Syntymäaikamerkintä

[Teuvo Ikonen]

Ilomantsin syntyneiden luettelossa vuodelta 1724 on muutama erikoinen syntymäaikamerkintä. Alla olevasta linkistä pääset yhteen niistä eli Olofin syntymäaikaan, jonka merkintätapa ei meikäläiselle auennut.
www.teuvoikonen.net/olof.htm (http://www.teuvoikonen.net/olof.htm)

[Eva81]

Seuraavasti minä sen tulkitsin:

Matts (sukunimestä en saanut selvää) son Olof född den (näin tulkitsin sen joka näyttää dj:n näköiseltä) 1 och döpt den 7 junij.
Test Elisab (?) Turpein, Olof (H/R?)ytköin, Elin Wäisäin

[Tapani Kovalaine]

Hiskissä on tuo syntymä kirjautunut seuraavasti: Matts Bengtisen poika Olof syntyi 1.11.1723 ja kastettiin 7.6.1724. Joku muu tulkitsija sanoisi, että Olof syntyi 19. November ja kastettiin 7.6.1724.

[JaskaS]

Näitähän näkee:

7ber = september
8ber = october
9ber = november
10ber = december

:) Jaska

[Tapani Kovalaine]

Aivan niin 9bris on November. Mutta Ilomantsissa on Hiskiin tullut hapuilua:
Syntyneiden luettelossa 1723-1789 on esimerkiksi vuoden 1723 viimeisenä syntyneenä kirjattu Margareta Mikontytär Pennanen saanut Hiskiin syntymänsä ajaksi 9.10.1723, vaikka hänen kohdallaan lukee 9 9br. Virheitä sattuu ja niin taas kerran alkuperäisteksti Hiskin voittaa...
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ilomantsi/syntyneet-vihityt-kuolleet_1723-1789_uk866/20.htm

[Teuvo Ikonen]

Minun ongelmani koskee Olofin syntymäkuukautta, sillä päivä ja kasteaika ovat ok.

[Tillander]

Kuten Tapani K. kirjoitti on syntymäpäivä "den 1 9br" eli 1.11. Lapsi kastettiin epätavallisen myöhään (seuraavan vuoden 7.6.) mutta eivätpä ajatkaan olleet ihan tavallisia. Olisko pappi ollut isoa vihaa pakosalla?

[mirjamarja]

Lapsi kastettiin epätavallisen myöhään (seuraavan vuoden 7.6.) mutta eivätpä ajatkaan olleet ihan tavallisia. Olisko pappi ollut isoa vihaa pakosalla?

Ilomantsissa oli varmaan kulkuyhteydet talven aikana niin mahdottomat, että takametsissä ei mitään kirkollisia toimituksia saatu tehtyä.
Ihmettelin aikanaan, miten vainajatkin siunattiin vasta yhdessä nipussa kesäkuussa, vaikka kuolinpäivät olivat pitkin talvea.
Eräs vainaja siunattiin hautaan kesäkuun viimeisenä sunnuntaina ja seuraavana leski jo vihittiin uuteen avioliittoon. Ens. puoliso oli kuitenkin jo kuollut ed. vuoden lokakuussa.
Vainajat haudattiin sivukalmistoihin, joille pappi sitten rospuuton jälkeen pääsi tehtäviään suorittamaan.
En ihmettele ollenkaan, että päivämäärissä on sekaannuksia. Mm. Hiskin kirjoittajilla on varmasti ollut ihmettelemistä, kun vainaja on ollut muka hautaamatta kuukausikaupalla.

[66SM]

Samuli Paulaharjun kirjassa Sompio käsitellään ko. asiaa. Siellä haudattiin kuolleet kesähautaan odottamaan talven rekikeliä, jolloin vasta haudattiin kirkkomaahan. (s. 244, 6 painos)

Pienet lapset saatettiin kastaa vasta kesällä, koska pitkien matkojen takaa kirkolle vienti talvella saattoi maksaa hengen.

[66SM]

Samuli Paulaharjun kirjassa Sompio käsitellään ko. asiaa. Siellä haudattiin kuolleet kesähautaan odottamaan talven rekikeliä, jolloin vasta haudattiin kirkkomaahan. (s. 244, 6 painos)

Pienet lapset saatettiin kastaa vasta kesällä, koska pitkien matkojen takaa kirkolle vienti talvella saattoi maksaa hengen.

Korjaus: Sompio 2 painos.