Samuel Lochtanderin vaellukset

[heikki.kai]

Heips!

Miten te tulkitsisitte Kajaanista lähtenee Samuel Lochtanderin vaellukset? Ensimmäinen merkintä hänestä löytyy (siis merkintä jonka olen löytänyt) vuodelta 1733 Kajaanin pappilasta n:o 8
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4721&pnum=32
(vai onko tämä edes pappila?). Muut Lochtanderit ovat n:o 2:ssa eli Lochtalassa.

Seuraavan merkinnän olen muistaakseni Tapanin neuvosta löytänyt - Kuivaniemeltä:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6574&pnum=11

Tähän minulla liittyy yhdenlainen pulma. Kumpaan aikajaksoon tuo merkintä on sijoitettava? Se on merkitty vv 1731-1736 kohdalle, mutta tarkoittaako se vasta jaksoa 1737-1743. Kun Samuel löytyy taas Kajaanista vv 1738-1743 rippikirjasta http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4721&pnum=76 , olen ymmällä.

Samuel löytyy sitten taas myöhemmin Kuivaniemeltä, kun hän tulee ja menee naimisiin Runtin Liisan kanssa 26.12.1749.

Eli tulkintani on, että hän on Kajaanin pappilassa n 10-vuotiaana "pikkurenkinä", kulkeutuu tätinsä mukana Oulun ja Haukiputaan kautta Kuivaniemelle, palaa takaisin Kajaaniin ja tulee sitten Kuivaniemelle samaan taloon, jossa hän on ollut varhaisina nuoruusvuosinaan (tai myöhäisinä lapsuusvuosinaan) ja menee naimisiin saman talon tyttären kanssa ja alkaa lankonsa Jussin yhtiömieheksi.

heikki.kai

[RistoS]

Voisin kyllä uskoa tuohonkin, että Samuel onkin syntynyt
Kuivaniemellä:

http://www.familycentral.net/index/family.cfm?ref1=4827:3053&ref2=4827:4245

Tuossa linkissä vaihtaisin Liisa sukunimeksi Runtti l. Manninen
ei Metsikkö !

[Tapani Kovalaine]

Samuel Lohtanderin kohdalta ei löydy Kajaanista ainuttakaan päivämäärällä varustettua merkintää. Se kannattaa ottaa tulkinnassa huomioon. On toki merkintöjä kristinopin taitojen karttumisesta ja tuollaisia merkintöjä ei tehty kymmenkesäisille pojille.

Kyllä 1740-luvulla on kestikievareissa ollut toki edestakaisia lippujakin myynnissä välille Kajaani-Kuivaniemi, mutta kirkonkirjojen perusteella ei voi väittää, että Samuel olisi edestakaisin reissannut.

Netissä voi aivan mainiosti lukea, että Samuel on syntynyt Kuivaniemellä, mutta voi sinne kirjoittaa Kajaaninkin syntymäpaikaksi! Jälkimmäiselle tiedolle on helpompi löytää pitäviä todisteita. :)

[heikki.kai]

Kiitos Risto ja Tapani!

Tässäpä sitä ollaaan: Riston esittämän sivun mukaan minäkin sitä aikanaan kaavailin, mutta sitten ei oikein mikään täsmää. Anna ja Liisa ovat sisaruksia. (Repolan tyttöjä Pudasjärveltä; saattaisi olla myös Riepula). Mahdollisesti Samuel on syntynyt myös pari vuotta tuon sivun tietoa aikaisemmin eli 1723. Tuo vuosiluvultaan aikaisempi v 1733) Kajaanin merkintä viittaa selvästikin siihen, että Kajjaanista ollaan. Siellä on Lohtandereita aina 1500 luvun lopusta ja sieltä heitä leviää muualle. Mm yksi on ollut Kajaanin kaupungin kirjurina ja toisena pormestarina. Kajaanin vaikeutena on ainakin minulle, että asiakirjat ovat hyvin eri tavalla kirjoitettuja kuin Iin ja Kuivaniemen kirjat ja ainakin toistaiseksi tuon aikainen käsiala vaikeaa.
Olen saanut tukea ja varmistusta teorialleni Pirjo Ahon selvityksestä, jonka hän on tehnyt suvun erään haaran kulusta ja myös Verneri Louhivuoren tekemistä tukimuksista, joitten tuloksia on luettavissa http://koti.mbnet.fi/kotilais/otto/otto.htm
Toki Lohtandereita on ollut muuallakin eri aikoina, mutta ainakin osa heistä on juuri tätä samaa porukkaa.
Minusta ketju näyttää tältä:

