Bolag

[Matti Seppänen]

Voidaanko olettaa, kun rippikirjoissa perheet on ryhmitelty "bolagien" alle, että heillä on jo oma jaettu tila , vaan ainoastaan osakkuus yhtiöstä, jakamattomasta tilasta? Käytäntö ainakin Kerimäen kirjoissa tavallinen 1800-1850 ja usein ryhmittely kattoi koko kylän kaikki tilat, parhaimmillaan esim 5 bolagia Ruokolahti No2 RK1829-40 s. 352. Vai voiko olla niin, että osa on jaettuja ja osa jakamattomia?

[geekoo]

Bolag tarkoittaa (tarkoitti) muutakin kuin yhtiötä. Cannelinin sanakirja 1930 antaa myös käännökset yhdyspesä ("sambo", merkityksessä yhdessä asumista) ja kumppanikunta ("personer som bo tillsammans"). Ja esim. "bolagist" on myös huone- tai asuinkumppani. Kannattaa hankkia antikvariaatista vanhan ruotsi-suomi sanakirjan.

[eeva häkkinen]

Voidaanko olettaa, kun rippikirjoissa perheet on ryhmitelty "bolagien" alle, että heillä on jo oma jaettu tila , vaan ainoastaan osakkuus yhtiöstä, jakamattomasta tilasta? Käytäntö ainakin Kerimäen kirjoissa tavallinen 1800-1850 ja usein ryhmittely kattoi koko kylän kaikki tilat, parhaimmillaan esim 5 bolagia Ruokolahti No2 RK1829-40 s. 352. Vai voiko olla niin, että osa on jaettuja ja osa jakamattomia?

Asiasta en tiedä mitään, mutta kun ei kukaan tietävämpi ole vastannut, pohdin vähän, miten itse lähestyisin asiaa, jos olisi tutkimusongelmani. Ensinnäkin, onko sulla käytettävissä Kerimäen pitäjän historia? Se on yleensä "must" pitäjän menneitä vaiheita ja asukkaita setvittäessä, tällaisiin ongelmiin löytyy usein suora vastaus. Toiseksi, alueen henkikirjasta näkyy, että merkintätapa vaihtuu tässä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=486595

Alkupuolen kyliin on talojen isännät merkitty tavalliseen tapaan tilanosuuksineen, sen sijaan jälkipuolella (johon esim. Ruokolahti kuuluu kokonaisuudessaan) on vain torppareita ilman tilaosuuksia. Onkohan tässä siirrytty Vanhan Suomen puolelle? Tähän aikaan oli Vanha Suomi jo yhdistetty muuhun Suomeen, vieläkö entinen valtakunnan raja näkyy näissä merkinnöissä? Mitenkähän tilojen palautus entiseen hallintomalliin on sujunut? Kerimäen osalta on vielä se ongelma, että osa pitäjästä oli ns. riitamaata, jossa ei päästy yksimielisyyteen raja sijainnista eikä tällä alueella ollut lainkaan varsinaista hallintoa.

Ruotsin Suomen puolella ainoa sanan bolag merkitys oli se, että tilan viljelijä saattoi miesväen puutteessa ottaa itselleen viljelykumppanin, "bolagsman"in. Joskus tosin esim. perukirjoissa näkyy sanonta "hafwer lefwat i bolag med sin fader/broder", eli viljelleet tilaa yhdessä ja asuneet yhteistaloudessa. Mitään useamman isännän puulaakeja en ole nähnyt. Sanakirjat, vanhatkaan, eivät valitettavasti pysty aina selvittämään tietyn sanan käyttöä jossain historiallisessa konteksissa, paras näistä on netistä löytyvä SAOB
http://g3.spraakdata.gu.se/saob/

Tässä tarvittaisiin Vanhan Suomen asiantuntijaa. Netistäkin (esim. Wikipediasta) saattaa tosin löytyä artikkeleita aiheesta, panepa Googlaten. Ja jonkun kylän seuraaminen sekä rippi- että henkikirjoista esim. ajalta 1810-60 saattaa tuottaa "heureka"-ilmiön. Kerro meillekin, jos selviää. Lycka till!

[geekoo]

Nimenomaan kontekstistähan (ja po. aikakaudesta) sanojen merkitys riippuu. Eeva Häkkisen esimerkin "hafwer lefwat i bolag med sin fader/broder" merkitys näyttäisi kyllä ensisijaisesti viittaavan yhteisasumiseen (lefva), kuin yhtiömuotoiseen yhteisviljelemiseen. Varmuutta saa asiayhteydestä. Niin toki myös tässä Kerimäen tapauksessa.

Mutta EH itse viittaa Svenska Akademiens ordbokiin. Ko. osa on painettu v. 1918. Se antaa sanan bolag ensimmäiseksi merkitykseksi:
"gemensamt hushåll; sammanboende, sammanlefnad"
"bygga l. sätta l. taga bolag, sätta bo; bosätta sig, slå sig ned"
"vara tillsammans i bolag (med ngn), bo tillsammans, lefva samman"
"hålla bolag med ngn, bo o. hafva hushåll tillsammans med ngn"
"personer som bilda ett hushåll; familj"

ja antaa mm. seuraavat esimerkit käytöstä:
"Han har .. tagit Maria Ericks dotter till sig i bolag, och .. lefvat tillsamman med henne."
"Vi, som förlorat ett barn, böra glädja oss deröfver, at vi i så lång tid varit delaktige af et kärt Barns Bolag."
"Där såg jag honom installerad, som hade han med henne satt ordentligt bolag."
"Hwart Bolagh som i Huset logerar."

