Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Ilmaisohjelma ja aloittelija kaipaa apua
kirsikka R
13.04.08, 21:26
Aloittelen sukututkimusta vain kirja apuna. Tietoa on jonkin verran kasassa, mutta kannattaako käyttää ilmaista sukututkimusohjelmaa? Latasin mormoonien ohjelman ja siihen suomenkielisen kielitiedoston.
Miten määrittelen perustiedot ohjelmaan? Ohjelmassa on id-numeroita, afn yms. mutta millä saan tiedot oikein jatkossa tulosteita varten? Määritteleekö ohjelma sukupolvet ja taulut oikeaan järjestykseen?
Voisitteko antaa muitakin vinkkejä itse tutkimukseen. Nyt kirjaan tietoja tauluihin, jonka jälkeen aion tarkastaa tiedot kirjoista. Mistä kannattaa aloittaa? Sukumme on pysynyt samassa kylässä ehkä jo 1500-luvulta alkaen.
Lähdetiedot kannattaa varmaankin lisätä jo tässä vaiheessa jokaisen henkilön kohdalle, mutta mitä muuta minun pitäisi huomioda tietoja syöttäessäni?
kirsikka R
14.04.08, 19:05
En ehtinyt perehtyä riittävästi foorumin sääntöihin, joten tässä tulee lisäyksenä allekirjoitukseni ihan omalla virallisella nimelläni. Ehkäpä saan nyt vastauksia...
Seppo Niinioja
14.04.08, 22:24
En ehtinyt perehtyä riittävästi foorumin sääntöihin, joten tässä tulee lisäyksenä allekirjoitukseni ihan omalla virallisella nimelläni. Ehkäpä saan nyt vastauksia...
Miksi kaiken Internetistä saatavan pitäisi olla nimenomaan ilmaista? Joku siihen on kuitenkin käyttänyt omaa aikaansa ja rahaa. Ja vaíkka ei edes pyytäisi maksua, on korrektia tukea hänen harrastustaan, eikö?
Seppo Niinioja
Erkki Järvinen
15.04.08, 05:59
Miksi kaiken Internetistä saatavan pitäisi olla nimenomaan ilmaista? Joku siihen on kuitenkin käyttänyt omaa aikaansa ja rahaa. Ja vaíkka ei edes pyytäisi maksua, on korrektia tukea hänen harrastustaan, eikö?
Seppo Niinioja
Tähän Sepon kommenttiin on syytä yhtyä sillä useinkin on siten, että halpa (ilmainen) ja hyvä eivät kohtaa toisiaaan eikä todellakaan mikään ole ilmaista sillekään joka tekee.
Kirsikka tarkoittanen mormonien PAF-merkkistä ohjelmaa. Olen sitä pitänyt tuossa Sukujuttujen rinnalla erilaisia tulosteita varten. Mielestäni se ei tue patronyymin käyttöä yhtä hyvin kun Sukujutut ja siksi se on minulla vain apuohjelmana.
Suosittelen että uhraat sen, oliko se satanen ja otat kotimaisen.
<Mielestäni se ei tue patronyymin käyttöä yhtä hyvin kun Sukujutut ja siksi se on minulla vain apuohjelmana.>
Mitä tarkoitat patronyymin tukemisella?
Eikä se ole sukunimi kuin mikä muu hyvänsä. Minä olen aina sijoittanut patronyymistä saadun nimen jo heti vanhemmaksi ja jättänyt xxxpoika tai xxxtytär sukunimeksi, jos muuta ei sen tilalle saa.
<Suosittelen että uhraat sen, oliko se satanen ja otat kotimaisen.>
Samaa mieltä, mutta ymmärrän näin alkuvaiheessa, että EDULLISELLA on kiva aloittaa. Tietysti pitäisi sitten ajatella talletettujen tietojen siirtäminen siihen varsinaiseen sukututkimusohjelmaan.
Jos niitä on 100 tai 500 henkilöä, tiedot saa johonkin järjestykseen talteen Wordillä tai Excelillä, mutta tietojen järjestäminen muuhun järjestykseen ja sukupuuksi voi olla hankalaa.
Näistä edullisista ja shareware-tuotteista en voi suositella kuin Brother´s Keeper www.bkwin.com (http://www.bkwin.com). Kotimaisia valitettavasti en yhtäkään, mieluummin rakentaisin itse MS Accessilla!
Valintapäätös on tietysti Sinun omasi ja varmasti oikea!
Jouni Kaleva
15.04.08, 17:16
Kirsikka tarkoittanen mormonien PAF-merkkistä ohjelmaa. Olen sitä pitänyt tuossa Sukujuttujen rinnalla erilaisia tulosteita varten. Mielestäni se ei tue patronyymin käyttöä yhtä hyvin kun Sukujutut ja siksi se on minulla vain apuohjelmana.
Suosittelen että uhraat sen, oliko se satanen ja otat kotimaisen.
Itse käytän ilmaisohjelmaa Geneweb, joka palvelee erinomaisen nöyrästi. Löytyy googlaamalla tuo hakusana. Sen idea on nettijulkaisemisen mahdollisuus. Tekee jälkipolvitaulut OK, mutta esipolvitaulut heikosti.