Eerikki Lohtander (?), s. 1500-luvun loppu
| Pietari Eerikinpoika Lohtander, s. n 1600
| | Eerikki Pietarinpoika Lohtander, s. 1630-1640-luvulla, k. 1686
| | | Antti Eerikinpoika Lohtander, s. 1660-luvulla, k. 1703 Kajaani
| | | | Liisa Antintytär Lohtander, s. 1690
| | | | Eerikki Antinpoika Lohtander, s. 1693, k. 24.12.1749 Kajaani
| | | | | Antti Eerikinpoika Lohtander, s. 1733, k. 13.4.1789 Kajaani
| | | | | Pietari Lohtander
| | | | Kristiina Antintytär Lohtander, s. x.1.1696, k. 25.11.1760 Haukipudas
| | | | | Johannes Tapaninpoika Enmark, s. 27.12.1734 Haukipudas
| | | | | Sakari Tapaninpoika Enmark, s. 8.6.1737 Haukipudas
| | | | | Stefanus Tapaninpoika Enmark, s. 12.5.1740 Haukipudas
| | | | Juho Antinpoika Lohtander, s. 1699 Kajaani, k. 13.5.1759 Kajaani
| | | | | Liisa Juhontytär Lohtander, Rouhiainen myöh Rautio, s. 1720 Kajaani, k. 22.5.1764 Muhos
| | | | | Juho Juhonpoika Lohtander, s. 1721, k. 18.5.1761 Paltamo
| | | | | Samuel Juhonpoika Lohtander l Metsikko, s. 8.1723 Kajaani, k. 9.4.1794 Kuivaniemi

Samuelin sisko Liisa tulee Muhokselle (Rippikirjassa nimenä Lohtandra) ja täti Kristiina menee korpraali Enmarkin kanssa naimisiin ja asustaa lasten kanssa Haukiputaalla. (Itse korpraali häviää jonnekin, menee kai johonkin tappelemaan.)

Erityisesti minua kiinnostaa Samuelin vaiheet ja se, miten hän tulee Kuivaniemelle ja minkä ikäisenä. Ja kuka on hänen äitinsä? Sitä ei löydy. Onko perhe ollut jossain ison vihan pakolaisina ja äiti kuollut sillä matkalla?

heikki.kai

[Tapani Kovalaine]

...
| | | | Juho Antinpoika Lohtander, s. 1699 Kajaani, k. 13.5.1759 Kajaani
| | | | | Liisa Juhontytär Lohtander, Rouhiainen myöh Rautio, s. 1720 Kajaani, k. 22.5.1764 Muhos
| | | | | Juho Juhonpoika Lohtander, s. 1721, k. 18.5.1761 Paltamo
| | | | | Samuel Juhonpoika Lohtander l Metsikko, s. 8.1723 Kajaani, k. 9.4.1794 Kuivaniemi
----
Erityisesti minua kiinnostaa Samuelin vaiheet ja se, miten hän tulee Kuivaniemelle ja minkä ikäisenä. Ja kuka on hänen äitinsä? Sitä ei löydy. Onko perhe ollut jossain ison vihan pakolaisina ja äiti kuollut sillä matkalla?

heikki.kai
Kajaanin kaupungin henkikirja vuodelta 1743 tietää, että Johan Lohtander maksoi henkirahan itsestään. Vaimo oli Susanna ja häneltä ei peritty henkirahaa. Perustelut ovat oudot: Fattig många ...(epäselvää tekstiä sivun taitteessa). http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=29318

Oliko tämä Susanna sitten Samuel Lohtanderin äiti? Sitä emme (vielä) tiedä.

[Tapani Kovalaine]

Himoverottaja iski vuonna 1741 Kajaanin kaupungissa!
Manttaalikomissaari Zacharias Scheidenburg totesi kihlakunnankirjurille henkikirjatietoja antaessaan, että Johan Lohtander ja vaimonsa Susanna ovat tulleet Kajaaniin jo toissa vuonna, joten heidät täytyy merkitä vuoden 1741 henkikirjaan kahteen kertaan, jolloin heistä saadaan tuplasti henkirahoja ja niin tehtiin ja rahat saatiin!

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10884537 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10884537)

Alkaa näyttää siltä, ettei vuosina 1720-1740 ole Kajaanissa henkikirjoitettu Johan Lohtanderia tai hänen perhettään, joten Samuel Lohtander on voinut syntyä Lohtajalla, Nurmeksessa tai muussa mukavassa paikassa vuosivälillä 1723-1725, elokuussa arvatenkin.