Erityisen relevantilta vaikuttaa SAOB:n erikoismerkitys:
"(i Finl.) lag l. säliskap af personer som bo tillsammans; jfr bolagist."
esimerkein:
"I det bolag, som Runeberg tillhörde .., upptogs en hösttermin en liten gosse."
"Han bodde tillsammans med 5 å 6 af sina kamrater eller "i bolag" med dem, såsom det hette på skolspråket."

Bolag-sanan moderni merkitys, yhtiö, on vasta kolmantena vaihtoehtona SAOB 1918:ssa. Hämmästelen Eeva Häkkisen ehdotonta lausuntoa: "Ruotsin Suomen puolella ainoa sanan bolag merkitys oli se, että tilan viljelijä saattoi miesväen puutteessa ottaa itselleen viljelykumppanin, "bolagsman"in."

[Matti Seppänen]

Paljon kiitoksia GeeKoolle ja Eevalle vaivannäöstänne ja vinkeistä. Nettiongelmien vuoksi en päässyt aikaisemmin kommentoimaan/antamaan omia selvityksiäni. Koetan lyhyesti selostaa, mitä minulle on auennut ja muutama kommentti Kerimäen kirjoista aluksi. Ruokolahden kylä oli tosiaan siitä erikoinen, että osa kuului Ruotsiin ja osa Venäjään, osa oli myös ns. riitamaata 1809 saakka. Kirkko kuitenkin piti kummankin puolen kirkonkirjoja, Ruotsin ja Venäjän puoli olivat vain omina erillisinä jaksoina muiden Ruotsiin/Venäjään kuuluvien kylien kanssa. Jaottelu päättyi muiden kirjojen osalta paitsi ei henkikirjojen Suomen tultua osaksi Venäjää.

- bolagsman oli yleinen myös Venäjän puolella. Minusta yllättävän usein otettiin ulkopuolinen yhtiömies taloon Kerimäellä, vaikka talossa oli omiakin miehiä. Haluttiin varmaankin vain olla piällysmiehenä!

- Seppästen tapaus:1700-luvun alun kylän kaikkia sukulaisuussuhteita en ole pystynyt selvittämään, kun kirjat paloivat ison vihan aikana. Mutta viisiperhettä kolme Seppäsiä, Kososet ja Muhoset yhdessä omistivat Ruokolahti 2:nainakin 1830 lähtien 1840-luvulle. Yhteisomistus alkoi todennäköisesti joaikaisemmin, 1700-luvun puolella (selvittämättä). Seppäset ja Kososet olivatsukua keskenään, mutta Muhosilla oli heikko side Kososiin (Muhonen tuliyhtiömieheksi naituaan Kosos-isännän lesken). Henkikirjoissa on annettu kunkinbolagin omistusosuus. Osa tiluksista oli Puruveden toisella rannalla(Susiniemellä) ja siten on erittäin todennäköistä, että siellä kahdella bolagilla (Seppäs- ja Kososperheet) oli omat talonsa tai yhteinen talo jovarhain. Lienee erittäin todennäköistä, että kantatilalla Susiniemenvastarannalla asui yhdessä 1800-luvun alussa ainakin kaksi Seppäs-perhettä.Toinen Seppästila on mainitaan henkikirjassa vasta 1850.

Henkikirjan mukaan 1850 jokaisellabolagilla oli oma nimetty talonsa ( yksi perhe tullut lisää kaikkiaan 6 taloa),ja tilat oli jaettu paitsi yksi oli kahden Muhosveljeksenyhteisomistuksessa. Tällöin talot oli jo numeroitu uudelleen.

Tämä kytkeytyi isojaon toteutumiseen, mikä Kerimäellä/Säämingisssäkonkretisoitui kyläjakojen myötä 1860-luvulla. Yhteisomistus näyttääpurkautuvan suuremmassa mitassa muissakin kylissä 1850-luvulla, tällöin myös rippikirjoissaon luovuttu bolag-käsitteestä. Rippikirjoissa bolagia käytetään kolmisenkymmentä vuotta 1817-1850.

Mitä sitten yhteenvetona bolagista voisi sanoa. Ylläolevaan pohjautuen Kerimäellä sillä oli minusta ensisijaisesti yhtiöön viittaava merkitys,yhteisomistus. (Minunkin kotitila oli jakamaton 1960-luvun alussa, kahdenveljeksen omistama ja oli varsin yleistä kylällä muutenkin). Toisaalta voidaan todeta,että veljesten perheiden yhteisasuminen oli tavallista, muttei ainakaan tässä tapauksessa ollut sääntönä. Itse luulisin yhteisomistus oli ratkaisevaa ja kaupan päälle asuttiin vielä yhdessä. Tämä oli mielenkiintoinen harjoitus ja briifaus tekee hyvää, omat ajatukset kiertävät enää kehää!