Kirsikka: käytitpä mitä tahansa ohjelmaa, niin ydinkysymys on tämä: kaikkien ohjelmien "yhteinen kieli" tai standardi on ns. gedcom. Ohjelmasi hyvyys/huonous riippuu siitä, miten se pärjäilee, eli on yhteensopiva gedcom-tulkintansa puolesta. Näissähän on pieniä mutta joskus niin kiusallisia variaatioita.
Tarkoitus on, että millä tahansa ohjelmalla tehty aineisto voidaan gedcom-muotoisena siirtää mihin tahansa muuhun ohjelmaan.
--- käytitpä mitä tahansa ohjelmaa, niin ydinkysymys on tämä: kaikkien ohjelmien "yhteinen kieli" tai standardi on ns. gedcom. Ohjelmasi hyvyys/huonous riippuu siitä, miten se pärjäilee, eli on yhteensopiva gedcom-tulkintansa puolesta. Näissähän on pieniä mutta joskus niin kiusallisia variaatioita.
Tarkoitus on, että millä tahansa ohjelmalla tehty aineisto voidaan gedcom-muotoisena siirtää mihin tahansa muuhun ohjelmaan.
Eikö PAF ja gedcom ole saman "firman" kehittämiä? Ainakin alunperin.
t PVuorio
kirsikka R
15.04.08, 19:34
Anteeksi hyvät herrat köyhyyteni, kun en pysty toistaiseksi ostamaan maksullista ohjelmaa. Tällä foorumillahan tyrmätään ensimmäistä kertaa mukaan uskaltautunut sukututkimuksesta kiinnostunut heti kättelyssä...
Voisitko Jouni Kaleva ystävällisesti selventää hieman gedcom-käsitettä. Tarkoittaako se tiedostomuotoa kuten esim. valokuvien käsittelyssä tiff tai jpeg vai? Saanko nyt paf-ilmaisohjelmasta tiedot jatkossa siirrettyä johonkin oikeaan ohjelmaan vai tuleeko ongelmia?
Jouni Kaleva
15.04.08, 20:12
Anteeksi hyvät herrat köyhyyteni, kun en pysty toistaiseksi ostamaan maksullista ohjelmaa. Tällä foorumillahan tyrmätään ensimmäistä kertaa mukaan uskaltautunut sukututkimuksesta kiinnostunut heti kättelyssä...
Voisitko Jouni Kaleva ystävällisesti selventää hieman gedcom-käsitettä. Tarkoittaako se tiedostomuotoa kuten esim. valokuvien käsittelyssä tiff tai jpeg vai? Saanko nyt paf-ilmaisohjelmasta tiedot jatkossa siirrettyä johonkin oikeaan ohjelmaan vai tuleeko ongelmia?
Hei Kirsikka
Satuit kysymykselläsi osumaan tasaisin välein toistuvaan keskustelunaiheeseen "mikä sukuohjelma on paras" joka herättää kovasti mielipiteitä. Vähän kuin autojen kanssa: jokainen kehuu omaansa. Sinun todellinen tiedontarpeesi jäi varjoon. Älä lannistu! Tietoa löytyy, näiltäkin sivuilta.
Aiheesta gedcom, katsopa vaikka Wikipedia: http://en.wikipedia.org/wiki/GEDCOM
Pääsetkö tuosta jyvälle? Käyttämäsi PAF kyllä generoi gedcomia (on siis tosiaan tämä taho luonut sekä PAF:n että gedcomin) ja siis voit siirtää halutessasi PAF:lla luomasi tietokannan muualle, jos joskus vaihdat ohjelmaa.
kirsikka R
15.04.08, 20:24
Kiitoksia paljon J K tiedoista ja linkistä. Odottelen vielä vastausta, mitä numerokoodeja pitäisi paf-ohjelmassa käyttää, kun täälläkin viestien perusteella tuntuisi olevan pafin käyttäjiä.
Mielenkiintoista, että mormoonien kehittämä ohjelma tyrmätään niin rajusti, kun itse kuvittelin sen kelpaavan aloittelijalla mainiosti. Ovathan mormoonit käsittääkseni hyvin vahvasti vaikuttaneet sukututkimuksen kehittämiseen maailmalla.
Umpikierona savolaisena en malta olla provosoimatta. Jossakin "täysin riippumattomassa" testissä suomalaiset sukututkimusohjelmat oli arvosteltu melkoisen surkeiksi...
Toki ohjelma on minulle pienin murhe, suurempi on osaamisen puute.
Hei Kirsikka!
Kummasti tuntuu vain suomalainenkin ohjelma toimivan, vaikka muutamat muuta kuvittelevat.
Useimmat suomalaisetkin ohjelmat voi imuroida netistä ja kokeilla miten ne omaan käyttöön sopivat ja hankkia sitten se, joka tuntuu omimmalta.
Miehille tuntuvat kaikenmaailman kikkailut olevan tärkeitä, että voi pullistella samalla tavalla kuin uuden auton vieressä. Tässä hommassa kuitenkin tärkeintä on, että saa tiedot muistiin yksinkertaisesti, kätevästi ja toimivasti sekä lisäksi käyttämään tietoja haluamallaan tavalla - helposti.
Terveisin Pirkko
kirsikka R
16.04.08, 18:01
Kiitos Pirkko.
Minullekin tärkeintä ohjelman käytössä on juuri helppous ja ohjelman hyödyntäminen käytännön työssä, ja siksi kyselen jo näin ennakkoon kokeneemmilta neuvoja, etten suotta tekisi turhaa työtä väärillä välineillä ja tärväisi aikaani myöhemmin ongelmien ja virheiden korjaamiseen.