[Tapani Kovalaine]

Digikuva 64 Kajaanin rippikirjasta kertoo, että jo vuodesta 1737 alkaen on kaupungissa Johan Lohtander ja vaimonsa Susanna Matintytär. Perheessäasui vuoteen 1740 saakka myös anoppi Susanna Juhontytär, joka muutti sitten Limingalle.

Perheen pojista Juho mainitaan, mutta hän on saanut huomautuksen, katso aakkoshakemisto. Siellä Juhon mainitaan käyneen ehtoolliskirkossa ensi kertaa vuonna 1739. Samulikin on aakkosissa digi 76, mutta hänen muuttonsa Kuivaniemelle lienee tapahtunut vuosien 1737-1742 välillä.

Elisabet Juhontytär Lohtander on kirjattu raatimies Erik (Antinpoika) Lohtanderin perheeseen. Oliso syynä se, että Johan Lohtanderin vaimolla Susannalla on ollut henkikirjassa vihjattuja terveydellisiä tai muita vaikeuksia ja kaikki perheen lapset ovat sijoittuneet nuorina muualle? Anoppikin häippäsi...

Digi 64: http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kajaani/rippikirja_1729-1750_ik87/64.htm

Digi 16: http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kajaani/rippikirja_1729-1750_ik87/16.htm (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kajaani/rippikirja_1729-1750_ik87/16.htm)

Digikuvasta 16 löydämme vuonna 1732 leskeksi jääneen Susanna Matintyttären ja hänen äitinsä Susanna Juhontyttären. Oliko niin, että Johan Lohtander avioitui leskenä tämän Susanna Matintyttären kanssa?

[Tapani Kovalaine]

Edellä olevassa taulukossa on jätetty avoimeksi Pietari Lohtander. Voisiko hän olla se, joka asui Rantasalmella 1720-luvulla?

http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/4uk7qr?fi+0441+kastetut+2004)10.5.1721 14.5.1721 Randasalo Petter Lochtander Brita Levätär Jakob

[Tapani Kovalaine]

Kaukainen sukulaiseni Anna Jaakontytär Onkalo 1808 muutti 1836 Simosta Kuivaniemelle ja avioitui siellä Matti Juhonpoika Kehusmaan 1811 kanssa ja lapsia kertyi perheeseen kahdeksan. Matti Kehusmaan isä Juho Kehusmaa, ent. Metsikko, syntyi 1782 ja kuoli 6.5.1812, jolloin Matti oli vasta puolen vuoden ikäinen.

Juho Kehusmaan vanhemmat olivat Matti Samuelinpoika Metsikko-Kehusmaa 1753-1808 ja Beata Heikintytär Brusila 1756-1809. Matin isä oli Samuel Juhonpoika Metsikko, aik. Lohtander 1725-1794 ja äiti oli Liisa Juhontytär Runtti - Lohtander - Metsikko, joka syntyi Hiskin mukaan 17.9.1726 ja kuoli 10.4.1794. Rippikirjan mukaan Liisa olisi syntynyt jo 1723.

http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/4unrek?fi+0110+kastetut+1055)17.9.1726 29.9.1726 Cuivaniemi Johan Thomass: Margetha Olofs:dr Elisabeth

Liisalla oli rippikirjan mukaan vuonna 1716 syntynyt sisar Anna Juhontytär Runtti - Manninen - Metsikko, joka kuoli 4.2.1770 ja ikää oli 54 v 1 kk. Annan ansiosta Samuel Metsikkoa kutsuttiin rippikirjassa Juho Juhonpoika Manninen - Metsikon 1714-1757 lankomieheksi ja Liisan ansiosta Juho Tuomaanpoika Kuha - Runtti - Metsikon 1792-1749 vävyksi.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1753-1766_ik251/10.htm

Metsikon talon syytinkimies Juho Tuomaanpoika Metsikko oli avioitunut ehkä vuonna 1715 Marketta Ollintyttären kanssa, joka kuoli 74 vuoden ja 3 kuukauden ikäisenä 13.6.1764 Metsikossa. Syntymäajaksi saadaan kuolinajasta ikätiedon avulla laskien 13.3.1690. Tuolloin hänen vanhempansa voisivat olla vaikkapa Matti Kuhan renki Olli Ollinpoika (Matinpoika?) Vainikainen ja Liisa Matintytär Kuha.

