josta pappi teki usein tietyllä tavalla julkisen. v. 1889 rikoslaissa salavuoteus ei ollut enää rikos.
Pitäisi vielä löytää miehelle sopiva vastaava nimike satojen vuosien takaa :confused:. Olisiko sopivaa työryhmää.... miten olisi: Matti lukee "kärtsyjään" sillä silmällä.....Seppo löytää jutut kauempaa menneisyydestä...Blue-eyed pistää taas mielikuvituksensa lentoon... kaikki tietysti mukaan.:eek::p:
Kiitos kovasti kaikille vastanneille. Jotain tällaista minäkin ajattelin sanan tarkoittavan.
Seppo Niinioja
15.04.08, 17:01
Hei :)
Nyt kun on käyty perusteellinen keskustelu sanasta deja/n, sallittakoon mainita, että sana kvinna/qvinna tarkoittaa sukututkimuksessa nainen ( usein aviottoman lapsen synnyttänyt).
Niinkuin kaikki sukututkijat tietävät, naisen asema ei ole ollut järin kaseva. Birjer Jaarlin perintölain mukaan sisar sai puolet siitä mitä veli vuoteen 1878 asti. Naimaton nainen tarvitsi luvan aviolleen isältään tai vanhimmalta veljeltään ja oli näiden holhouksen alainen. Avioliitossa oleva miehensä holhouksen alainen. Vasta v. 1929 avioliittolaki poisti naittajajärjestelmän.
V.1686 kirkkolain mukaan salavuoteutta harjoittanut nainen kärsi julkiripin eli häpeäpenkillä istumisen ja anteeksiannon seurakunnan edessä. Vuodesta 1741 oli voimassa yksityinen rippi, josta pappi teki usein tietyllä tavalla julkisen. v. 1889 rikoslaissa salavuoteus ei ollut enää rikos.
Pitäisi vielä löytää miehelle sopiva vastaava nimike satojen vuosien takaa :confused:. Olisiko sopivaa työryhmää.... miten olisi: Matti lukee "kärtsyjään" sillä silmällä.....Seppo löytää jutut kauempaa menneisyydestä...Blue-eyed pistää taas mielikuvituksensa lentoon... kaikki tietysti mukaan.
Täältä pesee: Kun ei ole tiedossa häntäheikin ruotsinkielistä vastinetta, niin miten olisi horbock elikkä huoripukki? Löytyy muuten ihan kunnianarvoisesta SAOB:stakin, mutta surprise, surprise en ainakaan tähän hätään löytänyt yhtään sellaista HisKistä.
Ristiinassa on kyllä tällaiset tapaukset:
Vihityt
Kuul. Vihitty Kylä Talo Mies Vaimo Kylä Talo
26.12.1744 Kylänlax Joh. Joh.ss. Kihlberg Kirst. Pährsdr. Tiusain Aniala
alkup - TALLKOMM: Tiusala
Haudatut Ikä
Kuollut Haudattu Kylä Talo Henkilö Kuolinsyy vv kk vko pv
26.5.1742 30.5.1742 Kylälax horbarn Johan 1
omainen: drag. Kihlberg
Kuulin aikoinaan eräältä vanhemmalta Horelli-nimiseltä kollegalta selityksen suvun nimen alkuperästä: Se tulisi kantaäidistä:). Eipä siinä mitään, mutta ei taida pitää paikkaansa. Horellit ovat ihan merkittävä suku, minkä ei sinänsä kantaäidistä tarvitse riippua ja heistä on julkaistu selvityksiä.
(Jouduin poistamaan Tellervon viestistä vähän hymiöitä, kun niitä tuli kaikkiaan liikaa).
Seppo Niinioja
tellervoranta
15.04.08, 18:03
.....ei siis löydy....:rolleyes:. Eli minulla oli tuhoon tuomittu idea. Viestiketjukin pitäisi aloittaa uusi, vaan mitäpä sitä tyhjää tuijottamaan niinkuin eilen kävi TV:n luonto-ohjelman kanssa.:(
Markku Pihlajaniemi
15.04.08, 18:50
Heipä
Käräjäteksteissä on haukkumasanana, tarkoittaen miespuolista huorintekijää. käytetty sanaa horkarl. Närpiön käräjillä 1760 on kirjuri merkannut teksteihin saman suomenkielellä, huorimus. Siinä siis nimipari horkarl - huorimus.
Erkki Järvinen
15.04.08, 19:40
Olen nyt seurannut ja osallistunutkin näihin keskusteluihin - kuten monet toisetkin - vuosia jos toisenkin ja aina vain nousee esille tuo kysymys mitä tarkoittaa dejan, Jouni Kalevan vastaus oli aivan oikein tuolla aiemmassa yhteydessä sillä asia on siten, ettei välttämättä nainen jota rippikirjoissa tuolla kyseisellä nimikkeellä tituleerataan ole lehmää edes nähnytkään niin, että tulkinta karjakosta noin yleisesti ottaen on kovasti harhaan johtava.