Hei,
Minäkin näkisin asian, kuten Jouni sanoi:
"toistuvaan keskustelunaiheeseen "mikä sukuohjelma on paras" joka herättää kovasti mielipiteitä."
Useimmille paras tuntuisi olevan se, mitä itse kukin ajan kanssa on tottunut käyttämään - ihan niin kuin niissä autoissa tai missä vaan vempeleissä - siis makuasia. Ongelma onkin juuri siinä, että aloittelijalla "makua" ei vielä ole. Seuraavaksi voisi kysyä, että mitkä ovat tutkimuksen tavoitteet? - Tämäkin on aika joviaali kysymys tutkimusta aloittelevalle, joka vasta on saanut kipinän ja kiinnostunut sukututkimuksesta - yleensä siinä vaiheessa kiinnostaa kaikki; ei vaan vielä ole paljon hajuakaan, mihin "se kaikki" voi johtaa. Aika usein siitä tulee addiktio, joten miettikää tarkkaan aloitelijat!
Käytän yhä aina vaan PAF:ia, jonka imuroin ilmaiseksi muutamia vuosia sitten uudelleen "koukkuun" jouduttuani. Silloin aikaisemmin kaikki piti kirjoitella lipuille, lapuille ja vihkoihin, joista ei nyt itsekään ota selvää. Saati äitini tai isoäitini vihkoista, jotka myös olivat aikoinaan joutuneet tämän addiktion piiriin (matriarkaalinen sukuvika?!). Ajoittain haluaisin aina jotain "tehokkaampaa" ohjelmaa, joka kykenisi raportoimaan paremmin sitä sun tätä linjaa - kunnes huomaan, että PAF mahdollistaa senkin; en vain ollut vieläkään tarpeeksi hyvin perehtynyt listauksien tekemiseen.
Yksi pointtini on (kun nyt olen tottunut käyttämään PAF:ia;)), että en ole vielä kuullut ohjelmasta, jonne voisin nuo nykyiset n. 30.000 sieluani siirtää ilman pelkoa lähdetietojen ja erilaisten muistiinpanojeni menettämisestä - niitä tarinoita kuulee jatkuvasti, kun siirtyy ohjelmasta toiseen. Ja kaikissa ohjelmissa on omat puutteensa. PAF on kuitenkin ohjelma, jolle kaikki muut sukututkimusohjelmat perustuvat - se mormoonien kehittämä gedcom on koko homman perusta.
Niinkin voisi ajatella, että nämä suomalaisten omat ohjelmat ovat joiltain osin toki - suomalaisuudessaan - parempia = ?käyttäjäystävällisempiä, mutta voi ajatella niinkin päin, että kenellä on suurin intressi ohjelmiston ylläpitämiseen? Mormooneja on about saman verran kuin suomalaisia ja heillä kaikilla on kiihkeä intressi ympäri maailmaa sukututkimuksen edistämiseen. Kuinka monella suomalaisella on kiihkeä intressi sukututkimuksen edistämiseen? No, entä kuinka monella suomalaisella on kiihkeä intressi sukututkimusohjelmiston kehittämiseen? - Ei tarvinne jatkaa laskutehtäviä... tällä kohdin kannattaisi varmaan business-kielellä puhuen tehdä "yhteistyötä"!
Se pääpointtini on, että alkuperäisen kysyjän kannattaa tutustua niihin PAF:n ohjeisiin! Jos englannin kieli tuottaa ongelmia, niin useimmissa Suomen kaupungeissa toimii mormoonien sukututkimuskeskus, josta varmasti saa apuja ohjelman käyttöön.
t. Helena V.
Ps. Paf:ista saa yhtä nappia painamalla nettisivut.
Hei,
hyvä, että Helenalta löytyi käytännön näkemystä alkuperäiselle kysyjälle. Itselläni ei ole PAF:sta eikä muustakaan ohjelmasta todellista käyttökokemusta. Kotikoneella on joku ilmaiseksi ladattu ohjelma, jonka käytettävyydestä löytäisin kyllä korjattavaa. Eli jos hankkisin ohjelmaa testaisin ensin ja tarkistaisin tietojen siirtomahdollisuudet.
PAF:sta toteaisin, että se ei ole enää kehityksen alla, vaan Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko on siirtymässä internet-pohjaiseen järjestelmään. Ilmoitus ja keskustelua mm. sivulla http://ldstech.org/2008/03/31/official-statement-on-the-future-of-personal-ancestral-file-paf/ (http://ldstech.org/2008/03/31/official-statement-on-the-future-of-personal-ancestral-file-paf/)
kirsikka R
18.04.08, 23:07
Kiitoksia vastauksista ja neuvoista. Taidanpa pysyä toistaiseksi "pahvissa" ja pistää perheen tulevan (toivottavasti) atk-insinöörin ohjelmahankintaa selvittelemään. Voihan se olla niinkin, että alkuinnostuksen jälkeen intoni lopahtaa tai taitoni eivät riitä.
Anteeksi hyvät herrat köyhyyteni, kun en pysty toistaiseksi ostamaan maksullista ohjelmaa. Tällä foorumillahan tyrmätään ensimmäistä kertaa mukaan uskaltautunut sukututkimuksesta kiinnostunut heti kättelyssä...