Samuel Juhonpoika Lohtander-Metsikon syntymäpaikkaa ei ole saatu selville eikä hänen äitinsä nimeä tai muitakaan henkilötietoja. Samuelin isä, raatimies Johan Antinpoika Lohtander 1699-1759 on ilmeisesti avioitunut suunnilleen vuonna 1735 Kajaanissa Heikki Heikkisen lesken Susanna Matintyttären kanssa. Samuel ja hänen veljensä Juho sekä siskonsa Elisabet eivät näytä olleen Susannan lapsia. Isän äiti oli Liisa Juhontytär, joka kuoli Kajaanissa 1741 ja asui poikansa, raatimies Erik Lohtanderin perheessä. On outoa ettei Johan Lohtanderin perhettä koskevia tietoja löydy vuotta 1737 edeltävästä helppolukuisesta Kajaanin rippikirjasta.

Samuelin sisar Elisabet Lohtandra (s. n. 1724, kuoli 1764) avioitui Muhoksella 23.10.1741 leskimies Lauri Rouhiaisen kanssa. Lasten etunimet olivat Juho, Aaron, Anna ja Elisabet, joten voisiko Elisabetin, Juhon ja Samuelin äidin etunimi olla Anna? Samuelin kaksi vanhinta lasta olivat Metsikossa Juho ja Anna.

Samuel Lohtanderin on todettu Kuivaniemellä tulleen vuonna 1749 siirretyksi rippikirjassa Metsikon talon kohdalle palkollisten luettelosta, joka on ollut kuitenkin niin täyteen sullottu, ettei sinne mitään Samulia ole enää mahtunut. On mahdollista kuvitella, että korvikkeeksi parikymppisen rengin Samuel Lohtanderin kristinopin taitoja koskevat merkinnät tehtiin rippikirjassa vuoden 1733 kohdalle Metsikkoon, jossa tilaa oli viljalti ja jossa Samuelin tiedettiin olevan renkinä. Siinäpä sitten tuli tuollaisen jekun ansiosta paljon pähkäiltävää tuleville sukututkijoille. :)

Gubben Matti Matinpoika Metsikon ainut tytär, Liisa Metsikko, s. 1754, oli myös kaukainen sukulaiseni äitinsä Maria Tikkasen kautta, joten ilmankos nämä Lohtanderit tuppaavat kiinnostamaan.

[Tapani Kovalaine]

...Samuel Juhonpoika Lohtander-Metsikon syntymäpaikkaa ei ole saatu selville eikä hänen äitinsä nimeä tai muitakaan henkilötietoja.

Samuelin sisar Elisabet Lohtandra (s. n. 1724, kuoli 1764) avioitui Muhoksella 23.10.1741 leskimies Lauri Rouhiaisen kanssa. Lasten etunimet olivat Juho, Aaron, Anna ja Elisabet, joten voisiko Elisabetin, Juhon ja Samuelin äidin etunimi olla Anna? Samuelin kaksi vanhinta lasta olivat Metsikossa Juho ja Anna.
---
Lainatusta tekstistä ei käy esille sellainen erikoisuus, että Hiskin mukaan Muhoksella Lauri Rouhiaisen ensimmäinen puoliso Liisa Leinonen kuoli 56 vuoden ikäisenä 4.6.1744 ja Lauri oli kaksi ja puoli vuotta aikaisemmin, 23.10.1741, ehtinyt jo avioitua Liisa Lohtanderin kanssa!

http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/4uvsi9?fi+0336+haudatut+644)4.6.1744 10.6.1744 Mohos by hust: Lisa 56 omainen: Lars Rouhiaises

http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/4uvsi9?fi+0336+vihityt+223) 23.10.1741 Mohos by Crono bd, enkl: Lars Rouhiainen Elisabetha Johansdr Lohtandra Cajana stad

Kysessä on päivämäärävirhe. Liisa Lohtander on avioitunut vasta 23.10.1744 ja hän on kuoliniän mukaan laskien syntynyt vuonna 1720, jossakin. Lisäksi löytyy sellainenkin tieto, että Liisalla ja Laurilla oli lapsena kuollut poika Lauri. Se ei muuta Lohtanderin Samuelin ja Liisan äitiä koskevaa etunimijohtolankaa: Lauri, Juho, Aaron, Anna, Elisabet ... Yhdenkään lapsen kummina ei näytä olleen Lohtandereita vaan naapureita ovat olleet.

