PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Björkström


Aila Virtanen
14.04.08, 12:01
Onko kukaan tutkinut sukuja jotka olisivat suomentaneet sukunimen Björkström, Koivuvirraksi. Tai onko tutkittu Björkström sukua jota on ollut ainakin Vaasan puolessa ja Porissa.

maijok
14.04.08, 19:32
Familysearch-haku; Finland Björkström
näyttää ensimmäiset 19 tulosta Jalasjärvi Vaasa
ja n:o 20-25 Jokioinen Häme.
Viimeksi mainitut tunnistin omakseni,
mutta kuka viisas auttaisi taaksepäin?
Ovatko vaasalaiset samaa sukua? :p:

Matti Lund
15.04.08, 00:42
Tai onko tutkittu Björkström sukua jota on ollut ainakin Vaasan puolessa ja Porissa.

Hei

Olen Vaasan seudun Björkströmin jälkeläinen.

Nimi on omien esivanhempieni kohdalla Ilmajoen komppanian ruodussa käytetty sotamieslisänimi, jonka kantajana omassa tapauksessani oli Sameli Juhonpoika, jonka syntymäajaksi ilmoitetaan Ilmajoen rippikirjoissa helmikuu 1708 ja jonka vanhemmat Juho Juhonpoika ja Priita Ollintytär asuivat joitakin aikoja ennen Samelin syntymää Jalasjärven Kuhan talossa, mutta katoavat sitten isonvihan aikana joksikin ajaksi Ilmajoen pitäjän alueelta.

Jos olen ollut oikeilla jäljillä jäljityksessäni, he olisivat asuneet joitakin vuosia myös Vaasassa. Perhe ilmaantuu takaisin Ilmajoelle, Kurikan Miedonkylään, heti isonvihan jälkeen, mutta isä Juho on jäänyt sille tielleen. Jäljellä ovat äiti, poika Sameli ja tytär Susanna.

On muitakin Ilmajoen sotamiesnimen Björkströmejä, mutta tämä meikäläisen haara lienee näkyvin, sillä lisänimi pysyi sitkeästi sen kantajissa polvi polvelta johtuen siitä, että Björkströmien miesväki suuntautui käsityöläisammatteihin, jolloin lisänimi hyvin pysyy, jos on muuten sopiva.

Esimerkiksi Samelin poika Tuomas meni Vaasaan suutarimestari Lars Svahnin oppiin ja nai siellä sitten mestarin tyttären Magdalenan. Lars Svahn oli muuttanut Uumajasta ensin Kokkolaan, sitten Maxmöhön ja päätynyt lopulta Vaasaan; paitsi elanto, häntä houkutti Vaasan seudulle harras varhaisherännäisyys. Svahnit olivat saaneet lisänimensä myös sotamiesruodun mukaan Västerbottenissa ja säilyttivät sen yhtä sinnikkäästi kuin Björkströmitkin.

Tuomas Björkström palasi valmistuttuaan Ilmajoelle ja suurin osa myöhemmin siellä tavattavia Björkströmejä ovat nähtävästi hänen jälkeläisiään. Olen kyllä kartoittanut heidän leviämistään muutamalla kymmenellä perhetaululla. Lisäksihän Samuel Björkströmin jälkeläiset kuuluvat vaimon Maria Joosepintytär Kytän kautta Seinäjoen Uppa -suvun tiedonkeruuprojektiin.

Minulla on useita projekteja, joissa jäljitetään sukusuhteita merenkurkun yli molempiin suuntiin. Vaihtamalla tietoja Rune Forsgrenin kanssa, joka on erittäin neuvokkaasti jäljittänyt Ruotsin lähteistä lähtömuuttajia ympäri Västerbottenia, olen nimenomaan Runen avulla löytänyt esipolviketjun Svahnien puolella 1500 -luvun puolelle asti.

Sen sijaan Sameli Björkströmin esivanhempien kartoituksessa olen vasta hypoteesi- ja skenaariovaiheessa, sillä tietoa yksiselitteiseen esipolvijohtoon vielä puuttuu ja se tuntuu olevan kovan kiven takana.

terv Matti Lund

maijok
15.04.08, 12:56
:) Korpraali Anders Biörkström
s. 1718 haudattu 1.6.1789 Jokioinen
-pso Brita Jacobsdr
s. 1724 kuollut 1791 Jokioinen
lapset:
1) Fridrich Andersson Biörkström s. 30.7.1748 Jokioinen
2) Gabriel Andersson Biörkström s. 22.11.1750 Jokioinen
3) Hedvig Andersdr Biörkström s. 5.4.1754 Jokioinen
4) Immanuel Andersson Biörkström s. 16.11.1763 Jokioinen
5) Helena Andersdr Biörkström s. 9.1.1768 Jokioinen

Mistähän lienevät Anders ja Brita tulleet Jokioisille,
lapsista sekä Gabriel että Hedvig ovat esivanhempiani!