Tyrmäys ei ole ihan sellainen kuin olet ehkä ajatellut. Foorumilla on ainakin yksi avoimien lähdekoodien ohjelmien kannattaja. Avoimien lähdekoodien ohjelmat ovat virheettömämpiä ja laadukkaampia akateemisten tutkimusten mukaan. :D:
Tämä avoin lähdekoodi ei tarkoita ohjelmien ilmaisuutta. Ne voivat kyllä olla ilmaisiakin. Annan nyt tukeni tälle ilmaisten ohjelmien kyselylle.
Ilmaisten ja avoimien lähdekoodien ohjelmatkaan eivät ole täysin ilmaisia lounaita. Ehkä sitä innostuu antamaan virheraportteja tekijöille ennenkuin huomaakaan ja ehdottaa uusia ominaisuuksia. Mutta se on kuitenkin vapaaehtoista.
Ulla Kotinurmi
11.06.08, 21:14
Hei!
PAF on ihan hyvä ohjelma aluksi. Siitä on helppo Gedcomin avulla siirtyä jonkin toisen ohjelman käyttäjäksi. Olen käyttänyt PAFia yli 15 vuotta, välillä jotakin toista ja palannut taas PAFiin. Tulosteiden vuoksi jokin toinen ohjelma voi palvella paremmin.
t.
Ulla K
Tervetuloa meidän hurahtaneiden joukkoon!
Hiukan kyllä säälittää, jos todella olet aloittanut sukututkimuksen pelkän kirjan ja tietokoneen avulla. Tarkoitatko todella, että et ole käynyt minkäänlaista sukututkimuskurssia? Tein aikoinani nimittäin itse sen virheen, kun en mielestäni millään ehtinyt. Myöhemmin kyllä suoritin Helsingin yliopiston historian laitoksella useita asiaan liittyviä kursseja ja olen ostanut mittavan määrän suomalaisten tekijöiden sukututkimukseen liittyviä oppikirjoja, mutta yhä silloin tällöin totean, että tämänkin asian varmaan tietäisin, jos olisin sen kurssin aikoinaan käynyt. Taidanpa vielä jonain päivänä sen tehdä.
Netin kautta saatava aineisto on edelleen erittäin puutteellista. Jos haluat, että kokoamasi tiedot ovat varmasti oikein, Sinun pitäisi katsoa niitä ainakin alkuperäisistä kirkonkirjoista kuvatuista mikrofilmeistä tai -korteista. Eikä sekään aina riitä. Sinun pitäisi verrata eri lähteiden kertomia tietoja keskenään, jos on pienikin mahdollisuus virheeseen. Varoittavana esimerkkinä voin kertoa omasta harhautumisestani, kun rippikirjan kahdessa eri jaksossa oli muutoin samanniminen perhe, isä, äiti ja kaksi poikaa, mutta äidin nimi oli aiemmassa eri. Siis etunimet ja patronyymitkin täsmäsivät. Tarkkoja syntymäaikoja ei ollut, ainoastaan vuodet, jotka nekin täsmäsivät. Tästä päättelin, että poikien äiti oli kuollut rippikirjojen vaihtuessa ja isä oli mennyt uusiin naimisiin. Mutta eipäs! Parin kuukauden kuluttua palasin perheen myöhempiin vaiheisiin ja löysin oikean sukuyhteyden taaksepäin heidän silloisesta asuinpaikastaan. Olin kasannut valtavan määrän tietoa aivan vääristä ihmisistä.
Suosittelen siis osallistumista esim. Kansalaisopiston, Työväenopiston tai paikallisen sukututkimusseuran järjestämille sukututkimuskursseille. Eivät maksa paljon, mutta hyöty on valtava.
Joskus lähes 20 vuotta sitten käytin jonkin aikaa Brother´s Keeperiä. Se vaikutti ainakin silloisissa olosuhteissa vallan mainiolta.
kirsikka R
12.10.08, 11:09
Kiitos Marit vinkeistä. Mielelläni kävisin sukututkimuskurssin, jos sellainen lähistöllä järjestettäisiin. Varmaankin siellä etelässä/Helsingisä kursseja pidetään, mutta sijainti on vain niin syrjäinen...
Lähinnä olen nyt kerännyt pohjatietoa, jonka sitten tarkistan alkuperäisistä lähteistä. Olen kirjannut tiedot "pahviin", ja laittanut mahdollisimman tarkan lähdetiedon. Olen myös kerännyt suvun muistiinpanot ja suullista tietoa talteen. Sukuni on asunut samassa kylässä 1500-luvulta lähtien, joten uskon tutkivani suurin piirtein oikeita immeisiä ja tiloja. Kuulustaako tämä kokeneemmista aivan hölmöltä aloitukselta?
No hei !
Täällä on myös yksi sukututkimus aloittelija. Olen kerännyt tietoja exel- taulukkoon ja koonnut tietoja henkilöistä piilota kommentti merkin taakse.
Tiedot olen vielä varmuuden vuoksi kopioinut muistitikkuun.
Tavoitteena on ollut se että kun saan materiaalia tarpeeksi koottua kirjoitan siitä teoksen jälkipolville en tiedä tuleeko siitä faktaa vai fiktiota vai jääkö aineisto vain kuitenkin tuohon "tikkuun".
Onneksi on vielä haaveita !
Tämä on nyt ollut minun ratkaisuni tehköön kukin tavallaan.
Tämä on ollut mielenkiintoinen seikkailu ja se jatkuu ja jatkuu...