[heikki.kai]

Hupsista! Eipä jostakin syystä ole tullut tietoa, että ketjuun on tullut viestejä, joten hoksasin vasta nyt. Mutta parempi myöhään kuin ei silloinkaan! Minulla on ollut ihan samanlaisia pähkäilyjä ja ihmettelyä Tapanin kanssa. Laskin juuri äsken käsistäni Kajaanin kaupungin historia ykkösosan ja minulle valkeni se totaalinen tuho, mikä koitui Kajaanin osaksi ison vihan aikana. Tuumailin aikaisemmin, että olisikohan Juhon perhe (siis Samuelin vanhemmat) ollut paossa ko vihollisuuksia. Varmaan olivat, jos ehtivät livahtaa pakosalle! Kun kaupungin väki joko tapettiin tai vietiin vangiksi, ei heistä olisi varmaankaan ollut sen jälkeen tietoja eivätkä putkahtaneet esiin.

Juho meni naimisiin Samuelin syntymän jälkeen Susanna-lesken kanssa. Yhteisistä lapsista ei ole havaintoa, mutta tuo merkintä Susannan sairaalloisuudesta viittaa siihen, että huushollissa ei ollut tilaa edellisen avioliiton jälkeläisille. Samuel näkyy (pappilan pikkurenkinä?) tässä http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kajaani/rippikirja_1729-1750_ik87/76.htm, jos oikein tulkitsen. Otsikon mukaan luettelo koskee vuotta 1733. Sitten Samuel katoaa ainakin minulta pitkäksi ajaksi ja putkahtaa Kuivaniemelle. Mutta tässä tulee mutta; Samuel näkyy taas myöhemmin Kajaanissa jossakin lukutaitoluettelossa, kunnes taas vuosisadan puolivälissä Runtin Liisan puolisoksi ja Metsikko-Runttiin kanssa-asukkaaksi.
Jääkö minulta huomaamatta joku merkintä joko Kajaanista tai Kuivaniemeltä tai molemmista vai tulkitsenko vusilukuja väärin? Yritän vielä etsiskellä, ettei jää ihan hullunkuriseksi. Onko Kuivaniemen varhaisin merkintä väärässä kohdassa ja kuuluisikin olla alempana sivulla? Kukas se ehdottikaan tällaista mahdollisuutta? Olen pähkäillyt myös tätä mahdollisuutta.
Olisihan se tietysti kutkuttava tarina: pikkupoika vaeltelee tätinsä käsipuolessa Kajaanista Ouluun ja siitä jotenkin Kuivaniemelle ventovieraaseen taloon, palaa takaisin Kajaaniin ja tulee "rakkauven perässä" Kuivaniemelle taloon jossa on ollut muutaman vuoden ja avioituu talon emännän sisaren kanssa!

-Heikki-

[Kimmo Kemppainen]

Ehdotan, että katsotte Johan Lochtanderin laatiman perukirjan, joka on päivätty Kajaanissa 20.4.1737. Mies kertoo olevansa Herran nimeen aikeissa solmia avioliiton leski Susanna Matintyttären kanssa ja siksi tekevänsä selon autuaan vaimonsa Kirsti Paavontyttären omaisuudesta.

Ystävämme Kajaanista ovat juuri kuvanneet kyseisen asiakirjan...
Kimmo Kemppainen


Kaukainen sukulaiseni Anna Jaakontytär Onkalo 1808 muutti 1836 Simosta Kuivaniemelle ja avioitui siellä Matti Juhonpoika Kehusmaan 1811 kanssa ja lapsia kertyi perheeseen kahdeksan. Matti Kehusmaan isä Juho Kehusmaa, ent. Metsikko, syntyi 1782 ja kuoli 6.5.1812, jolloin Matti oli vasta puolen vuoden ikäinen.

Juho Kehusmaan vanhemmat olivat Matti Samuelinpoika Metsikko-Kehusmaa 1753-1808 ja Beata Heikintytär Brusila 1756-1809. Matin isä oli Samuel Juhonpoika Metsikko, aik. Lohtander 1725-1794 ja äiti oli Liisa Juhontytär Runtti - Lohtander - Metsikko, joka syntyi Hiskin mukaan 17.9.1726 ja kuoli 10.4.1794. Rippikirjan mukaan Liisa olisi syntynyt jo 1723.

http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/4unrek?fi+0110+kastetut+1055)17.9.1726 29.9.1726 Cuivaniemi Johan Thomass: Margetha Olofs:dr Elisabeth

Liisalla oli rippikirjan mukaan vuonna 1716 syntynyt sisar Anna Juhontytär Runtti - Manninen - Metsikko, joka kuoli 4.2.1770 ja ikää oli 54 v 1 kk. Annan ansiosta Samuel Metsikkoa kutsuttiin rippikirjassa Juho Juhonpoika Manninen - Metsikon 1714-1757 lankomieheksi ja Liisan ansiosta Juho Tuomaanpoika Kuha - Runtti - Metsikon 1792-1749 vävyksi.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1753-1766_ik251/10.htm

