Ikaalisten lukkari Henrik Lifländer

[Hela]

Onko kenelläkään Forumin jäsenellä tietoa Lifländerin vanhemmista? Kävin läpi arkistoluettelon Satakunnan osalta eikä häntä mainita ainakaan viestiketjujen otsikoissa.

H.I.

[Juha]

En voi vastata kysymykseen, mutta Lifländer on mainittu tässä ketjussa;

http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-13081.html



Juha

[Hela]

Kiitos Juha, arvelinkin että jossain ketjussa tätä asiaa on käsitelty ennen kuin liityin Forumiin.

H.I.

[Hela]

Henrik Lifländerin syntyperää näyttää olevan vaikea selvittää. Ylä-Satakunnan tuomiokirjoista voisi ehkä saada joitakin vihjeitä, en ole käynyt niitä tarkkaan läpi tätä kysymystä varten. Kuten yllä mainitussa vuoden 2010 viestiketjussa todetaan, on ollut jokin muu syy kuin äiti-poika-suhde siihen että Catharina Falkenhagen asui hänen luonaan. Hänen isänsä Johan on ollut sukunimetön, koska nimi Lifländer esiintyy vasta rippikirjassa 1734. Lasten kummit ovat melkein kaikki Ikaalisissa asuneita säätyhenkilöitä, jotka olen tunnistanut paria lukuunottamatta (Margareta Sirenia ja Susanna Herenia).

Henrik Lifländer lienee niitä pakolaisia, joita tuli Satakuntaan sen jälkeen kun venäläiset valloittivat Baltianmaat ja Viipurin läänin 1710. Hän asui Ikaalisissa ainakin vuodesta 1714, jolloin hän tuli kappalaisen Israel Hartmanin virkataloon ja palveli siellä 7 vuotta (Kyrön ja Ikaalisten käräjät 29-31.10.1722). Heti tämän jälkeen hänet valittiin lukkariksi, joten ehti tuskin olla sotilaana, kuten kerrotaan em. viestiketjussa. Hartmanin luona hän tapasi tämän serkun Catharina Roosin, jonka kansa hänet vihittiin avioliittoon 18.6.1722.

Catharina Roosin (s. 1691, k. Ikaalisissa 18.5.1758) elämänvaiheet tunnetaan lukuunottamatta hänen ensimmäistä avioliittoaan. Hän oli Tyrvään kappalaisen Jeremias Roosin ja Elisabet Rajaleniuksen tytär. Hän synnytti 1711 pojan Jeremias (kast. Karkussa 30.12.), jonka isä oli veronkantokirjuri, myöh. akatemianvouti Johan Lundvik. Poika oli alusta saakka isänsä hoivissa ja asui hänen luonaan Huidan yksinäistilalla Karkussa. Catharina Roosia sanotaan vihittäessä 1721 "vaimoksi" (hustru), mutta tämä ensimmäinen aviolitto on mysteerio. On tietenkin mahdollista, että hänellä on Isonvihan sekavissa oloissa ollut tuntemattomaksi jäänyt aviomies. Vai olisiko niin että hänet on lapsen syntymän jälkeen vihitty Lundvikin kanssa ja avioliitto sitten purettu tuomiokapitulin päätöksellä? Lundvikin ensimmäinen puoliso Magdalena Möller tunnetaan vasta vuodesta 1724.

Henrik Impola

[PVuorio]

Hej

Oletko huomannut tuon Falkehagen keskustelun?

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=29384 (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=29384)



t Pertti Vuorio

[Hela]

Olen huomannut Falkenhagen-ketjun ja sillä on merkitystä Maria ja Catharina Falkenhagenin jälkeläisille, vaikka he ehkä arvostaisivat enemmän Fleming-esipolviaan kuin Baltiasta ja Saksasta löytyviä alkujuuria. Catharinan osalta näyttää siltä että Henrik Lifländer ei ole hänen poikansa (sataprosenttisen varma ei asia ole) ja että hänen jälkipolviaan siis olisivat vain hänen ja Erik Sylvastin jälkeläiset. Heitä ei ole tutkittu, kuten ei myöskään Maria Falkenhagenin jälkipolvia (Bergholm: Sukukirja II, s. 1293).

H.I.