Kyllä käyp katteeks!
Sukujuuriesi löytäminen on todella kadehdittavan helppoa, jos kerran olette asuneet jo ainakin 500 vuotta samassa kylässä. Ilmeisesti istut välillä kirkkoherranvirastossa lukemassa niitä alkuperäislähteitä? Sekin käy kateeksi! Aniharvoin meikäläinen pääsee sormenpäälläänkään koskemaan aivan alkuperäisiin dokumentteihin.
Vaikeutena kylläkin on vanhojen käsialojen lukeminen. Siihenkin onneksi löytyy useita opaskirjoja, esimerkiksi Sukuseurojen Keskusliiton kustantama Anneli Mäkelä-Alitalon Käsialakirja, Arkistojen aarteiden tulkintaa 1500-luvulta 1700-luvulle.
Suosittelen myös muiden sukututkimusta koskevien opaskirjojen ahkeraa lukemista. Paikallinen kirjasto varmasti auttaa siinä, jos et halua ostaa kirjallisuutta omaksesi. Olet varmaankin lukenut kotiseutusi historian tarkasti, jos sellainen on julkaistu? Koko Suomenkin historia voisi olla hyödyllistä lukemista, mieluimmin monista eri lähteistä ja näkökulmista. Suomen taloushistoriakin voi yllättävästi avartaa ymmärtämistä ja antaa oivalluksia.
Onnea vain matkalle sukusi juurille!
Seppo Niinioja
13.10.08, 08:44
Kyllä käyp katteeks!
Sukujuuriesi löytäminen on todella kadehdittavan helppoa, jos kerran olette asuneet jo ainakin 500 vuotta samassa kylässä. Ilmeisesti istut välillä kirkkoherranvirastossa lukemassa niitä alkuperäislähteitä? Sekin käy kateeksi! Aniharvoin meikäläinen pääsee sormenpäälläänkään koskemaan aivan alkuperäisiin dokumentteihin.
Vaikeutena kylläkin on vanhojen käsialojen lukeminen. Siihenkin onneksi löytyy useita opaskirjoja, esimerkiksi Sukuseurojen Keskusliiton kustantama Anneli Mäkelä-Alitalon Käsialakirja, Arkistojen aarteiden tulkintaa 1500-luvulta 1700-luvulle.
Suosittelen myös muiden sukututkimusta koskevien opaskirjojen ahkeraa lukemista. Paikallinen kirjasto varmasti auttaa siinä, jos et halua ostaa kirjallisuutta omaksesi. Olet varmaankin lukenut kotiseutusi historian tarkasti, jos sellainen on julkaistu? Koko Suomenkin historia voisi olla hyödyllistä lukemista, mieluimmin monista eri lähteistä ja näkökulmista. Suomen taloushistoriakin voi yllättävästi avartaa ymmärtämistä ja antaa oivalluksia.
Onnea vain matkalle sukusi juurille!
Hei vaan Marit L.!
Hyviä ohjeita itse kullekin. Minulla olivat innoituksen lähteenä muutamat jo julkaistut sukukirjat, vanhin vuodelta 1906. Äitini sukukin on asunut samassa kylässä ainakin 400 vuotta, todennäköisesti kirjallisten tietojen mukaan jo ainakin vuodesta 1543. Sitä aikaisemmista ajoistahan ei ole maakirjoja, mutta tietysti he voineet talon omistaa jo aikaisemminkin. Hyvällä onnella talonpoikaissuvustakin saattaa löytää keskiaikaisia tuomiokirjamerkintöjä, mutta niitä ei sukukirjan tekijä ole tietääkseni etsinyt. Isäni puoleisia juuria olen löytänyt 1600-luvun loppupuolelle ja kauemmaksi voi olla vaikea päästä, kun tuommoista sukutilaa ei ole ollut ja esim. henkikirjoissa on aukkoja.
Kiehtovinta minusta ovat itse asiassa vaikeat tapaukset, joissa riittää selvittämistä vielä pojallenikin, jonka kanssa olen jo sopinut sukututkimuksemme jatkamisesta aikanaan. Toivon mukaan vielä monta vuotta yhdessäkin, sikäli kuin häneltä yrittäjänä aikaa liikenee. Kiinnostusta tuloksiin on ihan mukavasti muillakin sukulaisilla.
Usein ajatellaan suppeasti ihmisen kuuluvan vain isänsä sukuun, vaikkapa nyt Kekkosiin (nimi muutettu:)). Länsi-Suomessa tämä toimii huonosti, koska sukunimet tulivat käyttöön aika myöhään, jotkut vasta 1920-luvulla. Perimä on kuitenkin lähtöisin kaikilta esivanhemmilta, joskaan ei välttämättä ihan tasan jakautuneena. Niinpä olenkin enemmän kiinnostunut lasteni esivanhempien tutkimisesta kuin sukujen sivuhaaroista, joiden nykyjäsenet ovat enimmäkseen tuiki tuntemattomia. Esivanhempia on esim. 7. polvessa 128 ja 10. polvessa jo 1024. Osa on yleensä samoja ns. esipolvikadon takia, kun aviopuolisot ovat sukua keskenään. Desmond Morrisin mukaan ihminen kykenee tuntemaan henkilökohtaisesti keskimäärin noin 200 ihmistä, kun sukukirjoissa voi olla kymmeniätuhansia ihmisiä, jopa enemmänkin, suuri osa tietysti kuolleita.