- kun merkintä tulee vastaan niin kyllä sieltä yleensä löytyy kirjoista myöskin avioliiton ulkopuolinen lapsi. - Joskaan sen häntäheikin löytäminen voipi olla vaikeampaa.
tellervoranta
16.04.08, 07:39
Huomenta, hyvää sellaista, kaikille tasapuolisesti :)
.....ei siis löydy....:rolleyes:. Eli minulla oli tuhoon tuomittu idea. Viestiketjukin pitäisi aloittaa uusi, vaan mitäpä sitä tyhjää tuijottamaan niinkuin eilen kävi TV:n luonto-ohjelman kanssa.:(
Heipä
Käräjäteksteissä on haukkumasanana, tarkoittaen miespuolista huorintekijää. käytetty sanaa horkarl. Närpiön käräjillä 1760 on kirjuri merkannut teksteihin saman suomenkielellä, huorimus. Siinä siis nimipari horkarl - huorimus.
Markku on ennenkin auttanut minua kiperissä tilanteissa, kiitokseni. :)
Seppo Niinioja
16.04.08, 11:42
Tasapuolisuuden nimissä Ylioppilasmatrikkelista kopioitu tuomiokirjan ilmaisu 1700-luvun alusta moitteettomasta syntyperästä:
Narvalainen räätäli Gustav Fontanius saa syntyperätodistuksen, barnfödd i Uskela S:n och Hähkänä by af Echta sängh och ährliga Föräldrar, hans Fader warit Mattz Olofsson Ryttmesterskans Wälb: Fruu Elsa Rappes Gårdzskrifware hans Moder hustru Margetha Söfringzd:r hwilka begge äre genom döden i Uskela S:n afledne); KA mf. ES 1757 (cc 32)
Seppo N
tellervoranta
16.04.08, 14:56
tasapuolisuuden vuoksi :) myös Haukiputaan kastetuista v. 1723.
Kastetaan silloisen saarnaajan?, ylioppilaan, Sni? Daniel Keckmanin ja ...jotain hienoa.....Christina Lithovian poika. Kummeina Herra Luutnantti Granberg, Sacellanen, Herra Pehr Uhlbergs Kärsta, Herra Johan Keckman ja hänen Kärsta, Herra Henrik Frosterus ja Jungfru Maria Uhlberg.
Osattiin sitä vaimoa kauniisti nimittää....:rolleyes:, minä en tietty osannut oikein kirjoittaa.
Seppo Niinioja
17.04.08, 17:43
Ajattelin edellä tuota viehättävää ilmaisua "af Echta sängh och ährliga Föräldrar" enkä vanhempien säätyä, johon se ei kai sinänsä viittaakaan.
Seppo Niinioaj
tellervoranta
17.04.08, 18:09
Niinpä tietysti :), uskon että lukijat sen käsittivät. Ja minä tarkoitin tuota Kärsta, mitä en osaa edes kirjoittaa. Olen liikaa lukenut muita kieliä oppikoulun ruotsin, englannin, saksan ja ranskan (vähän aikaa) jälkeen eli venäjää, italiaa, espanjaa, latinaa ja nyt tämä vanha ruotsi, joten tosiasiassa en osaa mitään kunnolla; senkun sekoitan kaikkia nyttyrälle :rolleyes:esim. soittaessani toiselle puolen maailmaa, missä pitää puhua espanjaa.
Ajattelin edellä tuota viehättävää ilmaisua "af Echta sängh och ährliga Föräldrar" enkä vanhempien säätyä, johon se ei kai sinänsä viittaakaan.
Seppo Niinioaj
Muuten Sepon kanssa tässä vain pitkitämme ketjua:eek:. Pitäisi keksiä asiantynkää otsikosta eli alkaa jotain taivastella. :D:
Ja minä tarkoitin tuota Kärsta, mitä en osaa edes kirjoittaa.
Tellervo hei, tuo sana on Käresta.
/_TerhiA_\
tellervoranta
17.04.08, 20:05
Kiitos Terhi :)
Sitä ei näy esim. Sukututkimus askel askeleelta sanastossa ruotsi-suomi.
Koulusanakirjastahan tuo näkyy löytyvän : käraste-n, käresta-an-or eli rakastettu, lemmitty. :cool:
Helena Heikkinen
17.04.08, 22:35
Olen törmännyt pariin tapaukseen, missä tuota sanaa käraste tai kära - siis rakas - on käytetty, kun pari on kihloissa ja kenties jo hakenut kuulutuksiakin, mutta lapsi on syntynyt ennen vihkimistä. Liekö sama kuin fästeqvinna? Pari on vihitty avioliittoon jonkin ajan kuluttua.
On siis ollut iso ero qp:n ja rakkaan - morsiamen - välillä.
Deja on voinut olla siis aivan kunniallinen nainen ja erittäin tarpeellinen henkilö. Vastasyntyneitä kuoli paljon, joten oli niitä, jotka voivat tarjota äidinmaitoa. Eikä nykyäänkään kaikilla äideillä riitä äidinmaitoa.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.