[Hela]

Catharina Roosin (s. 1691, k. Ikaalisissa 18.5.1758) elämänvaiheet tunnetaan lukuunottamatta hänen ensimmäistä avioliittoaan. Hän oli Tyrvään kappalaisen Jeremias Roosin ja Elisabet Rajaleniuksen tytär. Hän synnytti 1711 pojan Jeremias (kast. Karkussa 30.12.), jonka isä oli veronkantokirjuri, myöh. akatemianvouti Johan Lundvik. Poika oli alusta saakka isänsä hoivissa ja asui hänen luonaan Huidan yksinäistilalla Karkussa. Catharina Roosia sanotaan vihittäessä 1721 "vaimoksi" (hustru), mutta tämä ensimmäinen aviolitto on mysteerio. On tietenkin mahdollista, että hänellä on Isonvihan sekavissa oloissa ollut tuntemattomaksi jäänyt aviomies. Vai olisiko niin että hänet on lapsen syntymän jälkeen vihitty Lundvikin kanssa ja avioliitto sitten purettu tuomiokapitulin päätöksellä? Lundvikin ensimmäinen puoliso Magdalena Möller tunnetaan vasta vuodesta 1724.


On syytä vähän täydentää kertomustani Johan Lundvikin ja Catharina Roosin romanssista. Lundvik oli esteellinen solmimaan avioliittoa 1711 ja jonkin aikaa myöhemminkin, koska hän oli suhteissa kahden naisen kanssa samaan aikaan eikä ehkä itsekään tiennyt, kumman olisi ottanut. Myös Karkun kirkkoherran tytär Brita Collinus synnytti vuoden 1711 lopulla lapsen, Marian, joka kastettiin 25.12. eli viisi päivää aikaisemmin kuin Catharina Roosin poika Jeremias. Molempien lasten isäksi on kastekirjassa merkitty Johan Lundvik. Maria-tyttö kuoli kolmen kuukauden ikäisenä (haud. 30.3.1712), mutta Lundvikin avioeste on tuskin siihen päättynyt. Mikäli hänen naissuhteitaan on selvitelty käräjillä ja tuomiokapitulissa, pöytäkirjat eivät ole säilyneet.

Brita Collinus solmi myöhemmin avioliiton kauppias Karl Havemanin kanssa ja kuoli Porissa 12.3.1753. Kuten aikaisemmassa viestissä kerroin, Catharina Roos oli ollut naimisissa joko Johan Lundvikin tai jonkun tuntemattoman miehen kanssa ennen kuin hänestä 1721 tuli Henrik Lifländerin puoliso.

H.I.

[Benedictus]

Akatemia vouti Johan Lundvik mainitaan Jeremias Lundvikin isäksi ja äiti siis Catarian Roos.
Poika Jeremias Lundvik:
kl. 1732 Jeremias Lundvik 5900 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5900). * a.u., kastettu Karkussa 30.12.1711. Äiti: Kaisa Roos. Isä: Turun akatemian vouti Karkussa Johan Lundvik († 1754)

Johan Lundvik mainitaan kuolleena 1754.

Toinen poika Aleksander:
kl. 1773 Alexander Lundvik 9141 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=9141). * kaksosena, kastettu Karkussa 7.5.1754. Vht: Turun akatemian vouti Karkussa Johan Lundvik († 1754) ja Katarina Steen.

Pojilla ei ole kuin 43 vuota ikäeroa.
Johan Lundvik on saanut kaksoset yli kuuskymppisenä.

Mikä on kiinnostavaa on alla oleva maintaa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sastamalan_kirkko

Kaksiosaisen alttaritaulun (http://fi.wikipedia.org/wiki/Alttaritaulu) yläosan kuva-aiheena on Kristus ristillä ja alaosa esittää Pyhää ehtoollista (http://fi.wikipedia.org/wiki/Pyh%C3%A4_ehtoollinen). Alttaritaulun on lahjoittanut vuonna 1759 Turun akatemian (http://fi.wikipedia.org/wiki/Turun_akatemia) vouti Johan Lundvik.

Onkohan tuosa tullut vuosiluku virhe vai onko jokin muu selitys, Johan Lundvik siis kuoli jo 1754.
Ei oikein tunnu lookiselta, että alttaritaulun hintainen lahjoitus olisi tehty noin paljon henkilön kuoleman jälkeen hänen nimissään.

Vai onko testamentannut rahan alttaritaulua varten?