Toki sukuseurat luovat yhteenkuuluvaisuuden tunnetta ja parissa olen rivijäsenenä. Suku voi olla määritelty oikeastaan ihan mielivaltaisen kantaparin jälkeläisiksi ja heidän puolisoikseen. Vanhakantaisessa sukututkimuksessa tavattiin seurata vain poikien jälkeläisiä, joille sukunimi säätyläissuvussa periytyi. Etuna on kyllä se, että sukukirja ei helposti paisu kohtuuttoman laajaksi. Kukin taaplaa tyylillään ja tämä nyt on ollut minun pääasiallinen valintani.
Seppo Niinioja
Itselläni kiinostus sukuni vaiheisiin heräsi siitä, että kukaan ei tuntunut tietävän mistään mitään. Sukuknimeni on Snellman, ja olin aiemmin kuvitellut kaikkien Snellman nimisten olevan toisilleen sukua. Päätin tehdä asian itselleni helposti ja mennä kirjastoon lukemaan varsin kattavaa Snellman suvun historiikkiä. Yllätyksekseni en löytänytkään ko. kirjasta yhtään tuttua henkilöä. Snellman sukuseurakaan ei pahemmin noteerannut aiemmin lähettämääni jäseneksi liittymis kaavaketta (tosin olisin päässyt jäseneksi 1 ½ vuotta myöhemmin).
Tämän viestiketjun aloittaja on käsittääkseni aloittanut oman sukunsa tutkimuksen aivan kuten pitääkin. Aivan ensimmäiseksi kannattaa kirjata ylös suvun vanhimipen hengissä olevien jäsenten muistitieto, ehkä osittain ns. "urbaanit legendat", mutta kuitenkin. Myöhempi tutkimus todennäköisesti sitten joko vahvistaa tai tyrmää nämä legendat. Itse olen tällä hetkellä noin 2 vuoden aikajaksoon sijoittuvalla suhteellisen pienellä tutkimuksella tuolla 1600-luvun puolessa välissä ja tuskin sen pidemmälle pääsenkään. Monien onnekaiden sattumien jälkeen, pelkällä netin käytöllä pääsin 1800-luvun alkuun ja yhdellä vierailulla Hämeenlinnan maakunta-arkistoon pääsin n. 100 vuotta kauemmas. Lisäksi tutustuin tämän foorumin kautta sukulaiseen, terveisiä vaan Jormalle, jolta sain paljon lisää tietoa ja pystyimme myös tekemään vaihtokauppaa, koska hänellä ei ollut kaikkea minun haarani tietoa tallennettuna.
Noista käytetyistä ohjelmista sen verran, että PAF on ihan OK, olen käyttänyt sitä itsekkin. Toisaalta kaikki ohjelmat (myös kotimaiset) ovat olleet enemmän ja vähemmän ominaisuuksiltaan sekavia, joten koodasin itselleni oman Acces kannan päälle. Sillä pysyy hyvin hanskassa tämä meidän Snellman sukumme, joka on siis täysin tuosta kuuluisammasta Snellman suvusta erillinen suku.
Tyrmäys ei ole ihan sellainen kuin olet ehkä ajatellut. Foorumilla on ainakin yksi avoimien lähdekoodien ohjelmien kannattaja. Avoimien lähdekoodien ohjelmat ovat virheettömämpiä ja laadukkaampia akateemisten tutkimusten mukaan. :D:
Tämä avoin lähdekoodi ei tarkoita ohjelmien ilmaisuutta. Ne voivat kyllä olla ilmaisiakin. Annan nyt tukeni tälle ilmaisten ohjelmien kyselylle.
Ilmaisten ja avoimien lähdekoodien ohjelmatkaan eivät ole täysin ilmaisia lounaita. Ehkä sitä innostuu antamaan virheraportteja tekijöille ennenkuin huomaakaan ja ehdottaa uusia ominaisuuksia. Mutta se on kuitenkin vapaaehtoista.
Kukaan ei näyttänyt nimeävän avoimen lähdekoodin ohjelmia. Latasin sellaisen koneelle ja tarkoitus on siirtää koko materiaali sille. Aikaisemmin olen käyttänyt Brothers Keeperiä. Sekin toimii, mutta mitta täyttyi ns. tietokoneongelmista jotka todellisuudessa olivat Windows ongelmia. Aloin käyttämään Linuxia 5 vuotta sitten, enkä koskaan palaa takaisin. Tietokoneongelmat loppuivat siihen.
Rakentamisen ym. seikkojen vuoksi jäi sukututkimus moneksi vuodeksi taka-alalle ja nyt alan siirtelemään tietoja vapaan koodin ohjelmalle nimeltään Gramps. Itse sukutiedot siirtynevät ilman suurempia ongelmia, mutta henkilöistä kirjatut lisätiedot sisältävät Microsoftin formaatteja tarkoituksella hankaloittaa yhteistyötä Linuxin kanssa. Pahimmassa tapauksessa joudun kirjoittamaan kaiken sen tiedon uudelleen. Jos muu ei auta niin kirjoitetaan. Se jääkin viimeiseksi kiusaksi minkä MS aiheuttaa.