Metsikon talon syytinkimies Juho Tuomaanpoika Metsikko oli avioitunut ehkä vuonna 1715 Marketta Ollintyttären kanssa, joka kuoli 74 vuoden ja 3 kuukauden ikäisenä 13.6.1764 Metsikossa. Syntymäajaksi saadaan kuolinajasta ikätiedon avulla laskien 13.3.1690. Tuolloin hänen vanhempansa voisivat olla vaikkapa Matti Kuhan renki Olli Ollinpoika (Matinpoika?) Vainikainen ja Liisa Matintytär Kuha.

Samuel Juhonpoika Lohtander-Metsikon syntymäpaikkaa ei ole saatu selville eikä hänen äitinsä nimeä tai muitakaan henkilötietoja. Samuelin isä, raatimies Johan Antinpoika Lohtander 1699-1759 on ilmeisesti avioitunut suunnilleen vuonna 1735 Kajaanissa Heikki Heikkisen lesken Susanna Matintyttären kanssa. Samuel ja hänen veljensä Juho sekä siskonsa Elisabet eivät näytä olleen Susannan lapsia. Isän äiti oli Liisa Juhontytär, joka kuoli Kajaanissa 1741 ja asui poikansa, raatimies Erik Lohtanderin perheessä. On outoa ettei Johan Lohtanderin perhettä koskevia tietoja löydy vuotta 1737 edeltävästä helppolukuisesta Kajaanin rippikirjasta.

Samuelin sisar Elisabet Lohtandra (s. n. 1724, kuoli 1764) avioitui Muhoksella 23.10.1741 leskimies Lauri Rouhiaisen kanssa. Lasten etunimet olivat Juho, Aaron, Anna ja Elisabet, joten voisiko Elisabetin, Juhon ja Samuelin äidin etunimi olla Anna? Samuelin kaksi vanhinta lasta olivat Metsikossa Juho ja Anna.

Samuel Lohtanderin on todettu Kuivaniemellä tulleen vuonna 1749 siirretyksi rippikirjassa Metsikon talon kohdalle palkollisten luettelosta, joka on ollut kuitenkin niin täyteen sullottu, ettei sinne mitään Samulia ole enää mahtunut. On mahdollista kuvitella, että korvikkeeksi parikymppisen rengin Samuel Lohtanderin kristinopin taitoja koskevat merkinnät tehtiin rippikirjassa vuoden 1733 kohdalle Metsikkoon, jossa tilaa oli viljalti ja jossa Samuelin tiedettiin olevan renkinä. Siinäpä sitten tuli tuollaisen jekun ansiosta paljon pähkäiltävää tuleville sukututkijoille. :)

Gubben Matti Matinpoika Metsikon ainut tytär, Liisa Metsikko, s. 1754, oli myös kaukainen sukulaiseni äitinsä Maria Tikkasen kautta, joten ilmankos nämä Lohtanderit tuppaavat kiinnostamaan.

[heikki.kai]

Kiitos Kimmo!!!!!!!!!!! Taidan joutua perumaan aikaisempia puheitani. Samuel löytyy Kajaanista myös tästä: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kajaani/rippikirja_1729-1750_ik87/76.htm Tämähän tarkoittaa sitä, että ei hän mitään poikasena vaeltanut Kuivaniemelle!

-Heikki-

[heikki.kai]

Ai niin! Mistä moinen asiakirja löytyy?

-Heikki-

[Kimmo Kemppainen]

Lue tämä toinen ketju

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=30543

ja pidä kiirettä, ennen kuin asiakirja katoaa kuvapalvelusta. Oli tänään vielä siellä.

Lohtandereista muuten lisää Ohto Mannisen Kajaanin asukkaista.
Kimmo Kemppainen


Ai niin! Mistä moinen asiakirja löytyy?

-Heikki-

[Tapani Kovalaine]

Lue tämä toinen ketju

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=30543

ja pidä kiirettä, ennen kuin asiakirja katoaa kuvapalvelusta. Oli tänään vielä siellä.

Lohtandereista muuten lisää Ohto Mannisen Kajaanin asukkaista.
Kimmo Kemppainen
Ei löytynyt,
ehkä huomenna löytyy?

[Kimmo Kemppainen]

Menkäämme siis ihan askel askeleelta.