__________________________________________________ _________________________________________________

Aila Virtanen
15.04.08, 16:43
Hei!
Tutkimusteni yksi kohde on ollut Matts Mattsson s. 3.5.1769 mutta missä?
Oli Merikarvialla renkinä Jumpin talossa v. 1788. Avioitui piikaflikka Maria Mattsdotterin s. 9.10.1767 Lyttylässä, kanssa 5.4.1790. Muuttivat Lyttylään (oli Porin maaseurakuntaa). Alkoi silloin käyttää sukunimeä Björkström. Ongelmana on nyt sitten se että mistähän Matts Mattsson tuli Merikarvialle. Kristiinankaupungissa on ollut tuohon aikaa Matts Björkström s. v. 1729 ja hänelle on syntynyt Matts niminen poika v. 1752 mutta syntymäaika ei täsmää Merikarvialla olleeseen Matts´iin. Mattsille ja Marialle syntyi monta lasta ja yksi oli nimeltään Esaias s. 1.2.1796 ammatiltaan tark´ampuja. Perheen muutkin pojat olivat sotilaita.
Esaias oli mieheni isoisän äidin isä.
Saattaa olla että Matts Björkströmin syntymäaika on kirjattu väärin kun on muuttanut Merikarvialle. Silloin ei ole ollut Kirkonkirjoissa muuttaneiden luetteloita. Eikä pappi ole synt. paikkaa rippikirjaan merkinnyt.
Kristiinankaupungissa on ollut Björkströmeitä joten löytyisiköhän sieltä sinun tutkimuksiisi osviittaa.

ttulkki
10.08.14, 16:44
Hei

Olen Vaasan seudun Björkströmin jälkeläinen.

Nimi on omien esivanhempieni kohdalla Ilmajoen komppanian ruodussa käytetty sotamieslisänimi, jonka kantajana omassa tapauksessani oli Sameli Juhonpoika, jonka syntymäajaksi ilmoitetaan Ilmajoen rippikirjoissa helmikuu 1708 ja jonka vanhemmat Juho Juhonpoika ja Priita Ollintytär asuivat joitakin aikoja ennen Samelin syntymää Jalasjärven Kuhan talossa, mutta katoavat sitten isonvihan aikana joksikin ajaksi Ilmajoen pitäjän alueelta.

Jos olen ollut oikeilla jäljillä jäljityksessäni, he olisivat asuneet joitakin vuosia myös Vaasassa. Perhe ilmaantuu takaisin Ilmajoelle, Kurikan Miedonkylään, heti isonvihan jälkeen, mutta isä Juho on jäänyt sille tielleen. Jäljellä ovat äiti, poika Sameli ja tytär Susanna.

On muitakin Ilmajoen sotamiesnimen Björkströmejä, mutta tämä meikäläisen haara lienee näkyvin, sillä lisänimi pysyi sitkeästi sen kantajissa polvi polvelta johtuen siitä, että Björkströmien miesväki suuntautui käsityöläisammatteihin, jolloin lisänimi hyvin pysyy, jos on muuten sopiva.

Esimerkiksi Samelin poika Tuomas meni Vaasaan suutarimestari Lars Svahnin oppiin ja nai siellä sitten mestarin tyttären Magdalenan. Lars Svahn oli muuttanut Uumajasta ensin Kokkolaan, sitten Maxmöhön ja päätynyt lopulta Vaasaan; paitsi elanto, häntä houkutti Vaasan seudulle harras varhaisherännäisyys. Svahnit olivat saaneet lisänimensä myös sotamiesruodun mukaan Västerbottenissa ja säilyttivät sen yhtä sinnikkäästi kuin Björkströmitkin.

Tuomas Björkström palasi valmistuttuaan Ilmajoelle ja suurin osa myöhemmin siellä tavattavia Björkströmejä ovat nähtävästi hänen jälkeläisiään. Olen kyllä kartoittanut heidän leviämistään muutamalla kymmenellä perhetaululla. Lisäksihän Samuel Björkströmin jälkeläiset kuuluvat vaimon Maria Joosepintytär Kytän kautta Seinäjoen Uppa -suvun tiedonkeruuprojektiin.

Minulla on useita projekteja, joissa jäljitetään sukusuhteita merenkurkun yli molempiin suuntiin. Vaihtamalla tietoja Rune Forsgrenin kanssa, joka on erittäin neuvokkaasti jäljittänyt Ruotsin lähteistä lähtömuuttajia ympäri Västerbottenia, olen nimenomaan Runen avulla löytänyt esipolviketjun Svahnien puolella 1500 -luvun puolelle asti.

Sen sijaan Sameli Björkströmin esivanhempien kartoituksessa olen vasta hypoteesi- ja skenaariovaiheessa, sillä tietoa yksiselitteiseen esipolvijohtoon vielä puuttuu ja se tuntuu olevan kovan kiven takana.

terv Matti Lund

Samelin tyttären Marian (s. 13.4.1733) jälkeläiset on julkaistu Härmän Laiturin kantataloselvityksessä, taulusta 117 alkaen, s. 23 (Alahärmän kantatalot, vihko 7: Laituri, Naarasluoma 18. Härmä-Seuran sukututkijat 2010).

Mutta mihin perustuu se, että Sameli Biörckströmin vaimon Maria Joosepintyttären päätellään olevan Jooseppi Kytän tytär?

Samelin ja Marian muiden lasten kastemerkinnät ovat tässä:

ilmajoki hiski kast
23.7.1737 24.7.1737 Ojanperä torp Sold Samuel Biörckström Maria Josephsd:r Bathzeba
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6107182

*20.5.1735 21.5.1735 Luhtaisela Sold Samuel Biörckström Maria Josephsd:r Johannes
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6107045

*24.10.1739 25.10.1739 Ojanperä topp Sold Samuel Biörckström Maria Josephsd:r Thomas
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6107190

Mariasta on rippikirjassa merkintä Samelin vaimona Ojanperässä jo ainakin 1734: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6066549
Pariskuntaa ei löydy Ilmajoen kuulutetuista (Kimmo Kemppainen [koonnut]: Ilmajoen kuulutetut 1733-37. Eteläpohjalaiset Juuret 3/2009, s. 7-11.)