Vapaan koodin ajatus on monelle hämärä. Siinä tuhannet koodaajat ovat tehneet korvauksetta työtä yhteisen projektin eteen. Linux yksi niistä. Se tarkoittaa että ohjelmia saa vapaasti käyttää ja muokata edellyttäen että lähdekoodi on saatavissa, mutta sitä ei saa myydä osana ohjelmaa joka sisältää salattua lähdekoodia. Itse saa yhdistellä miten haluaa.
Gramps toimii myös Windowsissa, mutta ilman Linuxia en pääse eroon viruksista, enkä siitä että kone alkaa vanhemmiten hyytymään Windowsin kanssa. Netistä löytyy ilmaiseksi esim Ubuntu Linuxiin yli 26.000 ohjelmapakettia. Myös virtuaalityöpöytäjärjestelmä helpottaa ja nopeuttaa koneen käyttöä. Se mistä varoitan on tämä Asus'in pieni läppäri Linuxilla. Lähinnä pidän sitä Linuxin irvikuvana.
Hei te PAFin käyttäjät,
minua kiinnostaa PAFin oheisohjelma, millä saa demon mukaan näppärästi jälkipolvikaavioita. Ohjeistus tuon lisäohjelmapalikan hankintaan on sen verran 'ohut', että en ole ryhtynyt soittamaan annettuun numeroon. Onko jollakin kokemusta, millä tavalla tuo pieni maksu $6,75 peritään kaupan yhteydessä.
Ilmoittaudun toiseksi tyytyväiseksi Genewebin käyttäjäksi. Kokemukseni olen kirjoittanut johonkin aiempaan viestiketjuun, joten en toista niitä nyt.
Yhden varoituksen voisin kuitenkin antaa. Gedcom-siirto Genus-ohjelmaan tökkii, ja tökkii varmaan muistakin ohjelmista lähtien. Ohjelma on siltä osin niin keskeneräinen, että ei voi kuin ihmetellä. Se ei esimerkiksi ota vastaan avioliiton päivämääriä ja usean avioliiton tapauksissa se kadottaa niistä osan.
Seppo Niinioja
20.12.09, 16:34
Kukaan ei näyttänyt nimeävän avoimen lähdekoodin ohjelmia. Latasin sellaisen koneelle ja tarkoitus on siirtää koko materiaali sille. Aikaisemmin olen käyttänyt Brothers Keeperiä. Sekin toimii, mutta mitta täyttyi ns. tietokoneongelmista jotka todellisuudessa olivat Windows ongelmia. Aloin käyttämään Linuxia 5 vuotta sitten, enkä koskaan palaa takaisin. Tietokoneongelmat loppuivat siihen.
Rakentamisen ym. seikkojen vuoksi jäi sukututkimus moneksi vuodeksi taka-alalle ja nyt alan siirtelemään tietoja vapaan koodin ohjelmalle nimeltään Gramps. Itse sukutiedot siirtynevät ilman suurempia ongelmia, mutta henkilöistä kirjatut lisätiedot sisältävät Microsoftin formaatteja tarkoituksella hankaloittaa yhteistyötä Linuxin kanssa. Pahimmassa tapauksessa joudun kirjoittamaan kaiken sen tiedon uudelleen. Jos muu ei auta niin kirjoitetaan. Se jääkin viimeiseksi kiusaksi minkä MS aiheuttaa.
Vapaan koodin ajatus on monelle hämärä. Siinä tuhannet koodaajat ovat tehneet korvauksetta työtä yhteisen projektin eteen. Linux yksi niistä. Se tarkoittaa että ohjelmia saa vapaasti käyttää ja muokata edellyttäen että lähdekoodi on saatavissa, mutta sitä ei saa myydä osana ohjelmaa joka sisältää salattua lähdekoodia. Itse saa yhdistellä miten haluaa.
Gramps toimii myös Windowsissa, mutta ilman Linuxia en pääse eroon viruksista, enkä siitä että kone alkaa vanhemmiten hyytymään Windowsin kanssa. Netistä löytyy ilmaiseksi esim Ubuntu Linuxiin yli 26.000 ohjelmapakettia. Myös virtuaalityöpöytäjärjestelmä helpottaa ja nopeuttaa koneen käyttöä. Se mistä varoitan on tämä Asus'in pieni läppäri Linuxilla. Lähinnä pidän sitä Linuxin irvikuvana.
Pieniä puutteita netissä vielä on, tai enkö vain ole löytänyt paikkoja, joista saa myös ilmaisia tietokoneita, autoja, bensiiniä, sähköä, vaatteita, ulkomaanmatkoja, purjeveneitä, kesämökkejä etc. ad infinitum?
Jeesus sanoi: Mitä haluatte ihmisten tekevän teille, tehkää se ensin heille. Joku voisi nyt ensi hätään pistää meille etelänmatkan, kun täällä on ollut niin halvatun kylmää.
Joulumietteissä
Seppo Niinioja
Sami Lehtonen
20.12.09, 18:09
Pieniä puutteita netissä vielä on, tai enkö vain ole löytänyt paikkoja, joista saa myös ilmaisia tietokoneita, autoja, bensiiniä, sähköä, vaatteita, ulkomaanmatkoja, purjeveneitä, kesämökkejä etc. ad infinitum?
Jeesus sanoi: Mitä haluatte ihmisten tekevän teille, tehkää se ensin heille. Joku voisi nyt ensi hätään pistää meille etelänmatkan, kun täällä on ollut niin halvatun kylmää.