1) Klikkaa
http://kajsuk.arkku.net

2) klikkaa sivun yläreunasta "Linkit"

3) klikkaa otsikon "Kainuun kuntien kirkonkirjoja" alta
"Aukeaa uuteen välilehteen"

4) Klikkaa kuvakkeen "IK327 - 328" / Kajaani perunkirjoitukset 1737 - 1824 alta

5) sivu 13

6) Oukei?

Kimmo Kemppainen

Ei löytynyt,
ehkä huomenna löytyy?

[tellervoranta]

En ole Tapani vaan Tellervo. Löysin ko perunkirjan. Aikaisemmin päivällä en saanut linkkejä aukeamaan.

[Kimmo Kemppainen]

Kaikilla meillä on omat Tapamme.
Kimmo Kemppainen

En ole Tapani vaan Tellervo.

[Tapani Kovalaine]

Kiitoksia Kimmo - itse en olisi opastuksetta vielä tänäkään päivänä löytänyt kyseistä perukirjaa.
Lohtanderin lasten etunimiä jäin yhä vaan kaipaamaan, sillä näytti siltä, että Johan Lohtanderin uuden vaimon lasten etunimet mainittiin, mutta ei Johanin. Voipi olla tämä puute yhteydessä huonoon lukutaitooni?

[Kimmo Kemppainen]

Ohto Mannisen Kajaanin asukkaat valaissee.
Kimmo Kemppainen

Kiitoksia Kimmo - itse en olisi vielä tänäkään päivänä löytänyt kyseistä perukirjaa.
Lohtanderin lasten etunimiä jäin yhä vaan kaipaamaan, sillä näytti siltä, että Johan Lohtanderin uuden vaimon lasten etunimet mainittiin, mutta ei Johanin. Voipi olla tämä puute yhteydessä huonoon lukutaitooni?

[heikki.kai]

Olen poiminut Juholle tällaiset lapset: (suometetuissa muodoissa) Liisa, s 1720, menee avioon Muhokselle Lauri Rouhiaisen kanssa. Perustavat Raution tilan, joka on edelleen olemassa. Liisa kuolee 22.5.1764. Lapsia on kuusi; Johannes, Aron, Anna, Liisa, Maria ja Kristiina.
Juho, s 1721, kuolee poikamiehenä ja siis lapsettomana Paltamossa 18.5.1761 upseerin palvelijana.
Samuel, jonka syntymäajaksi merkitty eri kohdissa elokuu joko v 1723 tai 1725. Veikkaisin 1723 oikeaksi. Muita lapsia en ole löytänyt.
Yksi sukulaiseni on teettänyt selvityksen suvun juurista. Pirjo Aho onkin sen sitten tehnyt. Olen joissakin asioissa tullut P A:n kanssa eri tulokseen ja selvityksessä on joitakin huolimattomuuksia, mutta pääasiassa olen tulokset ovat olleet samoja, joita sitten ko selvitys vahvisti. Tuo Samuelin äiti on ollut hukassa ja jää edelleen epävarmaksi, koska Samuelin syntymän ja Isä-Juhon uudelleen avioitumisen Susannansa kanssa on väliä kymmenkunta vuotta ja siinä ajassa kyllä kilhakalla miehellä ehtii hyvinkin olla ainakin yksi vaimo. Nyt alkaa sitten tarkentua myös tuo Samuelin siirtyminen Kuivaniemelle. Kiitos ennenkaikkea Tapanille!
Olen jo aikaisemmin maininnut, että olen Samuelin pojan Matin jälkeläinen kolmea eri sukuhaaraa pitkin. Kovin vaikuttaa olevan sukurakasta porukkaa; eri sukuhaarojen välisiä avioliittoja on aikaa myöten kertynyt yli kaksikymmentä. Isäni ja äitini sisarusparvetkin ovat liittoutuneet kolmella liitolla.

-Heikki-

[Kimmo Kemppainen]

On yhteydessä Kirsti-vainajan äärimmäiseen köyhyyteen. Kun ei ollut mitään jaettavaa, ei tehty perinnönjakoakaan.
Kimmo Kemppainen

Kiitoksia Kimmo - itse en olisi opastuksetta vielä tänäkään päivänä löytänyt kyseistä perukirjaa.
Lohtanderin lasten etunimiä jäin yhä vaan kaipaamaan, sillä näytti siltä, että Johan Lohtanderin uuden vaimon lasten etunimet mainittiin, mutta ei Johanin. Voipi olla tämä puute yhteydessä huonoon lukutaitooni?