Joulumietteissä
Seppo Niinioja
Vertaus vapaiden (free as in speech) ohjelmistojen ja ilmaisen materian (jota siis tunnetusti ei ole) välillä on hieman ontuva. Ketjussa mainitut muutamat ilmaisohjelmat (vapaasti ladattavat siis) eivät ole ns. vapaita ohjelmistoja, sillä niiden lähdekoodi ei ole saatavilla. Gramps ja Geneweb sen sijaan kuuluvat tähän kategoriaan - samoin muinainen lifelines, mutta sen kehitys lienee loppunut kokonaan.
Itse olen jo vuosia käyttänyt Genewebiä. Se on kirjoitettu ocamlilla, jota en tunne kovin hyvin, mutta kaikki ohjelmointikielet noudattavat enemmän tai vähemmän samoja paradigmoja, jotka hallitsen. Jos kaipaan jotain ominaisuutta, niin tiedän voivani sen sinne lisätä, tai jos huomaan ohjelman toimivan väärin, pystyn korjaamaan sen. Olen myös halukas siinä tapauksessa kantamaan oman korteni kekoon luovuttamalla patchit takaisin projektille. Genewebiin ja genewebistä tuntuu ainakin tuo GEDCOM-siirto onnistuvan muihin ohjelmiin melko pienellä vaivalla (merkistöongelmia ja niiden korjaamista on käsitelty aiemmin yhdessä toisessa ketjussa).
Seppo Niinioja
21.12.09, 09:08
Vertaus vapaiden (free as in speech) ohjelmistojen ja ilmaisen materian (jota siis tunnetusti ei ole) välillä on hieman ontuva. Ketjussa mainitut muutamat ilmaisohjelmat (vapaasti ladattavat siis) eivät ole ns. vapaita ohjelmistoja, sillä niiden lähdekoodi ei ole saatavilla. Gramps ja Geneweb sen sijaan kuuluvat tähän kategoriaan - samoin muinainen lifelines, mutta sen kehitys lienee loppunut kokonaan.
Itse olen jo vuosia käyttänyt Genewebiä. Se on kirjoitettu ocamlilla, jota en tunne kovin hyvin, mutta kaikki ohjelmointikielet noudattavat enemmän tai vähemmän samoja paradigmoja, jotka hallitsen. Jos kaipaan jotain ominaisuutta, niin tiedän voivani sen sinne lisätä, tai jos huomaan ohjelman toimivan väärin, pystyn korjaamaan sen. Olen myös halukas siinä tapauksessa kantamaan oman korteni kekoon luovuttamalla patchit takaisin projektille. Genewebiin ja genewebistä tuntuu ainakin tuo GEDCOM-siirto onnistuvan muihin ohjelmiin melko pienellä vaivalla (merkistöongelmia ja niiden korjaamista on käsitelty aiemmin yhdessä toisessa ketjussa).
Tarkoituskin tietysti oli hiukan provosoida. Pointtini on se, että varsin monet eivät näy enää osaavan tehdä eroa myytävien henkisen luomistyön tuotteiden ja talkootyönä syntyneiden ja ilmaiseksi tarjottujen välillä.
a) Maksulliset henkisen työn tuotteet
Jotkut yrittävät hankkia elantonsa vaikkapa ohjelmia kehittämällä, tosin siinä tapauksessa ehkä useimmiten jonkin yrityksen palveluksessa. Kirjailijoiden palkka muodostuu tekijänoikeuspalkkioista jne. Minusta on käsittämätöntä, että tekijänoikeuksia pyritään jatkuvasti kaventamaan. Wallinille tunnustus siitä, että veti takaisin uusimman näyttelijöiden oikeuksiin oman työnsä tuloksista määräämiseen kohdistuneen esityksen.
b) Asianharrastuksesta, talkootyönä, ajankuluksi tai muusta syystä laaditut ohjelmat
Ne voivat onnistuessaan voivat päätyä pöytälaatikosta yleiseen ilmaisjakeluun ja tuottaa tekijälleen vähintään mainetta, ehkä myös jonkin verran rahaa nimellisistä 1 dollarin tms. lahjoituksista. Kokemuksesta tiedän, että ohjelmointi on (ollut) niin kivaa, että nuorempana sitä teki lähinnä harrastuksena yötä myöten ihan omaksi huvikseenkin siinä kuin sukututkimusta. Ohjelmointikielienkin kehittäminen on nähtävästi ollut niin kivaa, että niitä lienee olemassa satoja. Wikipediassa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Ohjelmointikielet) on artikkelit 68 kielestä eikä siinä ole kaikki. Esim. spaghettikoodin generointiin erinomaisesti sopivasta BASIC:sta on useita versioita, jotka eivät enää ole yhtä huonoja kuin joskus 1970-luvulla. Noista tai niiden versioista olen joutunut tekemisiin noin 7-8:n kanssa lukemalla tai kirjoittamalla. Tuskallisimpia ovat olleet APL ja tekoälykieli Prolog.
c) Internet-kansa on yhä enenevässä määrin sitä mieltä, että ohjelmistotuotteiden, olipa tuotantoprosessi kohdan a) tai b) mukainen pitää olla maksutta käytettävissä, ilman että käyttäjä osallistuu kehitystalkoisiin. Kohtassa a) on tietysti kyse piratismista, b) on tekijöiden hyväntahtoisuutta.
Tämä on vain minun vaatimaton mielipiteeni.
Seppo Niinioja
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.