[Tapani Kovalaine]

On yhteydessä Kirsti-vainajan äärimmäiseen köyhyyteen. Kun ei ollut mitään jaettavaa, ei tehty perinnönjakoakaan.
Kimmo Kemppainen
No ilmankos oli niin niukka yhden sivun mittainen perukirjan kyhäelmä!
Perukirja-alalla puhuttiin takavuosina Jätkän perukirjasta, jos kävi ilmi ettei vainajalta jäänyt varoja edes hautauskustannuksiin. Kirsti Paavontytär tuskln oli mikään jätkä, mutta näkyi saaaneen silti samanlaisen asiakirjan kuin jätkät kuoltuaan.

Nyt sitten reippain mielin etsimään sukunimeä Kirsti Paavontyttärelle. Saapas nähdä, löytyykö!

[Jut]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7733178

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7733225

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7733339

[heikki.kai]

Kiitos, Kimmo, sinullekin tiedoista! Tuo Ohto Mannisen kirja onkin tuttu. Siitä ei juurikaan ole tässä tilanteessa apua. Lueskelen parast'aikaa Kajaanin kaupungin historian II osaa. Siitä löytyi Susanna Matintyttären perukirja, kun hän on menossa avioliittoon Johan Lochtanderin kanssa. Kovin vähäiseltä näyttää hänenkin omaisuutensa. Loppusumma on 69:8 kuparitaaleria. Alaikäisiä lapsia hänellä näyttää olevan kaksi, Hendrik ja Carin.

Kun Kajaanin linna ja koko kaupunki hävitetään ison vihan aikana, jälleenrakennusvaiheessa ei näytä olevan muita Lochtandereita kaupungissa kuin Juhon veli (?), raatimies Erik. Missä Juho luuraa? Onko linjoilla kajaanin tuntijoita; oliko silloin nykyinen Kajaanin kaupunginosa Lohtajan kylä jo olemassa? Liittyykö Lohtanderien sukunimi tähän alueeseen. Rannikkopitäjä Lohtajan kanssa Kajaanilla oli kyllä kauppasuhteita ja Lohtaja kuului linnan rakentamisen veropitäjiin. Rakennuspäivien määristä en ole löytänyt tietoa.

-Heikki-

[jukkaukkola]

Olen poiminut Juholle tällaiset lapset: (suometetuissa muodoissa) Liisa, s 1720, menee avioon Muhokselle Lauri Rouhiaisen kanssa. Perustavat Raution tilan, joka on edelleen olemassa. Liisa kuolee 22.5.1764. Lapsia on kuusi; Johannes, Aron, Anna, Liisa, Maria ja Kristiina.
Juho, s 1721, kuolee poikamiehenä ja siis lapsettomana Paltamossa 18.5.1761 upseerin palvelijana.
Samuel, jonka syntymäajaksi merkitty eri kohdissa elokuu joko v 1723 tai 1725. Veikkaisin 1723 oikeaksi. Muita lapsia en ole löytänyt.
Yksi sukulaiseni on teettänyt selvityksen suvun juurista. Pirjo Aho onkin sen sitten tehnyt. Olen joissakin asioissa tullut P A:n kanssa eri tulokseen ja selvityksessä on joitakin huolimattomuuksia, mutta pääasiassa olen tulokset ovat olleet samoja, joita sitten ko selvitys vahvisti. Tuo Samuelin äiti on ollut hukassa ja jää edelleen epävarmaksi, koska Samuelin syntymän ja Isä-Juhon uudelleen avioitumisen Susannansa kanssa on väliä kymmenkunta vuotta ja siinä ajassa kyllä kilhakalla miehellä ehtii hyvinkin olla ainakin yksi vaimo. Nyt alkaa sitten tarkentua myös tuo Samuelin siirtyminen Kuivaniemelle. Kiitos ennenkaikkea Tapanille!
Olen jo aikaisemmin maininnut, että olen Samuelin pojan Matin jälkeläinen kolmea eri sukuhaaraa pitkin. Kovin vaikuttaa olevan sukurakasta porukkaa; eri sukuhaarojen välisiä avioliittoja on aikaa myöten kertynyt yli kaksikymmentä. Isäni ja äitini sisarusparvetkin ovat liittoutuneet kolmella liitolla.

-Heikki-
Terveiset Muhokselta.Rautio/Rouhianen 45 Muhos ei ole nykyään koko tila ,vaan pirstottu useampaan osaan ,viimeisin suku joka omisti 1930-luvulla tilan kokonaisuudessaan :Puupponen